European Central Bank - eurosystem
Search
Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Hyvä tietää Maastrichtin sopimuksesta

15.2.2017 (päivitetty 1.2.2020)

Maastrichtin sopimus loi pohjan nykyiselle Euroopan unionille

Maastrichtin sopimus eli virallisemmin sopimus Euroopan unionista loi pohjan nykyiselle EU:lle.

Sopimuksen allekirjoittamista Alankomaissa Maastrichtissa edelsivät monivuotiset neuvottelut Euroopan yhdentymisen syventämisestä. Jokaisen on hyvä tietää nämä viisi asiaa Maastrichtin sopimuksesta.

1.

Maastrichtin sopimuksella luotiin Euroopan unioni

Yhteistyötä tiivistettiin

Maastrichtin sopimuksella laajennettiin Euroopan maiden yhteistyötä useille uusille osa-alueille:

Euroopan unionin kansalaisuus

EU:n kansalaiset voivat oleskella ja matkustaa vapaasti EU:n jäsenvaltioissa.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Tavoitteena on turvata EU:n yhteiset arvot, perusedut ja riippumattomuus.

Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa

Tiiviillä yhteistyöllä halutaan taata EU:n kansalaisten turvallisuus.

2.

Sopimuksen allekirjoitti 12 maata

Yhteensä 12 maan edustajat allekirjoittivat sopimuksen 7.2.1992.

Allekirjoittajamaat olivat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa ja Tanska.

Sen jälkeen maiden parlamentit ratifioivat sopimuksen. Joissain maissa sopimuksesta järjestettiin kansanäänestys. Maastrichtin sopimus tuli voimaan 1.11.1993 – Euroopan unioni oli virallisesti syntynyt.

Euroopan unioniin* on tämän jälkeen liittynyt 16 uutta jäsenvaltiota, ja ne ovat liittyessään hyväksyneet Maastrichtin sopimuksen tai kulloistenkin perussopimusten määräykset.

*EU:ssa on Ison-Britannian EU-eron jälkeen 27 jäsenvaltiota.

3.

Sopimuksella luotiin perusta yhteiselle rahalle

Eurooppalaisten yhteinen raha

Maastrichtin sopimus mahdollisti euron käyttöönoton. Sopimuksella perustettiin Euroopan keskuspankki (EKP) ja Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ), ja siihen kirjattiin niiden tehtävät. EKP:n ensisijainen tavoite on hintavakauden ylläpitäminen eli euron arvon säilyttäminen.

Taloudellisen yhteistyön lisäämisestä Euroopassa oli keskusteltu jo useiden vuosikymmenten ajan. Euroopan maiden johtajat nostivat ajatuksen yhteisestä rahasta uudelleen esiin vuonna 1986 ja sopivat vuonna 1989 talous- ja rahaliiton perustamisesta kolmessa vaiheessa.

Vaiheet vahvistettiin Maastrichtin sopimuksessa:

Ensimmäinen vaihe (1.7.1990–31.12.1993)

Pääomat liikkuvat vapaasti jäsenvaltioiden välillä.

Toinen vaihe (1.1.1994–31.12.1998)

Kansalliset keskuspankit lujittavat yhteistyötään ja jäsenvaltiot lähentyvät talouspoliittisesti.

Kolmas vaihe (1.1.1999–)

Euro otetaan vaiheittain käyttöön; yhteistä rahapolitiikkaa toteutetaan EKP:n johdolla.

4.

Sopimuksessa määritettiin lähentymiskriteerit, jotka maiden on täytettävä ennen euron käyttöönottoa

Sopimuksessa määritettiin euron käyttöönoton ehdot ja monenlaisia muita käytännön järjestelyjä.

Näiden lähentymiskriteerien (Maastrichtin kriteerien) tarkoituksena on varmistaa, että hintavakaus säilyy euroalueella myös uusien maiden ottaessa euron käyttöön.

Kriteereillä halutaan varmistaa, että kehitys euron käyttöön ottavissa maissa on vakaata seuraavilla osa-alueilla:

Inflaatiokehitys

Maan keskimääräinen inflaatiovauhti saa olla vuosittain enintään 1,5 prosenttiyksikköä nopeampi kuin EU:n kolmessa parhaiten hintatasonsa vakaana pitäneessä jäsenmaassa.

Julkisen talouden kehitys

Maan julkisen talouden vuotuinen alijäämä saa olla enintään 3 % ja julkisen velan määrä enintään 60 % suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT).

Pitkien korkojen kehitys

Maan pitkät korot saavat olla vuositarkastelussa enintään 2 prosenttiyksikköä korkeammat kuin EU:n kolmessa parhaiten hintatasonsa vakaana pitäneessä jäsenmaassa.

Valuuttakurssikehitys

Maan valuuttakurssin on täytynyt pysyä vähintään kaksi vuotta vakaana eli valuuttakurssimekanismi ERM II:n vaihteluvälillä.

5.

Sopimus oli merkittävä edistysaskel Euroopan yhdentymisessä

EU-maiden keskinäinen yhteistyö on tiivistynyt

Euroopan unionin jäsenmaiden yhteistyö on Maastrichtin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen monin tavoin syventynyt, vaikka esimerkiksi talous- ja finanssipolitiikkaa toteutetaan edelleen kansallisella tasolla. Euroopan yhdentymistä on edistetty monin tavoin.

Vakaus- ja kasvusopimus

Vakaus- ja kasvusopimuksessa sovittiin vuonna 1997, että jäsenmaat harjoittavat kurinalaista finanssipolitiikkaa.

Euroopan vakausmekanismi

Euroopan vakausmekanismi on perustettu antamaan rahoitustukea euroalueen maille, joilla on vakavia rahoitusvaikeuksia tai jotka ovat vaarassa joutua vakaviin rahoitusvaikeuksiin.

Pankkiunioni

Finanssikriisin jälkeen perustettiin yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi. Niiden tehtävänä on vahvistaa Euroopan pankkijärjestelmän luotettavuutta ja edistää rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja vakautta.

Euroopan yhdentymisen tuomista eduista nauttii nyt yli 440 miljoonaa EU:n kansalaista 27 jäsenvaltiossa.

Euro on paitsi 19 maan ja niiden 340 miljoonan asukkaan yhteinen raha myös maailman toiseksi käytetyin valuutta.

LISÄTIETOA

TARKEMMIN

12 April 2017

Why are stable prices important?

4 April 2017

How do we keep prices stable? With monetary policy. What is that?

9 December 2016

Why supervise commercial banks?

5 July 2016

Know your banknote security features

OHEISTIETOSIVUT