Hyvä tietää EKP:stä

10.7.2015

1. EKP on yksi Euroopan unionin toimielimistä ja tekee työtä euroalueen 340 miljoonan kansalaisen hyväksi

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaa euroalueen yhteisestä rahasta, eurosta. Euron on tähän mennessä ottanut käyttöön 19 EU-maata. EKP perustettiin vuonna 1998 Frankfurt am Mainiin Saksaan, ja se on Euroopan unionin virallinen toimielin.

EKP:n päätehtävä on huolehtia hintavakaudesta euroalueen maissa suunnittelemalla ja toteuttamalla rahapolitiikkaa eurojärjestelmässä (johon kuuluvat EKP ja euroalueen 19 maan kansalliset keskuspankit).

EKP:n päätökset vaikuttavat suoraan euroalueen talouteen, eli ne voivat näkyä euroalueen 340 miljoonan ihmisen arjessa.

2. EKP:n tavoitteena on euroalueen hintavakaus

EKP:n ensisijainen tavoite on ylläpitää hintavakautta. Se siis pyrkii pitämään hintojen nousun (eli inflaation) hieman alle kahden prosentin keskipitkällä aikavälillä. Tätä pidetään keskuspankin kannalta hyväksyttävänä inflaatiovauhtina. Tällöin hinnat eivät nouse niin nopeasti, että ne söisivät säästöt ajan mittaan, mutta ne eivät myöskään pysy samalla tasolla, jolloin olisi vaara, että ne alkaisivat laskea (deflaatio) ja kuluttajat viivyttäisivät hankintojaan. Pahimmillaan seurauksena voisi olla talouden pysähtyminen, jolloin syntyisi noidankehä, jossa työpaikkoja menetetään yhä enemmän ja hinnat laskevat yhä jyrkemmin.

Hintavakaus on tärkeää, jotta kuluttajat ja yritykset voivat suunnitella tulevia hankintojaan turvallisin mielin.

Kuten muutkin keskuspankit, EKP vaikuttaa hintavakauteen tavanomaisesti säätelemällä korkoa, jolla se lainaa rahaa liikepankeille lyhyeksi ajaksi. Muuttamalla tätä korkoa EKP pyrkii vaikuttamaan pankkien yrityksille ja kotitalouksille eli laajemmin koko taloudelle myöntämien luottojen määrään ja hintaan. Kun talous on laskusuhdanteessa ja inflaatio EKP:n tavoitetta hitaampi, matalalla ohjauskorolla (ns. kevyellä rahapolitiikalla) pyritään lisäämään luotonantoa alentamalla luoton hintaa. Näin kysyntä lisääntyy koko taloudessa, mikä auttaa palauttamaan inflaation pidemmällä aikavälillä takaisin EKP:n tavoitteen mukaiseksi. Kun taloutta uhkaa ylikuumeneminen ja inflaatio on tavoitetta nopeampaa, korkealla ohjauskorolla (ns. kireällä rahapolitiikalla) on päinvastainen vaikutus. Sen myötä lainanotto on kalliimpaa, jolloin talouskehitys ja hintojen nousu hidastuvat.

Finanssikriisiä leimasivat jyrkät talouden laskusuhdanteet ja erittäin hidas inflaatio, ja sen seurauksena EKP ja muut keskuspankit ympäri maailman ovat toteuttaneet ns. epätavanomaisia rahapoliittisia toimia, kuten omaisuuserien osto-ohjelmia. Lyhyiden korkojen ollessa erittäin matalia tai negatiivisia keskuspankki voi yrittää keventää rahapolitiikkaa lisää hankkimalla valtion joukkovelkakirjoja ja muita vastaavia omaisuuseriä, jolloin pitkät korot laskevat. Pitkien korkojen laskun myötä myös kotitalouksien ja yritysten luottojen hinnat yleensä laskevat. Lisäksi joukkovelkakirjoja hankkimalla luodaan keskuspankkirahaa, jonka turvin velkakirjoja myyvät laitokset pystyvät ostamaan muita omaisuuseriä. Näin näiden omaisuuserien hinta nousee, mikä lisää sijoittajien varallisuutta ja kannustaa heitä puolestaan kuluttamaan. Tällä tavoin talous voi taas päästä kestävän kasvun tielle, ja inflaatiovauhti voi palata EKP:n tavoitteen mukaiseksi.

3. EKP edistää pankkisektorin turvallisuutta

Marraskuusta 2014 lähtien EKP:n tehtäviin on kuulunut myös euroalueen suurimpien pankkien suora valvonta. Yhteisessä valvontamekanismissa EKP valvoo yhdessä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa pankkien toimintaa. Sillä on oikeus myöntää ja perua pankkien toimilupia, ja se voi puuttua mahdollisiin riskeihin jo aikaisessa vaiheessa.

Pankkivalvojana EKP pyrkii varmistamaan, että sääntöjä noudatetaan samalla tavalla kaikkialla Euroopassa. Euroopan pankkien välillä on runsaasti kytköksiä, joten yhdenmukaisen pankkivalvonnan avulla saadaan aikaan aiempaa vakaampi pankkisektori, johon myös kansalaiset ja yritykset voivat luottaa paremmin.

4. EKP on riippumaton ja vastuullinen toimielin

EKP:n tehtävistä on määrätty Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa. Ylikansallisena elimenä EKP toimii koko EU:n eduksi, ja keskuspankkina se on riippumaton poliittisista ja yritysmaailman toimijoista. Tämä on tärkeää, sillä historia osoittaa, että poliittisessa ohjauksessa toimiva keskuspankki voi harhautua tavoitteestaan eli hintavakauden ylläpitämisestä.

Riippumattomuudestaan huolimatta EKP on toiminnastaan tilivelvollinen. EKP:n pääjohtaja ja muut edustajat tapaavat säännöllisesti Euroopan parlamentin jäseniä julkisissa kuulemistilaisuuksissa. Lisäksi EKP ryhtyi ensimmäisenä suurena keskuspankkina pitämään heti rahapolitiikkakokousten jälkeen säännöllisesti lehdistötilaisuuksia, joissa kerrotaan tehdyistä päätöksistä.

Rahapoliittiset päätökset tehdään EKP:n ylimmässä päätöksentekoelimessä eli EKP:n neuvostossa määräenemmistöllä. Neuvoston muodostavat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä ja euroalueen kansallisten keskuspankkien 19 pääjohtajaa (näistä 15:llä on kulloinkin äänioikeus vuorottelujärjestelmän mukaisesti).

5. Euroja valmistetaan EKP:n valvonnassa

Euroseteleitä valmistetaan eri puolilla euroaluetta EKP:n valvonnassa. Jokaisessa setelissä on EKP:n pääjohtajan allekirjoitus merkkinä euron eteen tehdyn työn tuottamasta ylpeydestä ja yhteenkuuluvuuden tunteesta. Euro on yksi konkreettisimmista Euroopan yhdentymisen merkeistä. Se edistää maiden rajojen yli harjoitettavaa kauppaa ja yritystoimintaa sekä helpottaa merkittävästi matkustusta ja jokapäiväistä elämää euroalueella.