Hakuehdot
Home Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisu Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:ss
Ehdotukset
Lajitteluperuste

Mitä on inflaatio?

Sivu on parhaillaan työn alla. Uudelleenarvioinnin teemasivuilta löydät tuoreimmat tiedot EKP:n uudesta rahapolitiikan strategiasta ja hintavakaustavoitteesta.

Hintojen laaja-alainen nousu

Markkinataloudessa tavaroiden ja palvelujen hinnat muuttuvat jatkuvasti. Osa hinnoista nousee, osa taas laskee. Inflaatiosta on kyse, kun tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat laaja-alaisesti (eivät siis vain yksittäisten tavaroiden tai palvelujen hinnat). Silloin yhdellä eurolla saa vähemmän kuin ennen, eli euron arvo laskee.

Eri hintojen muutokset vaikuttavat eri tavoin

Keskimääräistä hintojen nousua laskettaessa sellaisten tuotteiden hinnannousulla, joihin kuluu paljon rahaa (esim. sähkö), on suurempi painoarvo kuin sellaisten tuotteiden, joihin käytetään vähemmän rahaa (esim. sokeri ja postimerkit).

Piirroselokuva hintavakaudesta ja inflaatiohirviöstä

Eri ihmiset ostavat eri asioita

Kullakin kotitaloudella on omat kulutustottumuksensa. Toisissa ajetaan autolla, toisissa taas käytetään yksinomaan joukkoliikennevälineitä. Toisissa syödään lihaa, toisissa ei. Eri tuotteiden ja palvelujen painoarvot inflaatiota mitattaessa määräytyvät kaikkien kotitalouksien keskimääräisten kulutustottumusten mukaan.

Inflaatiota mitattaessa otetaan huomioon kaikki kotitalouksien kuluttamat hyödykkeet ja palvelut:

  • päivittäishyödykkeet (esim. elintarvikkeet, sanomalehdet ja bensiini)
  • kestokulutushyödykkeet (esim. vaatteet, tietokone ja pesukone)
  • palvelut (esim. hiustenleikkuu, vakuutukset ja asunnon vuokra).

Kulutuskorin hintaa verrataan hintaan vuotta aiemmin

Kaikkia vuoden aikana hankittuja hyödykkeitä ja palveluja kuvataan ns. kulutuskorina. Korissa kullakin tuotteella on tietty hinta, joka voi muuttua ajan mittaan. Vuotuinen inflaatiovauhti saadaan vertaamalla koko kulutuskorin hintaa tarkastelukuukautena hintaan samana kuukautena vuotta aiemmin.

Esimerkki inflaation laskemisesta*
Ostettu määrä Hinta perusvuonna Hinta vuotta myöhemmin Hinta 2 vuotta myöhemmin
yksikköhinta yhteensä yksikköhinta yhteensä yksikköhinta yhteensä
150 limppua 1,50 € 225 € 1,30 € 195 € 1,60 € 240 €
100 kahvikupillista 2,40 € 240 € 2,40 € 240 € 2,15 € 215 €
12 hiustenleikkuuta 20,00 € 240 € 22,00 € 264 € 23,00 € 276 €
1 talvitakki 145,00 € 145 € 176,00 € 176 € 160,00 € 160 €
Korin kokonaishinta 850 € 875 € 891 €
Hintaindeksi 100,0 102,9 104,8
Inflaatiovauhti 2,9 % 1,8 %

* Eurostat laskee joka kuukausi euroalueen kuluttajahintainflaation. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) kuvaa noin 700 hyödykkeestä ja palvelusta koostuvan tuotekorin perusteella kotitalouksien keskimääräisiä menoja euroalueella. Kaikki YKHIin kuuluvat tuotteet sekä nykyinen inflaatiovauhti.

Näin inflaatiota mitataan
  1. Ensin listataan kaikki kulutuskorin tuotteet ja haluttuna vuonna (eli perusvuonna) hankitut määrät. Tässä esimerkissä on valittu leipä, kahvi, hiustenleikkuu ja talvitakki.
  2. Tuotekohtaiset kokonaismenot lasketaan kertomalla hankittu määrä tuotteen yksikköhinnalla: 150 limppua x 1,50 € = 225 €, 100 kahvikupillista x 2,40 € = 240 €, jne.
  3. Laskemalla yhteen tuotekohtaiset kokonaismenot saadaan kulutuskorin kokonaishinta. Tässä esimerkissä kokonaishinta perusvuonna on 850 euroa. Seuraavien vuosien tuotekohtaiset menot ja korin kokonaishinta lasketaan kuten kohdissa 2 ja 3.
  4. Vuoden kuluttua jotkin hinnat ovat muuttuneet ja korin kokonaishinta on 875 €. Kahden vuoden kuluttua se on jo 891 €.
  5. Kulutuskorin kokonaishinta kunakin vuotena jaetaan vertailuvuoden (eli edeltävän vuoden) kokonaishinnalla, ja saatu osamäärä kerrotaan luvulla 100. Näin saadaan vuoden hintaindeksi, esim. 875 € ÷ 850 € x 100 = 102,9.
  6. Vuotuinen inflaatiovauhti on yhtä kuin prosenttimuutos edeltävään vuoteen nähden. Tässä esimerkissä inflaatiovauhti vuotta myöhemmin on 2,9 %. Se saadaan vähentämällä tarkasteluvuoden hintaindeksistä edeltävän vuoden hintaindeksi (102,9 – 100), jakamalla tulos edeltävän vuoden hintaindeksillä (100) ja kertomalla saatu osamäärä luvulla 100. Seuraavan vuoden inflaatiovauhti lasketaan seuraavasti:(104,8 – 102,9) ÷ 102,9 x 100 = 1,8 %.

Euroalueen inflaatio

Euroalueella kuluttajahintainflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI). ”Yhdenmukaistettu” tarkoittaa, että kaikissa EU-maissa käytetään samoja menetelmiä. Näin voidaan varmistaa, että eri maiden tiedot ovat vertailukelpoisia.

Inflaatio, hintavakaus ja EKP

EKP:n tärkein tehtävä on ylläpitää hintavakautta. EKP:n määritelmän mukaan hintavakaus vallitsee, kun vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on alle 2 % mutta lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Miksi hintavakauden ylläpitäminen on tärkeää?

Samalla tavalla joka maassa

Ennen kuin euro otettiin käyttöön yhteisenä rahana, inflaatiota mitattiin kussakin maassa omilla kansallisilla menetelmillä. Euron käyttöönoton myötä oli tarpeen ryhtyä mittaamaan koko euroalueen inflaatiota. Tiedot täytyi kerätä samalla tavalla joka maassa ja siten, että tietoja ei jää puuttumaan eikä päällekkäisyyksiä synny. Se onnistuu YKHIn sekä oikeudellisesti sitovien standardien avulla.

Tuotteiden painoarvot YKHIssä

Yksittäisen tuotteen hinnan muutoksen vaikutus YKHIin riippuu siitä, paljonko rahaa kotitaloudet kuluttavat tuotteeseen keskimäärin.

Esimerkkinä kahvi: Kahvin painoarvo (yhdessä teen ja kaakaon kanssa) on 0,4 %, eli muuttuipa sen hinta miten paljon tahansa, sillä on vain vähäinen vaikutus kokonaisindeksiin.

Esimerkkinä bensiini: Bensiinin painoarvo (yhdessä muiden autoissa käyttävien poltto- ja voiteluaineiden kanssa) on 4,6 %, joten sen hinnanmuutos vaikuttaa YKHIin noin kymmenen kertaa enemmän kuin prosentuaalisesti yhtä suuri kahvin hinnan muutos.

Miten YKHI lasketaan?

  1. Hintatietojen kerääminen: Joka kuukausi hintatarkkailijat keräävät noin 1,8 miljoonaa hintatietoa yli 200 000 myyntipisteestä. Tietoja kerätään lähes 1 600 kaupungissa eri puolilla euroaluetta. Kussakin maassa hintatietoja kerätään noin 700 tyypillisestä hyödykkeestä ja palvelusta. Tarkka määrä vaihtelee maasta toiseen. Kustakin tuotteesta kerätään useita hintatietoja eri myyntipisteistä ja eri alueilta. Esimerkki: Kirjojen hintatiedoissa otetaan huomioon useiden erityyppisten (kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus jne.) kirjojen hinnat kirjakaupoissa, suurissa valintamyymälöissä ja verkkokaupoissa.
  2. Tuoteryhmien painoarvot: Eri tuoteryhmien painoarvot määritetään sen mukaan, miten suuri merkitys niillä on kotitalouksien rahankäytössä keskimäärin. Painoarvoja päivitetään säännöllisesti, jotta indeksi pysyy ajanmukaisena ja siinä otetaan huomioon kulutuskäyttäytymisen muutokset. Pohjana käytetään kyselytietoja siitä, mihin kotitaloudet kuluttavat rahojaan. Painoarvot ovat kansallisia keskiarvoja, joissa otetaan huomioon kaikkien kuluttajaryhmien (suuri- ja pienituloisten, nuorten ja ikääntyvien jne.) menot.
  3. Maiden painoarvot: Kunkin maan painoarvon määrää maan osuus koko euroalueen yhteenlasketuista kulutusmenoista.

Kuka laskee YKHIn?

Yksittäisissä maissa: Kussakin euroalueen maassa toimii kansallinen tilastolaitos, joka laskee sijaintimaansa YKHIn.

Euroalueella: Kukin kansallinen tilastolaitos toimittaa maansa YKHI-tiedot Euroopan komission tilastotoimistolle Eurostatille, joka laskee koko euroalueen YKHIn. Eurostat myös seuraa oikeudellisesti velvoittavien standardien noudattamista varmistaakseen kansallisten tietojen laadun. Tarkempia tietoja löytyy Eurostatin YKHI-sivuilta.

Havaittu inflaatio

Kyselytutkimusten perusteella kuluttajien havaitsema inflaatio on usein nopeampaa kuin hintaindeksien osoittama tilastoitu inflaatio. Miksi? Lukuisissa tutkimuksissa on noussut esiin seuraavia seikkoja:

  • Hintojen nousu huomataan helpommin kuin niiden lasku tai pysyminen ennallaan. Hintojen nousu myös muistetaan kauemmin. Hintojen lasku tai niiden pysyminen ennallaan herättää yleensä vähemmän huomiota, vaikka sekin otetaan huomioon laskettaessa keskimääräistä inflaatiovauhtia.
  • Usein ostettavien tuotteiden hinnanmuutokset huomataan helpommin. Viime vuosina eräiden usein ostettavien hyödykkeiden ja palvelujen (kuten bensiinin, leivän ja matkalippujen) hinnat ovat nousseet keskimääräistä enemmän. Näiden hintojen muutoksiin kiinnitetään usein liikaa huomiota arvioitaessa yleistä hintojen nousua, ja siksi inflaatiovauhti saatetaan arvioida todellista nopeammaksi.
  • Harvoin ostettavien ja suoraveloituksella maksettavien tuotteiden hinnanmuutoksia ei huomata yhtä helposti. Merkittävä osa kotitalouksien rahoista kuluu harvoin ostettaviin hyödykkeisiin ja palveluihin (kuten auton ostoon tai lomamatkoihin). Lisäksi esim. asunnon vuokra ja puhelinlaskut maksetaan automaattisina tilisiirtoina (suoraveloituksella ja toistuvina maksuina). Niiden hinnanmuutoksiin kiinnitetään yleensä vähemmän huomiota inflaatiota ajateltaessa.
  • Oman talouden inflaatio: Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) lasketaan keskimääräisen hyödyke- ja palvelukorin perusteella. Keskimääräinen kori kuvaa kotitalouksien tyypillistä kulutusta. Yksittäisten kotitalouksien kulutuksessa on kuitenkin eroja, joten kotitalouskohtainen inflaatio saattaa olla keskimääräistä inflaatiovauhtia nopeampaa tai hitaampaa.

    Esimerkki: Jos bensiinin hinta nousee paljon enemmän kuin muiden hyödykkeiden ja palvelujen hinnat, runsaasti autoa käyttävien ihmisten havaitsema inflaatio saattaa ylittää YKHIn, sillä heillä kuluu bensiiniin keskimääräistä enemmän rahaa. Vähän tai ei lainkaan autoa käyttävillä henkilökohtainen inflaatiovauhti on sitä vastoin hitaampi.

  • Inflaatioluvut kuvaavat muutosta vuoden aikana, mutta muistissa voi olla pidemmän ajan takainen hintataso. YKHI ilmaistaan yleensä hintojen vuotuisena nousuvauhtina. Yleistä hintatasoa tiettynä ajankohtana (esim. tammikuussa 2009) siis verrataan hintatasoon vuotta aiemmin (eli tammikuussa 2008). Kun kuluttajat vertailevat hintoja, vertailukohtana saattaa kuitenkin olla monen vuoden takainen hintataso. Vaikka vuotuinen inflaatiovauhti olisi hidaskin, pitkän ajan kuluessa hinnat yleensä nousevat huomattavasti. Jos YKHIn vuotuinen muutosvauhti on esimerkiksi 2 %, yleinen hintataso nousee kymmenessä vuodessa yli 20 %.
  • Muuttuuko hinta vai laatu? Hinnanmuutoksia pidetään usein automaattisesti inflaationa. Joskus kuitenkin myös tuotteen laatu muuttuu. YKHIssä tämä otetaan huomioon vähentämällä hinnanmuutoksesta se osa, joka aiheutuu laadun muutoksesta.

    Esimerkki: Autojen hinnat ovat nousseet. Uusissa malleissa on kuitenkin usein vakiovarusteina sellaisia tarvikkeita, joita on aiemmin myyty lisävarusteina (esim. satelliittipaikannusjärjestelmä, ilmastointi ja turvatyynyt). Tällöin autojen hinnannousu johtuu osittain laadun paranemisesta eikä yksinomaan inflaatiosta. Mikäli autojen hinnat ovat nousseet keskimäärin 5 % ja laadun paranemisen osuus tästä hinnannoususta on 1 %, YKHIssä autojen hintojen katsotaan nousseen 4 %.

Tilastotietoja

Kuluttajahintainflaatio euroalueella vuodesta 1961

Inflaatio oli 1970- ja 1980-luvuilla nopeaa monissa Euroopan maissa, mutta 1990-luvun puolivälistä lähtien inflaatiovauhti on ollut merkittävästi hitaampi ensin maiden valmistautuessa euron käyttöönottoon ja sitten EKP:n ryhdyttyä harjoittamaan yhteistä rahapolitiikkaa.

Mitkä tekijät vaikuttavat inflaatiovauhtiin eniten?

Suurikaan yksittäisen tuotteen hinnanmuutos ei välttämättä vaikuta indeksiin voimakkaasti. Vaikutus inflaatiovauhtiin määräytyy myös tuotteiden painoarvojen perusteella eli sen mukaan, mikä on kunkin tuotteen osuus kotitalouksien kulutusmenoista keskimäärin.

Interaktiivinen näyttötaulu: tuoreimmat tiedot

Näyttötaulussa näkyvät tuoreimmat tiedot sekä edeltävien vuosien tilastot vuodesta 1996 lähtien. Tietoja voi tarkastella maittain ja tuoteryhmittäin. Animaatioesityksen avulla inflaatiovauhdin kehitystä voi seurata kuukausi kuukaudelta halutulla aikavälillä.

KATSO MYÖS

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Kaikki tähän osioon kuuluvat sivut