Hakuehdot
Home Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisu Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:ss
Ehdotukset
Lajitteluperuste
  • ALUSTUSPUHEENVUORO

LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main 22.4.2021

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.

Kansainvälisen kysynnän elpyminen ja runsas finanssipoliittinen elvytys tukevat taloudellista toimintaa euroalueella ja sen ulkopuolella, mutta lyhyen aikavälin talousnäkymiä varjostaa epävarmuus mahdollisesta uudesta pandemia-aallosta ja rokotuskampanjoiden etenemisestä. Koronavirustartuntojen (covid-19) määrä on pysynyt suurena ja rajoituksia on jouduttu laajentamaan ja tiukentamaan, mikä hankaloittaa edelleen taloudellista toimintaa euroalueella lyhyellä aikavälillä. Taloudellisen toiminnan odotetaan kuitenkin piristyvän selvästi vielä vuoden 2021 kuluessa, kun rokotuskampanjat etenevät ja rajoituksia aiotaan lieventää asteittain. Inflaatio on nopeutunut viime kuukausina yksittäisten ja tilapäisten tekijöiden sekä energian hinnannousun vuoksi. Hintapaineet ovat pysyneet kuitenkin vaimeina, kun taloudessa on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia ja kysyntä on yhä heikkoa.

On erittäin tärkeää, että rahoitusolot pidetään pandemian ajan suotuisina, jotta epävarmuus vähenee ja luottamus vahvistuu. Näin voidaan tukea taloudellista toimintaa ja ylläpitää keskipitkän aikavälin hintavakautta. Euroalueen rahoitusolot ovat pysyneet viime aikoina suurin piirtein ennallaan markkinakorkojen noustua aiemmin tänä vuonna, mutta laajemmassa mittakaavassa rahoitusoloihin kohdistuu edelleen riskejä. EKP:n neuvosto päätti kokouksessaan pitää vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan linjan ennallaan.

EKP:n ohjauskorot pidetään ennallaan. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.

Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP), johon on varattu 1 850 miljardia euroa, tehdään netto-ostoja vielä ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka. Joka tapauksessa ostoja jatketaan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen. Tuoreimmat tiedot ovat vahvistaneet maaliskuun rahapolitiikkakokouksessa tehdyn arvion rahoitusoloista ja inflaationäkymistä oikeaksi, joten EKP:n neuvosto odottaa edelleen, että ostot PEPP-ohjelmassa nopeutuvat kuluvana vuosineljänneksenä merkittävästi verrattuna vuoden alkukuukausiin.

Ostoja suoritetaan joustavasti markkinatilanteen mukaan, ja niillä pyritään estämään rahoitusolojen tiukentuminen, sillä muuten olisi vaikeampaa torjua pandemian arvioitua inflaatiokehitystä hidastavaa vaikutusta. Ostojen joustava ohjaaminen eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin tukee sekin jatkuvasti rahapolitiikan sujuvaa välittymistä. Jos suotuisia rahoitusoloja voidaan ylläpitää suunniteltua pienemmillä ostoilla, PEPP-ohjelmaan varattua summaa ei tarvitse käyttää kokonaan. Ostojen määrää voidaan säätää tarvittaessa suotuisien rahoitusolojen ylläpitämiseksi myös, jos pandemian inflaatiokehitystä heikentävän vaikutuksen torjunta sitä edellyttää.

PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoittamista jatketaan ainakin vuoden 2023 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan ostoja nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa yhä kuukausittaisten omaisuuseräostojen jatkuvan omaisuuserien osto-ohjelmassa niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.

Osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan myös jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

Rahoitusoperaatioissa tarjotaan edelleen runsaasti likviditeettiä. Etenkin kolmannen kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarjan viimeisimmässä operaatiossa pankeille jaettiin paljon likviditeettiä. Sarjan operaatioissa jaettu rahoitus tukee tärkeällä tavalla luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille.

Näillä toimilla autetaan pitämään rahoitusolot suotuisina kaikilla talouden sektoreilla, tuetaan taloudellista toimintaa ja ylläpidetään keskipitkän aikavälin hintavakautta. Seuraamme jatkuvasti myös valuuttakurssikehitystä, joka voi sekin vaikuttaa keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymiin. EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT supistui 0,7 % vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä ja oli 4,9 % pienempi kuin vuotta aiemmin eli ennen pandemiaa. Tuoreiden taloustilastojen, kyselytutkimusten ja usein päivitettävien indikaattorien perusteella näyttää siltä, että taloudellinen toiminta supistui jälleen ensimmäisellä vuosineljänneksellä mutta alkanee kasvaa toisella vuosineljänneksellä.

Yritysten suhdannekyselyistä käy ilmi, että tehdasteollisuus elpyy edelleen vankan kansainvälisen kysynnän ansiosta. Liikkumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen rajoitukset kahlitsevat kuitenkin edelleen toimintaa palvelusektorilla, jonka tilanne näyttää tosin vähitellen vakautuvan. Kotitalouksia ja yrityksiä tuetaan edelleen finanssipoliittisin toimin, mutta pandemia ja sen vaikutukset työllisyyteen ja tuloihin pitävät kuluttajat edelleen varovaisina. Yritykset ovat jatkaneet sitkeästi investointeja, vaikka taseet ovat aiempaa heikommassa kunnossa ja talousnäkymät varsin epävarmat.

Taloudellisen toiminnan arvellaan kuitenkin piristyvän selvästi vielä vuoden 2021 kuluessa, kun rokotuskampanjat etenevät ja rajoituksia voitaneen asteittain lieventää. Euroalueen talouden elpymisen odotetaan jatkuvan keskipitkällä aikavälillä, kun kotimainen ja kansainvälinen kysyntä kohenevat. Suotuisat rahoitusolot ja finanssipoliittinen elvytys tukevat tätä kehitystä.

Euroalueen kasvunäkymiin liittyvät riskit painottuvat lyhyellä aikavälillä edelleen ennakoitua heikomman kehityksen suuntaan mutta ovat keskipitkällä aikavälillä paremmin tasapainossa. Kansainvälisen kysynnän kehitys vaikuttaa lupaavalta runsaan finanssipoliittisen elvytyksen ansiosta, ja rokotuskampanjat etenevät rohkaisevasti. Kehitys voi kuitenkin jäädä ennakoitua heikommaksi, sillä pandemian jatkuminen ja virusmutaatioiden leviäminen vaikuttavat edelleen taloustilanteeseen ja rahoitusoloihin.

Vuotuinen inflaatiovauhti kiihtyi ja oli maaliskuussa 1,3 % (helmikuussa 0,9 %). Syynä oli pääasiassa energian voimakas hinnannousu, jonka taustalla oli kuukausitason nousun lisäksi huomattava vertailuajankohdan vaikutus. Elintarvikkeiden hinnannousu ja ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu YKHI-inflaatio hidastuivat, mutta niiden vaikutus kokonaisinflaatioon oli pienempi kuin energiaerän. Kokonaisinflaatio nopeutuu todennäköisesti lähikuukausina entisestään, joskin inflaatiovauhdin odotetaan vaihtelevan pitkin vuotta, kun siihen vaikuttavissa yksittäisissä ja tilapäisissä tekijöissä tapahtuu muutoksia. Näiden tekijöiden vaikutuksen odotetaan näkyvän vuotuisessa inflaatiovauhdissa ensi vuoden alkuun. Hintapaineiden odotetaan kasvavan tänä vuonna jonkin verran tarjontapuolen lyhyen aikavälin rajoitusten ja kotimaisen kysynnän elpymisen vuoksi. Hintapaineita vaimentanevat kuitenkin yleisesti muun muassa käyttämättömästä kapasiteetista johtuva palkkojen nousupaineiden vähäisyys ja euron kurssin aiempi vahvistuminen. Kun pandemian vaikutus väistyy, runsas käyttämätön kapasiteetti saadaan taas käyttöön elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan tuella, mikä sekin lisää vähitellen inflaatiopaineita keskipitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat markkinaindikaattorien ja kyselytutkimusten perusteella edelleen vaimeat, joskin markkinaindikaattorien perusteella ne ovat edelleen vähin erin nousseet.

Rahatalouden analyysissa todettiin lavean raha-aggregaatin (M3) vuotuisen kasvuvauhdin olleen helmikuussa 12,3 % (tammikuussa 12,5 %). Rahan määrän voimakasta kasvua tukivat yhä eurojärjestelmän jatkuvat omaisuuseräostot, jotka ovat merkittävin rahan luomisen lähde. Suppea raha-aggregaatti M1 on edelleen merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä, sillä rahaa hallussa pitävällä sektorilla suositaan yhä nopeasti rahaksi muutettavia sijoituksia ja likvideimpien talletusten hallussapidon vaihtoehtoiskustannukset ovat alhaiset.

Luotonanto yksityiselle sektorille pysyi suurin piirtein ennallaan. Luotonanto yrityksille piristyi helmikuussa vaatimattomasti kuukausitasolla. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui vastaavasti hieman ja oli 7,1 % (tammikuussa 6,9 %). Luotonanto kotitalouksille pysyi vakaana, ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli helmikuussa edelleen 3,0 %. Euroalueen pankkien tuoreimman luotonantokyselyn perusteella yrityslainojen myöntämiskriteerit tiukentuivat edelleen jonkin verran vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä mutteivät enää yhtä merkittävästi kuin vuoden 2020 jälkipuoliskolla. Suurimpana syynä tiukentumiseen oli se, että pankit pitivät tilannetta edelleen riskialttiina, joskin riskiarvioiden vaikutus oli pienempi kuin edellisissä kyselyissä. Pankit myös kertoivat yrityslainojen kysynnän pienentyneen jälleen, sillä kiinteitä investointeja rahoitetaan jatkuvasti yhä vähemmän. Kotitalouksien asuntolainojen kysyntä on kyselyn perusteella supistunut, vaikka niiden myöntämiskriteerejä on kilpailun myötä hieman lievennetty.

Kaiken kaikkiaan EKP:n rahapoliittisia toimia sekä jäsenvaltioiden hallitusten ja EU:n muiden toimielinten käyttöön ottamia toimia tarvitaan edelleen pitämään pankkien luotonantotilanne suotuisana ja rahoitusta saatavilla erityisesti niille, jotka kärsivät pandemiasta eniten.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on tarpeen, jotta taloudellinen toiminta helpottuu ja inflaatio palautuu vakaasti lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Finanssipolitiikassa vaaditaan yhä rohkeaa ja koordinoitua linjaa, sillä finanssipoliittisen tuen poistaminen liian varhain voisi jarruttaa elpymistä ja pahentaa taloudelle aiheutuvaa pitkäaikaista vahinkoa. Pandemiasta ja siihen liittyvistä rajoituksista eniten kärsiviä yrityksiä ja kotitalouksia tulisi siis edelleen tukea kansallisella finanssipolitiikalla, sillä tuki on tärkeää juuri nyt. Pandemiatilanteessa toteutettavien finanssipoliittisten toimien tulisi kuitenkin edelleen olla mahdollisimman tilapäisiä ja tarkkaan kohdennettuja, jotta haavoittuvuustekijöihin voidaan puuttua tehokkaasti ja toimet edistävät euroalueen talouden nopeaa elpymistä. Eurooppa-neuvoston hyväksymä työntekijöiden, yritysten ja valtioiden kolmiosainen turvaverkko tarjoaa tärkeää rahoitustukea.

EKP:n neuvosto korostaa Next Generation EU -elpymispaketin merkitystä ja painottaa, että se on tärkeää saada käyttöön viipymättä. Se kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan omia varoja koskevan päätöksen nopean ratifioinnin, viimeistelemään elpymis- ja palautumissuunnitelmansa pikaisesti, käyttämään varat tuottavaan julkiseen kulutukseen ja toteuttamaan tuottavuutta lisäävää rakennepolitiikkaa. Näin Next Generation EU -ohjelma voisi edistää yhtenäisempää, nopeampaa ja voimakkaampaa elpymistä EU-maissa, parantaisi niiden talouden kestokykyä ja kasvupotentiaalia ja lisäisi siten rahapolitiikan vaikuttavuutta euroalueella. Rakennepolitiikalla on erityisen suuri merkitys, kun halutaan parantaa talouden rakenteita ja instituutioita ja nopeuttaa siirtymistä digitaaliseen ja ympäristön kannalta kestävään talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle