Inflaation mittaaminen osana strategian uudelleenarviointia

Kun inflaatiota voidaan mitata luotettavasti, EKP pystyy hoitamaan tehtävänsä paremmin

EKP:n tehtävä on ylläpitää hintavakautta. Inflaatio eli se, miten nopeasti tavaroiden ja palvelujen hinnat muuttuvat taloudessa ajan myötä, pyritään pitämään hitaana, vakaana ja ennustettavana.

Jotta voimme hoitaa tehtävämme hyvin, tarvitsemme luotettavan tavan mitata inflaatiota. Seuraamme satojen euroalueella yleisesti ostettavien tavaroiden ja palvelujen hintoja. Tarkkailemme elintarvikkeiden, vaatteiden ja autojen hintakehitystä mutta myös matkapuhelinlaskuja, junalippuja ja vuokria. Tavoitteena on saada hyvä yleiskuva hintojen muuttumisesta taloudessa.

Miten euroalueella mitataan inflaatiota?

Parhaan kokonaiskuvan hintakehityksestä euroalueella saa EU:n tilastotoimiston Eurostatin kokoaman yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) avulla. Indeksi kootaan seuraamalla 295 tavaran ja palvelun hintakehitystä euroalueen 19 maassa, eli se on kuin valtava ostoskori, joka edustaa ihmisten kulutuskäyttäytymistä.

YKHIn avulla kartoitetaan hintojen muuttumista koko taloudessa, mistä on paljon apua EKP:n päätöksenteossa. Parhaitakin karttoja täytyy kuitenkin päivittää, jotta niihin voi luottaa. EKP:n käyttämän inflaatiomittarin on tärkeää olla uskottava ja luotettava. Tietojen on oltava vertailukelpoisia ja ajan tasalla.

Viime vuosina inflaatio on ollut liian hidasta monistakin syistä. Kun talouskehitys pysyy heikkona pitemmän aikaa, inflaatiokin jää vaimeaksi. Globalisaatio on helpottanut kaupankäyntiä ja lisännyt kilpailua maiden välillä. Menestyäkseen yritysten on pidettävä hintansa muuttumattomina tai nostettava niitä vain vähän kerrallaan. Inflaation hitauteen vaikuttavat monenlaiset tekijät. Kartoittamalla niiden yhteisvaikutusta YKHI-indeksin avulla saadaan arvokasta tietoa rahapolitiikan päätöksenteon tueksi.

Inflaation mittaaminen ei ole yksinkertaista

Ei ole helppoa varmistaa, että käyttämämme inflaatiomittari täyttää vaatimukset. Tavarat ja palvelut kehittyvät. Esimerkiksi uusi puhelin maksaa yleensä enemmän kuin edeltäjänsä. Hintaero ei kuitenkaan välttämättä johdu inflaatiosta vaan siitä, että uusi puhelin on parempi. Nykytaloudessa vanhoja tavaroita ja palveluita korvataan yhä nopeammin uusilla innovatiivisilla tuotteilla, eikä vanhojen ja uusien tuotteiden hintoja ole helppo verrata toisiinsa luotettavasti. Hintakehitystä mitattaessa on nykyään otettava huomioon sekin, että verkkokaupassa hinnat saattavat vaihdella hyvin eri tavoin kuin perinteisissä liikkeissä.

Omistusasuminenkin maksaa

Monissa kuuntelutilaisuuksissamme eri puolilla euroaluetta ihmiset kertoivat olevansa huolissaan siitä, miten asuminen kallistuu. Käyttämässämme inflaatiomittarissa ei ole toistaiseksi pystytty seuraamaan omistusasumisen kustannuksia. Asuntojen hinnat ovat viime vuosina nousseet selvästi monissa euroalueen maissa, vaikka inflaatio on ollut hidasta.

Omistusasumisen kustannukset on toistaiseksi jätetty inflaation mittaamisen ulkopuolelle monestakin syystä. Omistusasuminen ei ole yleistä kaikissa maissa. Sen hintakehityksen huomioon ottaminen vertailukelpoisesti euroalueen eri maissa on siis haastavaa.

Haluamme käyttää inflaatiomittaria, joka vastaa paremmin ihmisten todellisuutta. Siksi EKP:n neuvosto kannattaa omistusasumisen ottamista mukaan YKHI-indeksiin. Vie kuitenkin muutaman vuoden, ennen kuin uusi indeksi on valmis.

Toistaiseksi inflaatiota mitataan vielä ensisijaisesti perinteisellä YKHI-indeksillä, mutta YKHIn rinnalla tarkastellaan jo useita muita mittareita, joissa huomioidaan myös omistusasumisen kustannukset. Näin saamme paremman käsityksen siitä, miten hinnat taloudessa muuttuvat.