LEHDISTÖTIEDOTE

EKP:n lähentymisraportti 2008

7.5.2008

Euroopan keskuspankki (EKP) julkistaa tänään vuoden 2008 lähentymisraporttinsa, jossa se arvioi taloudellista ja oikeudellista lähentymistä kymmenessä EU:n jäsenvaltiossa: Bulgariassa, Tšekissä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Ruotsissa. Raportissa tutkitaan, ovatko maat saavuttaneet ”kestävän lähentymisen korkean tason”. Lisäksi selvitetään, onko lainsäädäntöä koskevat vaatimukset täytetty niin, että maiden kansalliset keskuspankit voivat tulla kiinteäksi osaksi eurojärjestelmää (oikeudellinen lähentyminen).

Raportissa todetaan joidenkin maiden edistyneen taloudellisessa lähentymisessä viime vuosien kuluessa. Monissa maissa on kuitenkin ilmennyt merkittäviä haasteita ja etenkin inflaatio on kiihtynyt. Seuraavassa esitetään vuoden 2008 lähentymisraportin havaintoja eri lähentymiskriteerien saavuttamisesta.

Hintavakaus

Huhtikuusta 2007 maaliskuuhun 2008 ulottuvalla 12 kuukauden tarkastelujaksolla hintavakautta koskevana lähentymiskriteerinä oleva viitearvo oli 3,2 %. Viitearvo laskettiin lisäämällä 1,5 prosenttiyksikköä Maltan, Alankomaiden ja Tanskan YKHI-inflaatiovauhdin 12 kuukauden painottamattomaan aritmeettiseen keskiarvoon. Maltan 12 kuukauden YKHI-inflaatiovauhti oli 1,5 %, Alankomaiden 1,7 % ja Tanskan 2,0 %. Tarkastelujaksona keskimääräinen YKHI-inflaatiovauhti oli Slovakiassa ja Ruotsissa alle viitearvon ja Puolassa viitearvon mukainen. Muissa seitsemässä jäsenvaltiossa YKHI-inflaatiovauhti ylitti viitearvon, selvimmin Bulgariassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Unkarissa. Inflaatiokehityksen taustalla on enimmäkseen ollut voimakas talouskasvu, mutta myös ulkoiset tekijät ovat vaikuttaneet siihen. Vilkas kotimainen kysyntä on osaltaan aiheuttanut inflaatiopaineita monissa tarkasteltavana olevissa maissa. Työllisyyden nopea kasvu ja sen rinnalla työvoiman siirtyminen muihin EU-maihin ovat johtaneet työmarkkinoiden kiristymiseen merkittävästi sekä palkkojen nousupaineisiin monissa tarkasteltavana olevista maista. Ulkoisista tekijöistä inflaatiota on kiihdyttänyt eniten energian ja elintarvikkeiden hintojen nousu, jonka vaikutus on ollut voimakas useimmissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa.

Julkinen talous

Tarkasteltavista kymmenestä maasta Tšekkiä, Unkaria, Puolaa ja Slovakiaa koskee tällä hetkellä EU:n neuvoston päätös, jonka mukaan maalla on liiallinen alijäämä. Vuonna 2007 kuitenkin ainoastaan Unkarissa BKT:hen suhteutettu alijäämä oli yli 3 %. Tšekissä, Puolassa ja Slovakiassa BKT:hen suhteutettu alijäämä oli alle 3 %

Muista maista julkisen talouden rahoitusasema oli vuonna 2007 alijäämäinen Liettuassa ja Romaniassa. Bulgariassa, Virossa ja Ruotsissa julkisen talouden rahoitusasema oli ylijäämäinen, ja Latvian julkinen talous oli tasapainossa. Vuonna 2007 julkisen velan suhde BKT:hen ylitti 60 prosentin viitearvon ainoastaan Unkarissa. Muissa maissa velkasuhde oli pienempi.

Valuuttakurssi

Lähentymisraportissa tarkasteltavista maista Viron, Latvian, Liettuan ja Slovakian valuutat osallistuvat tällä hetkellä ERM II:een. Kaikki nämä valuutat ovat osallistuneet ERM II:een yli kahden vuoden ajan ennen tarkasteluajankohtaa, eikä yhdenkään niistä keskuskurssia alennettu tarkastelujakson aikana. Slovakian korunan keskuskurssia kuitenkin nostettiin maaliskuussa 2007 (ks. alla).

Pitkät korot

Pitkiä korkoja koskevana lähentymiskriteerinä oleva viitearvo oli 6,5 % huhtikuusta 2007 maaliskuuhun 2008 ulottuvalla 12 kuukauden tarkastelujaksolla. Viitearvo laskettiin lisäämällä 2 prosenttiyksikköä hintavakautta koskevana kriteerinä olevan viitearvon laskennassa käytettyjen kolmen maan – Maltan, Alankomaiden ja Tanskan – pitkien korkojen painottamattomaan aritmeettiseen keskiarvoon. Pitkät korot olivat Maltassa 4,8 %, Alankomaissa 4,3 % ja Tanskassa 4,3 %. Tarkastelujaksolla seuratuista jäsenvaltioista Bulgariassa, Tšekissä, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Slovakiassa ja Ruotsissa pitkät korot olivat keskimäärin alle viitearvon. Romaniassa ja Unkarissa pitkät korot taas ylittivät viitearvon tarkastelujakson aikana. Viron pitkien korkojen tasosta ei ole yhdenmukaistettuja tietoja, sillä Viron kruunun määräisten joukkolainojen markkinat eivät ole kyllin kehittyneet ja maan julkinen velka on vähäinen.

Oikeudellinen lähentyminen

Kymmenestä tarkastellusta jäsenvaltiosta ainoastaan Liettuan lainsäädäntö on täysin sopusoinnussa talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta koskevien perustamissopimuksen ja EKPJ:n perussäännön määräysten kanssa. Slovakian lainsäädäntö on keskuspankin riippumattomuutta koskevien vaatimusten mukainen, ja keskuspankin oikeudellista integroitumista eurojärjestelmään viimeistellään parhaillaan. Viron lainsäädäntö on keskuspankin riippumattomuutta koskevien vaatimusten mukainen, mutta keskuspankin oikeudellinen integroituminen eurojärjestelmään edellyttää vielä muutoksia.

Bulgarian, Tšekin, Latvian, Unkarin, Puolan, Romanian ja Ruotsin lainsäädäntö ei ole kaikkien niiden vaatimusten mukainen, joiden on täytyttävä, ennen kuin keskuspankki on riippumaton ja voi integroitua oikeudellisesti eurojärjestelmään. Lisäksi Bulgarian, Tšekin, Latvian, Unkarin, Puolan ja Romanian lainsäädäntö on ristiriidassa keskuspankkirahoitusta koskevan kiellon kanssa.

Slovakia

Tässä raportissa Slovakiaa tarkastellaan jonkin verran perusteellisemmin kuin muita maita. Slovakian viranomaiset pyysivät maaraporttia 4.4.2008, sillä maa pyrkii ottamaan euron käyttöön 1.1.2009.

EKP:n lähentymisraportissa Slovakian lähentymistä on arvioitu seuraavasti:

Slovakian 12 kuukauden YKHI-inflaatiovauhti oli huhtikuusta 2007 maaliskuuhun 2008 ulottuneen tarkastelujakson aikana keskimäärin 2,2 % eli tuntuvasti 3,2 prosentin viitearvoa hitaampi. Yksikkötyökustannukset ovat nousseet hitaasti viime vuosina, kun tuotannon kasvu on ollut vahvaa. Vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on kuitenkin viime kuukausina kiihtynyt, ja maaliskuussa 2008 se oli 3,6 %.

Slovakiassa on inflaation kiihtymisen riskejä. Ensinnäkin Slovakian korunan eurokurssin nimellisestä vahvistumisesta johtuva inflaatiota hidastava vaikutus poistuisi tilanteessa, jossa valuutta olisi kiinnitetty euroon. Toiseksi kireään työmarkkinatilanteeseen sekä orastaviin työmarkkinoiden pullonkauloihin eräillä markkinalohkoilla ja alueilla liittyy riski, että palkkojen nousu nopeutuu. Kolmanneksi energian hintakehityksestä aiheutuu inflaation kiihtymisen riskejä, sillä energian maailmanmarkkinahintojen viimeaikainen nousu ei vielä näy täysin kuluttajahinnoissa. Lisäksi lähentymisprosessi vaikuttaa todennäköisesti lähivuosien inflaatiovauhtiin. Kaiken kaikkiaan Slovakian inflaatiovauhdin lähentymisen kestävyydestä esiintyy merkittäviä huolia.

Slovakiaa koskee tällä hetkellä EU:n neuvoston päätös, jonka mukaan maalla on liiallinen alijäämä. Tarkasteluvuonna 2007 BKT:hen suhteutettu julkisen talouden alijäämä oli Slovakiassa kuitenkin 2,2 % eli alle 3 prosentin viitearvon. Euroopan komissio ennustaa sen supistuvan 2,0 prosenttiin vuonna 2008. Julkisen talouden velkasuhde pieneni vuonna 2007 ja oli 29,4 % BKT:stä eli selvästi alle 60 prosentin viitearvon. Julkisen talouden vakauttamista on kuitenkin jatkettava, jotta Slovakia voi saavuttaa vakaus- ja kasvusopimuksessa määritellyn keskipitkän aikavälin tavoitteensa. Slovakian lähentymisohjelmassa täksi tavoitteeksi on asetettu 0,8 prosentin suhdannekorjattu julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ilman väliaikaisten toimenpiteiden vaikutuksia. Määräaika tavoitteen saavuttamiseksi on vuosi 2010.

Slovakian koruna on osallistunut ERM II:een yli kahden vuoden ajan ennen tarkasteluajankohtaa. Slovakian korunan ERM II ‑keskuskurssiksi vahvistettiin alun perin 38,4550 SKK ja vakiovaihteluväliksi ±15 %. Slovakian koruna vahvistui arviointijaksona yleisesti euroon nähden, ja 19.3.2007 sen eurokeskuskurssia nostettiin talouden vahvojen perustekijöiden vuoksi 8,5 %. Uusi keskuskurssi oli 35,4424 SKK. Sen jälkeen korunan arvo oli jatkuvasti uutta keskuskurssia vahvempi; toukokuun alussa se oli noin 9 % keskuskurssiaan vahvempi. Valuutan jatkuva vahvistuminen viime vuosina vaikeuttaa sen arvioimista, miten Slovakian talous toimisi tilanteessa, jossa valuuttakurssit on kiinnitetty peruuttamattomasti.

Pitkät korot olivat huhtikuusta 2007 maaliskuuhun 2008 ulottuneen tarkastelujakson aikana Slovakiassa keskimäärin 4,5 % eli tuntuvasti alle korkokriteerinä olevan 6,5 prosentin viitearvon. Pitkien korkojen kehitys seuraili tarkastelujakson aikana kutakuinkin vastaavien pitkien korkojen kehitystä euroalueella.

Kestävää lähentymistä edistävien olosuhteiden edellytyksenä on Slovakiassa mm. kestävä ja uskottava julkisen talouden vakauttaminen. Se voisi auttaa pienentämään kysynnästä johtuvien inflaatiopaineiden ja vaihtotaseeseen liittyvien paineiden riskiä sekä turvaamaan julkisen talouden uudistusprosessin ja vallitsevan myönteisen talouskehityksen jatkumisen. Rakennepolitiikan saralla on ensiarvoisen tärkeää parantaa työmarkkinoiden toimintaa, sillä maassa on jatkuvasti suuri rakenteellinen työttömyys, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen liittyy ongelmia ja työvoiman liikkuvuus on riittämätöntä. Lisäksi palkankorotuksissa olisi otettava huomioon muutokset työn tuottavuuden kasvussa sekä työmarkkinatilanne ja kehitys kilpailijamaissa. Slovakian on myös jatkettava talouden vapauttamista ja tehostettava entisestään kilpailua hyödykemarkkinoilla, varsinkin energiasektorilla. Tällaisten toimien sekä vakauteen tähtäävän makrotalouspolitiikan avulla voidaan saavuttaa kestävän hintavakauden kannalta otolliset olosuhteet sekä edistää kilpailukykyä ja työllisyyden kasvua.

Slovakian valtiovarainministeriö esitti 20.7. ja 24.9.2007 EKP:lle lausuntopyynnöt, jotka koskivat lakiehdotusta euron käyttöönottoa koskevien valmistelujen oikeusperustasta. EKP:n vuoden 2004 lähentymisraportin, Slovakian valtiovarainministeriön pyynnöstä 19.12.2007 annetun, euron käyttöönottoa koskevien valmistelujen oikeusperustaa käsittelevän EKP:n lausunnon (CON/2007/43) ja edellä mainitun perusteella Slovakian parlamentti antoi 28.11.2007 lain (”muutoslaki”), jolla muutettiin maan keskuspankista annettua lakia. Osa muutoslain säännöksistä tuli voimaan 1.1.2008, ja loput tulevat voimaan sinä päivänä, kun Slovakia ottaa euron käyttöön. Lähentymisraportissa todetaan myös, että Slovakia on joulukuun 2006 lähentymisraportin jälkeen muuttanut lainsäädäntöään varmistaakseen, ettei se ole ristiriidassa keskuspankkirahoitusta koskevan kiellon kanssa.

***

Laatimalla lähentymisraportin EKP täyttää Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artiklan 122 kohdassa 2 sekä artiklan 121 kohdassa 1 määrätyn tehtävän, jonka mukaan Euroopan unionin neuvostolle on annettava raportteja ”jäsenvaltioiden edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä” vähintään kerran kahdessa vuodessa tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus.

Tällä hetkellä EU:n jäsenvaltioista 12 ei ole talous- ja rahaliiton täysjäseniä. Tanskalla ja Isolla-Britannialla on erityisasema perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan nojalla. Näistä kahdesta jäsenvaltiosta ei siis tarvitse laatia lähentymisraporttia, elleivät ne itse pyydä sitä.

EKP:n lähentymisraportti on luettavissa EKP:n verkkosivuilla ( http://www.ecb.europa.eu) 22:lla Euroopan unionin kielellä.

Publications

Yhteyshenkilöt