Alustuspuheenvuoro

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 21.1.2016

Hyvät kuulijat. Aivan ensiksi hyvää alkanutta vuotta kaikille. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin sekä rahapoliittisten toimien viimekuisen uudelleenmitoituksen pohjalta jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina vielä pidemmän aikaa. Epätavallisiin rahapoliittisiin toimiin luettavat omaisuuserien ostot etenevät toivotusti. Ostot vaikuttavat myönteisesti yritysten ja kotitalouksien luotonsaantiin ja sen kustannuksiin.

Vuoden 2016 alussa käytettävissä olevien tietojen perusteella on selvää, että vuoden 2014 puolivälistä lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet tehoavat. Reaalitalouden, luotonannon ja rahoitusolojen kehitys on kohentunut, minkä ansiosta euroalueella on ollut paremmat edellytykset selviytyä viimeaikaisista häiriöistä maailmantaloudessa. Joulukuun alussa tehdyt päätökset, joiden mukaan noin 60 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia omaisuuserien ostoja jatketaan ainakin vuoden 2017 maaliskuun loppuun saakka ja hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen, olivat täysin asianmukaisia. Päätösten myötä pankkijärjestelmä saa merkittävästi lisää likviditeettiä. Ne myös vahvistavat EKP:n neuvoston ennakoivaa viestintää ohjauskorkojen kehityksestä.

Näin uuden vuoden alussa on kuitenkin todettava, että ennakoitua heikomman kehityksen riskit ovat jälleen kasvaneet nousevien markkinatalouksien kasvunäkymiin liittyvän poikkeuksellisen suuren epävarmuuden, rahoitus- ja raaka-ainemarkkinoiden heilahtelujen sekä geopoliittisten riskien myötä. Tässä tilanteessa euroalueen inflaatiokehitys on sekin edelleen odotettua vaimeampaa. Rahapolitiikan mitoitusta on siis syytä arvioida uudelleen ja ehkä myös tarkistaa maaliskuun alussa pidettävässä seuraavassa rahapolitiikkakokouksessa, kun käytettävissä ovat tuoreet euroalueen talouskehitystä koskevat asiantuntija-arviot, jotka kattavat myös vuoden 2018. Ennen sitä pyritään luomaan tarvittavat tekniset edellytykset, jotta kaikki käytettävissä olevat rahapoliittiset keinot voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön.

Taloudellisessa analyysissa voitiin vahvistaa, että euroalueen BKT kasvoi vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 0,3 % edellisestä neljänneksestä. BKT:n kasvua edisti pääasiassa yksityinen kulutus, kun taas nettovienti jarrutti sitä. Joulukuulle ulottuvien uusimpien kyselytulosten mukaan BKT:n kasvu on jatkunut myös vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja talouden elpymisen odotetaan etenevän. Kotimainen kysyntä hyötynee edelleen EKP:n rahapoliittisista toimista, niiden myönteisestä vaikutuksesta rahoitusoloihin sekä julkisen talouden vakauttamisessa ja rakenneuudistuksissa jo saavutetusta edistyksestä. Lisäksi öljyn hinnan uuden laskun pitäisi tukea kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen ja yritysten kannattavuuden kehitystä ja sitä kautta yksityistä kulutusta ja investointeja. Euroalueen finanssipolitiikka on myös muuttumassa hieman elvyttäväksi etenkin pakolaisten tueksi toteutettujen toimien vuoksi. Euroalueen talouskasvua jarruttavat kuitenkin edelleen nousevien markkinatalouksien kasvunäkymien vaimeus, rahoitusmarkkinoiden epävakaus, rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen sekä tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla.

Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan ja liittyvät erityisesti maailmantalouden kehitystä ympäröivään huomattavaan epävarmuuteen sekä entistä laajempiin geopoliittisiin riskeihin. Nämä riskit saattavat haitata maailmantalouden kasvua ja euroalueen vientikysyntää sekä luottamusta talouteen laajemminkin.

Euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli vuoden 2015 joulukuussa 0,2 % (marraskuussa 0,1 %). Joulukuun inflaatioluvut olivat odotettua heikommat, mikä johtui pääasiassa öljyn hinnan uudesta rajusta laskusta sekä elintarvikkeiden ja palvelujen hintakehityksen hidastumisesta. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin kehitys vuonna 2016 ennakoidaan nyt merkittävästi hitaammaksi kuin vielä joulukuussa, jolloin futuurihinnat olivat selvästi korkeammat. Tällä hetkellä inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän lähikuukaudet hyvin hitaana tai negatiivisena ja alkavan nopeutua vasta myöhemmin vuonna 2016. Sen jälkeen inflaatiovauhdin elpyminen jatkunee rahapoliittisten toimien ja talouden odotetun elpymisen tukemana. Kerrannaisvaikutusten riskejä on kuitenkin syytä seurata tarkasti. Kattavampi kuva öljyn hintakehityksen ja muiden ulkomaisten ja kotimaisten tekijöiden vaikutuksesta YKHI-inflaationäkymiin saadaan maaliskuussa 2016, kun käytettävissä ovat tuoreet EKP:n asiantuntijoiden kokonaistaloudelliset arviot, jotka kattavat myös vuoden 2018.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että viimeaikaiset tiedot vahvistavat lavean raha-aggregaatin (M3) kasvun olevan vankkaa: sen vuotuinen kasvuvauhti oli vuoden 2015 marraskuussa 5,1 prosenttia (lokakuussa 5,3 %). M3:n vuotuisen kasvun taustalla on pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi marraskuussa vuositasolla 11,2 % (lokakuussa 11,8 %).

Lainakehitys jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta asteittaista elpymistä. Yrityslainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) marraskuussa vuositasolla 0,9 % (lokakuussa 0,6 %). Yrityslainojen kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Kotitalouksien lainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) marraskuussa vuositasolla 1,4 % (lokakuussa 1,2 %).

Euroalueen pankkien luotonantokysely vuoden 2015 neljänneltä neljännekseltä vahvistaa pankkilainojen kysynnän lisääntyneen. Kysyntää tukevat alhainen korkotaso, rahoituksen tarve investointeja varten sekä asuntomarkkinoiden näkymät. Yrityslainojen kohdalla luotonantokriteerien todettiin lieventyneen edelleen lähinnä vähittäispankkitoiminnan lisääntyneen kilpailun myötä. Kotitalouksien asuntoluottojen kohdalla oli nähtävissä käänne: lainansaantiehtojen todettiin keskimäärin lieventyneen. Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet ovat selvästi edistäneet yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että tähän mennessä toteutetut rahapoliittiset toimet tehoavat. Rahapolitiikan mitoitusta on syytä arvioida uudelleen ja tarvittaessa tarkistaa maaliskuun rahapolitiikkakokouksessa, jotta voidaan varmistaa inflaatiovauhdin palautuminen hieman alle kahteen prosenttiin.

Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen nykyinen mitoitus tukee myös talouskehitystä. Jotta rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan saavuttaa, tarvitaan kuitenkin päättäväisiä toimia muilla politiikan aloilla. Euroalueella on edelleen suuri rakenteellinen työttömyys ja potentiaalisen tuotannon kasvu on hidasta, joten meneillään olevaa suhdanneluonteista elpymistä olisi tuettava tehokkailla rakennepoliittisilla toimilla. Yritysten liiketoimintaympäristöä, kuten tarvittavaa infrastruktuuria, tulisi parantaa, jotta voidaan lisätä tuottavia investointeja, edistää uusien työpaikkojen luomista ja parantaa tuottavuutta. Toteuttamalla nopeita ja tehokkaita rakenteellisia uudistuksia – samalla kun kasvua tuetaan myös rahapolitiikalla – voidaan paitsi vahvistaa kestävää talouskasvua euroalueella myös luoda odotuksia tulojen pysyvästä kasvusta. Näin nopeutetaan uudistusten suotuisia vaikutuksia ja parannetaan euroalueen kykyä selviytyä maailmantalouden häiriöistä. Finanssipolitiikalla olisi tuettava talouden elpymistä EU:n finanssipoliittisia sääntöjä noudattaen. Vakaus- ja kasvusopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään. Kaikkien maiden olisi kuitenkin myös pyrittävä entistä enemmän tukemaan kasvua finanssipolitiikan keinoin.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Yhteyshenkilöt