LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 27.4.2017

ALUSTUSPUHEENVUORO

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin. EKP:n neuvosto vahvisti, että epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvia omaisuuserien ostoja tehdään tästä kuusta alkaen 60 miljardilla eurolla kuukaudessa. Näin on tarkoitus toimia joulukuun 2017 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen.

EKP:n neuvoston rahapoliittisten päätösten myötä rahoitusolot ovat edelleen pysyneet erittäin suotuisina. Se on ensiarvoisen tärkeää, jotta inflaatiovauhti saadaan lähentymään kestävästi tavoitetta eli hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Maaliskuun alun kokouksen jälkeen saadut tiedot vahvistavat, että euroalueen talouden suhdanneluonteinen elpyminen on yhä vankempaa ja ennakoitua heikomman kehityksen riskit ovat vähentyneet entisestään. Pohjainflaation nopeutumispaineet ovat kuitenkin edelleen vaimeita, eikä sen nopeutumisesta ole vielä luotettavia merkkejä. Kun kokonaisinflaation kehitys lisäksi yhä vaihtelee, on erityisen tärkeää olla reagoimatta YKHI-inflaation tilapäiseen kehitykseen, jolla ei ole merkitystä keskipitkän aikavälin hintavakauden kannalta.

Edelleen tarvitaan rahapolitiikkaa, joka tukee kasvua erittäin vahvasti, jotta pohjainflaation nopeutumispaineet voivat kasvaa ja tukea kokonaisinflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Jos kehitysnäkymät muuttuvat epäsuotuisammiksi tai jos rahoitusmarkkinatilanne ei enää edistä inflaatiovauhdin kestävää elpymistä, EKP:n neuvosto on valmis pidentämään omaisuuserien osto-ohjelman kestoa ja/tai kasvattamaan ostojen määrää.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 0,5 % (kolmannella neljänneksellä 0,4 %). Erityisesti kyselyistä saadut tuoreimmat tiedot voimistavat luottamusta siihen, että talouskasvu saa jalansijaa yhä vahvemmin ja laaja-alaisemmin. Rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen talouteen tukee kotimaista kysyntää ja edistää meneillään olevaa velkataakan purkamista. Erittäin suotuisat rahoitusolot ja yritysten kannattavuuden paraneminen edistävät edelleen investointien elpymistä, ja työllisyyden koheneminen, joka perustuu osin aiempiin työmarkkinauudistuksiin, vaikuttaa suotuisasti käytettävissä oleviin reaalituloihin ja yksityiseen kulutukseen. Kun merkit viittaavat maailmantalouden elpymisen vahvistumiseen ja maailmankaupan kasvuun, myös ulkoisen kysynnän pitäisi tukea yhä selvemmin euroalueen talouskasvun kestävyyttä. Talouskasvua jarruttavat kuitenkin yhä rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen etenkin hyödykemarkkinoilla sekä edelleen tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla. Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit ovat tasapainottumassa. Vielä ne kuitenkin painottuvat odotettua heikomman kehityksen suuntaan ja liittyvät pääasiassa kansainväliseen kehitykseen.

Kokonaisinflaatio, joka oli erittäin hidasta vuonna 2016, on alkanut elpyä pitkälti energian hintojen nopeamman nousun myötä. Käytyään vuoden 2017 helmikuussa 2,0 prosentissa YKHI-inflaatio palautui maaliskuussa 1,5 prosenttiin. Taustalla on pääasiassa energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden hintakehitys, mutta hidastumiseen vaikutti myös palvelujen hintakehityksen vaimeneminen. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan nopeutuvan huhtikuussa ja pysyttelevän sen jälkeen suunnilleen samoissa lukemissa vuoden loppuun saakka. Pohjainflaation nopeutumisesta ei kuitenkaan ole edelleenkään merkkejä, sillä käyttämättömien resurssien runsaus hidastaa yhä kotimaista palkka- ja hintakehitystä. Keskipitkällä aikavälilläkin pohjainflaation mittarien odotetaan kertovan vain maltillisesta nopeutumisesta rahapoliittisten toimien sekä talouden odotetun jatkuvan elpymisen ja käyttämättömän kapasiteetin asteittaisen vähenemisen tuella.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkuu vakaana: vuotuinen kasvuvauhti oli helmikuussa 4,7 % (tammikuussa 4,8 %). Kuten edellisinäkin kuukausina, M3:n vuotuisen kasvun taustalla oli pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti (M1) kasvoi helmikuussa edelliskuukauden tapaan vuositasolla 8,4 %.

Yksityisen sektorin lainakanta jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta elpymistä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti hidastui helmikuussa 2,0 prosenttiin (tammikuussa 2,3 %), ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi suurin piirtein ennallaan ja oli helmikuussa 2,3 %. Euroalueen pankkien luotonantokysely vuoden 2017 ensimmäiseltä neljännekseltä antaa viitteitä siitä, että lainakysyntä on kasvanut nettomääräisesti ja lainansaantitilanne on edelleen kohentunut kaikissa lainaryhmissä. Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otettujen rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen edistää edelleen merkittävästi yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin kestävää ja mahdollisimman pikaista palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on vieläkin edistettävä erittäin vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan keinoin.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan paljon entistä päättäväisempiä toimia talouskasvun vahvistumisen tueksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja nopeuttaa tuottavuuden ja potentiaalisen tuotannon kasvua. Finanssipolitiikan saralla kaikkien maiden tulisi tehostaa toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta edistää euroalueen talouden kestokykyä.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Yhteyshenkilöt