Alustuspuheenvuoro

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 3.6.2015

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella ja ennakoivan viestintänsä mukaisesti jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen.

Epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin luettavat omaisuuserien osto-ohjelmat etenevät toivotusti. Ostoja aiotaan edelleen tehdä noin 60 miljardilla eurolla kuukaudessa ainakin vuoden 2016 syyskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Kehitystä arvioidessaan EKP:n neuvosto seuraa rahapolitiikan strategiaansa ja keskittyy tarkastelemaan inflaation trendikehitystä. Mittaustulosten vaihteluun ei siis kiinnitetä erityistä huomiota, jos sitä pidetään luonteeltaan tilapäisenä eikä kehityksen katsota vaikuttavan keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymiin.

EKP:n neuvoston rahapoliittisilla toimilla on edistetty rahoitusolojen keventymistä kautta linjan. Lisäksi inflaatio-odotukset ovat elpymässä ja yritysten ja kotitalouksien lainansaantitilanne kohentuu. Toimien vaikutus välittyy vähitellen reaalitalouteen, ja talouskehitys kohenee, käyttämättömän kapasiteetin määrä vähenee ja rahan määrän ja luotonannon kasvu elpyy. EKP:n neuvoston kaikkien rahapoliittisten toimien täysimääräinen toteuttaminen antaa tarvittavaa tukea euroalueen talouden elpymiselle sekä edistää inflaatiovauhdin palautumista keskipitkällä aikavälillä kestävästi hieman alle kahteen prosenttiin ja keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotusten pysymistä tiukasti tavoitteen mukaisina.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä euroalueen BKT kasvoi 0,4 % edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä neljännesvuosikasvu oli 0,3 %. Viime vuosineljänneksinä tärkeimmät talouden elpymistä edistäneet tekijät ovat olleet kotimainen kysyntä ja etenkin yksityinen kulutus. Tuoreimmat tiedot toukokuulta tukevat käsitystä kasvutrendin jatkumisesta vaimeana myös toisella vuosineljänneksellä. Talouden elpymisen odotetaan muuttuvan laaja-alaisemmaksi. Kotimainen kysyntä hyötynee edelleen EKP:n rahapoliittisista toimista, niiden myönteisestä vaikutuksesta rahoitusoloihin sekä julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistusten etenemisestä. Lisäksi öljyn alhaisen hinnan pitäisi jatkossakin tukea kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen ja yritysten kannattavuuden kehitystä ja sitä kautta yksityistä kulutusta ja investointeja. Myös euroalueen viennin pitäisi kasvaa hintakilpailukyvyn kohentuessa. Euroalueen talouskasvua jarruttavat kuitenkin todennäköisesti edelleen rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen sekä tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla.

Samankaltainen näkemys välittyy myös euroalueen talousnäkymiä koskevista eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2015 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 1,5 % vuonna 2015 ja 1,9 % vuonna 2016 sekä 2,0 % vuonna 2017. BKT:n kasvuarviot ovat käytännöllisesti katsottuna samat kuin maaliskuussa 2015 julkaistuissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa.

Vaikka euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan, ne ovat tasapainottuneet EKP:n neuvoston rahapoliittisten päätösten, öljyn hintakehityksen ja valuuttakurssikehityksen vaikutuksesta.

Inflaatio oli hitaimmillaan vuoden 2015 alussa. Toukokuussa euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli Eurostatin alustavan arvion mukaan 0,3 % eli nopeampi kuin huhtikuussa (0,0 %) tai tammikuussa (-0,6 %). Käytettävissä olevien tietojen ja öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän lähikuukaudet hitaana mutta nopeutuvan loppuvuodesta. Osasyynä on vertailuajankohdan vaikutus, joka liittyy öljyn hinnan laskuun vuoden 2014 lopulla. Inflaation ennakoidaan piristyvän selvemmin vuosina 2016 ja 2017, kun odotettu talouden elpyminen, euron valuuttakurssin heikkeneminen sekä öljyfutuurien pohjalta oletettu öljyn hinnan hienoinen nousu lähivuosina edistävät inflaatiota.

Samankaltainen kuva välittyy eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2015 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 0,3 % vuonna 2015 ja 1,5 % vuonna 2016 sekä 1,8 % vuonna 2017. Vuoden 2015 inflaatiovauhti on arvioitu nopeammaksi kuin maaliskuisissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa. Inflaatioarviot vuosille 2016 ja 2017 eivät muuttuneet maaliskuusta.

EKP:n neuvosto seuraa jatkossakin tarkasti keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyviä riskejä. Erityistä huomiota kiinnitetään rahapoliittisten päätösten vaikutuksen välittymiseen, geopoliittiseen kehitykseen, valuuttakurssikehitykseen ja energian hintakehitykseen. Asiantuntija-arvioita tarkasteltaessa on huomioitava, että arviot ovat luonteeltaan ehdollisia ja perustuvat oletukseen EKP:n rahapoliittisten toimien täysimääräisestä toteuttamisesta. Lisäksi arviointijakson pituuden kasvaessa myös arvioiden epävarmuus yleensä kasvaa.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että viimeaikaiset tiedot vahvistavat lavean raha-aggregaatin (M3) trendikasvun olevan nopeutumassa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli huhtikuussa 5,3 % eli nopeampaa kuin maaliskuussa (4,6 %). M3:n vuotuisen kasvun taustalla on sen likvideimpien erien kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi huhtikuussa vuositasolla 10,5 %.

Lainakehitys koheni edelleen vähitellen. Yrityslainakanta supistui (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) huhtikuussa vuositasolla 0,1 % (supistuttuaan maaliskuussa 0,2 %). Yrityslainakannan kehitys on siis hitaasti elpymässä: vielä helmikuussa 2014 supistumisvauhti oli 3,2 %. Myönteisestä kehityksestä huolimatta yrityslainakannan kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, lainojen tarjontaan liittyvistä tekijöistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Kotitalouksien lainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) huhtikuussa vuositasolla 1,3 % (maaliskuussa 1,1 %). Käytössä olevat rahapoliittiset toimet tukevat edelleen yritysten ja kotitalouksien lainanottokustannusten laskua ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että rahapolitiikan linja on syytä pitää vakaana ja EKP:n neuvoston rahapoliittiset päätökset on pantava täytäntöön tinkimättä. EKP:n neuvoston kaikkien rahapoliittisten toimien täysimääräinen toteuttaminen antaa tarvittavaa tukea euroalueen talouden elpymiselle sekä edistää inflaatiovauhdin palautumista keskipitkällä aikavälillä kestävästi hieman alle kahteen prosenttiin.

Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen keventäminen tukee osaltaan myös talouskehitystä. Jotta rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan saavuttaa, tarvitaan kuitenkin päättäväisiä toimia muilla politiikan aloilla. Euroalueella on edelleen suuri rakenteellinen työttömyys ja potentiaalisen tuotannon kasvu on hidasta, joten meneillään olevaa suhdanneluonteista elpymistä olisi tuettava tehokkailla rakennepoliittisilla toimilla. Jotta voidaan lisätä investointeja, edistää uusien työpaikkojen luomista ja parantaa tuottavuutta, työ- ja hyödykemarkkinoiden uudistuksia olisi monissa maissa toteutettava joutuisammin, ja myös yritysten liiketoimintaympäristöä tulisi parantaa tehokkaammin. Uudistuksia olisi toteutettava nopeasti ja tehokkaasti, sillä kun kasvua tuetaan myös rahapolitiikalla, uudistuksilla voidaan paitsi vahvistaa kestävää talouskasvua euroalueella myös luoda odotuksia tulojen pysyvästä kasvusta ja siten kannustaa kotitalouksia kuluttamaan enemmän ja yrityksiä lisäämään nyt investointejaan, jolloin talouden suhdanneluonteinen elpyminen vahvistuu. Euroalueen julkisen talouden alijäämäsuhteen arvioidaan olevan 2,1 % tänä vuonna mutta supistuvan sitten vähitellen ja olevan 1,5 % vuonna 2017. Taustalla ovat pääasiassa suhdannekehityksen koheneminen ja alhainen korkotaso. Myös velkasuhteen odotetaan supistuvan asteittain: sen arvioidaan olevan 88,4 % vuonna 2017, kun se tänä vuonna on arvioiden mukaan 91,5 %. Finanssipolitiikalla olisi tuettava talouden elpymistä vakaus- ja kasvusopimusta noudattaen. Sopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

Yhteyshenkilöt