EKP:n negatiivinen talletuskorko
12.6.2014 (päivitetty 28.7.2022)
EKP:n tehtävänä on pitää hinnat vakaina. Siksi tavoitteenamme on 2 prosentin vuotuinen inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä. Useimpien keskuspankkien tavoin mekin vaikutamme inflaatioon ohjauskorkojen välityksellä. Kun keskuspankit haluavat hidastaa inflaatiovauhtia ne yleensä nostavat ohjauskorkojaan, jolloin lainanotosta tulee kalliimpaa ja säästämisestä houkuttelevampaa. Jos taas liian hitaaksi käynyttä inflaatiota pitää vauhdittaa, keskuspankit laskevat ohjauskorkoja.
Esimerkiksi vuonna 2014 euroalueen inflaation odotettiin pysyvän pidemmän aikaa EKP:n tavoitetta hitaampana, joten EKP:n neuvosto laski ohjauskorkoja. EKP:llä on käytössään kolme ohjauskorkoa: maksuvalmiusluoton korko, perusrahoitusoperaatioiden korko ja talletuskorko. Maksuvalmiusluoton korko on pankeille myönnettävän yön yli ‑luoton korko ja perusrahoitusoperaatioiden korko puolestaan korko, jolla pankit voivat saada lainaa EKP:n säännöllisissä operaatioissa. Talletuskorkoa maksetaan pankkien keskuspankkiin tallettamille varoille. Kaikkia kolmea ohjauskorkoa alennettiin kesäkuussa 2014. Koronlaskun yhteydessä päätettiin muistakin rahapoliittisista toimenpiteistä, jotta hinnat pysyisivät vakaina keskipitkällä aikavälillä ja euroalueen talous voisi kasvaa kestävästi.
Miten negatiiviset ohjauskorot vaikuttavat säästöihin – pitääkö pankeille maksaa talletusten säilyttämisestä?
Liikepankit voivat päättää alentaa asiakkaille maksamiaan talletuskorkoja, ja osa pankeista voi periä korkoja suurten asiakastalletusten säilyttämisestä. Korkojen laskiessa kuluttajat ja yritykset saavat kuitenkin lainaa halvemmalla, mikä tukee talouden elpymistä.
Markkinataloudessa säästöjen tuotto määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Pitkät korot laskevat, jos talouskasvu on hidasta eikä pääomalle kerry tuottoa. EKP:n korkopäätökset kuitenkin tukevat talouskasvua, ja sen ansiosta talletusten korot nousevat lopulta.
Miksi säästämisestä rangaistaan ja velanotosta palkitaan?
Kun keskuspankki hoitaa tehtäväänsä, sen päätökset lisäävät tai vähentävät säästämisen ja lainanoton houkuttelevuutta kotitalouksien ja yritysten kannalta. Korkopäätösten tarkoituksena ei ole rangaista tai palkita. Jos hintakehitys on liian vaimeaa, keskuspankki voi kannustaa ihmisiä kuluttamaan tai investoimaan laskemalla ohjauskorkoja. Kun säästäminen muuttuu vähemmän houkuttelevaksi ja lainanoton houkuttelevuus lisääntyy, hinnat nousevat nopeammin. Jos taas talous kärsii liian nopeasta inflaatiosta, keskuspankki voi nostaa ohjauskorkoja ja kannustaa ihmisiä säästämään, jolloin kuluttaminen vähenee. Kaikkien keskuspankkien toiminta perustuu samaan periaatteeseen.
Onko pankkien pakko tallettaa ylimääräiset varansa keskuspankkiin negatiivisella talletuskorolla? Entä jos ne vain pitävät rahat seteleinä?
Pankkien on pakko pitää hallussaan sen verran varoja, että ne selviytyvät velvoitteistaan. Jos kuitenkin pankilla on ylimääräisiä varoja, joita se ei halua lainata toisille liikepankeille, sille jää vain kaksi vaihtoehtoa: se voi säilyttää rahat tilillään keskuspankissa (joskus negatiivisellakin korolla) tai pitää ne hallussaan käteisenä. Käteisrahan hallussapito ei kuitenkaan ole ilmaista, jos määrät ovat suuria − seteleitä varten tarvitaan erittäin turvalliset varastointijärjestelyt. Pankkien on yleensä kannattavampaa joko lainata rahaa toisilleen tai tallettaa ylimääräiset varansa keskuspankkiin silloinkin, kun talletuskorko on negatiivinen.