Banking Supervision
Suomi
Other languages1 +
Menu

Puheenvuoro Suomen eduskunnassa

EKP:n pääjohtajan Mario Draghin puhe
Helsinki 27.11.2014

***

Tiivistelmä

Puheessaan Suomen eduskunnalle EKP:n pääjohtaja korosti, että EKP on meneillään olevan kriisin aikana toiminut päättäväisesti varmistaakseen hintavakauden ja edistääkseen rahoitusjärjestelmän vakautta euroalueella.

EKP on toteuttanut useita epätavanomaisia toimia varmistaakseen rahapolitiikan välittymisen talouteen. Uusimmilla EKP:n ilmoittamilla epätavanomaisilla toimilla (kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot sekä katettujen joukkolainojen ja omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmat) tulee olemaan huomattava vaikutus eurojärjestelmän taseeseen, jonka suuruusluokan odotetaan kehittyvän samankaltaiseksi kuin alkuvuodesta 2012. Niiden avulla varmistetaan, että rahapolitiikan mitoitus tukee kasvua ja edistää talouden vähittäistä elpymistä sekä paluuta lähemmäksi tavoitteen mukaista inflaatiovauhtia (hieman alle kahden prosentin). Jos uudet toimet ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että hitaan inflaation kausi ei pitkity liikaa, EKP:n neuvosto on yksimielisesti valmis käyttämään mandaattinsa rajoissa muitakin epätavanomaisia välineitä.

Tilivelvollisuus ja avoimuus ovat olennaisen tärkeitä seikkoja keskuspankin riippumattomuuden vastapainona erityisesti epätavanomaisia toimia toteutettaessa. EKP julkaisee säännöllisesti erilaisia tietoja rahapoliittisten toimien toteuttamisesta ja eurojärjestelmän likviditeettitilanteesta. (Tietoja julkaistaan muun muassa velkapaperiohjelmasta, katettujen joukkolainojen osto-ohjelmista ja omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmasta). Lisäksi EKP:n neuvosto on sitoutunut julkaisemaan selonteon käymistään rahapoliittisista keskusteluista.

Finanssipolitiikan ja rakenteellisten uudistusten saralla vakaus- ja kasvusopimus ylläpitää luottamusta kestävään julkiseen talouteen. Lisäksi tarvitaan kuitenkin kattava strategia, jolla euroalueen talous saadaan jälleen kasvuun. Määräysvaltaa on jaettava entisestään, eli yhteisistä säännöistä tulisi edetä yhteisiin instituutioihin. Euroalueen huippukokouksen tilaama raportti tulevasta talouden ohjaus- ja hallintajärjestelmästä tulee olemaan hyvä lähtökohta syvemmälle tarkastelulle.

***

Arvoisat kansanedustajat,

hyvät naiset ja herrat

Olen saanut kutsun tulla puhumaan teille ja haluan kiittää siitä. Minulla on nyt hyvä tilaisuus kertoa tarkemmin Euroopan keskuspankin (EKP) toimista ja kuunnella huolenaiheitanne ja vastata kysymyksiinne. Toivon, että tämänpäiväisestä näkemystenvaihdosta on hyötyä kaikille.

Keskustelun pohjaksi käsittelen tarkemmin kolmea aihetta, joista ensimmäinen on EKP:n rahapolitiikka (en kuitenkaan kerro tarkemmin mahdollisista tulevista rahapoliittisista toimista, sillä tässä vaiheessa EKP:n neuvoston jäsenet eivät anna toimiin liittyviä kommentteja). Toinen aihe on EKP:n tilivelvollisuus ja avoimuus ja kolmantena aiheena on kehitys kohti syvempää talous- ja rahaliittoa (EMU).

Talouden ja rahatalouden kehitys

Käsittelen ensin euroalueen talouskehitystä.

Euroalueen talouskasvu on vaikuttanut vaimenevan kesän aikana, ja euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat odotettua heikomman kehityksen suuntaan. Lisäksi yksityisten ja julkisten tutkimuslaitosten tuoreimpia ennusteita on tarkistettu heikommiksi. Odotamme edelleen kuitenkin, että kasvu elpyy hitaasti tulevina vuosina, ja kasvua tukevat EKP:n rahapoliittiset toimet, rahoitusolojen jatkuva paraneminen sekä rakenneuudistusten ja julkisen talouden vakauttamisen eteneminen. Elpymistä jarruttavat kuitenkin todennäköisesti edelleen suuri työttömyys, käyttämättömän kapasiteetin runsaus sekä tarvittava taseiden sopeutus.

Euroalueen inflaatio on edelleen hyvin hidasta. Inflaatiovauhti oli lokakuussa 0,4 %. Kun huomioidaan öljyn hinnan viimeaikainen huomattava lasku ja tämänhetkiset energian futuurihinnat, inflaation odotetaan pysyvän hitaana lähikuukaudet ja nopeutuvan sitten vähitellen vuosina 2015–2016.

Samalla rahan määrän ja luotonannon kehitys on edelleen vaimeaa, vaikka joidenkin tärkeimpien aggregaattien kasvuvauhti on nopeutunut viime kuukausina.

Rahapolitiikka kriisiaikana

EKP on meneillään olevan kriisin aikana toiminut päättäväisesti varmistaakseen hintavakauden ja edistääkseen rahoitusjärjestelmän vakautta euroalueella. EKP on toteuttanut useita epätavanomaisia toimia varmistaakseen rahapolitiikan välittymisen talouteen. EKP on tarjonnut euroalueen pankkijärjestelmälle rahoitusta ennennäkemättömässä laajuudessa – pankeille on muun muassa jaettu likviditeettiä kiinteällä korolla niin paljon kuin ne ovat pyytäneet. EKP on myös ilmoittanut olevansa valmis toteuttamaan rahapoliittisia suoria kauppoja rahapolitiikan välittymismekanismin toiminnan turvaamiseksi. Välittymismekanismin toiminta heikentyi valtion joukkolainojen markkinoilla ilmenneiden jännitteiden vuoksi. Vaikka pankkien luotonsaanti yksityissektorilta on helpottunut ja rahoitusmarkkinoiden hajaantuminen on vähentynyt edellä mainittujen toimien ansiosta, yleiset rahoitusolot ja erityisesti pankkilainojen kustannukset ovat muuttuneet erittäin hitaasti, kun huomioidaan kasvua tukevat rahapoliittiset toimet. Niinpä rahan määrän ja luotonannon kehitys on ollut pitkään ja aivan viime aikoihin asti vaimeaa. Vallitsevassa tilanteessa ja vaimeina pysyneet inflaationäkymät huomioiden EKP:n neuvosto päätti kesäkuussa ja uudelleen syyskuussa toteuttaa useita rahapoliittisia toimia. Näiden rahapoliittisten päätösten myötä EKP on siirtynyt pääasiassa likviditeetin passiiviseen jakoon perustuneesta rahapolitiikan välineistöstä käyttämään aktiivisempaa ja hallitumpaa taseen hallintaa.

EKP laski syyskuussa ohjauskorkonsa jo alarajoille. Perusrahoitusoperaatioiden korko on nyt 0,05 % ja talletuskorko -0,20 %.

EKP myös ilmoitti lisätoimista, joilla pyritään edistämään luotonantoa sekä helpottamaan merkittävästi kotitalouksien ja yritysten luotonsaantitilannetta.

Näihin toimiin kuuluvat kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot, joiden toteutus aloitettiin syyskuussa. Operaatioissa pankit voivat saada lainaa eurojärjestelmältä enintään neljäksi vuodeksi erittäin edullisin ehdoin edellyttäen, että pankkien luotonanto yksityiselle ei-rahoitussektorille (asuntolainoja lukuun ottamatta) täyttää tietyt ehdot.

Lisäksi EKP aloitti viime viikolla yksinkertaisten ja selkeiden omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ostot omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmassa. Ostot rajoittuvat ylimpään etuoikeusluokkaan ja taattuihin mezzanine-luokan arvopapereihin. Omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmasta ei aiheudu eurojärjestelmälle merkittävää lisäriskiä, sillä ostettavien arvopapereiden vakuutena olevien lainojen laadulle on asetettu erittäin tiukat vaatimukset ja ohjelmaan kelpuutettaviin arvopapereihin on arvopaperistamisen yhteydessä liitetty huomattavia erillistakauksia.

EKP on myös aloittanut euroalueen pankkien liikkeeseen laskemien katettujen joukkovelkakirjojen ostot kolmannessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa.

Nämä toimet tehostavat rahapolitiikan välittymistä, edistävät luotonantoa euroalueen taloudelle ja samalla keventävät EKP:n rahapolitiikan mitoitusta laajavaikutteisesti. Toimilla tulee olemaan myös huomattava vaikutus eurojärjestelmän taseeseen, jonka suuruusluokan odotetaan kehittyvän samankaltaiseksi kuin alkuvuodesta 2012. Näin varmistetaan, että rahapolitiikan mitoitus tukee kasvua ja edistää talouden vähittäistä elpymistä sekä paluuta lähemmäksi EKP:n neuvoston tavoitteen mukaista eli hieman alle kahden prosentin inflaatiovauhtia.

Olemme jo saaneet viitteitä siitä, että luotonannon edistämistoimista on ollut konkreettista hyötyä, mutta kaikkien positiivisten vaikutusten täysimääräinen toteutuminen vaatii aikaa.

Jos uudet toimet ovat kuitenkin tarpeen sen varmistamiseksi, että hitaan inflaation kausi ei pitkity liikaa, EKP:n neuvosto on yksimielisesti valmis käyttämään mandaattinsa rajoissa muitakin epätavanomaisia välineitä. EKP:n neuvosto on pyytänyt EKP:n asiantuntijoita ja eurojärjestelmän komiteoita varmistamaan, että uudet toimet ovat valmiina tarvittaessa.

EKP:n tilivelvollisuus ja avoimuus

EKP on pyrkinyt ylläpitämään hintavakautta tehtävänsä mukaisesti toteuttamalla monenlaisia toimia finanssikriisin aikana, mukaan luettuna edellä esitellyt epätavanomaiset toimet. Tehtäviensä toteuttamista varten EKP:llä on laaja riippumattomuus EU:n perussopimusten nojalla.

Riippumattomuus ilmenee eurojärjestelmän institutionaalisessa rakenteessa monin tavoin. Kollegiaalisuus on tästä hyvä esimerkki: molemmat eurojärjestelmän ylimmät päätöksentekoelimet (EKP:n johtokunta ja EKP:n neuvosto) työskentelevät kollegiaalisesti, jotta niiden päätökset perustuvat yhteiseen tietoon ja kaikkien jäsenten asiantuntemukseen. Olen työskennellyt useita vuosia Erkki Liikasen kanssa EKP:n neuvostossa ja arvostan suuresti hänen panostaan keskusteluissa. Muiden neuvoston jäsenten tapaan hänkään ei edusta maataan vaan antaa neuvoston käyttöön koko asiantuntemuksensa, tietonsa ja Suomen Pankin työpanoksen, jotta neuvosto voi tehdä parhaat mahdolliset päätökset koko euroalueen kannalta. Kansallisilla keskuspankeilla on erittäin tärkeä rooli eurojärjestelmän toiminnassa. Kansallisten keskuspankkien tehtäviä ovat esimerkiksi päätöksentekoprosessissa käytettävien tutkimusten ja analyysien tekeminen, rahapoliittisten päätösten toimeenpano, tilastojen kerääminen ja tuottaminen sekä maksujärjestelmiin ja seteleihin liittyvät operatiiviset tehtävät. Kansallisten keskuspankkien merkitystä ei voi korostaa liikaa.

Riippumattomana keskuspankkina EKP on sitoutunut olemaan täysin tilivelvollinen kansalaisille ja kansalaisten valitsemille edustajille. EKP on tilivelvollinen Euroopan parlamentille vakiintuneiden käytäntöjen mukaan. Tilivelvollisuuden täyttämisen kannalta tärkeimpiä elementtejä ovat kuulemiset Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa sekä muut yhteistyömenettelyt Euroopan parlamentin kanssa.

Kansalliset keskuspankit ovat tilivelvollisia kansallisille parlamenteille, ja Suomen Pankki on tilivelvollinen eduskunnalle. Tietojeni mukaan eduskunnan pankkivaltuusto saa säännöllisesti tietoa rahapolitiikasta voidakseen tarvittaessa käyttää valtuuksiaan. EKP:nkään tilivelvollisuus Euroopan parlamentille ei sulje pois vuorovaikutusta myös kansallisten parlamenttien kanssa, kuten tämänpäiväistä tapaamistamme.

Tilivelvollisuus ei kuitenkaan olisi merkityksellistä ilman asianmukaista avoimuutta, johon EKP on myös vahvasti sitoutunut.

EKP on vuosien varrella sitoutunut yhä vahvemmin avoimuuteen. EKP julkaisee säännöllisesti tietoja rahapoliittisten toimien toteuttamisesta ja eurojärjestelmän likviditeettitilanteesta. Viimeisimpänä esimerkkinä voidaan mainita kaikkien rahapoliittisiin osto-ohjelmiin kuuluvien sijoitusten arvon julkaiseminen viikoittain. Nämä osto-ohjelmat ovat velkapaperiohjelma, katettujen joukkolainojen osto-ohjelmat ja omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelma.

Avoimuus on erittäin tärkeää erityisesti toteutettaessa epätavanomaisia toimia. Siksi EKP:n neuvosto on sitoutunut julkaisemaan selonteon käymistään rahapoliittisista keskusteluista.

Talous- ja rahaliiton hallinta tulevaisuudessa

Viimeisenä aiheena käsittelen talous- ja rahaliiton hallintaa. Lyhyellä aikavälillä yleisenä tavoitteena tulisi olla olemassa olevien finanssi- ja makrotalouspolitiikan valvontajärjestelyjen täysimääräinen ja johdonmukainen täytäntöönpano. Tämä on olennaisen tärkeää korkean julkisen velkasuhteen alentamisessa, potentiaalisen kasvun edistämisessä ja euroalueen talouden häiriönsietokyvyn parantamisessa. Nyt ei ole varaa tuudittautua itsetyytyväisyyteen finanssipolitiikan tai rakenteellisten uudistusten alalla. On sanomattakin selvää, että rahapolitiikka ei voi yksin ratkaista tilannetta. Kaikkien poliittisten toimijoiden – niin kansallisten kuin yhteiseurooppalaistenkin – on tehtävä osansa. Tarvitaan kattava strategia, jolla euroalueen talous saadaan jälleen kasvuun.

Vakaus- ja kasvusopimus ylläpitää luottamusta kestävään julkiseen talouteen yhteisten sääntöjen mukaisten menettelyjen kaikissa vaiheissa. Makrotalouden valvonnassa rakenteelliset uudistukset ovat keskeisessä osassa, ja niiden tulisi olla prioriteetteja euroalueen valtioille.

Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä meidän on tutkittava eri vaihtoehtoja talous- ja rahaliiton sujuvan toiminnan varmistamiseksi. Kriisin aikana euroalueen maat, mukaan luettuna Suomi, ovat tehneet merkittäviä ponnistuksia kurinalaisuuden ja solidaarisuuden vahvistamiseksi talous- ja rahaliitossa. Vaikka tämä on merkittävästi edistänyt kriisin ratkaisua, uskon, että pitemmällä aikavälillä rahaliittoa on kehitettävä. Euroalueella talouspoliittiset ratkaisut vaikuttavat toisiinsa siinä määrin, että talouspoliittisia päätöksiä tulisi viime kädessä käyttää yhdessä. Siksi mielestäni talouspoliittinen päätösvalta tulisi jakaa entistä enemmän. Voisimme edetä yhteisistä säännöistä yhteisiin instituutioihin. Euroalueen huippukokouksen tilaama raportti tulevasta talouden hallinnasta tulee olemaan hyvä lähtökohta syvemmälle tarkastelulle.

Edustan täällä tänään EKP:tä ja odotan rakentavaa näkemystenvaihtoa. Olen valmis vastaamaan kysymyksiinne.

Speaking engagements

Yhteyshenkilöt