LEHDISTÖTIEDOTE

EKP:N NEUVOSTO VALMISTAUTUU EU:N LAAJENEMISEEN

20.12.2002

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto päätti kokouksessaan 19.12.2002 yksimielisesti äänestysmenettelyjensä tulevaa muuttamista koskevan ehdotuksensa sisällöstä. Euroopan unionin (EU) laajennuttua myös euroalueeseen liittyy uusia maita, mikä tekee äänestysmenettelyjen muuttamisen välttämättömäksi. EKP:n neuvoston ehdotus tehdään Nizzan sopimukseen sisältyvän yksinkertaistetun, EKP:n perussääntöä koskevan muutosmenettelyn mukaisesti.

Nykyisten institutionaalisten järjestelyjen mukaan EKP:n neuvoston muodostavat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä sekä enintään 15 kansallisten keskuspankkien pääjohtajaa. Säilyttääkseen kykynsä tehdä päätöksiä nopeasti ja tehokkaasti myös jäsenmääränsä kasvettua merkittävästi EKP:n neuvosto sopi, että enintään 15 kansallisten keskuspankkien pääjohtajaa voi olla äänivaltaisia kerrallaan.

Sen jälkeen kun kansallisten keskuspankkien pääjohtajia on yli 15, äänestysvuorot kiertävät näiden kesken. EKP:n johtokunnan jäsenet ovat kaikki pysyvästi äänivaltaisia. Äänestysvuoron kierto on suunniteltu niin, että äänivaltaiset kansallisten keskuspankkien pääjohtajat tulevat sellaisista jäsenvaltioista, jotka yhdessä muodostavat edustavan otoksen euroalueen taloudesta kokonaisuutena. Se, miten usein kunkin kansallisen keskuspankin pääjohtaja on äänestysvuorossa, riippuu näin ollen indikaattorista, joka kuvaa jäsenvaltion taloutta suhteessa muihin euroalueen talouksiin. Kansallisten keskuspankkien pääjohtajat jaetaan tämän indikaattorin perusteella ryhmiin. Ryhmäjako ratkaisee, miten usein kukin on äänivaltainen. Aluksi ryhmiä on kaksi, ja sitten kun euroalueella on 22 jäsenvaltiota, ryhmiä muodostetaan kolme.

Kaikki kansallisten keskuspankkien pääjohtajat ottavat edelleen osaa keskusteluun EKP:n neuvostossa ja osallistuvat kokouksiin henkilökohtaisesti ja itsenäisesti. Äänivaltaisten EKP:n neuvoston jäsenten äänestäessä sovelletaan periaatetta yksi jäsen, yksi ääni.

Sen jälkeen kun Nizzan sopimus tulee voimaan, EKP:n neuvoston muodollinen päätös annetaan EKP:n suosituksena ja esitetään EU:n neuvostolle. Valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva EU:n neuvosto tekee yksimielisen päätöksen EKP:n neuvoston äänestysmenettelyjen muutoksesta EKP:n suosituksen perusteella sekä otettuaan huomioon Euroopan komission ja Euroopan parlamentin lausunnot. Jäsenvaltioille suositellaan, että ne hyväksyvät sovitun muutoksen valtiosääntöjensä mukaisesti. Muutos ei vaikuta päätöksentekomenettelyyn, jossa äänet painotetaan kaikkien kansallisten keskuspankkien pääjohtajien äänestäessä EKP:n osakkaina.

TAUSTATIETOA TOIMITTAJILLE

Ehdotuksen mukaan kansallisten keskuspankkien pääjohtajista korkeintaan 15 voi olla äänivaltaisia samanaikaisesti. Kun euroalueen jäsenvaltioiden lukumäärä ylittää 15, otetaan käyttöön järjestelmä, jossa kansallisten keskuspankkien pääjohtajat on jaettu ryhmiin ja äänestysvuoro kiertää. EKP:n johtokunnan jäsenet ovat edelleen pysyvästi äänivaltaisia.

Kiertojärjestelmä noudattaa EKP:n neuvoston keskusteluissa esillä olleita keskeisiä periaatteita.

1. Yksi jäsen, yksi ääni sekä osallistuminen ad personam

Kaikki EKP:n neuvoston jäsenet osallistuvat edelleen kokouksiin henkilökohtaisesti ja itsenäisesti, ja kansallisten keskuspankkien pääjohtajien äänestäessä sovelletaan edelleen periaatetta yksi jäsen, yksi ääni.

2. "Edustavuus"

Äänivaltaiset kansallisten keskuspankkien pääjohtajat tulevat aina sellaisista jäsenvaltioista, jotka yhdessä muodostavat edustavan otoksen euroalueen taloudesta kokonaisuutena. Tästä syystä kaikki kansallisten keskuspankkien pääjohtajat eivät ole yhtä usein äänestysvuorossa.

Kansallisten keskuspankkien pääjohtajat jaetaan tätä varten ryhmiin. Ryhmäjako perustuu jäsenvaltioiden osuuteen euroalueen kokonaisuudesta, kun niiden edustavuutta mitataan yhdistelmäindikaattorilla. Yhdistelmäindikaattorin tärkein komponentti on jäsenvaltion bruttokansantuote (BKT). Toisen komponentin muodostavat jäsenvaltion alueella toimivien rahalaitosten yhteenlasketun taseen kokonaisvarat, sillä rahoitussektorilla on erityistä merkitystä keskuspankkitoiminnassa.

Komponenttien keskinäinen painotus on määritelty siten, että BKT:n paino on 5/6 ja rahalaitosten kokonaisvarojen 1/6.

3. Toimivuus ja automaattisuus

Äänestysvuorojen kierrossa otetaan huomioon EU:n laajenemisen jaksotus siten, että ryhmäkokoja ja sitä, miten usein kansallisten keskuspankkien pääjohtajat ovat äänestysvuorossa, muutetaan ajan myötä, kunnes jäsenvaltioiden lukumäärä ylittää 27. Lukuun sisältyvät nykyiset EU:n jäsenvaltiot sekä Nizzan sopimukseen liitetyssä laajentumista koskevassa pöytäkirjassa mainitut 12 hakijamaata.

Kierto aloitetaan kahdella ryhmällä, kun euroalueen jäsenvaltioiden lukumäärä ylittää 15. Lukumäärän ollessa alle 22 kierto järjestetään seuraavasti:

  • Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat kansallisten keskuspankkien pääjohtajat viidestä yhdistelmäindikaattorin perusteella ylimmäksi sijoittuneesta jäsenmaasta. Heistä neljä on kerrallaan äänestysvuorossa.
  • Toiseen ryhmään kuuluvat kaikkien muiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat. Heistä 11 on kerrallaan äänestysvuorossa.

Euroalueeseen liittyvien jäsenvaltioiden määrä saatetaan alkuvaiheessa joutua ottamaan huomioon näiden kahden ryhmän äänestysvuorojen kierrossa sen varmistamiseksi, ettei äänestysvuorojen väli ensimmäisessä ryhmässä muodostu pitemmäksi kuin toisessa ryhmässä.

Euroalueen jäsenvaltioiden lukumäärän ylittäessä 21 käyttöön otetaan järjestelmä, jossa ryhmiä on kolme ja kierto on järjestetty seuraavasti:

  • Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat edelleen kansallisten keskuspankkien pääjohtajat viidestä yhdistelmäindikaattorin perusteella ylimmäksi sijoittuneesta jäsenmaasta. Heistä neljä on kerrallaan äänestysvuorossa.
  • Toiseen ryhmään kuuluu puolet kaikista kansallisten keskuspankkien pääjohtajista (pyöristettynä tarvittaessa ylöspäin seuraavaan kokonaislukuun) maiden edustavuusjärjestyksen mukaan. Heistä kahdeksan on kerrallaan äänestysvuorossa.
  • Kolmanteen ryhmään kuuluvat loput kansallisten keskuspankkien pääjohtajat. Heistä kolme on kerrallaan äänestysvuorossa.

Äänestysvuorojen kierron järjestäminen alkuvaiheen kahdessa ryhmässä on tarkoitus antaa EKP:n neuvoston päätettäväksi kahden kolmasosan enemmistöllä kaikista jäsenistä. Samaa menettelyä sovellettaisiin päätettäessä kunkin ryhmän sisäisen äänestysvuorojen kierron toimeenpanoon liittyvistä tarkemmista määräyksistä (kuten siitä, miten usein äänestysvuoro vaihtuu).

Tiedot markkinahintaisten BKT-osuuksien laskemista varten hankkii Euroopan komissio. Laskemisessa noudatetaan EU:n neuvoston EKPJ:n perussäännön 29.2 artiklan nojalla vahvistamia sääntöjä EKP:n pääoman merkintään sovellettavan jakoperusteen laskemiseksi. Tiedot rahalaitosten kokonaisvarojen ja jäsenmaiden osuuksien laskemista määritellään EKP:n valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 nojalla. Tiedot päivitetään viiden vuoden välein.

Nizzan sopimuksen odotetaan tulevan voimaan 1.2.2003. Tämän jälkeen EKP päättää suosituksestaan ja antaa äänestysmenettelyjen muutokselle oikeudellisen muodon. Yksimielisen päätöksen muutoksesta EKP:n neuvoston äänestysmenettelyihin tekee lopulta valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva EU:n neuvosto EKP:n suosituksen perusteella sekä otettuaan huomioon Euroopan komission ja Euroopan parlamentin lausunnot. Jäsenvaltioille suositellaan, että ne hyväksyvät sovitun muutoksen valtiosääntöjensä mukaisesti.

Yhteyshenkilöt