Banking Supervision
Suomi
Other languages1 +
Menu

Tasapainoilua: innovaatiot, turvallisuus ja sääntely vähittäismaksuissa

Yves Mersch, Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen
Avauspuheenvuoro Euroopan keskuspankin ja Suomen Pankin yhteisessä konferenssissa
4.–5.6.2015, Helsinki

Hyvät kuulijat

Minulla on ilo esittää tämän vähittäismaksualan innovaatioita, turvallisuutta ja sääntelyä käsittelevän konferenssin avauspuheenvuoro. Aivan ensiksi haluan kiittää Suomen Pankkia tilaisuuden isännöimisestä ja sen järjestämisestä yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa. Kiitän myös Erkki Liikasta konferenssin avaamisesta. Meillä on edessämme kaksi antoisaa päivää ja monta hyödyllistä keskustelua vähittäismaksuihin liittyvistä taloudellisista näkökohdista, strategioista ja menettelytavoista.

Konferenssin nimessä mainitaan tasapainoilu. Mieleeni tulee nuorallakävelijä Nik Wallenda, joka ylitti Niagaran putoukset vuonna 2012. Sellaisessa suorituksessa tarvitaan sekä rohkeutta että varovaisuutta oikeassa suhteessa. Sama pätee moniin muihinkin asioihin, niin myös vähittäismaksualan innovaatioihin.

Käsittelen puheenvuorossani kolmea seikkaa. Ensiksi hahmottelen rakenteellisia muutoksia ja haasteita, joita digitalisaatio on tuonut vähittäismaksualalle. Toiseksi puhun lyhyesti käyttäjien muuttuvista odotuksista, joihin digitalisaatio niin ikään vaikuttaa. Kolmanneksi esitän näkemykseni siitä, miten vähittäismaksualan toimijoiden ja sääntelystä vastaavien tahojen olisi syytä reagoida kehitykseen.

1980-luvun lopulla alkanut viestintä- ja tietotekniikan digitalisaatio on muuttanut huomattavasti yhteiskuntaa ja taloutta kaikkialla maailmassa. Digitaalinen vallankumous on vaikuttanut sekä työ- että yksityiselämäämme merkittävästi. Lisäksi digitalisaatio vauhdittaa uudistuksia myös rahoitussektorilla.

Internetin, matkapuhelinten ja sosiaalisen median yleistymisen ansiosta tiedonhaku ja -välitys sekä kauppa eivät enää ole sidoksissa aikaan ja paikkaan. Niitä voi hyödyntää päivittäin ympäri vuorokauden, reaaliaikaisesti ja maailmanlaajuisesti.

Sisällön digitalisoituminen on mullistanut kokonaisia toimialoja – ajatellaan vaikkapa musiikki- tai kustannusalaa tai tiedotusvälineitä. Digitaalisen sisällön kulutus on muuttunut nopeasti ja perinpohjaisesti. Prosessi on ollut sisällöntuottajille raskas, sillä se on vaikuttanut voimakkaasti alan perinteisiin ansaintamalleihin. Musiikkialalla MP3-tiedostojen jakaminen verkossa mullisti hetkessä pitkään vallalla olleen fyysisiin tallenteisiin perustuvan liiketoimintamallin. Levy-yhtiöiden oli ymmärrettävä, että verkkoa ei voinut pitää vain yhtenä uutena tuotteiden jakelukanavana. Niiden oli kokonaan muutettava liiketoimintamallinsa selviytyäkseen markkinoilla.

Sen sijaan vähittäismaksualalla – etenkin loppukäyttäjien ja palveluntarjoajien välillä – digitaalisen vallankumouksen tuomat rakenteelliset muutokset ovat alkaneet vaikuttaa vasta äskettäin. On vaikea sanoa, muuttuuko vähittäismaksuala yhtä nopeasti ja perusteellisesti kuin musiikki- tai sanomalehtiala. Tässä konferenssissa saamme varmasti uutta tietoa käyttäjien toimintatavoista ja valinnoista. Selvää kuitenkin on, että käyttäjien odotukset ovat muuttuneet sekä yksityis- että työelämään ulottuvan digitalisoitumisen vuoksi. EKP:hen tulee paljon vähittäismaksuja koskevia kyselyjä ja kommentteja yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä Euroopan eri maista. Yleinen kysymys on, miksi tänä reaaliaikaisen viestinnän aikana sähköiset maksut eivät mene perille yhtä nopeasti kuin sähköpostit. Käyttäjät haluavat, että vähittäismaksujen maksaminen toimii kuten muukin digitaalinen sisältö: helposti, turvallisesti, valtioiden rajoista riippumatta – ja viipymättä.

Musiikki-, kustannus- ja media-alasta on vielä syytä todeta, että vaikka CD-levyjä ja painettuja sanomalehtiä myydään entistä vähemmän, ne eivät suinkaan ole kadonneet markkinoilta. Niillä on edelleen paljon käyttäjiä, jotka pitävät niistä ja maksavat niistä. Ei siis ole syytä kuvitella, että käteinen tai perinteisemmät käteistä korvaavat maksuvälineet katoaisivat kokonaan seuraavien viiden–kymmenen vuoden kuluessa digitalisaation vuoksi. [1] Vaikka käteistä käyttämätön yhteiskunta on houkutteleva ajatus, se lienee samanlainen illuusio kuin paljon puhuttu paperiton toimisto.

Digitalisaatio voi tehostaa ja helpottaa käteisestä riippumattomia maksutapoja siinä määrin, että niistä tulee varteenotettava vaihtoehto käteiselle. Tärkeintä on, että käyttäjillä on mahdollisuus valita. Käyttäjien on saatava jokaisessa maksutilanteessa valita heille itselleen parhaiten sopiva maksutapa. Nykyään yksityishenkilöiden välisissä maksuissa, esimerkkinä vaikkapa moneen osaan jaettu ravintolalasku, ainoana vaihtoehtona on usein käteinen. Tulevaisuudessa tähän saataneen vaivattomia ja turvallisia vaihtoehtoja, esimerkiksi henkilöiden väliset, koko euromaksualueella toimivat mobiilimaksut.

Kuten sanottu, käyttäjät – eli kuluttajat, vähittäismyyjät ja muut yritykset – eivät ymmärrä, miksi vähittäismaksaminen ei voi toimia yhtä nopeasti kuin pikaviestin lähettäminen. Ei siis ole ihme, että reaaliaikainen maksaminen on päivänpolttava aihe vähittäismaksualalla. Enää ei tarvitse miettiä, voiko ja pitäisikö sen olla mahdollista – on mietittävä, millä tavalla se toteutetaan.

Kuten tiedätte, euromaksualueen vähittäismaksuneuvosto (Euro Retail Payments Board, ERPB) totesi joulukuussa 2014, että tarvitaan ainakin yksi koko Euroopan laajuinen reaaliaikaisten euromääräisten maksujen järjestelmä, joka on avoin kaikille Euroopan unionin alueella toimiville maksupalveluiden tarjoajille. Vähittäismaksuneuvostossa ovat edustettuina eri sidosryhmät, ja sen tavoitteena on edistää euromääräisille vähittäismaksuille tarkoitettujen yhtenäisten, innovatiivisten ja kilpailukykyisten markkinoiden kehittämistä Euroopan unionissa. Nähdäkseni järkevimmän perustan tällaiselle ratkaisulle muodostavat ISO 20022 ‑standardi ja IBAN-koodi sekä menettely, jossa katteensiirto on heti lopullinen. SEPA-tilisiirto vaikuttaisi sopivimmalta vaihtoehdolta reaaliaikaisen maksuratkaisun perustaksi.

Oletan, että euromaksualueen vähittäismaksuneuvosto esittää selkeän kantansa tulevasta kehityksestä tässä kuussa pidettävässä kokouksessaan ja että vähittäismaksuala ja etenkin maksupalveluiden tarjoajia edustava Euroopan maksuneuvosto (European Payments Council, EPC) tarttuvat toimeen. Olennaista on nyt nopeus. SEPA-hanke on osoittanut, että vähittäismaksujen yhtenäistäminen Euroopassa voi olla aikaavievä prosessi. Innovaatiot puolestaan kehittyvät usein nopeasti. Meillä ei ole varaa jäädä odottelemaan.

Joissakin Euroopan maissa otetaan jo käyttöön uudenlaisia maksumenetelmiä. Monet niistä ovat reaaliaikaisia, eli maksujen selvitys tapahtuu saman tien. Vaikka menetelmät usein perustuvatkin samoihin standardeihin, standardien täytäntöönpano on epäyhtenäistä, jolloin kaikissa maissa ei voida käyttää samoja menetelmiä. Sen lisäksi monet euroalueen maat ovat jääneet miettimään, odottaako Euroopan laajuista hanketta vai kehittääkö kansallinen ratkaisu.

Näkemykseni on, että kansallisten ratkaisujen asemesta meidän olisi saman tien toteutettava Euroopan laajuinen ratkaisu reaaliaikaista maksamista varten. Voimme hyödyntää SEPA-hankkeessa saavutettua yhtenäistymistä ja soveltaa SEPAn mallia reaaliaikaisen maksuratkaisun toteuttamiseen.

Kuten jo mainitsin, reaaliaikaiset maksuratkaisut ovat päivänpolttava aihe vähittäismaksualalla. Loppukäyttäjille ne eivät kuitenkaan juuri näy. Ne muodostavat perustan, jolle maksupalveluiden tarjoajat voivat rakentaa loppukäyttäjien odotusten mukaiset, mahdollisimman helppokäyttöiset ja turvalliset sovellukset.

Tiedonhaun ja ‑välityksen sekä kaupan digitalisaation seurauksena maksuja – ja ennen kaikkea etämaksuja – ei enää pidetä erillisenä toimintona. Pikemminkin ne ovat jatkuvasti pitenevien ja monimutkaistuvien arvoketjujen yksi osatekijä. Käyttäjät haluavat ennen kaikkea, että sähköinen kaupankäynti, sosiaalinen media ja vähittäismaksut yhdistyvät arvoketjuissa saumattomasti. Sähköisessä kaupankäynnissä vaivaton vaihtoehto on ostaa ja maksaa yhdellä hiiren napsautuksella sen sijaan, että joutuu siirtymään myyjän internetsivuilta verkkopankkiin, kirjautumaan sisään tunnuksillaan ja täyttämään maksutiedot ja tunnusluvut.

On kiinnostavaa, joskaan ei yllättävää, että verkkomaailmaa hallitsevat ”viisi suurta” eli Apple, Google, Microsoft, Amazon ja Facebook tarjoavat jo maksupalveluita tai harkitsevat niiden tarjoamista. [2] Maksupalvelut ovat saumaton osa niiden verkkopalveluita, joten maailmanlaajuisen käyttäjäkunnan tavoittaminen on mahdollista. Näiden toimijoiden liiketaloudellinen logiikka on selvä. Ne tarjoavat palveluita vähittäisasiakkaille veloituksetta (mutta veloittavat myyjiä) ja olettavat tuottojen tulevan epäsuorasti asiakasuskollisuuden lisääntymisen, asiakastietojen kokoamisen (big data), ostokäyttäytymisanalyysin ja verkkomainonnan kohdentamisen kautta.

Tämä on perinteisten markkinatoimijoiden merkittävin haaste. Euroopan uusien vähittäismaksusovellusten markkinaosuuksia ei kuitenkaan ole vielä lyöty lukkoon. Perinteiset toimijat saattavat säilyttää otettaan markkinoista, jos ne ovat kyllin kaukonäköisiä ja ymmärtävät, että digitalisaation haasteet vaativat uutta suhtautumistapaa – internetin ja älypuhelinten näkeminen vain uutena vähittäismaksukanavana ei riitä.

Uusia palveluntarjoajia ja kilpailijoita ei ole syytä aliarvioida, mutta on myös syytä muistaa suhteelliset edut, jotka pankeilla on puolellaan. Yksi niistä on tietoturva ja käyttöturvallisuus. Monet käyttäjät ovat huolissaan joistakin digitaalisten palvelujen kansainvälisten toimijoiden käytännöistä. Luottamus maksutapahtuman turvallisuuteen on ja tulee jatkossakin olemaan maksupalveluiden tarjoajien ja käyttäjien välisen suhteen perusta. Uskokaa tai älkää: maksupalveluiden käyttäjät luottavat edelleen omaan pankkiinsa.

Tätä taustaa vasten sääntelijöiden rooli yleisesti ja keskuspankkien erityisesti ei ole kovin olennaisesti muuttunut. Edelleenkin keskuspankkien tärkein tehtävä on pitää yllä luottamusta rahaan huolehtimalla vähittäismaksujärjestelmien turvallisuudesta ja tehokkuudesta. Nyt joudutaan kuitenkin ottamaan kantaa uudenlaisiin kysymyksiin. Ensiksikin vähittäismaksualan digitalisaatio merkitsee sitä, että turvallisuusvaatimuksia on muokattava ja tehostettava. Toiseksi: kun markkinoille tulee uusia maksupalveluita ja maksupalveluiden tarjoajia, on varmistettava, että toimintaehdot ovat samat sekä uusille tulokkaille että vakiintuneille toimijoille ja että turvallisuustaso on maksupalveluiden käyttäjien kannalta riittävä. Kolmanneksi maailmanlaajuisia ratkaisuja tuottavat kansainväliset palveluntarjoajat muodostavat uuden haasteen, johon Euroopan laajuisten ratkaisujen kehittäjien on pystyttävä vastaamaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että digitalisaation vähittäismaksualalle tuomien rakenteellisten muutosten vaikutukset alkavat vasta näkyä. Maksupalveluiden tarjoajien – olivatpa ne markkinajättejä tai uusia tulokkaita – ja sääntelijöiden on kyettävä vastaamaan näiden rakenteellisten muutosten luomiin haasteisiin. Maksupalveluiden tarjoajien on ymmärrettävä maksujen nopeutta, vaivattomuutta ja turvallisuutta koskevat käyttäjien odotukset ja toimittava niiden mukaan.

Reaaliaikaisten maksujen toteuttamisen järkevin vaihtoehto on nähdäkseni koko Euroopan laajuinen, SEPA-tilisiirtoihin perustuva ratkaisu. Vaikka se tarkoittaakin tasapainoilua nopeatempoisten innovaatioiden ja vähittäisen yhdentymisprosessin välillä, se vaikuttaa kuitenkin lupaavammalta mahdollisuudelta kuin joukko kansallisia ratkaisuja, joiden yhtenäistäminen myöhemmin on vaikeaa.

Kiitoksia.



[1]Brittiläinen futurologi Ian Pearson on ennustanut, että vuoteen 2025 mennessä ihmiset voivat käyttää rahaa sähköisesti kaikkialla laitteista tai sovelluksista riippumatta. Hän uskoo kuitenkin myös, että vielä vuonna 2025 kolikot ja setelit ovat edelleen käytännöllisiä joissakin tilanteissa ja pysyvät siksi yleisessä käytössä. Lisätietoja on Euroopan maksuneuvoston toimeksiannosta laaditussa raportissa osoitteessa http://www.payyourway.org.uk/wp-content/uploads/2012/10/Pay-Your-Way-2025-FUTURE-OF-PAYMENTS.pdf.

[2]Joitakin vertailutietoja: Apple Pay ‑sovellus iPhone 6:een julkistettiin Yhdysvalloissa lokakuussa 2014; Google Wallet tuli käyttöön Yhdysvalloissa vuonna 2011; Google julkisti Android Pay ‑mobiilimaksuratkaisun maaliskuussa 2015; Amazon Payments; Facebook Messenger P2P ‑maksupalvelun käyttö alkoi Yhdysvalloissa maaliskuussa 2015.

Speaking engagements

Yhteyshenkilöt