Alustuspuheenvuoro

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 9.3.2017

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin. EKP:n neuvosto vahvisti, että epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan 80 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja tämän kuun loppuun saakka. Huhtikuusta 2017 lähtien ostoja tehdään 60 miljardin euron arvosta kuukaudessa. Näin on tarkoitus toimia joulukuun 2017 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen.

EKP:n neuvoston rahapoliittisten päätösten myötä rahoitusolot ovat edelleen pysyneet erittäin suotuisina. Se on ensiarvoisen tärkeää, jotta inflaatiovauhti saadaan lähentymään kestävästi tavoitetta eli hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Vaikutuksen jatkuva välittyminen kotitalouksien ja yritysten lainansaantiin edistää luotonantoa ja tukee euroalueen talouden tasaisesti yhä vahvemmin jalansijaa saavaa elpymistä. Luottamusindikaattorien perusteella suhdanneluontoinen elpyminen saattaa olla vauhdittumassa. Kokonaisinflaatio on jälleen nopeutunut pääasiassa energian ja elintarvikkeiden hintojen nousun vuoksi. Pohjainflaation nopeutumispaineet ovat kuitenkin edelleen vaimeita. YKHI-inflaation kehitystä tarkkaillessaan EKP:n neuvosto ei edelleenkään reagoi sellaisiin muutoksiin, joiden todetaan olevan tilapäisiä ja vailla merkitystä keskipitkän aikavälin hintavakauden kannalta.

Edelleen tarvitaan rahapolitiikkaa, joka tukee kasvua erittäin vahvasti, jotta pohjainflaation nopeutumispaineet voivat kasvaa ja tukea kokonaisinflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Jos kehitysnäkymät muuttuvat epäsuotuisammiksi tai jos rahoitusmarkkinatilanne ei enää edistä inflaatiovauhdin kestävää elpymistä, EKP:n neuvosto on valmis pidentämään omaisuuserien osto-ohjelman kestoa ja/tai kasvattamaan ostojen määrää.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä samankaltaisissa lukemissa kuin kolmannella neljänneksellä eli 0,4 %. Erityisesti kyselyistä saadut tuoreimmat tiedot vahvistavat luottamusta siihen, että talouskasvu saa jalansijaa yhä vahvemmin ja laaja-alaisemmin. Rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen talouteen tukee kotimaista kysyntää ja edistää meneillään olevaa velkataakan purkamista. Erittäin suotuisat rahoitusolot ja yritysten kannattavuuden paraneminen edistävät edelleen investointien elpymistä. Lisäksi yksityinen kulutus hyötyy kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvusta, kun työllisyystilanne kohenee muun muassa toteutettujen rakenneuudistusten tuella. Lisäksi on merkkejä siitä, että maailmantalouden elpyminen on jonkin verran vahvistunut ja maailmankauppa piristynyt. Euroalueen talouskasvun odotetaan kuitenkin kärsivän rakenneuudistusten toteutuksen hitaasta etenemisestä sekä edelleen tarvittavasta taseiden sopeutuksesta eri sektoreilla.

Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2017 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 1,8 % vuonna 2017 ja 1,7 % vuonna 2018 sekä 1,6 % vuonna 2019. BKT:n kasvu vuosille 2017 ja 2018 on arvioitu hieman nopeammaksi kuin joulukuussa 2016 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa. Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit ovat aiempaa vaimeampia mutta painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan ja liittyvät pääasiassa kansainväliseen kehitykseen.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio nopeutui helmikuussa edelleen 2,0 prosenttiin oltuaan tammikuussa 1,8 % ja edellisvuoden joulukuussa 1,1 %. Vauhdittuminen johtui pääasiassa siitä, että energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden vuotuinen hintainflaatio nopeutui selvästi. Pohjainflaation nopeutumisesta ei kuitenkaan vielä ole luotettavia merkkejä. Kokonaisinflaation odotetaan pysyvän lähellä kahta prosenttia lähikuukausina lähinnä energian vuotuista hintakehitystä myötäillen. Pohjainflaation mittareissa ei kuitenkaan edelleenkään ole merkkejä muutoksesta, ja rahapoliittisten toimien sekä talouden odotetun jatkuvan elpymisen ja käyttämättömän kapasiteetin asteittaisen vähenemisen tuellakin pohjainflaation mittarien odotetaan kertovan keskipitkällä aikavälillä vain maltillisesta nopeutumisesta.

Samankaltainen kuva välittyy EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2017 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 1,7 % vuonna 2017 ja 1,6 % vuonna 2018 sekä 1,7 % vuonna 2019. YKHI-inflaatiovauhti vuonna 2017 on nyt arvioitu merkittävästi nopeammaksi kuin joulukuisissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa. Vuoden 2018 inflaatiovauhti on arvioitu hieman nopeammaksi, kun taas vuoden 2019 inflaatioarvio pysyi ennallaan. Asiantuntija-arviot ovat luonteeltaan ehdollisia ja perustuvat oletukseen, että EKP:n rahapoliittiset toimet toteutetaan täysimääräisesti.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkuu vakaana: vuotuinen kasvuvauhti oli tammikuussa 4,9 % (joulukuussa 5,0 %). Kuten edellisinäkin kuukausina, M3:n vuotuisen kasvun taustalla oli pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti (M1) kasvoi tammikuussa vuositasolla 8,4 % (joulukuussa 8,8 %).

Lainakehitys jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta asteittaista elpymistä. Yrityslainakanta kasvoi tammikuussa joulukuun tapaan vuositasolla 2,3 %, ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli tammikuussa 2,2 % (joulukuussa 2,0 %). Pankkien luotonannon kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet edistävät kuitenkin merkittävästi yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin kestävää ja mahdollisimman pikaista palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on vieläkin edistettävä erittäin vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan keinoin.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan paljon entistä päättäväisempiä toimia talouskasvun vahvistumisen tueksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja nopeuttaa potentiaalisen tuotannon kasvua. Maakohtaisia suosituksia noudatettiin vähäisessä määrin vuonna 2016, joten uudistustoimia on välttämätöntä tehostaa kaikissa euroalueen maissa vuonna 2017. Finanssipolitiikan saralla kaikkien maiden tulisi tehostaa toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta ylläpitää luottamusta EU:n ohjausjärjestelmään.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

Yhteyshenkilöt