Alustuspuheenvuoro

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 19.1.2017

Hyvät kuulijat. Aivan ensiksi hyvää alkanutta vuotta kaikille. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin. EKP:n neuvosto vahvisti, että epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan 80 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja vuoden 2017 maaliskuun loppuun saakka. Huhtikuusta 2017 lähtien ostoja tehdään 60 miljardin euron arvosta kuukaudessa. Näin on tarkoitus toimia joulukuun 2017 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen.

Lisäksi EKP:n neuvosto päätti tarkemmin periaatteista, joita julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa noudatetaan ostettaessa omaisuuseriä, joiden tuotto jää alle EKP:n talletuskoron. Päätöksiä käsitellään tarkemmin erillisessä lehdistötiedotteessa (julkaisuajankohta klo 15.30 Keski-Euroopan aikaa).

Joulukuussa 2016 tehtyjen rahapoliittisten päätösten myötä rahoitusolot ovat pysyneet erittäin suotuisina. Se on ensiarvoisen tärkeää. jotta inflaatiovauhti saadaan lähentymään kestävästi tavoitetta eli hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Toimien vaikutuksen välittyminen talouteen edistää edelleen yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista. Kokonaisinflaatio on viime aikoina odotetusti nopeutunut pääasiassa energian hintakehitykseen liittyvän vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi, mutta inflaatiopaineet ovat edelleen vaimeita. YKHI-inflaation kehitystä tarkkaillessaan EKP:n neuvosto ei edelleenkään reagoi sellaisiin muutoksiin, joiden todetaan olevan tilapäisiä ja vailla merkitystä keskipitkän aikavälin hintavakauden kannalta.

Euroalueella tarvitaan rahapolitiikkaa, joka tukee kasvua erittäin vahvasti, jotta inflaatiopaineet voivat kasvaa ja tukea kokonaisinflaatiota keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto turvautuu tarvittaessa kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin tehtävänsä hoitamiseksi. Jos kehitysnäkymät muuttuvat epäsuotuisammiksi tai jos rahoitusmarkkinatilanne ei enää edistä inflaatiovauhdin kestävää elpymistä, EKP:n neuvosto on valmis pidentämään omaisuuserien osto-ohjelman kestoa ja/tai kasvattamaan ostojen määrää.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä samoissa lukemissa kuin toisella neljänneksellä eli 0,3 %. Erityisesti kyselyistä saatujen tuoreimpien tietojen perusteella kasvu on jatkunut jonkin verran vahvempana vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä. Talouskasvun odotetaan saavan yhä vahvemmin jalansijaa. Rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen talouteen tukee kotimaista kysyntää ja edistää meneillään olevaa velkataakan purkamista. Erittäin suotuisat rahoitusolot ja yritysten kannattavuuden paraneminen edistävät edelleen investointien elpymistä. Lisäksi yksityinen kulutus hyötyy kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvusta, kun työllisyystilanne jatkuvasti kohenee muun muassa toteutettujen rakenneuudistusten tuella. Lisäksi on merkkejä siitä, että maailmantalouden elpyminen on jonkin verran vahvistunut. Euroalueen talouskasvun odotetaan kuitenkin kärsivän rakenneuudistusten toteutuksen hitaasta etenemisestä sekä edelleen tarvittavasta taseiden sopeutuksesta eri sektoreilla. Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan ja liittyvät pääasiassa kansainväliseen kehitykseen.

Eurostatin mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli vuoden 2016 joulukuussa 1,1 % eli selvästi nopeampaa kuin marraskuussa (0,6 %). Vauhdittuminen johtui pääasiassa siitä, että vuotuinen energian hintainflaatio nopeutui selvästi. Pohjainflaation nopeutumisesta ei kuitenkaan vielä ole luotettavia merkkejä. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan nopeutuvan lähiaikoina entisestään lähinnä energian vuotuista hintakehitystä myötäillen. Rahapoliittisten toimien sekä talouden odotetun elpymisen ja käyttämättömän kapasiteetin asteittaisen vähenemisen tuella pohjainflaation mittarien odotetaan kertovan keskipitkällä aikavälillä maltillisesta nopeutumisesta.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkuu vakaana: vuotuinen kasvuvauhti oli vuoden 2016 marraskuussa 4,8 % (lokakuussa 4,4 %). Kuten edellisinäkin kuukausina, M3:n vuotuisen kasvun taustalla oli pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi marraskuussa vuositasolla 8,7 % (lokakuussa 8,0 %).

Lainakehitys jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta asteittaista elpymistä. Yrityslainakanta kasvoi marraskuussa vuositasolla 2,2 % (lokakuussa 2,1 %), ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli marraskuussa 1,9 % (lokakuussa 1,8 %). Pankkien luotonannon kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet edistävät kuitenkin merkittävästi yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella. Euroalueen pankkien luotonantokysely vuoden 2016 viimeiseltä neljännekseltä antaa viitteitä siitä, että yrityslainojen myöntökriteerit ovat yleisesti ottaen vakaantumassa ja lainakysyntä on kasvanut edelleen vankasti kaikissa lainaluokissa.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin kestävää ja mahdollisimman pikaista palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on vieläkin edistettävä erittäin vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan keinoin.

Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen nykyinen mitoitus tukee myös talouskehitystä. Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan paljon entistä päättäväisempiä toimia niin kansallisella kuin unioninkin tasolla. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä, lisätä investointeja ja nopeuttaa euroalueen tuottavuuden ja potentiaalisen tuotannon kasvua. Rakenneuudistukset ovat tarpeen kaikissa euroalueen maissa. Uudistuksissa tulisi keskittyä toimiin, joilla parannetaan yritysten liiketoimintaympäristöä, kuten tarvittavaa julkista infrastruktuuria. Ensi sijalla ovat meneillään olevien investointihankkeiden tehostaminen, pääomamarkkinaunionin valmistelujen eteenpäinvienti sekä järjestämättömien lainojen uudelleenjärjestelyä tehostavat uudistukset. Talouden elpymistä olisi tuettava myös finanssipolitiikalla EU:n finanssipoliittisia sääntöjä noudattaen. Vakaus- ja kasvusopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään. On kuitenkin olennaisen tärkeää, että kaikki maat pyrkivät aiempaa päättäväisemmin koostamaan finanssipoliittiset keinonsa siten, että niillä pystytään paremmin tukemaan kasvua.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Yhteyshenkilöt