European Central Bank - eurosystem
Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Alustuspuheenvuoro

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 3.9.2015

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt kokouksessa tehdyistä päätöksistä ja niiden taustoista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella ja ennakoivan viestintänsä mukaisesti jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen.

Epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin luettavat omaisuuserien ostot etenevät edelleen toivotusti. EKP:n neuvosto päätti nostaa julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa emissiokohtaisen omistusosuuden ylärajaa ensimmäisten kuuden kuukauden jälkeen toteutetun arvioinnin perusteella. Yläraja nostettiin alkuperäisestä 25 prosentista 33 prosenttiin lukuun ottamatta tilanteita, joissa eurojärjestelmä saattaisi tapauskohtaisen arvioinnin perusteella muodostaa määrävähemmistön.

EKP:n neuvoston rahapoliittinen arvio perustuu tuoreimpien tietojen tarkasteluun, uusiin EKP:n asiantuntijoiden kokonaistaloudellisiin arvioihin sekä alustavaan arvioon viimeaikaisesta heilahtelusta markkinoilla. Saatavilla olevien tietojen perusteella niin talouden elpyminen kuin inflaatiovauhdin nopeutuminenkin on jonkin verran odotettua hitaampaa. Lisäksi viime aikoina on ilmennyt uusia ennakoitua heikomman kehityksen riskejä, jotka vaikuttavat sekä kasvu- että inflaationäkymiin. EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan rahoitus- ja raaka-ainemarkkinoiden heilahtelu on kuitenkin niin voimakasta, että olisi ennenaikaista tehdä johtopäätöksiä siitä, onko kehitys ohimenevää vai voisiko sillä olla pysyväisluonteinen vaikutus hintakehitysnäkymiin ja inflaatiovauhdin mahdollisuuksiin palautua kestävästi tavoitteen mukaiseksi.

EKP:n neuvosto seuraa erittäin tarkasti uusia tietoja kehityksestä ja korostaa olevansa mandaattinsa rajoissa valmiina turvautumaan kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin. Etenkin omaisuuserien osto-ohjelma on laadittu niin, että ostojen suuruutta, kohdentamista ja kestoa voidaan joustavasti muuttaa tarpeen mukaan.

Ostoja tehdään tällä hetkellä noin 60 miljardilla eurolla kuukaudessa, eli ohjelmaa toteutetaan täysimääräisesti. Ostot vaikuttavat myönteisesti yritysten ja kotitalouksien luotonsaantiin ja sen kustannuksiin. Niitä jatketaan ainakin vuoden 2016 syyskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että käytettävissä olevien tietojen perusteella euroalueen BKT kasvoi vuoden 2015 toisella neljänneksellä 0,3 % eli hieman odotettua hitaammin. Uusimpien kyselytulosten mukaan BKT:n kasvuvauhti pysyy jokseenkin samankaltaisena myös vuoden jälkipuoliskolla. Kaiken kaikkiaan talouden elpymisen odotetaan jatkuvan mutta etenevän hieman aiemmin odotettua hitaammin. Taustalla on etenkin nousevien markkinatalouksien kasvun hidastuminen, sillä se jarruttaa maailmantalouden kasvua ja euroalueen vientikysyntää. Kotimainen kysyntä hyötynee edelleen EKP:n rahapoliittisista toimista, niiden myönteisestä vaikutuksesta rahoitusoloihin sekä julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistusten etenemisestä. Lisäksi öljyn hinnan laskun pitäisi tukea kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen ja yritysten kannattavuuden kehitystä ja sitä kautta yksityistä kulutusta ja investointeja. Euroalueen talouskasvua jarruttavat kuitenkin todennäköisesti edelleen rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen sekä tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla.

Samankaltainen näkemys välittyy myös euroalueen talousnäkymiä koskevista EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2015 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 1,4 % vuonna 2015 ja 1,7 % vuonna 2016 sekä 1,8 % vuonna 2017. BKT:n kehitysnäkymät on arvioitu heikommiksi kuin kesäkuisissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa pääasiassa siksi, että nousevien markkinatalouksien kasvun heikentyminen jarruttaa vientikysyntää.

Euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat arvioitua hitaamman kasvun suuntaan, sillä ulkoisen ympäristön kehitykseen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Ennen kaikkea kehittyvien markkinatalouksien tämänhetkinen kehitys voi vielä haitata maailmantalouden kasvua heikentämällä ulkomaankauppaa ja luottamusta.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli elokuussa 0,2 % eli sama kuin kesäkuussa ja heinäkuussa. Kehityksen taustalla on yhtäältä energian hintainflaationhidastuminen edelleen heinäkuusta ja toisaalta elintarvikkeiden ja teollisuustuotteiden hinnannousun nopeutuminen. Käytettävissä olevien tietojen ja öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän lyhyellä aikavälillä erittäin hitaana, mutta sen odotetaan nopeutuvan loppuvuodesta. Osasyynä nopeutumiseen on vertailuajankohdan vaikutus, joka liittyy öljyn hinnan laskuun vuoden 2014 lopulla. Inflaation ennakoidaan piristyvän selvemmin vuosina 2016 ja 2017, kun odotettu talouden elpyminen, euron valuuttakurssin aiemman heikkenemisen vaikutus sekä öljyfutuurien pohjalta oletettu öljyn hinnan hienoinen nousu lähivuosina edistävät inflaatiota. Vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan kuitenkin nopeutuvan jonkin verran hitaammin kuin tähän asti on odotettu.

Samankaltainen kuva välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2015 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 0,1 % vuonna 2015 ja 1,1 % vuonna 2016 sekä 1,7 % vuonna 2017. YKHI-inflaatiovauhti on pääasiassa öljyn hinnan laskun vuoksi arvioitu hitaammaksi kuin kesäkuisissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa. Kun huomioidaan öljyn hinnan ja valuuttakurssien viimeaikainen kehitys, EKP:n asiantuntijoiden syyskuun arvioihin liittyy odotettua hitaamman inflaation riskejä.

EKP:n neuvosto seuraa tarkasti keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyviä riskejä. Erityistä huomiota kiinnitetään rahapoliittisten päätösten vaikutuksen välittymiseen, maailmantalouden kehitykseen, rahoitusmarkkinoiden kehitykseen, raaka-aineiden hintakehitykseen ja valuuttakurssikehitykseen.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että viimeaikaiset tiedot vahvistavat lavean raha-aggregaatin (M3) kasvun olevan vankkaa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli heinäkuussa 5,3 % (kesäkuussa 4,9 %). M3:n vuotuisen kasvun taustalla on sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi heinäkuussa vuositasolla 12,1 % (kesäkuussa 11,7 %).

Lainakehitys koheni edelleen vähitellen. Yrityslainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) heinäkuussa vuositasolla 0,9 % (kesäkuussa 0,2 %). Vuoden 2014 alussa alkanut yrityslainakannan kehityksen asteittainen elpyminen siis jatkui. Parannuksista huolimatta yrityslainojen kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, lainojen tarjontaan liittyvistä tekijöistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Kotitalouksien lainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) heinäkuussa vuositasolla 1,9 % (kesäkuussa 1,7 %). Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet tukevat edelleen selvästi yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että EKP:n neuvoston rahapoliittiset päätökset on pantava täytäntöön tinkimättä. On seurattava tarkasti kaikkia olennaisia uusia tietoja ja arvioitava niiden mahdollisia vaikutuksia keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymiin.

Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen keventäminen tukee osaltaan myös talouskehitystä. Jotta rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan saavuttaa, tarvitaan kuitenkin päättäväisiä toimia muilla politiikan aloilla. Euroalueella on edelleen suuri rakenteellinen työttömyys ja potentiaalisen tuotannon kasvu on hidasta, joten meneillään olevaa suhdanneluonteista elpymistä olisi tuettava tehokkailla rakennepoliittisilla toimilla. Jotta voidaan lisätä tuottavia investointeja, edistää uusien työpaikkojen luomista ja parantaa tuottavuutta, on jatkettava työ- ja hyödykemarkkinoiden uudistamista. Myös yritysten liiketoimintaympäristöä, kuten tarvittavaa infrastruktuuria, tulisi parantaa. Uudistuksia olisi toteutettava nopeasti ja tehokkaasti, sillä kun kasvua tuetaan myös rahapolitiikalla, uudistuksilla voidaan paitsi vahvistaa kestävää talouskasvua euroalueella myös luoda odotuksia tulojen pysyvästä kasvusta ja nopeuttaa uudistuksista saatavia etuja. Näin euroalueen kyky selviytyä maailmantalouden häiriöistä paranee. Finanssipolitiikalla olisi tuettava talouden elpymistä vakaus- ja kasvusopimusta noudattaen. Sopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle