Mitä on inflaatio?

Hintojen laaja-alainen nousu

Markkinataloudessa tavaroiden ja palvelujen hinnat muuttuvat jatkuvasti. Osa hinnoista nousee, osa taas laskee. Inflaatiosta on kyse, kun tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat laaja-alaisesti (eivät siis vain yksittäisten tavaroiden tai palvelujen hinnat). Silloin yhdellä eurolla saa vähemmän kuin ennen, eli euron arvo laskee.

Eri hintojen muutokset vaikuttavat eri tavoin

Keskimääräistä hintojen nousua laskettaessa sellaisten tuotteiden hinnannousulla, joihin kuluu paljon rahaa (esim. sähkö), on suurempi painoarvo kuin sellaisten tuotteiden, joihin käytetään vähemmän rahaa (esim. sokeri ja postimerkit).

Eri ihmiset ostavat eri asioita

Kullakin kotitaloudella on omat kulutustottumuksensa. Toisissa ajetaan autolla, toisissa taas käytetään yksinomaan joukkoliikennevälineitä. Toisissa syödään lihaa, toisissa ei. Eri tuotteiden ja palvelujen painoarvot inflaatiota mitattaessa määräytyvät kaikkien kotitalouksien keskimääräisten kulutustottumusten mukaan.

Inflaatiota mitattaessa otetaan huomioon kaikki kotitalouksien kuluttamat hyödykkeet ja palvelut:

• päivittäishyödykkeet (esim. elintarvikkeet, sanomalehdet ja bensiini)
• kestokulutushyödykkeet (esim. vaatteet, tietokone ja pesukone)
• palvelut (esim. hiustenleikkuu, vakuutukset ja asunnon vuokra).

Kulutuskorin hintaa verrataan hintaan vuotta aiemmin

Kaikkia vuoden aikana hankittuja hyödykkeitä ja palveluja kuvataan ns. kulutuskorina. Korissa kullakin tuotteella on tietty hinta, joka voi muuttua ajan mittaan. Vuotuinen inflaatiovauhti saadaan vertaamalla koko kulutuskorin hintaa tarkastelukuukautena hintaan samana kuukautena vuotta aiemmin.

Euroalueen inflaatio

Yhdenmukaistettu indeksi

Euroalueella kuluttajahintainflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI). ”Yhdenmukaistettu” tarkoittaa, että kaikissa EU-maissa käytetään samoja menetelmiä. Näin voidaan varmistaa, että eri maiden tiedot ovat vertailukelposia.

Samalla tavalla joka maassa

Ennen kuin euro otettiin käyttöön yhteisenä rahana, inflaatiota mitattiin kussakin maassa omilla kansallisilla menetelmillä. Euron käyttöönoton myötä oli tarpeen ryhtyä mittaamaan koko euroalueen inflaatiota. Tiedot täytyi kerätä samalla tavalla joka maassa ja siten, että tietoja ei jää puuttumaan eikä päällekkäisyyksiä synny. Se onnistuu YKHIn sekä oikeudellisesti sitovien standardien avulla.

Miten YKHI lasketaan?

1. Hintatietojen kerääminen: Joka kuukausi hintatarkkailijat keräävät noin 1,8 miljoonaa hintatietoa yli 200 000 myyntipisteestä. Tietoja kerätään lähes 1 600 kaupungissa kaikkialla euroalueella. Kussakin maassa hintatietoja kerätään noin 700 tyypillisestä hyödykkeestä ja palvelusta. Tarkka määrä vaihtelee maasta toiseen. Kustakin tuotteesta kerätään useita hintatietoja eri myyntipisteistä ja eri alueilta. Esimerkki: Kirjojen hintatiedoissa otetaan huomioon useiden erityyppisten (fiktio, ei-fiktio, tietokirjallisuus jne.) kirjojen hinnat kirjakaupoissa, suurissa valintamyymälöissä ja Internet-kirjakaupoissa. lue lisää
2. Tuoteryhmien painoarvot: Eri tuoteryhmien painoarvot määritetään sen mukaan, miten suuri merkitys niillä on kotitalouksien rahankäytössä keskimäärin. Painoarvoja päivitetään säännöllisesti, jotta indeksi pysyy ajanmukaisena ja siinä otetaan huomioon kulutuskäyttäytymisen muutokset. Pohjana käytetään kyselytietoja siitä, mihin kotitaloudet kuluttavat rahojaan. Painoarvot ovat kansallisia keskiarvoja, joissa otetaan huomioon kaikkien kuluttajaryhmien (varakkaiden ja köyhien, nuorien ja iäkkäiden jne.) menot. lue lisää
3. Maiden painoarvot: Kunkin maan painoarvon määrää maan osuus koko euroalueen yhteenlasketuista kulutusmenoista. lue lisää

Kuka laskee YKHIn?

Yksittäisissä maissa: Kussakin euroalueen maassa toimii kansallinen tilastolaitos, joka laskee sijaintimaansa YKHIn.

Euroalueella: Kukin kansallinen tilastolaitos toimittaa maansa YKHI-tiedot Euroopan komission tilastotoimistolle Eurostatille, joka laskee koko euroalueen YKHIn. Eurostat myös seuraa oikeudellisesti velvoittavien standardien noudattamista varmistaakseen kansallisten tietojen laadun. Tarkempia tietoja löytyy Eurostatin YKHI-sivuilta.

Tilastotietoja

Havaittu inflaatio

Kyselytutkimusten perusteella kuluttajien havaitsema inflaatio on usein nopeampaa kuin hintaindeksien osoittama tilastoitu inflaatio. Miksi? Lukuisissa tutkimuksissa on noussut esiin seuraavia seikkoja:

• Hintojen nousu huomataan helpommin kuin niiden lasku tai pysyminen ennallaan. Hintojen nousu myös muistetaan kauemmin. Hintojen lasku tai niiden pysyminen ennallaan herättää yleensä vähemmän huomiota, vaikka sekin otetaan huomioon laskettaessa keskimääräistä inflaatiovauhtia.

• Usein ostettavien tuotteiden hinnanmuutokset huomataan helpommin. Viime vuosina eräiden usein ostettavien hyödykkeiden ja palvelujen (kuten bensiinin, leivän ja matkalippujen) hinnat ovat nousseet keskimääräistä enemmän. Näiden hintojen muutoksiin kiinnitetään usein liikaa huomiota arvioitaessa yleistä hintojen nousua, ja siksi inflaatiovauhti saatetaan arvioida todellista nopeammaksi.

• Harvoin ostettavien ja suoraveloituksella maksettavien tuotteiden hinnanmuutoksia ei huomata yhtä helposti. Merkittävä osa kotitalouksien rahoista kuluu harvoin ostettaviin hyödykkeisiin ja palveluihin (kuten auton ostoon tai lomamatkoihin). Lisäksi esim. asunnon vuokra ja puhelinlaskut maksetaan automaattisina tilisiirtoina (suoraveloituksella ja toistuvina maksuina). Niiden hinnanmuutoksiin kiinnitetään yleensä vähemmän huomiota inflaatiota ajateltaessa.

• Oman talouden inflaatio: Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) lasketaan keskimääräisen hyödyke- ja palvelukorin perusteella. Keskimääräinen kori kuvaa kotitalouksien tyypillistä kulutusta. Yksittäisten kotitalouksien kulutuksessa on kuitenkin eroja, joten kotitalouskohtainen inflaatio saattaa olla keskimääräistä inflaatiovauhtia nopeampaa tai hitaampaa.

  Esimerkki: Jos bensiinin hinta nousee paljon enemmän kuin muiden hyödykkeiden ja palvelujen hinnat, runsaasti autoa käyttävien ihmisten havaitsema inflaatio saattaa ylittää YKHIn, sillä heillä kuluu bensiiniin keskimääräistä enemmän rahaa. Vähän tai ei lainkaan autoa käyttävillä henkilökohtainen inflaatiovauhti sitä vastoin on hitaampi.

• Inflaatioluvut kuvaavat muutosta vuoden aikana, mutta muistissa voi olla pidemmän ajan takainen hintataso. YKHI ilmaistaan yleensä hintojen vuotuisena nousuvauhtina. Yleistä hintatasoa tiettynä ajankohtana (esim. tammikuussa 2009) siis verrataan hintatasoon vuotta aiemmin (eli tammikuussa 2008). Kun kuluttajat vertailevat hintoja, vertailukohtana saattaa kuitenkin olla monen vuoden takainen hintataso. Vaikka vuotuinen inflaatiovauhti olisi hidaskin, pitkän ajan kuluessa hinnat yleensä nousevat huomattavasti. Esimerkiksi jos YKHIn vuotuinen muutosvauhti on 2 %, yleinen hintataso nousee kymmenessä vuodessa yli 20 %.

• Muuttuuko hinta vai laatu? Hinnanmuutoksia pidetään usein automaattisesti inflaationa. Joskus kuitenkin myös tuotteen laatu muuttuu. YKHIssä tämä otetaan huomioon vähentämällä hinnanmuutoksesta se osa, joka aiheutuu laadun muutoksesta.

  Esimerkki: Autojen hinnat ovat nousseet. Uusissa malleissa on kuitenkin usein vakiovarusteina sellaisia tarvikkeita, joita on aiemmin myyty lisävarusteina (esim. satelliittipaikannusjärjestelmä, ilmastointi ja turvatyynyt). Tällöin autojen hinnan nousu johtuu osittain laadun paranemisesta eikä yksinomaan inflaatiosta. Mikäli autojen hinnat ovat nousseet keskimäärin 5 % ja laadun paranemisen osuus tästä hinnannoususta on 1 %, YKHIssä autojen hintojen katsotaan nousseen 4 %.