LEHDISTÖTIEDOTE:

RAHAN MÄÄRÄN KASVULLE ASETETUN KVANTITATIIVISEN VIITEARVON TARKISTAMINEN

6.12.2001

DATE

Viitearvon tarkistaminen

Joulukuun 6. päivänä 2001 pitämässään kokouksessa EKP:n neuvosto tarkasteli rahan määrän kasvulle asetettua viitearvoa ja päätti pitää lavean raha-aggregaatin M3:n vuotuiselle kasvuvauhdille asetetun 4½ prosentin viitearvon edelleen ennallaan. Tämä päätös perustui siihen, että oletukset, joiden perusteella viitearvo ensimmäisen kerran laskettiin joulukuussa 1998, eli potentiaalisen tuotannon 2­2½ prosentin trendikasvua ja M3:n kiertonopeuden ½­1 prosentin vuotuista hidastumista koskevat oletukset ovat edelleen perusteltuja. Mitä tulee BKT:n trendikasvua koskevaan oletukseen, EKP:n neuvoston mielestä ei vieläkään ole selviä merkkejä siitä, että euroalueen tuotannon kasvu olisi niin merkittävää ja kestävää, että se vaatisi tämän oletuksen huomattavaa tarkistamista ylöspäin. EKP:n neuvosto uskoo, että rakenneuudistukset ja tekniset innovaatiot saattavat nopeuttaa tuotannon trendikasvua tuntuvasti. Rakenteelliset uudistukset ovat jossain määrin edenneet, mutta varsinkin työ- ja hyödykemarkkinoilla vaaditaan silti merkittäviä lisäponnistuksia ennen kuin euroalueen potentiaalisen tuotannon trendikasvussa näkyy merkittävää ja pysyvää paranemista. Tätä taustaa vasten EKP:n neuvosto seuraa edelleen tietoja tuottavuuden kasvun nopeutumisesta euroalueella, ja tiedot otetaan asianmukaisesti huomioon EKP:n rahapolitiikassa. EKP:n neuvosto tarkistaa viitearvoa seuraavan kerran vuoden 2002 joulukuussa.

EKP:n rahapolitiikan strategia ja viitearvo

EKP:n neuvosto haluaa muistuttaa seuraavista viitearvon ominaisuuksista ja viitearvon roolista EKP:n rahapolitiikan strategiassa:

  1. EKP:n rahapolitiikan strategian ensimmäisessä pilarissa on annettu rahan määrälle merkittävä asema. Viestiäkseen yleisölle rahan määrälle antamastaan merkittävästä asemasta EKP:n neuvosto päätti lokakuussa 1998 ilmoittaa asettavansa lavean raha-aggregaatin M3:n kasvuvauhdille kvantitatiivisen viitearvon. Useista tutkimuksista saatu empiirinen aineisto tukee merkittävän aseman antamista rahan määrälle ja vahvistaa, että olosuhteet euroalueella mahdollistavat viitearvon asettamisen. M3:n kasvuvauhtia kuvaavat aikasarjat (jotka on nyt puhdistettu euroalueen ulkopuolisten hallussa olevista jälkimarkkinakelpoisista instrumenteista) ovat tässä suhteessa tyydyttäviä, eli rahan kysynnän riippuvuussuhde on vakaa ja M3:lla on hyvät edellytykset toimia tulevaa keskipitkän aikavälin hintakehitystä ennakoivana indikaattorina. Tämä on myös sopusoinnussa EKP:n neuvoston kokemusten kanssa, joiden mukaan rahatalouden analyysistä on talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alusta lähtien ollut paljon hyötyä rahapolitiikan päätöksenteossa.
  2. Jotta viitearvo olisi yhdenmukainen rahan määrän ja hintojen keskipitkän aikavälin suhteen kanssa, se muodostetaan M3:n kiertonopeuden keskipitkän aikavälin kehitystä ja potentiaalisen tuotannon keskipitkän aikavälin trendikasvua koskevien oletusten perusteella. Joulukuun 6. päivänä 2001 pitämässään kokouksessa EKP:n neuvosto arvioi uudestaan keskipitkän aikavälin oletuksia, joiden perusteella viitearvo on laskettu, ja vahvisti, etteivät ne ole muuttuneet. Nämä oletukset ovat a) M3:n kiertonopeus hidastuu keskipitkällä aikavälillä noin ½­1% vuodessa. b) Potentiaalisen tuotannon keskipitkän aikavälin trendikasvu on 2­2½ % vuodessa. Ottaen huomioon hintavakauden määritelmän ja nämä kaksi oletusta EKP:n neuvosto päätti pitää M3:n vuotuiselle kasvuvauhdille asetetun 4½ prosentin viitearvon edelleen ennallaan. EKP:n neuvosto seuraa jatkuvasti viitearvoon suhteutettua rahan määrän kehitystä vuotuisen kasvuvauhdin kolmen kuukauden liukuvan keskiarvon perusteella.
  3. Viitearvo asetetaan rahan määrän kasvulle keskipitkällä aikavälillä. Lyhyen aikavälin vaihtelut rahan määrässä voivat johtua monenlaisista väliaikaisista tekijöistä, eikä niillä välttämättä ole merkitystä tulevan hintakehityksen kannalta. Tästä syystä EKP:n neuvosto ilmoitti jo vuonna 1998, ettei viitearvon määrittäminen tarkoita, että EKP sitoutuisi korjaamaan mekanistisesti rahan määrän kasvun lyhyen aikavälin poikkeamia viitearvosta. EKP arvioi tarkoin rahan määrän ja muiden indikaattoreiden kehitystä, jotta päästäisiin varmuuteen siitä, miten ne vaikuttavat hintavakauteen kohdistuviin riskeihin keskipitkällä aikavälillä.
  4. Analyysi, jossa tarkastellaan M3:n vuotuisen kasvuvauhdin poikkeamia viitearvosta, on merkittävä osatekijä arvioitaessa rahataloudellista kehitystä ja sen vaikutusta hintavakauteen tulevaisuudessa. Rahataloutta analysoidaan kuitenkin monesta muustakin näkökulmasta. Muut indikaattorit (kuten M3:n erät ja niiden vastaerät, erityisesti lainat) ovat nekin tärkeitä tiedonlähteitä. Euroalueen likviditeettitilanteen laajassa arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon myös sellaiset aikaisemmat poikkeamat viitearvosta, jotka eivät enää näy vuotuista kasvuvauhtia kuvaavissa luvuissa. Jotta rahatalouden kehitykseen vaikuttavien sokkien luonnetta voitaisiin ymmärtää ja tulevaa hintakehitystä pystyttäisiin ennakoimaan, M3:n kehitystä pitää analysoida yhdessä muunlaisten indikaattoreiden kanssa (esim. BKT, hinnat, korot ja muut rahamarkkinoiden kehitystä kuvaavat indikaattorit).
  5. Nämä seikat on syytä muistaa arvioitaessa viime kuukausina suhteellisen nopeaksi kiihtynyttä M3:n kasvuvauhtia. M3:n kasvuvauhdin viimeaikainen kiihtyminen selittyy osittain M3:n sopeutumisella hintatason nousuun euroalueella öljyn ja elintarvikkeiden hinnoissa tapahtuneiden rajujen muutosten seurauksena ja osittain sijoituskohteiden vaihtumisen vaikutuksilla. Varojen siirtämisen taustalla ovat olleet suhteellisen loiva tuottokäyrä, osakemarkkinoiden kehitys ja nyt viimeaikoina rahamarkkinoiden epävarmuuden äkillinen lisääntyminen syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen. EKP:n neuvosto katsoo, että kun lisäksi otetaan huomioon yksityiselle sektorille myönnettyjen luottojen määrän kasvuvauhdin jatkuva hidastuminen, ei rahan määrän viimeaikainen kehitys uhkaa hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. On luultavaa, että tämänhetkinen epävarmuus rahamarkkinoilla ja koko taloudessa vaikeuttaa rahan määrän kehityksen ­ ja muidenkin indikaattoreiden ­ tulkintaa lähitulevaisuudessa, ja siksi kehitystä arvioitaessa on noudatettava varovaisuutta. Jos epävarmuus kuitenkin hellittää, on mahdollista ylimääräistä likviditeettiä arvioitava uudelleen ja selvitettävä, näkyykö siinä merkkejä tulevaan hintavakauteen kohdistuvista riskeistä.
  6. EKP:n neuvosto haluaa myös muistuttaa, että EKP:n rahapolitiikan strategia perustuu kahteen pilariin, joiden avulla arvioidaan tulevaan hintavakauteen kohdistuvia riskejä. Rahan määrän kehityksen analysointia on aina tarkasteltava yhdessä EKP:n rahapolitiikan strategian toisen pilarin kanssa, jossa tulevaa hintakehitystä ja hintavakauteen kohdistuvia riskejä arvioidaan muiden reaalitaloutta ja rahoitusmarkkinoita kuvaavien indikaattoreiden avulla. Tällöin eri indikaattoreista saatavia tietoja pystytään paremmin vertailemaan ja niitä voidaan tulkita useilla eri tavoilla, mikä pienentää virheellisten rahapoliittisten päätösten mahdollisuutta taloudellisen toimintaympäristön ollessa epävarma.

Yhteyshenkilöt