Mikä on AnaCredit?

11.11.2015

AnaCredit on uusi tietokanta, joka sisältää yksityiskohtaisia tietoja euroalueen yksittäisten pankkien lainoista. Nimi tulee sanoista ”analytical credit datasets” eli analyyttiset luottotilastot. EKP:n vuonna 2011 aloittama projekti toteutetaan yhteistyössä euroalueen kansallisten keskuspankkien kanssa. Projektiin osallistuu myös euroalueen ulkopuolisia kansallisia keskuspankkeja. Tarkoituksena on luoda uusien tietoaineistojen ja nykyisten kansallisten luottorekisterien avulla yhdenmukaistettu tietokanta, joka tukee keskuspankin toimintoja, kuten rahapoliittista päätöksentekoa ja makrovakauden valvontaa.

Mihin AnaCredit-tietokantaa tarvitaan?

Hyvien päätösten perustaksi tarvitaan tarkkoja tietoja. Entistä yksityiskohtaisempien tilastojen tarve on kasvanut finanssikriisin myötä kahdesta syystä.

  1. Kriisi on osoittanut, että talouden eri toimialat sekä yksittäiset yritykset ja kotitaloudet euroalueen eri maissa reagoivat talouden häiriöihin hyvin vaihtelevasti. Jotta EKP voi hoitaa tehtäviään, sen on oltava selvillä tällaisista kehityssuunnista ja seurattava niitä tarkasti.
  2. EKP sekä euroalueen kansalliset keskuspankit ja viranomaiset ovat ottaneet hoitaakseen uusia makrovakauden valvontaan liittyviä tehtäviä. Näissä tehtävissä tarvitaan uusia välineitä ja uutta tietoa. AnaCredit-tietokannan tarkoitus on aluksi tarjota lisätietoja, joita tarvitaan rahapolitiikkaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvissä tehtävissä. Myöhemmin tietokantaa saatetaan laajentaa myös pankkivalvonnassa tarvittavien tietojen suuntaan.

Vertailukelpoisuuden vuoksi AnaCredit-tietokannassa käytetään yhdenmukaistettuja käsitteitä ja määritelmiä, ja sen tiedot kattavat ainakin kaikki euroalueen jäsenmaat. Se siis laajentaa eurojärjestelmän tilastopohjaa merkittävästi.

Mitä hyötyä siitä on?

Hyvät päätökset edellyttävät selkeää tilannekuvaa. Siksi keskuspankit tarvitsevat esimerkiksi AnaCredit-tietokannan tarjoamia kattavia tilastotietoja. Selkeät ja yksityiskohtaiset tiedot ovat tärkeä rahapoliittisten päätösten apuväline ja varmistavat osaltaan, että rahoitusjärjestelmä on vakaa ja noudattaa avoimuuden periaatetta. Siitä hyötyvät päättäjien ja valvojien lisäksi pankit ja sitä kautta myös kansalaiset.

Mitä uutta AnaCredit-tietokannassa on?

Ensimmäistä kertaa kaikista euroalueen maista on saatavana näin yksityiskohtaisia ja täysin vertailukelpoisia tietoja. AnaCredit-tietokannan avulla voidaan tehdä entistä tarkempia analyyseja ja vertailuja, joihin nykyiset yleisemmälle tasolle keskittyvät tiedot eivät riitä. Tarkat analyysit ovat olennaisen tärkeitä keskuspankin toiminnoille kuten rahapoliittisten päätösten valmistelulle ja toteutukselle sekä makrovakauden valvonnalle.

AnaCredit-tietokanta sisältää esimerkiksi yksityiskohtaisia tietoja luotonannosta yrityksille, myös pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), joista tähän asti on ollut saatavana vain osittaisia kyselytietoja. Uusien tarkempien tietojen avulla voidaan saada esiin aiemmin piiloon jääneitä luottojen kysynnän ja tarjonnan eroja eri toimialoilla tai yritysluokissa (esimerkiksi teollisuus/palvelut tai suur-/pienyritykset). Luotettavat tiedot pk-yritysten luotonsaannista pankeilta ovat tärkeitä rahapoliittisten päätösten kannalta: pk-yritykset ovat Euroopan talouden selkäranka ja tärkein työnantajaryhmä, ja niiden rahoituksen saanti on lähes yksinomaan pankkien varassa. AnaCredit-tietokannan avulla voidaan myös arvioida pk-yritysten velkaantumisen kehitystä ja velanhoitoa. Ne ovat merkittäviä tekijöitä arvioitaessa tietyntyyppisiin pankin myöntämiin lainoihin liittyviä riskejä.

Asiantuntijat tarvitsevat yksityiskohtaisia tietoja myös rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien arvioinnissa. AnaCredit-tietokannan avulla voidaan esimerkiksi todeta, että jonkin jäsenmaan pankkijärjestelmän riittämätön hajautus altistaa sen liian suurille alue- tai toimialakohtaisille riskeille. Sen jälkeen riskejä voidaan analysoida tarkasti ja niiden kehitystä voidaan seurata, jotta ne eivät pääse kehittymään koko rahoitussektorin laajuisiksi järjestelmäriskeiksi.

AnaCredit-tietokantaan raportoitavien yhdenmukaistettujen tietojen avulla voidaan myös tarkastella tietyn yrityksen luottojen kokonaismäärää kaikissa euroalueen pankeissa, myös muissa kuin yrityksen kotimaassa toimivissa pankeissa. Näitä tietoja ei tähän asti ole ollut saatavilla aineistojen puutteellisuuden tai vertailukelvottomuuden vuoksi. Pankkivalvojat voivat esimerkiksi todeta, että yksittäisen yrityksen luottojen takaisinmaksu yhdelle tai useammalle pankille vaikuttaa viivästyvän. Tällöin yrityksen luottokelpoisuus voidaan arvioida ja määrittää lainanantajapankeille mahdollisesti aiheutuva riski.

Miksi EKP haluaa kerätä niin paljon tietoja?

AnaCredit-tietokantaan kerätään ainoastaan välttämättömät tiedot. EKP:n neuvosto tekee pian päätöksen projektin ensimmäisestä vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa tietokantaan pyydetään tietoja vain yritysten (ja muiden oikeushenkilöiden) lainoista, joiden suuruus on yli 25 000 euroa. Suhteellisen matalan alarajan tarkoituksena on täydentää nykyisissä tiedoissa olevia merkittäviä puutteita, jotka liittyvät erityisesti euroalueen pk-yritysten rahoituksensaantiin.

Tuleeko minun lainatiedoistani julkisia?

EKP ei yleisesti ottaen tarvitse eikä halua tietoja yksityisten lainanottajien henkilöllisyydestä. Siinäkin tapauksessa, että EKP:n neuvosto keräisi jossain vaiheessa AnaCredit-tietokantaan tietoja myös kotitalouksien lainoista, esimerkiksi asuntolainoista, tietoja käsiteltäisiin anonyymeina. Tietosuojan turvaamiseksi ja lakiehdotuksen asianmukaisuuden varmistamiseksi tältä osin EKP on konsultoinut Euroopan tietosuojavaltuutettua, jonka ohjeet on kokonaisuudessaan otettu huomioon.

Entä jos hakkerit pääsevät tietokantaan?

Keskuspankeilla on kattava kokemus luottamuksellisten tietojen turvaamisesta. Se on osa niiden päivittäistä toimintaa. Eurojärjestelmä käsittelee nykyiselläänkin monia luottamuksellisia tietoja, joten tietoturva on järjestetty asianmukaisesti. Monissa Euroopan unionin maissa on käytössä luottorekistereitä, ja joissakin niistä säilytetään paljon AnaCredit-aineistoja luottamuksellisempia tietoja. EKP on huolehtinut ja tulee jatkossakin huolehtimaan henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta Euroopan unionin tietosuojasäännösten mukaisesti. Yhtenäisestä tietosuojasta on säädetty direktiivissä 95/46/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001.

Millaisia kuluja AnaCredit-tietokannasta aiheutuu pankeille? Eikö raportointi ole kohtuuton vaatimus pienille pankeille?

EKP ymmärtää, että näin tarkka tietojen raportointi aiheuttaa paljon työtä. Näin on etenkin niissä maissa, joissa yksityiskohtaisten tietojen raportointi on uutta. Tämän vuoksi EKP toteutti vuonna 2014 kattavan kustannus-hyötyanalyysin, jonka tavoitteena on pitää raportoinnin aiheuttamat kulut mahdollisimman pieninä. Sen perusteella AnaCredit-asetusluonnokseen sisällytettiin vain vaatimukset, jotka todettiin EKP:n rahapoliittisten tehtävien hoidon kannalta niin merkittäviksi, että tietoaineiston perustamis- ja ylläpitokulut ovat perusteltavissa. Kustannus-hyötyanalyysi on vakiintunut menettely, jota käytetään aina EKP:n uusien tilastointivaatimusten valmisteluvaiheessa. Kaiken kaikkiaan AnaCredit-tietojen keruu on kannattavaa, sillä sekä keskuspankit että lainoja myöntävät liikepankit tarvitsevat omiin tarkoituksiinsa tarkkoja ja oikea-aikaisia tietoja luottoriskeistä.

Raportoinnin aiheuttamaa työmäärää on kaikin keinoin pyritty rajoittamaan etenkin pienempien pankkien kohdalla. Kansallinen keskuspankki voi myös myöntää poikkeuslupia pienemmille pankeille. Joissakin maissa tämä saattaa merkitä sitä, että sadat pankit vapautetaan raportointivaatimuksista kokonaan.

Jokaiseen lainaan liittyy yli sata kysymystä – eikö se ole jo liioittelua?

Asiayhteys on hyvä pitää mielessä. Katsotaan siis tarkemmin, millaisia tietoja yksittäisistä lainoista kysytään. Käytössä on 94 attribuuttia ja 7 yksilöllistä tunnistetta, jotka toistuvat useita kertoja eri lomakkeissa. Yrityksiltä pyydetään myös joitakin tunnistetietoja (esimerkiksi nimi, osoite ja yritysmuoto). Niitä tarvitaan yrityksen lainojen kokonaismäärän varmistamiseksi, sillä yrityksellä voi olla lainoja useissa eri pankeissa Euroopan eri maissa. Tietojen on siis oltava yksityiskohtaisia ja täsmällisiä.

Miksi asiasta ei järjestetty julkista kuulemista?

Kuten aina uusien tilastotietojen keräämishankkeiden yhteydessä, EKP toteutti vuonna 2014 kattavan kustannus-hyötyanalyysin, jossa arvioitiin uusien tietojen hyötyjä käyttäjille verrattuna kustannuksiin, esimerkiksi pankeille aiheutuviin raportointikuluihin. Pankkialan edustajat osallistuivat prosessiin suoraan, pääasiassa kansallisten keskuspankkien kautta. Menettelyllä varmistettiin raportointivaatimusten kustannustehokkuus. Lisäksi asiasta tiedotettiin toimialalla monissa yhteyksissä ja laajasti myös kirjallisilla tiedotteilla. Jos EKP:n neuvosto harkitsee AnaCredit-tietokannan laajentamista tulevaisuudessa, se huolehtii myös siitä, että eri sidosryhmät saavat näkemyksensä kuuluviin. Yksi mahdollisuus on järjestää julkinen kuuleminen erityisesti pankkivalvontatarkoituksiin kerättävien tietojen raportointivaatimuksista.