52004PC0039(02)

Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS eurometallirahojen kaltaisista mitaleista ja rahakkeista annetun asetuksen (EY) N:o soveltamisen laajentamisesta euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Taustaa

Ehdotetuilla asetuksilla on tarkoitus säännellä ilmaisujen "euro" ja "eurosentti" ja eurotunnuksen (EUR) käyttöä metalliesineissä (mitalit ja rahakkeet), jotka muistuttavat metallirahoja ja/tai joilla on niiden tekniset ominaisuudet, sekä määritellä, minkä asteinen samankaltaisuus suhteessa eurometallirahoihin olisi kiellettävä mitaleissa ja rahakkeissa. Tavoitteena on suojella kansalaisia eurometallirahoihin liittyviltä petoksilta ja sekaannuksilta ja luoda tasavertaiset toimintaedellytykset tällaisten mitalien ja rahakkeiden valmistamiselle.

Kansalaiset kohtaavat tältä osin kahdenlaisia riskejä. He voivat ensinnäkin luulla, että metalliesineillä (mitaleilla ja rahakkeilla) on laillisen maksuvälineen asema, jos niissä on eurometallirahoissa esiintyvä teksti tai eurotunnus. Toiseksi mitaleja ja rahakkeita voitaisiin käyttää petostarkoituksessa kolikkoautomaateissa, jos niiden koko ja niissä käytettyjen metallien ominaisuudet ovat lähellä eurometallirahojen kokoa ja ominaisuuksia.

Koska eurometallirahat ovat liikkeessä hyvin monessa jäsenvaltiossa, on tarpeen laatia säännöt, joita kaikkien osapuolten on noudatettava. Yhteisössä on jo toteutettu tiettyjä toimenpiteitä, jotka eivät ole olleet riittäviä torjumaan tehokkaasti eurometallirahoja muistuttavien esineiden liikkeeseen laskemista.

Ennen eurometallirahojen käyttöönottoa yhteisö luovutti jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille sillä olleet oikeudet, jotka oikeuttivat sen vetoamaan eurometallirahojen yhteisen sivun ulkoasun mallioikeuteen [1]. Tämän tuloksena mallioikeuden suojaan sovelletaan kansallista lainsäädäntöä yhteisten sääntöjen perusteella. Nämä säännöt ovat sitovia, ja niillä muun muassa kielletään eurometallirahojen ulkoasun jäljentäminen metallista tehtyihin mitaleihin ja rahakkeisiin. Koska sääntöjä sovelletaan ainoastaan itse ulkoasuun, jäsenvaltiot eivät ole niiden avulla voineet kieltää mitaleja ja rahakkeita, joiden ulkoasu muistuttaa eurometallirahojen ulkoasua.

[1] Komission tiedonanto eurometallirahojen yhteisen sivun mallioikeuden suojasta. EYVL C 318, 13.11.2001, s. 3 (KOM(2001) 600 lopullinen).

Eurometallirahojen kaltaisista mitaleista ja rahakkeista 19 päivänä elokuuta 2002 annetun komission suosituksen [2] tavoitteena on suojata ilmaisut "euro" ja "eurosentti" sekä eurotunnus, jottei niitä käytettäisi mitaleissa ja rahakkeissa [3]. Kyseinen suositus koski ainoastaan ulkoasua, eikä sitä yleensä saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, sillä jäsenvaltiot pitivät yhteisön sitovaa lainsäädäntöä parempana. Vaikka suosituksessa annetaankin hyödyllisiä ohjeita, se ei ole osoittautunut kovinkaan tehokkaaksi. Kaiken kaikkiaan mitaleja ja rahakkeita koskevat kansalliset säännöt ovat harvinaisia ja yleensä yleisluontoisia. Eurometallirahojen käytöstä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että ulkoasun lisäksi on tarpeen antaa teknisiä ominaisuuksia koskevia sitovia sääntöjä tässä säädösehdotuksessa esitetyllä tavalla.

[2] EYVL L 225, 22.8.2002, s. 34.

[3] Suosituksella uudistettiin metallirahojen, mitaleiden ja rahakkeiden keräilykappaleista 13 päivänä tammikuuta 1999 annettu vastaava komission suositus (EYVL L 20, 27.1.1999, s. 61).

Useat tapaukset, joissa on ollut kyse eurometallirahoja hyvin paljon muistuttavista mitaleista, ovat osoittaneet, että on tarvetta ottaa käyttöön tiukemmat ja sitovammat keinot. Näin luodaan tasavertaiset toimintaedellytykset mitalien ja rahakkeiden suhteen kaikkialla yhteisössä. Esiin tulleet tapaukset ovat koskeneet muun muassa eurometallirahoja muistuttavia mitaleja, joista yksi laskettiin liikkeeseen eurometallirahan sijaan. Eurometallirahoja muistuttavia esineitä on myös käytetty petostarkoituksessa kolikkoautomaateissa.

Talous- ja rahoituskomitean eurometallirahoja käsittelevä alakomitea ja EU:n rahapajojen johtajat ovat tarkastelleet kyseisiä tapauksia ja todenneet, että niitä varten tarvitaan mitaleja ja rahakkeita koskeva sitova säädös. Tässä ehdotuksessa otetaan huomioon keskustelujen aikana esitetyt huomiot.

Asiasta on lisäksi keskusteltu laajalti kolikkoautomaattialan edustajien kanssa kokouksissa, joita talous- ja rahoituskomitea pitää säännöllisesti komission ja EU:n rahapajojen johtajien kanssa. Kolikkoautomaattiala kannattaa selkeästi tämän ehdotuksen kaltaista lainsäädäntökehystä, sillä tämä vähentäisi myyntiautomaattien epärehellisestä käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Myös rahakkeiden valmistajien huomiot on otettu asetusehdotuksessa huomioon.

2. Ehdotus neuvoston asetukseksi

Asetuksen 1 artiklassa esitetään yhteisön lainsäädäntöön pohjautuvat määritelmät, jos nämä määritelmät ovat käytettävissä. Mitalit ja rahakkeet määritellään 19 päivänä elokuuta 2002 annetun komission suosituksen mukaisesti. Koska Euroopan unionissa ei ole arvometallipitoisuuksia ja leimaamista koskevaa lainsäädäntöä, yksinomaan tätä asetusta varten esitetyt kullasta, hopeasta ja platinasta valmistettujen mitalien ja rahakkeiden pitoisuudet perustuvat jäsenvaltioiden vahvistamiin vähimmäisnormeihin. Euroopan teknis-tieteellisen keskuksen (ETTK) organisaatiorakenne, joka on jo toiminnassa, vahvistetaan neuvoston päätöksellä, josta komissio on tehnyt ehdotuksen (KOM (2003) 426, 17.7.2003). Nimetyt kansalliset viranomaiset ovat samoja viranomaisia, jotka vastaavat metallirahojen liikkeelseenlaskusta jäsenvaltioissa (liite II). Koska jotkut eurometallirahoja muistuttavia mitaleita koskevat pyynnöt tulevat EU:n ulkopuolisista maista, ehdotetaan, että näissä tapauksessa komissio olisi nimetty viranomainen. Mitalien ja rahakkeiden koon viitealue on ensiarvoisen tärkeässä asemassa tässä asetusehdotuksessa. Koon viitealue on halkaisija-arvojen ja reunan korkeusarvojen yhdistetty joukko, jonka sisällä mitalin tai rahakkeen voidaan katsoa olevan kooltaan samankaltainen kuin eurometalliraha.

Asetuksen 2 artiklassa vahvistetaan mitaleja ja rahakkeita koskevat rajoitukset. Erityisesti 1 kohdan a alakohdassa kielletään ilmaisujen "euro" tai "eurosentti" sekä eurotunnuksen käyttö (määritelty liitteessä I) mitaleissa ja rahakkeissa, koska tämä saattaisi antaa väärän kuvan siitä, että niillä olisi laillisen maksuvälineen asema [4]. Artiklan 1 kohdan b alakohdassa kielletään mitalit ja rahakkeet, joiden koko muistuttaa eurometallirahojen kokoa eli on viitealueen sisällä. Kielto koskee "samankaltaista" ulkoasua, koska itse ulkoasua suojaavat kansalliset säännökset. Lopuksi 1 kohdan c alakohdassa suojataan 2 euron kolikon reunan ulkoasu. Eurometallirahojen yhteisen ja kansallisen puolen ulkoasu sekä kolikoiden reunojen ulkoasu esitellään komission julkaisussa joulukuulta 2001 [5].

[4] Vastaava säännös on 19 päivänä elokuuta 2002 annetussa komission suosituksessa.

[5] EYVL C 373, 28.12.2001.

Asetuksen 3 artiklassa vahvistetaan poikkeukset, joita sääntöihin voidaan tehdä. Erityisesti 1 kohdassa hyväksytään ilmaisujen "euro" ja "eurosentti" tai eurotunnuksen käyttö ilman nimellisarvoa mitaleissa ja rahakkeissa, jotka eroavat kooltaan selvästi eurometallirahoista (eli ovat viitealueen ulkopuolella). Asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa säädetään (2 artiklan b alakohdan mukaisesta) kokorajoituksesta poikkeamisesta, jos mitalien ja rahakkeiden keskellä on suuri reikä ja metallien ominaisuudet ovat erilaiset taikka mitalit ja rahakkeet on tehty kullasta, hopeasta tai platinasta.

Asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetään nimettyjen viranomaisten mahdollisuudesta sallia ulkoasun osalta (2 artiklan a alakohta) erityisiä poikkeuksia erityisedellytysten täyttyessä. Tällä viitataan pääasiassa tapauksiin, joissa on käytännöllistä käyttää ilmaisuja "euro" ja "eurosentti" tai eurotunnusta. Esimerkkinä voidaan mainita kasinot, joissa euronimellisarvoisia rahakkeita myydään vastaavaan nimellisarvoon. Joskus tällaisia rahakkeita on kätevä käyttää kyseisten yritysten toiminnassa. Mahdollisten väärinkäytösten välttämiseksi mitalin tai rahakkeen alkuperän on oltava selkeästi nähtävissä. Mitaliin tai rahakkeeseen on myös leimattava merkintä "ei laillinen maksuväline".

Asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa säädetään mahdollisuudesta poiketa kokorajoituksista (2 artiklan b alakohta), jos molemmat seuraavat edellytykset täyttyvät: i) mitalit ja rahakkeet eivät saa olla kooltaan hyvin lähellä eurometallirahoja, vaikka ne olisivatkin viitealueen sisällä ja ii) metallien ominaisuuksien on poikettava riittävästi eurometallirahoissa käytettyjen metallien ominaisuuksista. Näiden poikkeusten mukaisia mitaleja ja rahakkeita ei pitäisi näin ollen pystyä käyttämään kolikkoautomaateissa. Tärkeä osa 4 artiklan 2 kohtaa on se, että siinä säädetään joustosta kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen soveltamisessa, kunhan ehdottomia vähimmäisehtoja noudatetaan. Erityisesti maat, jotka eivät ole perinteisesti antaneet lupaa mitaleille ja rahakkeille, jotka ovat kooltaan viitealueen sisällä, voivat jatkaa käytännön noudattamista. Joitain rajat ylittäviä vaikutuksia tällä saattaa kuitenkin olla. Toiset voivat jatkaa luvan antamista seuraavassa esitetyin ehdoin.

Asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa säädetään nimettyjen viranomaisten toimivallasta päättää, onko 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettu samankaltaisuus hyväksyttävä.

Teknisten ominaisuuksien visualisoimiseksi liitteeseen III sisältyy graafinen esitys viitealueesta ja asiaan liittyvistä määritelmistä.

Jotta jäsenvaltiot tulkitsisivat asetusta yhdenmukaisella tavalla poikkeuksia myöntäessään, 5 artiklan 1 kohdassa säädetään mekanismista, jolla varmistetaan, että kaikista poikkeuksista ilmoitetaan ETTK:lle. Se laatii jäsenvaltioiden käyttöön annettavan rekisterin ja laatii tarvittaessa asiaa koskevia raportteja. Lisäksi on katsottu tarpeelliseksi välttää vaikeuttamasta rahakkeita käyttävien yritysten toimintaa (esimerkiksi kasinot). Tämän vuoksi 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, että säännösten vastaiset mitalit ja rahakkeet, jotka ovat kuitenkin käytössä tämän asetuksen tullessa voimaan, olisi korvattava vasta niiden käyttöiän päätyttyä ja viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Nämä rahakkeet olisi kuitenkin merkittävä rekisteriin sovellettavien kansallisten menettelyjen mukaan, ja niistä olisi ilmoitettava ETTK:lle. Joissain tapauksissa rekisteröinti ei ole kuitenkaan tarpeen, koska eurometallirahoja muistuttavia mitaleita ja rahakkeita ei ole käytössä kansallisten lainsäädännön tai käytäntöjen vuoksi.

Asetuksen 6 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen asetuksen asianmukainen täytäntöönpano säätämällä tarkoituksenmukaisista seuraamuksista. Seuraamukset tulee vahvistaa vuoden 2005 tammikuuhun mennessä, ja niistä on ilmoitettava komissiolle.

Asetuksen 7 artiklassa rajataan asetuksen soveltaminen euroalueeseen osallistuviin jäsenvaltioihin, mikä heijastaa käytettyä oikeusperustaa eli perustamissopimuksen 123 artiklan 4 kohtaa. Kuten tehtiin myös esimerkiksi asetuksen (EY) N:o 1338/2001 osalta, tämän asetuksen vaikutukset olisi kuitenkin laajennettava koskemaan euroalueen ulkopuolisia jäsenvaltioita toisella, perustamissopimuksen 308 artiklaan perustuvalla asetuksella.

2004/0011 (CNS)

Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS eurometallirahojen kaltaisista mitaleista ja rahakkeista annetun asetuksen (EY) N:o soveltamisen laajentamisesta euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [6],

[6] EUVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [7],

[7] EUVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Hyväksyessään asetuksen (EY) N:o [8] neuvosto esitti, että sitä tulisi soveltaa osallistuvissa jäsenvaltioissa, jotka on määritelty euron käyttöönotosta 3 päivänä toukokuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 974/98 [9].

[8] Katso tämän EUVL:n sivu [...].

[9] EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1

(2) On kuitenkin tärkeää, että eurometallirahoja muistuttavia mitaleja ja rahakkeita koskevat säännökset olisivat yhtenäiset koko yhteisössä, ja tätä varten olisi annettava tarvittavat säännökset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o [...] soveltaminen laajennetaan koskemaan muita kuin osallistuvia jäsenvaltioita, jotka on määritelty asetuksessa (EY) N:o 974/98.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä [...]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja