Keskuspankkien yhteistyö

Keskuspankit ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Yhteistyö alkoi 1900-luvun alkupuoliskolla, jolloin luotiin tärkeimpien keskuspankkien kansainvälinen verkosto. Vuonna 1930 perustettiin Kansainvälinen järjestelypankki (Bank for International Settlements, BIS). Keskuspankit jakavat keskenään asiantuntemustaan ja parhaita käytäntöjään ja kehittävät yhdessä toimintavalmiuksiaan.

Keskuspankkien yhteistyö

Perusta

Keskuspankkien yhteistyössä on pohjimmiltaan kyse osaamisen ja asiantuntemuksen jakamisesta, jonka myötä keskuspankit pystyvät kehittämään toimintansa ammattimaisuutta, tehoa, riippumattomuutta ja avoimuutta sekä edistämään maailman valuutta- ja rahoitusjärjestelmien vakautta.

Yhteistyömuodot

Keskuspankit voivat tehdä yhteistyötä monella tavalla. Ne voivat antaa tukea järjestämällä kursseja ja muita koulutustapahtumia sekä konferensseja ja seminaareja, joihin muiden keskuspankkien edustajat voivat osallistua. Lisäksi apua voidaan kohdentaa suoraan tuensaajalaitoksille lähettämällä niihin pysyväisluonteisesti työntekijöitä, tukemalla niiden organisaation ja politiikan kehittämistä tai suorittamalla säännöllisiä vierailuja, joissa keskitytään esim. teknisiin tai periaatteellisiin kysymyksiin. Keskuspankit voivat antaa tukea yksipuolisesti, tai ne voivat sopia muiden organisaatioiden (kuten kansainvälisten rahoituslaitosten, EU:n toimielinten tai maansa hallituksen) kanssa toiminnan koordinoinnista ja hankkia tarvittaessa ulkopuolista rahoitusta.

EKP voi tapauskohtaisesti antaa kahdenvälistä tukea keskuspankeille eri puolilla maailmaa. Tuki voi painottua perinteisiin keskuspankkien politiikan aloihin, tai siinä voidaan keskittyä avustaviin ja teknisiin toimintoihin. Tukea voidaan antaa siten, että muiden keskuspankkien työntekijöitä vierailee EKP:ssä. EKP:n asiantuntijat voivat myös vierailla ulkomaissa laitoksissa.

EKP järjestää koulutusta muiden keskuspankkien henkilöstölle.

Tarkempia tietoja on myös heinäkuun 2008 Kuukausikatsauksen artikkelissa The Eurosystem as a provider of technical assistance to EU Neighbouring Regions. EKP:ssä yhteyshenkilöillä on yhteinen sähköpostiosoite centralbankcooperation@ecb.europa.eu.

EKP:n koordinoimat ohjelmat

EU:n kansalliset keskuspankit ovat jo vuosia olleet mukana Euroopan komission rahoittamissa laajoissa monivuotisissa keskuspankkien yhteistyöohjelmissa. Tämä kumppanuuteen perustuva tuki (ns. twinning) on luonut lujat siteet samankaltaisia tehtäviä hoitavien laitosten välille. EU:n eri jäsenvaltioiden viranomaiset – kuten kansalliset keskuspankit – voivat muodostaa twinningsopimusten avulla keskenään kahden tai kolmen organisaation yhteenliittymiä.

EKP on vuodesta 2003 lähtien solminut Euroopan komission kanssa vastaavia sopimuksia, joilla twinningsopimusten tapaan pyritään saavuttamaan määrättyjä tavoitteita. EKP:n ohella sopimuksissa ovat mukana eurojärjestelmän ja EKPJ:n kansalliset keskuspankit. Etuna on, että tarvitaan yksi ainoa taloudellinen sopimus EKP:n ja komission kesken eikä kansallisten keskuspankkien tarvitse solmia erillisiä sopimuksia. Eurojärjestelmä on sitoutunut hoitamaan tehtävänsä tehokkaasti ja toimivasti yhteistyön hengessä.

Vuonna 2013 EKP oli koordinoinut teknisiä yhteistyöohjelmia kymmenen vuotta. Merkkivuoden kunniaksi järjestettiin konferenssi ”International central bank cooperation before, during and after the crisis”, jossa arvostetut puhujat korostivat keskuspankkien yhteistyön merkitystä ennen kriisiä, kriisin aikana ja sen jälkeen. Konferenssia koskeva EKP:n lehdistötiedote ja konferenssin ohjelma ovat luettavissa EKP:n verkkosivuilla.

EKP:n koordinoimista ja EU:n rahoittamista keskuspankkien yhteistyöohjelmista sekä ohjelmista, joilla ei ole ulkopuolista rahoitusta, kerrotaan tarkemmin välilehdillä ”Päätökseen viedyt ohjelmat” ja ”Meneillään olevat ohjelmat”.

Päätökseen viedyt ohjelmat

Yhteistyö Serbian keskuspankin kanssa (2011–2013)

EKP ja 21 kansallista keskuspankkia avustivat 1.2.2011–31.12.2013 Serbian keskuspankkia sen pyrkimyksissä ottaa käyttöön EU:n keskuspankkinormit Serbian valmistautuessa EU-jäsenyyteen. Lähes kolmivuotinen ohjelma oli jatkoa vuosina 2008–2009 suoritetulle tarvekartoitukselle. Ohjelmassa keskityttiin kolmeentoista keskuspankkitoiminnan osa-alueeseen, joista osaa oli tarkasteltu jo tarvekartoituksessa: 1) rahoitussektorin valvonta, 2) lainsäädännön yhdenmukaistaminen, 3) pääomanliikkeiden vapauttaminen, 4) valuuttavarantojen hoito, 5) raha- ja valuuttakurssipoliittiset operaatiot, 6) kuluttajansuoja rahoituspalveluissa, 7) EU:hun liittymisen tukeminen, 8) taloudellinen analyysi ja tutkimus, 9) tilastot, 10) maksujärjestelmät, 11) rahoitusvakaus, 12) tietotekniikka ja 13) kirjanpito ja tilinpäätöstietojen toimittaminen.

Ohjelmassa olivat mukana Belgian, Bulgarian, Tšekin, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Kyproksen, Luxemburgin, Unkarin, Alankomaiden, Itävallan, Puolan, Portugalin, Romanian, Slovenian ja Slovakian keskuspankit, Suomen Pankki sekä Englannin pankki.

Yhteistyö entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian keskuspankin kanssa (2012–2013)

EKP ja kymmenen EU-maiden kansallista keskuspankkia avustivat 15.10.2012–14.7.2013 entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian keskuspankkia kartoittamalla kehitystarpeita, jotta maan keskuspankki saavuttaisi EU-maiden keskuspankeilta vaadittavan tason. Kehitystarpeita etsittiin seuraavilta keskuspankkitoiminnan osa-alueilta: kirjanpito, setelit, taloudellinen analyysi ja tutkimus, henkilöstöpolitiikka, tietotekniikka, sisäinen tarkastus, oikeudelliset palvelut, raha- ja valuuttapolitiikka, maksujärjestelmät sekä tilastot. Vaadittava taso tulisi saavuttaa siihen mennessä, kun maasta tulee EU:n jäsenvaltio ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian keskuspankki liittyy Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ).

Ohjelmassa olivat mukana Saksan, Viron, Irlannin, Espanjan, Italian, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Slovenian ja Slovakian keskuspankit sekä Suomen Pankki. Myös Bulgarian keskuspankista osallistui asiantuntijoita.

Yhteistyö Bosnia ja Hertsegovinan keskuspankin kanssa kanssa (2010–2011)

EKP ja seitsemän kansallista keskuspankkia avustivat 1.4.2010–30.9.2011 Bosnia ja Hertsegovinan keskuspankkia sen pyrkimyksissä ottaa käyttöön EU:n keskuspankkinormit Bosnia ja Hertsegovinan valmistautuessa EU-jäsenyyteen. Mukana oli myös Bulgarian ja Romanian keskuspankkien asiantuntijoita. Puolitoistavuotinen ohjelma oli jatkoa vuonna 2007 suoritetulle tarvekartoitukselle, ja siinä keskityttiin kuuteen keskuspankkitoiminnan osa-alueeseen: 1) tilastot, 2) taloudellinen analyysi ja tutkimus, 3) rahoitusvakaus, 4) lainsäädännön yhdenmukaistaminen EU:n lainsäädännön kanssa, 5) EU:hun integroitumisen koordinointi ja 6) Bosnia ja Hertsegovinan keskuspankin tietotekniikkapalvelujen parantaminen. Kolme ensimmäistä perustuu vuoden 2007 tarvekartoituksen suosituksiin.

Ohjelmassa olivat mukana Saksan, Kreikan, Espanjan, Italian, Alankomaiden, Itävallan ja Slovenian keskuspankit.

Yhteistyö EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa (2010–2012)

EKP ja 14 euroalueen kansallista keskuspankkia järjestivät 19.1.2010–18.1.2012 EU:n ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille avustusohjelman. Tavoitteena oli lujittaa makrovakaus- ja mikrovakausvalvontaa Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Eurojärjestelmä toteutti ohjelman tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten rahoitusalan toimijoiden kanssa. G20-ryhmän suosituksen mukaisessa ohjelmassa hyödynnettiin Baselissa, Brysselissä, Lontoossa ja Washingtonissa toimivien, jo ennestään valvontajärjestelyjen arviointiin ja vahvistamiseen sitoutuneiden organisaatioiden asiantuntemusta. Ohjelman ensimmäisen vuoden aikana järjestettiin yli 20 koulutustapahtumaa ja kolme korkean tason politiikkaseminaaria. Mukana oli keskimäärin 36 organisaatiota. Toisen vuoden aikana kahdeksalle tuensaajalaitokselle annettiin kahdenvälistä tukea, jossa laitoksia autettiin kehittämään tiettyjä valvontavalmiuksia, minkä jälkeen toteutettiin kriisivalmius- ja kriisinhallintasimulaatioita.

Avustusohjelmassa olivat mukana Belgian, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Kyproksen, Luxemburgin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Slovenian ja Slovakian keskuspankit sekä Suomen Pankki.

EU:n ehdokaismaihin ja mahdollisiin ehdokasmaihin luettiin Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Turkki, Serbia sekä Kosovo (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman UNSCR 1244/99 mukaisesti).

Yhteistyö Egyptin keskuspankin kanssa (2009–2012)

EKP ja seitsemän EU:n kansallista keskuspankkia avustivat 1.1.2009–31.3.2012 Egyptin keskuspankkia sen pyrkimyksissä lujittaa pankkivalvontaa Egyptissä. Tarkoituksena oli vähitellen ajanmukaistaa Egyptin keskuspankin sääntöjä, sääntely- ja raportointijärjestelyjä sekä valvontakäytäntöjä ja saattaa ne lähemmäksi Basel II -säännöstön perusvaatimuksia. Ohjelma noudatteli Egyptin keskuspankin laatimaa strategiaa, joka esiteltiin liikepankeille Kairossa 14.10.2009. Uudistusprosessin aikana pankkialaa kuultiin laadullisista kysymyksistä, minkä lisäksi tehtiin kvantitatiivisia vaikutustutkimuksia.

Ohjelmassa olivat mukana Bulgarian, Tšekin, Saksan, Kreikan, Ranskan, Italian ja Romanian keskuspankit.

Yhteistyö Serbian keskuspankin kanssa (2008–2009)

EKP ja 17 EU:n kansallista keskuspankkia avustivat 1.9.2008–31.5.2009 Serbian keskuspankkia kartoittamalla kehitystarpeita, jotta maan keskuspankki saavuttaisi EU-maiden keskuspankeilta vaadittavan tason. Kehitystarpeita etsittiin seuraavilta keskuspankkitoiminnan osa-alueilta: pankkivalvonta, Serbian keskuspankin toimivaltaan kuuluvan lainsäädännön yhdenmukaistaminen EU:n säännöstön kanssa, pääomanliikkeiden vapauttaminen, rahapolitiikan harjoittaminen ja valuuttakurssijärjestelmä, raha-, rahoitus- ja maksutasetilastot sekä kuluttajansuoja rahoituspalveluissa. Vaadittava taso tulisi saavuttaa siihen mennessä, kun Serbiasta tulee EU:n jäsenvaltio ja maan keskuspankki liittyy Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ). EKP ja muut keskuspankit määrittivät 69 parannussuositusta, ja Serbian keskuspankki on ryhtynyt toteuttamaan niitä.

Kartoituksessa olivat mukana Belgian, Bulgarian, Tšekin, Tanskan, Saksan, Viron, Kreikan, Ranskan, Italian, Kyproksen, Latvian, Unkarin, Alankomaiden, Itävallan, Puolan ja Romanian keskuspankit sekä Englannin pankki.

Yhteistyö Venäjän keskuspankin kanssa (2008–2011)

EKP ja kahdeksan eurojärjestelmän kansallista keskuspankkia avustivat 1.4.2008–31.3.2011 Venäjän keskuspankkia pankkivalvonnan ja sisäisen tarkastuksen aloilla. Pankkivalvonnan alalla tavoitteena oli avustaa Venäjän keskuspankkia maan pankkijärjestelmän vakauden ylläpitämisessä. Tarkoituksena oli saattaa pankkivalvontasäännöt, -periaatteet ja -käytännöt Baselin pankkivalvontakomitean määrittämien kansainvälisesti hyväksyttyjen periaatteiden (ns. Basel II ‑säännöstö) mukaisiksi. Ohjelmassa hyödynnettiin kokemuksia Basel II ‑säännöstön täytäntöönpanosta Euroopan unionissa. Sisäisen tarkastuksen alalla ohjelmassa edesautettiin Venäjän keskuspankin pyrkimyksiä tehostaa riskiperusteista sisäistä tarkastusta. Eurojärjestelmän asiantuntijat järjestivät koulutusta ja antoivat neuvoja eurojärjestelmän riskiperusteisen sisäisen tarkastuksen parhaista käytännöistä. Osa opastuksesta oli yleisluonteista, ja osa keskittyi erityisesti valuuttavarannon hoidon sisäiseen tarkastukseen ja tietotekniikkajärjestelmien ja -välineiden käyttöön.

Ohjelmassa olivat mukana Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Alankomaiden ja Itävallan keskuspankit sekä Suomen Pankki.

Yhteistyö Bosnia ja Hertsegovinan keskuspankin kanssa kanssa (2007)

EKP ja kahdeksan EU-maiden kansallista keskuspankkia avustivat 1.3.–31.8.2007 Bosnia ja Hertsegovinan keskuspankkia kartoittamalla kehitystarpeita, jotta maan keskuspankki saavuttaisi EU-maiden keskuspankeilta vaadittavan tason. Kehitystarpeita etsittiin seuraavilta keskuspankkitoiminnan osa-alueilta: pankkivalvonnan koordinointi, taloudellinen analyysi ja tutkimus, rahoitusvakaus, sisäinen tarkastus, rahapolitiikka valuuttakatejärjestelmässä, maksujärjestelmät sekä tilastot. Vaadittava taso tulisi saavuttaa siihen mennessä, kun Bosnia ja Hetrsegovinasta tulee EU:n jäsenvaltio ja maan keskuspankki liittyy Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ). EKP ja muut keskuspankit määrittivät 71 parannussuositusta, ja Bosnia ja Hertsegovinan keskuspankki on ryhtynyt toteuttamaan niitä.

Kartoituksessa olivat mukana Saksan, Viron, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Itävallan ja Slovenian keskuspankit.

Yhteistyö Egyptin keskuspankin kanssa (2005–2007)

EKP ja neljä eurojärjestelmän kansallista keskuspankkia avustivat 1.12.2005–30.11.2007 Egyptin keskuspankkia pankkivalvontaan liittyvien hallinnollisten ja operatiivisten menettelyjen kokonaistarkistuksessa. Tavoitteena oli siirtyä kohti riskiperusteisia käytäntöjä. Työtä tehtiin kuudella saralla: jatkuva valvonta, tarkastukset, makrovakauden analyysi, sääntely ja standardien määrittäminen, menetelmät ja tietotekniikka sekä koulutusohjelma pankkivalvojille. Kaksivuotisen ohjelman aikana järjestettiin yli 70 tapahtumaa (kuten asiantuntijakäyntejä, opintovierailuja, koulutustapahtumia sekä muuta neuvontaa).

Ohjelmassa olivat mukana Saksan, Kreikan, Ranskan ja Italian keskuspankit.

Yhteistyö Venäjän keskuspankin kanssa (2003–2005)

EKP, yhdeksän eurojärjestelmän kansallista keskuspankkia sekä kolme keskuspankkeihin lukeutumatonta EU:n valvontaviranomaista avustivat 1.11.2003–31.10.2005 Venäjän keskuspankkia sen pyrkimyksissä ottaa käyttöön riskiperusteinen pankkivalvontamenetelmä. Ohjelmassa annettiin yhteensä tuhannelle valvontatehtävissä olevalle Venäjän keskuspankin aluekonttoreiden työntekijälle koulutusta, jossa kerrottiin EU:n riskiperusteisista valvontamenettelyistä. Venäjällä pidettiin 64 koulutuskurssia ja neljä korkean tason seminaaria, minkä lisäksi Venäjän keskuspankin työntekijöitä kävi tutustumassa EU:n pankkivalvontaviranomaisten toimintaan. Venäjän keskuspankin henkilöstön itseopiskelumateriaaliksi laadittiin käsikirja ”Banking supervision – European experience and Russian practice”, jossa on tietoa EU:n kokemuksista ja Venäjän käytännöistä pankkivalvonnan alalla.

Ohjelmassa olivat mukana Saksan, Irlannin, Espanjan, Ranskan, Italian, Alankomaiden, Itävallan ja Portugalin keskuspankit sekä Suomen Pankki.

Toteutukseen osallistuneet valvontaviranomaiset olivat Suomen Rahoitustarkastus, Ruotsin Finansinspektionen sekä Ison-Britannian Financial Services Authority.

Meneillään olevat ohjelmat

Yhteistyö läntisen Balkanin keskuspankkien kanssa (2014–2015)

EKP ja Euroopan komissio sekä läntisellä Balkanilla sijaitsevat EU:n ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat allekirjoittivat 19.12.2013 sopimuksen 18 kuukauden teknisestä yhteistyöohjelmasta, joka kestää tammikuusta 2014 kesäkuuhun 2015. EKP ja yksitoista EU:n kansallista keskuspankkia tukevat EU:n rahoittamaa ohjelmaa, jossa analysoidaan ensin kuuden kuukauden ajan Albanian keskuspankin työtä 13:lla eri osa-alueella (rahoitusvakaus, tietotekniikka, sisäinen tarkastus, pankkivalvonta, maksujärjestelmät, setelit ja liikkeeseenlasku, viestintä, EU:hun integroituminen, henkilöstöpolitiikka, oikeudelliset palvelut, kirjanpito ja tilinpäätöstietojen toimittaminen, rahapolitiikan analyysi ja operaatiot sekä tilastot) ja sitten toiset kuusi kuukautta Kosovon* keskuspankin työtä seitsemällä eri osa-alueella (rahoitusvakaus, tietotekniikka, sisäinen tarkastus, pankkivalvonta, maksujärjestelmät, EU:hun integroituminen sekä hallinto). Yhteistyön avulla halutaan selvittää, millä osa-alueilla keskuspankkien on kehityttävä päästäkseen Euroopan keskuspankkijärjestelmän tasolle. Ohjelman yhteydessä valmistellaan vastaavia hankkeita entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian keskuspankin ja mahdollisesti muidenkin läntisen Balkanin alueella sijaitsevien keskuspankkien kanssa.

Ohjelmassa ovat mukana Bulgarian, Tšekin, Saksan, Ranskan, Italian, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Slovenian ja Slovakian keskuspankit.

* YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman UNSCR 1244/99 mukaisesti.

Yhteistyö Montenegron keskuspankin kanssa (2014–2015)

EKP ja EU:n edustusto Montenegrossa allekirjoittivat 26.8.2014 Montenegron keskuspankin kanssa sopimuksen seitsemän kuukauden teknisestä yhteistyöohjelmasta, joka kestää syyskuusta 2014 maaliskuuhun 2015. EKP ja kymmenen EU:n kansallista keskuspankkia tukevat EU:n rahoittamaa ohjelmaa, jossa analysoidaan Montenegron keskuspankin työtä kuudella eri osa-alueella (kirjanpito, EU:hun integroituminen, pankki- ja rahoitusoperaatiot, rahoitusvakaus, operatiivisten riskien hallinta ja toiminnan jatkuvuus sekä tilastot). Yhteistyön avulla halutaan selvittää, millä osa-alueilla Montenegron keskuspankin on kehityttävä päästäkseen Euroopan keskuspankkijärjestelmän vaatimustasolle.

Ohjelmassa ovat mukana Saksan, Viron, Kreikan, Ranskan, Italian, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Slovenian ja Slovakian keskuspankit.

Yhteistyö Kiinan keskuspankin kanssa (2008–2015)

EKP ja Kiinan keskuspankki allekirjoittivat vuoden 2008 syyskuussa yhteistyöpöytäkirjan, jonka pohjalta keskuspankit tiivistävät yhteistyötään keskuspankkitoiminnan alalla sekä järjestävät asiantuntijavaihtoa ja asiantuntijatason tietojenvaihtoa keskenään. Vuosien varrella keskuspankit ovat tehneet yhteistyötä monilla keskuspankkitoiminnan aloilla. Vuoden 2008 yhteistyöpöytäkirja korvasi aiemman pöytäkirjan vuoden 2002 syyskuulta. Uusi yhteistyöpöytäkirja oli alun perin voimassa kolme vuotta, mutta vuonna 2011 sen voimassaoloa jatkettiin automaattisesti kolmella vuodella.

Yhteistyö Turkin keskuspankin kanssa (2012–2015)

EKP ja Turkin keskuspankki allekirjoittivat vuoden 2012 heinäkuussa yhteistyöpöytäkirjan, jonka pohjalta keskuspankit tiivistävät yhteistyötään keskuspankkitoiminnan alalla sekä järjestävät asiantuntijavaihtoa ja asiantuntijatason tietojenvaihtoa keskenään. Alkuvaiheessa yhteistyössä keskitytään tutkimukseen ja rahapolitiikkaan, viestintään, kansainvälisiin suhteisiin ja rahoitusvakauteen. Pöytäkirjaa tarkistetaan kolmen vuoden jälkeen.

Yhteistyö Venäjän keskuspankin kanssa (2012–2015)

EKP ja Venäjän keskuspankki allekirjoittivat vuoden 2012 lokakuussa yhteistyöpöytäkirjan, jonka pohjalta keskuspankit jatkavat yhteistyötään. Alkuvaiheessa yhteistyössä keskitytään rahapolitiikkaan, rahoitusvakauteen ja pankkivalvontaan. Pöytäkirjaa tarkistetaan kolmen vuoden jälkeen, ja tuolloin myös harkitaan uusia yhteistyöaloja. EKP toteuttaa ohjelmaa yhdessä eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien kanssa. Aiempien ohjelmien (2003–2005 ja 2008–2011) ansiosta suhteet Venäjän keskuspankkiin ovat vahvat.

Ohjelmassa ovat mukana Saksan, Ranskan, Italian, Alankomaiden ja Itävallan keskuspankit.