Alustuspuheenvuoro

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 21.7.2016

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin. Kuten aiemminkin on todettu, epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvia 80 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja jatketaan ainakin vuoden 2017 maaliskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi.

Kokouksessa tarkasteltiin kesäkuun alussa pidetyn edellisen kokouksen jälkeistä kehitystä. Rohkaisevaa on, että euroalueen rahoitusmarkkinat näyttävät selviytyneen hyvin Ison-Britannian EU-jäsenyyttä koskeneen kansanäänestyksen aiheuttamasta äkillisesti lisääntyneestä epävarmuudesta ja levottomuudesta. Markkinahäiriöitä ovat hillinneet keskuspankkien ilmoitus niiden valmiudesta ryhtyä tarvittaessa likviditeettiä lisääviin toimiin, EKP:n kasvua tukevat rahapoliittiset toimet sekä tehokkaasti järjestetty valvonta ja luja sääntely. Rahoitusolot ovat edelleen sangen suotuisat ja edistävät siten luotonannon vahvistumista. Ne tukevat edelleen perusnäkemystä, jonka mukaan talouskehityksen elpyminen jatkuu ja inflaatiovauhti nopeutuu.

Vallitsevassa epävarmassa tilanteessa EKP:n neuvosto seuraa edelleen tarkasti talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitystä ja pyrkii varmistamaan kasvua tukevan rahapolitiikan välittymisen reaalitalouteen. Makrotaloudellista tilannetta, inflaation ja talouskasvun todennäköisiä kehityskulkuja sekä niihin liittyviä riskejä pystytään arvioimaan tarkemmin lähikuukausina, kun tilanteesta saadaan enemmän tietoja uusien asiantuntija-arvioiden valmistuessa. EKP:n neuvosto turvautuu tarvittaessa kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin tehtävänsä hoitamiseksi.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli 0,6 % vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä (vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä 0,4 %). Kasvua edisti edelleen kotimainen kysyntä, kun taas ulkomaankaupan kehitys on pysynyt vaatimattomana. Käytettävissä olevien tietojen perusteella kasvu jatkui vuoden 2016 toisella neljänneksellä, joskin mahdollisesti hitaampana kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Talouden elpymisen odotetaan edelleen etenevän maltillisesti. Kotimainen kysyntä hyötyy yhä rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittymisestä reaalitalouteen, ja suotuisat rahoitusolot ja yritysten kannattavuuden paraneminen edistävät vastedeskin investointien elpymistä. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot ja sitä kautta yksityinen kulutus saavat lisätukea työllisyystilanteen jatkuvasta kohentumisesta, jota myös toteutetut rakenneuudistukset edistävät, sekä edelleen suhteellisen alhaisesta öljyn hinnasta. Lisäksi finanssipolitiikan arvioidaan olevan jonkin verran elvyttävää vuonna 2016 ja muuttuvan sitten jokseenkin neutraaliksi vuosina 2017 ja 2018.

Euroalueen talouden elpymistä jarruttavat kuitenkin edelleen Ison-Britannian EU-jäsenyyttä koskeneen kansanäänestyksen tulos ja muut geopoliittiset epävarmuustekijät, nousevien markkinatalouksien kasvunäkymien vaimeus, tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla sekä rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen. Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat siis edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan.

Eurostatin mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli kesäkuussa 0,1 % (toukokuussa ‑0,1 %). Muutoksen taustalla oli pääasiassa energian ja palvelujen hintakehityksen nopeutuminen. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän lähikuukaudet hyvin hitaana, mutta alkavan nopeutua vuoden loppua kohden pääasiassa energian vuotuiseen hintakehitykseen liittyvän vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi. Inflaatiovauhdin nopeutuminen jatkunee vuosina 2017 ja 2018 rahapoliittisten toimien ja talouden odotetun elpymisen tukemana.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkui vakaana: sen vuotuinen kasvuvauhti oli vuoden 2016 toukokuussa 4,9 % (maaliskuussa 4,6 %). Kuten edellisinäkin kuukausina, M3:n vuotuisen kasvun taustalla oli pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi toukokuussa vuositasolla 9,1 % (huhtikuussa 9,7 %).

Lainakehitys jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta asteittaista elpymistä. Yrityslainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) toukokuussa vuositasolla 1,4 % (huhtikuussa 1,2 %). Yrityslainojen kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Kotitalouksien lainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) toukokuussa vuositasolla 1,6 % eli jokseenkin samaa vauhtia kuin huhtikuussa (1,5 %).

Euroalueen pankkien luotonantokyselyn tulokset vuoden 2016 toiselta neljännekseltä osoittavat yritysten ja kotitalouksien luotonsaannin entisestään helpottuneen ja luottojen kysynnän edelleen vahvistuneen kaikissa lainaryhmissä. Kyselyyn osallistuneiden pankkien mukaan kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot olivat myös edelleen edistäneet lainaehtojen kevenemistä.

Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet ovat merkittävästi edistäneet yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella. Maaliskuussa päätetyt kattavat rahapoliittiset toimet tukevat meneillään olevaa luotonannon kasvua ja sitä kautta reaalitalouden elpymistä. Vallitsevan epävarmuuden vuoksi on olennaisen tärkeää, että välittymismekanismin pankkilainakanava toimii ongelmitta.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin mahdollisimman pikaista palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on jatkossakin edistettävä riittävästi kasvua tukevan rahapolitiikan keinoin.

Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen nykyinen mitoitus tukee myös talouskehitystä. Kuten EKP:n neuvosto on toistuvasti korostanut ja kuten myös eurooppalaisissa ja kansainvälisissä keskusteluissa on jälleen vahvistettu, rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan paljon entistä päättäväisempiä toimia niin kansallisella kuin unioninkin tasolla. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti, jotta rakenteellinen työttömyys saadaan vähenemään ja potentiaalisen tuotannon kasvu nopeutumaan. Rakenneuudistuksia tarvitaan kaikissa euroalueen maissa, joskin tarvittavat uudistustoimenpiteet vaihtelevat maittain. Uudistuksissa tulisi keskittyä toimiin, joilla parannetaan tuottavuutta ja yritysten liiketoimintaympäristöä, kuten tarvittavaa julkista infrastruktuuria, jotta voidaan lisätä investointeja ja edistää uusien työpaikkojen luomista. Junckerin investointisuunnitelman keston pidentäminen ja muiden meneillään olevien investointihankkeiden tehostaminen, pääomamarkkinaunionin valmistelujen eteenpäinvienti sekä järjestämättömien lainojen uudelleenjärjestelyä tehostavat uudistukset edistävät nekin tavoitteen saavuttamista. Toteuttamalla Eurooppa-neuvoston äskettäin hyväksymien vuoden 2016 maakohtaisten suositusten mukaisesti nopeita ja tehokkaita rakenteellisia uudistuksia – samalla kun kasvua tuetaan myös rahapolitiikalla – voidaan paitsi vahvistaa kestävää talouskasvua euroalueella myös parantaa euroalueen kykyä selviytyä maailmantalouden häiriöistä. Talouden elpymistä olisi tuettava myös finanssipolitiikalla EU:n finanssipoliittisia sääntöjä noudattaen. Vakaus- ja kasvusopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään. Kaikkien maiden olisi kuitenkin myös koostettava finanssipoliittiset keinonsa siten, että niillä pystytään paremmin tukemaan kasvua.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Yhteyshenkilöt