Hakuehdot
Home Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisu Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:ss
Ehdotukset
Lajitteluperuste
  • ALUSTUSPUHEENVUORO

LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main 10.6.2021

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.

Vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä talous supistui, mutta taloudellinen toiminta käynnistyy taas euroalueella vähitellen, kun pandemiatilanne on kohentunut ja rokotuskampanjat etenevät merkittävästi. Tuoreimpien tietojen perusteella toiminta palvelualoilla on palautumassa ennalleen ja teollisuustuotannon kehitys on pysynyt vahvana. EKP:n neuvosto odottaa taloudellisen toiminnan lisääntyvän vuoden jälkipuoliskolla, kun rajoituksia puretaan lisää. Yksityisen kulutuksen piristyminen, vahva kansainvälinen kysyntä sekä kasvua tukeva finanssi- ja rahapolitiikka edistävät elpymistä tärkeällä tavalla. Tilanne on kuitenkin edelleen epävarma, ja lyhyen aikavälin talousnäkymät riippuvat yhä siitä, miten pandemia etenee ja miten talous lähtee kehittymään toiminnan käynnistyttyä. Inflaatio on nopeutunut viime kuukausina lähinnä vertailuajankohdan vaikutuksen, ohimenevien tekijöiden sekä energian hinnannousun vuoksi. Sen odotetaan nopeutuvan edelleen vuoden jälkipuoliskolla mutta hidastuvan sitten tilapäisten tekijöiden vaikutuksen väistyessä. Tuoreissa eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa inflaatiopaineiden ennakoidaan vähitellen voimistuvan arviointijaksolla mutta pysyvän silti vaimeina, sillä taloudessa on yhä merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jota saadaan käyttöön vain vähitellen arviointijakson kuluessa. Kokonaisinflaation odotetaan pysyvän EKP:n neuvoston tavoitetta hitaampana koko arviointijakson ajan.

On erittäin tärkeää, että rahoitusolot pidetään pandemian ajan suotuisina, jotta epävarmuus vähenee ja luottamus vahvistuu. Näin voidaan tukea taloudellista toimintaa ja ylläpitää keskipitkän aikavälin hintavakautta. Kotitalouksien ja yritysten rahoitusolot ovat pysyneet melko vakaina maaliskuun rahapolitiikkakokouksen jälkeen. Markkinakorot ovat kuitenkin yhä nousseet. Taustalla on osittain talousnäkymien paraneminen, mutta jos markkinakorkojen nousu jatkuu, rahoitusolot voivat tiukentua laajemminkin, mikä vaikuttaa koko talouteen. Rahoitusolojen tiukentuminen olisi tässä tilanteessa ennenaikaista, ja se muodostaisi riskin sekä talouden elpymisen että inflaationäkymien kannalta.

EKP:n neuvosto päätti kokouksessaan pitää vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan linjan ennallaan.

EKP:n ohjauskorot pidetään ennallaan. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.

Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP), johon on varattu 1 850 miljardia euroa, tehdään netto-ostoja vielä ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka. Joka tapauksessa ostoja jatketaan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen. EKP:n neuvosto odottaa rahoitusoloista ja inflaationäkymistä tekemänsä arvion perusteella, että PEPP-ohjelmassa tehdään seuraavanakin vuosineljänneksenä netto-ostoja merkittävästi nopeammin kuin vuoden alkukuukausina.

Ostoja suoritetaan joustavasti markkinatilanteen mukaan, ja niillä pyritään estämään rahoitusolojen tiukentuminen, sillä muuten olisi vaikeampaa torjua pandemian arvioitua inflaatiokehitystä hidastavaa vaikutusta. Ostojen joustava ohjaaminen eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin tukee sekin jatkuvasti rahapolitiikan sujuvaa välittymistä. Jos suotuisia rahoitusoloja voidaan ylläpitää suunniteltua pienemmillä ostoilla, PEPP-ohjelmaan varattua summaa ei tarvitse käyttää kokonaan. Ostojen määrää voidaan säätää tarvittaessa suotuisien rahoitusolojen ylläpitämiseksi myös, jos pandemian inflaatiokehitystä heikentävän vaikutuksen torjunta sitä edellyttää.

PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoittamista jatketaan ainakin vuoden 2023 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan ostoja nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa yhä kuukausittaisten omaisuuseräostojen jatkuvan omaisuuserien osto-ohjelmassa niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.

Osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan myös jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

Rahoitusoperaatioissa tarjotaan edelleen runsaasti likviditeettiä. Kolmannen kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarjan operaatioissa jaettu rahoitus tukee tärkeällä tavalla pankkien luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille.

Toimilla autetaan pitämään rahoitusolot suotuisina kaikilla talouden sektoreilla, jotta elpyminen voi jatkua ja hinnat pysyvät vakaina. Seuraamme jatkuvasti myös valuuttakurssikehitystä, joka voi sekin vaikuttaa keskipitkän aikavälin inflaationäkymiin. EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT supistui vielä 0,3 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja oli 5,1 % pienempi kuin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä eli ennen pandemiaa. Yrityksille ja kuluttajille tehtyjen kyselytutkimusten ja usein päivitettävien indikaattorien perusteella näyttää siltä, että toiminta on piristynyt tuntuvasti toisella vuosineljänneksellä.

Yritysten suhdannekyselyjen perusteella palvelualat elpynevät vahvasti, kun lähikontakteja edellyttävä toiminta voi vähitellen palautua ennalleen tartuntojen määrän pienentyessä. Teollisuustuotanto on pysynyt vankkana kansainvälisen kysynnän tuella, joskin tarjontapuolen ongelmat voivat jarruttaa teollisuustoimintaa vielä lähiaikoina. Kuluttajien luottamusta kuvaavien indikaattorien vahvistuminen ennakoi yksityisen kulutuksen voimakasta piristymistä. Yritysten investoinnit ovat pysyneet jokseenkin ennallaan taseiden heikkenemisestä ja epävarmoista talousnäkymistä huolimatta.

EKP:n neuvosto odottaa kasvun nopeutuvan vahvasti vuoden 2021 jälkipuoliskolla, kun rokotuskampanjat etenevät ja rajoituksia voidaan purkaa lisää. Odotuksena on, että voimistuva kansainvälinen ja kotimainen kysyntä sekä raha- ja finanssipoliittisten tukitoimien jatkuminen tukevat euroalueen talouskasvua keskipitkällä aikavälillä.

Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevien eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2021 arvioiden perusskenaariosta. Arvioiden mukaan BKT kasvaa 4,6 % vuonna 2021 ja 4,7 % vuonna 2022 sekä 2,1 % vuonna 2023. Vuosien 2021 ja 2022 talouskasvu on nyt arvioitu nopeammaksi kuin EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2021 arvioissa, mutta arvio vuoden 2023 näkymistä pysyi ennallaan.

Kaiken kaikkiaan euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Talouden elpyminen voisi olla ennakoituakin vahvempaa, jos kansainvälinen kysyntä piristyisi odotettua voimakkaammin ja kotitaloudet vähentäisivät säästämistä arvioitua nopeammin kanssakäymiseen ja matkustamiseen liittyvien rajoitusten poistamisen jälkeen. Kehitys voi kuitenkin jäädä ennakoitua heikommaksi, sillä pandemian jatkuminen ja virusmutaatioiden leviäminen vaikuttavat edelleen taloustilanteeseen ja rahoitusoloihin.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen inflaatiovauhti kiihtyi vuoden 2021 alkupuoliskolla ja oli maaliskuussa 1,3 %, huhtikuussa 1,6 % ja toukokuussa 2,0 %. Inflaation nopeutuminen johtui pääasiassa energian voimakkaasta hinnannoususta ja vähäisemmässä määrin muiden teollisuustuotteiden hintojen hienoisesta noususta. Vertailuajankohdalla oli huomattava vaikutus energian hintakehitykseen, mutta hinnat nousivat myös kuukausitasolla. Kokonaisinflaatio nopeutuu todennäköisesti entisestään syksyä kohden lähinnä Saksan tilapäisen arvonlisäveroalennuksen päättymisen takia. Ensi vuoden alussa inflaation odotetaan jälleen hidastuvan, kun tilapäiset tekijät väistyvät ja energian maailmanmarkkinahintojen kehitys maltillistuu.

Hintapaineiden odotetaan kasvavan tänä vuonna jonkin verran tarjontapuolen tilapäisten esteiden ja kotimaisen kysynnän elpymisen vuoksi. Hintapaineet pysynevät kuitenkin yleisesti vaimeina muun muassa siksi, että käyttämätöntä kapasiteettia on vielä runsaasti, mikä pitää palkkojen nousupaineet vähäisinä. Osasyynä voi olla myös euron kurssin vahvistuminen.

Kun pandemian vaikutus väistyy, runsas käyttämätön kapasiteetti saadaan taas käyttöön elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan tuella, mikä sekin nopeuttaa pohjainflaatiota vähitellen keskipitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat markkinaindikaattorien ja kyselytutkimusten perusteella edelleen vaimeat, joskin markkinaindikaattorien perusteella ne ovat edelleen nousseet.

Samankaltainen näkemys välittyy eurojärjestelmän asiantuntijoiden euroalueen talousnäkymistä laatimien kesäkuun 2021 arvioiden perusskenaariosta, jonka perusteella vuotuinen inflaatiovauhti on 1,9 % vuonna 2021, 1,5 % vuonna 2022 ja 1,4 % vuonna 2023. Vuosien 2021 ja 2022 inflaatiovauhti on arvioitu nopeammaksi kuin maaliskuussa 2021 julkaistuissa EKP:n asiantuntija-arvioissa pääasiassa tilapäisten tekijöiden ja energian hinnannousun nopeutumisen vuoksi. Vuoden 2023 inflaatiovauhtia koskeva arvio on ennallaan, sillä energian hintainflaation hidastuminen pitää pohjainflaation suurelta osin kurissa. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun YKHI-inflaation arvioidaan nopeutuvan niin, että se on 1,1 % vuonna 2021, 1,3 % vuonna 2022 ja 1,4 % vuonna 2023 eli koko arviointijakson ajan nopeampaa kuin mitä maaliskuun 2021 asiantuntija-arvioissa odotettiin.

Rahatalouden analyysissa todettiin lavean raha-aggregaatin (M3) vuotuisen kasvuvauhdin hidastuneen 9,2 prosenttiin huhtikuussa 2021. Maaliskuussa se oli 10,0 % ja helmikuussa 12,3 %. M3:n vuotuiseen kasvuun vaikutti maalis- ja huhtikuussa edellisvuoden tilanne, sillä aivan pandemiakriisin alkuvaiheessa kasvu oli nopeaa, mutta maalis-huhtikuussa tämä vertailuajankohdan vaikutus poistui vuotuista kasvua kuvaavista tilastoista. M3:n vuotuista kasvua hidasti myös rahan määrän kasvun maltillistuminen lyhyellä aikavälillä, sillä etenkin kotitalouksien ja yritysten talletuskannan kasvu heikentyi huhtikuussa ja likviditeettitarpeet alkoivat pienentyä pandemiatilanteen paranemisen myötä. Eurojärjestelmän jatkuvat omaisuuseräostot ovat yhä merkittävin rahan luomisen lähde. Lavean rahan kasvua vauhdittaa edelleen eniten suppea raha-aggregaatti M1, vaikka senkin kehitys on hidastunut. M1:n suuri vaikutus perustuu siihen, että rahaa hallussa pitävällä sektorilla suositaan yhä nopeasti rahaksi muutettavia sijoituksia ja likvideimpien talletusten hallussapidon vaihtoehtoiskustannukset ovat alhaiset.

Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti hidastui ja oli huhtikuussa 3,2 % (maaliskuussa 3,6 % ja helmikuussa 4,5 %). Yritysten ja kotitalouksien lainakannat kehittyivät eri tavoin. Yritysten lainakannan vuotuinen kasvuvauhti hidastui ja oli huhtikuussa 3,2 % (maaliskuussa 5,3 % ja helmikuussa 7,0 %). Tämä johtui suurelta osin vertailuajankohdan vaikutuksesta. Lisäksi maaliskuussa myönnettiin jo yritysluottoja, jotka olisivat muuten jääneet huhtikuulle. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvu nopeutui ja oli huhtikuussa 3,8 % (maaliskuussa 3,3 % ja helmikuussa 3,0 %) vakaan kuukausittaisen kasvun ja myönteisten vertailuajankohdan vaikutusten myötä.

Kaiken kaikkiaan EKP:n rahapoliittisia toimia sekä jäsenvaltioiden hallitusten ja EU:n muiden toimielinten käyttöön ottamia toimia tarvitaan edelleen pitämään pankkien luotonantotilanne suotuisana ja rahoitusta saatavilla erityisesti niille, jotka kärsivät pandemiasta eniten.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on tarpeen, jotta taloudellinen toiminta helpottuu ja inflaatio palautuu vakaasti lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Finanssipolitiikassa vaaditaan yhä rohkeaa ja koordinoitua linjaa, sillä finanssipoliittisen tuen poistaminen liian varhain voisi heikentää elpymistä ja pahentaa taloudelle aiheutuvaa pitkäaikaista vahinkoa. Pandemiasta ja siihen liittyvistä rajoituksista eniten kärsiviä yrityksiä ja kotitalouksia tulisi siis edelleen tukea kansallisella finanssipolitiikalla, sillä tuki on tärkeää juuri nyt. Finanssipoliittiset toimet tulisi pitää tilapäisinä ja vastasyklisinä ja kohdentaa niin, että haavoittuvuustekijöihin voidaan puuttua tehokkaasti ja samalla voidaan tukea euroalueen talouden nopeaa elpymistä. Eurooppa-neuvoston hyväksymä työntekijöiden, yritysten ja valtioiden kolmiosainen turvaverkko tarjoaa tärkeää rahoitustukea.

EKP:n neuvosto korostaa edelleen Next Generation EU ‑elpymispaketin merkitystä. Se kehottaa jäsenvaltioita käyttämään varat tuloksekkaasti ja toteuttamaan myös tuottavuutta lisäävää rakennepolitiikkaa. Näin Next Generation EU -ohjelma voi edistää jäsenvaltioiden yhtenäisempää, nopeampaa ja voimakkaampaa elpymistä, parantaa niiden talouksien kestokykyä ja kasvupotentiaalia ja vahvistaa siten rahapolitiikan vaikuttavuutta euroalueella. Rakennepolitiikalla on erityisen suuri merkitys, kun halutaan parantaa talouden rakenteita ja instituutioita ja nopeuttaa siirtymistä digitaaliseen ja ympäristön kannalta kestävään talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle