Ympäristö, terveys ja turvallisuus

EKP pyrkii edistämään hyvää hallintoa ympäristöasioissa ja minimoimaan riskit, joita eurosetelien tuotannosta aiheutuu suuren yleisön sekä tuotantoprosessin työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle.

Eurosetelien ja niiden tärkeimpien raaka-aineiden tuotannossa on noudatettava korkeita terveys- ja turvallisuusvaatimuksia sekä parhaita ympäristökäytäntöjä. Tämän varmistamiseksi on kehitetty kaksi kansainvälisiin standardeihin perustuvaa järjestelmää.

Ympäristöjärjestelmä

Ympäristötietoisena toimielimenä EKP pyrkii kaikin tavoin käyttämään luonnonvaroja harkiten ja varjelemaan ympäristön laatua ja ihmisten terveyttä eurosetelien valmistuksessa ja toimituksissa.

Ympäristöjärjestelmällä varmistetaan, että eurosetelien ja niiden tärkeimpien raaka-aineiden tuotannolla on mahdollisimman vähän ympäristövaikutuksia. Kaikilta tuotantoprosessiin osallistuvilta yrityksiltä edellytetään, että ne noudattavat kaikilta osin kansainvälistä ISO 14001 ‑standardia (Ympäristöjärjestelmät – Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita).

Järjestelmän tärkeimpänä tehtävänä on

  • valvoa, että eurosetelien ja niiden tärkeimpien raaka-aineiden valmistajat noudattavat ISO 14001 ‑standardia
  • seurata eurosetelien ja niiden tärkeimpien raaka-aineiden tuotantoprosessien ympäristövaikutuksia
  • edistää aloitteita eurosetelien tuotannon ympäristövaikutusten pienentämiseksi: esimerkiksi setelipaperissa lisätään asteittain kestävän kehityksen mukaisesti tuotetun puuvillan käyttöä
  • seurata alan toimijoiden tai yleisen mielipiteen esiin nostamia uusia ympäristökysymyksiä.
Terveys- ja turvallisuusjärjestelmä

Eurosetelit ovat turvallisia: riippumattomissa testeissä on todettu, että ne täyttävät EU:n säädösten vaatimukset monien eri kemiallisten aineiden osalta. Testeissä on osoitettu, että kaikkien euroseteleissä esiintyvien kemiallisten aineiden pitoisuudet alittavat selvästi EU:n asettamat raja-arvot.

Eurosetelit testattiin ennen niiden käyttöönottoa eli tammikuuta 2002. Näin varmistettiin, etteivät eurosetelit aiheuta myrkytys- tai ärsytysriskejä joutuessaan suuhun tai kosketuksiin ihon kanssa ja etteivät ne ole genotoksisia.

Seteleistä on löydetty pieniä määriä yleisesti esiintyviä bakteereja, jotka ovat peräisin mm. elintarvikeliikkeistä. Bakteeripitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niistä voi aiheutua edes lieviä terveyshaittoja. Luottokorteista on löydetty samankaltaisia bakteeripitoisuuksia.

Eurojärjestelmä saa ajoittain kyselyjä eri aineiden pitoisuuksista. Testeissä näitä aineita ei ole löytynyt lainkaan tai pitoisuudet ovat olleet niin pieniä, ettei niistä aiheudu terveysriskejä.

Terveys- ja turvallisuusjärjestelmällä suojellaan seteleiden käyttäjiä sekä niiden tuotantoprosessiin osallistuvia työntekijöitä varmistamalla, että eurosetelien ja niiden tärkeimpien raaka-aineiden tuotanto täyttää työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmiä koskevan standardin (OHSAS 18001) vaatimukset.

Järjestelmän tärkeimpänä tehtävänä on

  • valvoa, että eurosetelien ja niiden tärkeimpien raaka-aineiden valmistajat noudattavat OHSAS 18001 ‑standardia
  • taata, että haitallisten aineiden määrä uusissa euroseteleissä pysyy alle säädettyjen raja-arvojen
  • seurata ja varmistaa, että eurosetelien valmistajien ja käyttäjien terveyteen ja turvallisuuteen ei kohdistu uusia riskejä.

Oikeudellinen tausta

Setelien sisältämistä kemikaaleista ei ole erillisiä säädöksiä. Siksi eurosetelien sisältämien haitallisten kemikaalien valvonnassa on käytetty lähtökohtana säädöksiä, jotka koskevat muita ihon kanssa kosketuksiin joutuvia tuotteita, kuten EU:n leluturvallisuusdirektiiviä (direktiivi 2009/48/EY) ja EU:n kosmetiikka-asetusta (asetus (EY) N:o 1223/2009).

Ympäristövaikutusten arviointi

EKP toteutti vuonna 2003 arvioinnin eurosetelien ympäristövaikutuksista ja tutki, olisiko itse seteleissä tai niiden tuotantoprosesseissa siltä osin parannettavaa.

Kansainvälisen ISO 14040 ‑standardisarjan mukainen tutkimus kattoi setelien koko elinkaaren raaka-aineiden tuotannosta aina setelien painamiseen, varastointiin ja kiertoon, mukaan lukien käytettyjen setelien lajittelu ja kierrosta poistettavien setelien loppukäsittely.

Arvioinnissa käytettiin kaikilta eurosetelien toimitusketjun eri toimittajilta kerättyjä prosessitietoja, erityisesti raaka-aineita koskevia tietoja, sekä tutkimustietoa standardoiduista prosesseista kuten sähköntuotannosta ja liikenteestä (nämä tiedot poimittiin suurimmaksi osaksi Ecoinvent 2000 ‑tietokannasta). Arvioinnin perustana käytettiin eurosetelien tuotantoa vuonna 2003. Tuolloin eriarvoisia seteleitä valmistui kaikkiaan noin 3 miljardia kappaletta, ja tämä setelimäärä painoi yhteensä noin 2 500 tonnia.

Koska eurosetelit on suunniteltu jokapäiväiseen käyttöön, niiden ympäristövaikutusta verrattiin muiden jokapäiväisten toimintojen vaikutuksiin. Arvioinnissa todettiin, että vuonna 2003 tuotettujen kolmen miljardin eurosetelin ympäristövaikutus on kokonaisuudessaan verrattavissa siihen, että jokainen Euroopan unionin kansalainen ajaisi kilometrin matkan autolla tai antaisi 60 watin hehkulampun palaa puoli vuorokautta.