Alustuspuheenvuoro

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Wien 2.6.2016

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Esitän aluksi kiitokset pääjohtaja Ewald Nowotnylle vieraanvaraisuudesta ja Itävallan keskuspankin henkilökunnalle tämänpäiväisen kokouksen erinomaisista järjestelyistä. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin. Kuten aiemminkin on todettu, epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvia 80 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja jatketaan ainakin vuoden 2017 maaliskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Seuraavana toimena yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa aletaan tehdä ostoja 8.6., ja toiseen kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjaan kuuluvista operaatioista ensimmäinen suoritetaan 22.6. Yrityssektorin velkapapereiden ostojen toteutuksesta julkaistaan lehdistötilaisuuden jälkeen tarkempia tietoja EKP:n verkkosivuilla.

Maaliskuun alussa tehdyt kattavat päätökset vahvistavat euroalueen talouden elpymistä ja edistävät inflaation palautumista hieman alle kahteen prosenttiin. Päätösten vaikutukset alentavat luotonoton kustannuksia entisestään ja edistävät luotonannon vahvistumista. Talouden elpyminen etenee vähin erin. Elpymisen odotetaan saavan lisävauhtia, kun vielä toteuttamattomat rahapoliittiset toimet pannaan täytäntöön, jolloin kasvu- ja inflaationäkymiin kohdistuvat riskit edelleen tasapainottuvat. Tämänhetkisessä hyvin hitaan inflaation tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että mahdolliset palkka- ja hintapäätöksiin kohdistuvat kerrannaisvaikutukset eivät pääse entisestään pitkittämään hitaan inflaation kautta. EKP:n neuvosto seuraa tarkasti hintavakausnäkymien kehitystä ja turvautuu tehtävänsä hoitamiseksi tarvittaessa kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että BKT:n neljännesvuosikasvu oli 0,5 % vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä (vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä 0,3 %). BKT:n kasvua edisti edelleen kotimainen kysyntä, kun taas ulkomaankaupan heikko kehitys jarrutti sitä. Tuoreimpien tietojen mukaan talouskasvu jatkui vuoden toisella neljänneksellä, joskin se saattoi olla hitaampaa kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Talouden elpymisen odotetaan etenevän jatkossakin tasaisen maltillisesti. Kotimainen kysyntä hyötyy yhä rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittymisestä reaalitalouteen, ja suotuisat rahoitusolot sekä yritysten kannattavuuden koheneminen edistävät edelleen investointeja. Lisäksi kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot ja yksityinen kulutus saavat lisätukea jatkuvasti kohenevasta työllisyydestä, jota myös aiempien rakenneuudistusten vaikutukset edistävät, sekä edelleen melko alhaisesta öljyn hinnasta. Euroalueen finanssipolitiikka on sekin hieman elvyttävää. Euroalueen talouskasvua jarruttavat kuitenkin edelleen nousevien markkinatalouksien kasvunäkymien vaimeus, rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen sekä tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla.

Samankaltainen näkemys välittyy myös euroalueen talousnäkymiä koskevista eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2016 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 1,6 % vuonna 2016 sekä 1,7 % vuosina 2017 ja 2018. BKT:n kasvu vuonna 2016 on nyt arvioitu nopeammaksi kuin maaliskuussa julkaistuissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa. Kasvuarviot vuosiksi 2017 ja 2018 ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan.

Euroalueen talouden kasvunäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua hitaamman kasvun suuntaan, mutta toteutettujen ja toteutusta odottavien rahapoliittisten toimien ansiosta riskit ovat jo aiempaa paremmin tasapainossa. Ennakoitua hitaamman kasvun riskejä liittyy edelleen maailmantalouden kehitykseen sekä Ison-Britannian lähestyvään kansanäänestykseen ja muihin geopoliittisiin riskeihin.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli toukokuussa -0,1 % (huhtikuussa -0,2 %). Taustalla oli pääasiassa energian ja palvelujen hintakehityksen nopeutuminen. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän lähikuukaudet hyvin hitaana tai negatiivisena mutta alkavan nopeutua vuoden 2016 jälkipuoliskolla pääasiassa energian vuotuiseen hintakehitykseen liittyvän vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi. Inflaatiovauhdin elpyminen jatkunee vuosina 2017 ja 2018 rahapoliittisten toimien ja talouden odotetun elpymisen tukemana.

Samankaltainen kuva välittyy euroalueen asiantuntijoiden kesäkuun 2016 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 0,2 % vuonna 2016 ja 1,3 % vuonna 2017 sekä 1,6 % vuonna 2018. Vuoden 2016 YKHI-inflaatiovauhti on öljyn hinnan viimeaikaisen nousun vuoksi arvioitu hieman nopeammaksi kuin maaliskuisissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa. Inflaatioarviot vuosille 2017 ja 2018 eivät muuttuneet maaliskuusta.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkui vakaana: sen vuotuinen kasvuvauhti oli vuoden 2016 huhtikuussa 4,6 % (maaliskuussa 5,0 %). Kuten edellisinäkin kuukausina, M3:n vuotuisen kasvun taustalla on pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi huhtikuussa vuositasolla 9,7 % (maaliskuussa 10,1 %).

Lainakehitys jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta asteittaista elpymistä. Yrityslainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) huhtikuussa vuositasolla 1,2 % (maaliskuussa 1,1 %). Yrityslainojen kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Kotitalouksien lainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) huhtikuussa vuositasolla 1,5 % eli jokseenkin samaa vauhtia kuin maaliskuussa (1,6 %).

Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet ovat selvästi edistäneet yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella. Maaliskuussa päätetyt kattavat rahapoliittiset toimet tukevat meneillään olevaa luotonannon kasvua ja sitä kautta reaalitalouden elpymistä.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin mahdollisimman pikaista palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on jatkossakin edistettävä riittävästi kasvua tukevan rahapolitiikan keinoin.

Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen nykyinen mitoitus tukee myös talouskehitystä. Kuten EKP:n neuvosto on toistuvasti korostanut ja kuten myös eurooppalaisissa ja kansainvälisissä keskusteluissa on jälleen vahvistettu, rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan paljon entistä päättäväisempiä toimia niin kansallisella kuin unioninkin tasolla. Olennaisessa osassa ovat rakennepoliittiset toimet, sillä euroalueella on edelleen suuri rakenteellinen työttömyys ja potentiaalisen tuotannon kasvu on hidasta. Rakenneuudistuksia tarvitaan kaikissa euroalueen maissa. Tarvittavat uudistustoimenpiteet kuitenkin vaihtelevat maittain. Nyt tulisi keskittyä toimiin, joilla parannetaan tuottavuutta ja yritysten liiketoimintaympäristöä, kuten tarvittavaa julkista infrastruktuuria, jotta voidaan lisätä investointeja ja edistää uusien työpaikkojen luomista. Junckerin investointisuunnitelman keston pidentäminen ja muiden meneillään olevien investointihankkeiden tehostaminen sekä pääomamarkkinaunionin valmistelujen eteenpäinvienti edistävät nekin tavoitteen saavuttamista. Toteuttamalla nopeita ja tehokkaita rakenteellisia uudistuksia Euroopan komission äskettäin julkaisemien maakohtaisten suositusten mukaisesti – samalla kun kasvua tuetaan myös rahapolitiikalla – voidaan paitsi vahvistaa kestävää talouskasvua euroalueella myös parantaa euroalueen kykyä selviytyä maailmantalouden häiriöistä. Talouden elpymistä olisi tuettava myös finanssipolitiikalla EU:n finanssipoliittisia sääntöjä noudattaen. Vakaus- ja kasvusopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään. Kaikkien maiden olisi kuitenkin myös koostettava finanssipoliittiset keinonsa siten, että niillä pystytään paremmin tukemaan kasvua.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Yhteyshenkilöt