EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32019D0023
Decision (EU) 2019/1376 of the European Central Bank of 23 July 2019 on delegation of the power to adopt decisions on passporting, acquisition of qualifying holdings and withdrawal of authorisations of credit institutions (ECB/2019/23)
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2019/1376, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2019, EU:n laajuisen toimiluvan antamista, määräosuuksien hankkimista ja luottolaitosten toimilupien peruuttamista koskevien päätöksentekovaltuuksien siirtämisestä (EKP/2019/23)
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2019/1376, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2019, EU:n laajuisen toimiluvan antamista, määräosuuksien hankkimista ja luottolaitosten toimilupien peruuttamista koskevien päätöksentekovaltuuksien siirtämisestä (EKP/2019/23)
OJ L 224, 28.8.2019, p. 1–5
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force: This act has been changed. Current consolidated version: 26/09/2021
|
28.8.2019 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 224/1 |
EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2019/1376,
annettu 23 päivänä heinäkuuta 2019,
EU:n laajuisen toimiluvan antamista, määräosuuksien hankkimista ja luottolaitosten toimilupien peruuttamista koskevien päätöksentekovaltuuksien siirtämisestä (EKP/2019/23)
EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15 päivänä lokakuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan a, b, c ja d alakohdan, 4 artiklan 3 kohdan, 6 artiklan 4 kohdan, 14 artiklan 3 ja 5 kohdan, 15 artiklan 3 kohdan ja 17 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon valvontatehtäviä koskevien säädösten päätöksentekovaltuuksien siirtämistä koskevista yleisistä säännöistä 16 päivänä marraskuuta 2016 annetun Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2017/933 (EKP/2016/40) (2) ja erityisesti sen 4 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 6 artiklan nojalla Euroopan keskuspankki (EKP) hoitaa yksinomaisessa toimivallassaan olevaa tehtäväänsä valvoa luottolaitoksia tarkoituksena varmistaa valvontastandardien johdonmukainen soveltaminen, edistää rahoitusmarkkinoiden vakautta ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset. |
|
(2) |
Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla EKP:llä on yksinomainen toimivalta peruuttaa osallistuviin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden luottolaitosten toimilupia. |
|
(3) |
Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla EKP:llä on yksinomainen toimivalta arvioida luottolaitoksista olevien määräosuuksien hankintaa ja luovutusta koskevia ilmoituksia, paitsi pankkien kriisinratkaisun yhteydessä. |
|
(4) |
Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla EKP:llä on yksinomainen toimivalta hoitaa vakavaraisuusvalvontatarkoituksissa tehtäviä, jotka kotijäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on asiaa koskevan unionin lainsäädännön nojalla, sellaisten osallistuvaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden merkittävien luottolaitosten osalta, jotka haluavat perustaa sivuliikkeen osallistumattomaan jäsenvaltioon tai tarjota siellä rajatylittäviä palveluja. Lisäksi asetuksen (EU) N:o 1024/2013 17 artiklan 1 kohdan sekä Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) (3) 11 artiklan 1 ja 3 kohdan nojalla merkittävän valvottavan yhteisön, joka haluaa perustaa sivuliikkeen jonkin toisen osallistuvan jäsenvaltion alueelle, on ilmoitettava aikomuksestaan sen osallistuvan jäsenvaltion kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa merkittävällä valvottavalla yhteisöllä on päätoimipaikka. Asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) 11 artiklan 3 kohdassa säädetään, että sivuliike voidaan perustaa ja se saa aloittaa toimintansa, ellei EKP päätä toisin kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. |
|
(5) |
Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 4 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdan nojalla, luettuina yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (4) 34 artiklan 1 kohdan d alakohdan kanssa, EKP:llä on yksinomainen toimivalta hoitaa tehtävä, joka kotijäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on asiaa koskevan unionin lainsäädännön nojalla, eli myöntää lupa (merkittävälle) luottolaitokselle, joka on ilmoittanut aikomuksestaan taata yhteisvastuullisesti tytäryhtiöihinsä kuuluvan rahoituslaitoksen antamat sitoumukset, kun tämä aikoo harjoittaa direktiivin 2013/36/EY liitteessä I lueteltuja toimia osallistuvassa jäsenvaltiossa tai jossain toisessa jäsenvaltiossa joko perustamalla sivuliikkeen tai tarjoamalla palveluja. |
|
(6) |
EKP:n on toimivaltaisena viranomaisena tehtävä huomattava määrä päätöksiä EU:n laajuisen toimiluvan antamisesta, määräosuuksien hankkimisista ja luottolaitosten toimilupien peruuttamisesta joka vuosi. Päätöksentekomenettelyn helpottamiseksi tarvitaan delegointipäätös sellaisten päätösten tekemistä varten, joita EKP:n on tehtävä säännöllisesti ja joihin liittyy vain vähän harkintavaltaa. Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut, että toimivaltuuksien delegoiminen voi olla välttämätöntä, jotta viranomainen, jonka on tehtävä huomattava määrä päätöksiä, pystyy täyttämään tehtävänsä. Vastaavasti Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut, että kaikissa institutionaalisissa järjestelmissä on olemassa periaate, jonka mukaan on tarpeen varmistaa päätöksentekoelimen toimintakyky (5). |
|
(7) |
Päätöksentekovallan siirtämisen pitäisi olla vähäistä ja oikeasuhteista, ja toimivallan siirron laajuus pitäisi määritellä selvästi. |
|
(8) |
Päätöksessä (EU) 2017/933 (EKP/2016/40) täsmennetään delegoitujen valvontapäätösten tekemisessä noudatettava menettely sekä henkilöt, joille päätöksentekovaltuuksia voidaan siirtää. Kyseinen päätös ei vaikuta EKP:n valvontatehtävien hoitoon eikä valvontaelimen toimivaltaan esittää EKP:n neuvostolle valmiita päätösluonnoksia. |
|
(9) |
Jos tässä päätöksessä vahvistetut delegoidun päätöksen tekemisen edellytykset eivät täyty, päätökset olisi tehtävä asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 8 kohdassa säädetyssä ja päätöksen EKP/2004/2 (6) 13 g artiklassa täsmennetyssä vastustamattajättämismenettelyssä. Lisäksi vastustamattajättämismenettelyä pitäisi käyttää myös silloin, jos yksikönpäälliköt ovat huolissaan arviointiperusteiden täyttymisestä arvioinnin monimutkaisuuden vuoksi. |
|
(10) |
EKP:n valvontapäätökset voidaan käsitellä uudelleen siten kuin asetuksen (EU) N:o 1024/2013 24 artiklassa säädetään ja päätöksessä EKP/2014/16 (7) on täsmennetty. Tällaisen uudelleenkäsittelyn yhteydessä valvontaelimen pitäisi ottaa huomioon oikaisulautakunnan lausunto ja toimittaa EKP:n neuvostolle uusi päätösluonnos vastustamattajättämismenettelyssä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Määritelmät
Tässä päätöksessä tarkoitetaan
|
1) |
’EU:n laajuisen toimiluvan antamista koskevalla päätöksellä’ tarkoitetaan EKP:n päätöstä siitä, että merkittävä valvottava yhteisö perustaa sivuliikkeen osallistuvaan jäsenvaltioon tai johonkin toiseen jäsenvaltioon direktiivin 2013/36/EU 35 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta annetun kansallisen lainsäädännön nojalla, luettuna yhdessä asetuksen (EU) N:o 1024/2013 17 artiklan 1 kohdan sekä asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) 11 ja 17 artiklan kanssa. Tätä päätöstä sovellettaessa EU:n laajuisen toimiluvan antamista koskevalla päätöksellä tarkoitetaan myös direktiivin 2013/36/EU 34 artiklan 1 kohdan d alakohdan täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön mukaista EKP:n päätöstä, jolla annetaan suostumus emoyrityksen tai -yritysten ilmoitukseen taata yhteisvastuullisesti tytäryhtiöihinsä kuuluvan rahoituslaitoksen antamat sitoumukset, kun tämä aikoo harjoittaa direktiivin 2013/36/EY liitteessä I lueteltuja toimia osallistuvassa jäsenvaltiossa tai jossain toisessa jäsenvaltiossa joko perustamalla sivuliikkeen tai tarjoamalla palveluja; |
|
2) |
’sivuliikkeellä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (8) 4 artiklan 1 kohdan 17 alakohdassa määriteltyä sivuliikettä; |
|
3) |
’määräosuuden hankkimista koskevalla päätöksellä’ EKP:n päätöstä määräosuuden hankkimisesta valvottavassa yhteisössä (kohdeyhteisö) direktiivin 2013/36/EU 22 artiklan täytäntöönpanosta annetun kansallisen lainsäädännön nojalla, luettuna yhdessä asetuksen (EU) N:o 1024/2013 15 artiklan kanssa; |
|
4) |
’luottolaitoksella’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä luottolaitosta; |
|
5) |
’toimiluvan peruuttamista koskevalla päätöksellä’ EKP:n päätöstä luottolaitoksen toimiluvan peruuttamista direktiivin 2013/36/EU 18 artiklan täytäntöönpanosta annetun kansallisen lainsäädännön nojalla, luettuna yhdessä asetuksen N:o 1024/2013 14 artiklan 5 kohdan kanssa; |
|
6) |
’delegointipäätöksellä’ ja ’delegoidulla päätöksellä’ samaa kuin päätöksen (EU) 2017/933 (EKP/2016/40) 3 artiklan 2 ja 4 kohdassa, |
|
7) |
’yksikönpäälliköillä’ EKP:n yksiköiden päälliköitä, joille on siirretty toimivalta tehdä EU:n laajuisen toimiluvan antamista, määräosuuksien hankkimista ja toimilupien peruuttamista koskevia päätöksiä; |
|
8) |
’vastustamattajättämismenettelyllä’ asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 8 kohdassa vahvistettua ja päätöksen EKP/2004/2 13 g artiklassa täsmennettyä menettelyä, |
|
9) |
’kielteisellä päätöksellä’ päätöstä, jolla ei myönnetä tai ei kaikilta osin myönnetä hakijan hakemaa lupaa, mukaan lukien direktiivin 2013/36/EU 34 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 35 artiklan 3 kohdan nojalla tehtävät kielteiset päätökset. Päätöstä, jossa on liitännäismääräyksiä, kuten ehtoja tai velvoitteita, pidetään kielteisenä päätöksenä, ellei tällaisilla liitännäismääräyksillä a) varmisteta, että hakija täyttää 4 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 2 kohdassa sekä 6 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut oikeudelliset vaatimukset, ja ehdosta on sovittu kirjallisesti tai b) ainoastaan vahvisteta yksi tai useampi olemassa oleva vaatimus, jota hakijan on noudattava 4 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 2 kohdassa sekä 6 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen ehtojen perusteella, tai edellytetä tietoja yhden tai useamman tällaisen vaatimuksen täyttämiseksi. |
|
10) |
’merkittävällä valvottavalla yhteisöllä’ asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) 2 artiklan 16 kohdassa määriteltyä merkittävää valvottavaa yhteisöä; |
|
11) |
’valvottavalla yhteisöllä’ asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) 2 artiklan 20 kohdassa määriteltyä valvottavaa yhteisöä, |
|
12) |
’konsernilla’ yritysten ryhmää, johon kuuluu emoyritys ja sen tytäryritykset, tai yrityksiä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (9) 22 artiklassa tarkoitetulla tavalla, mukaan lukien mikä tahansa sen alakonserni; |
|
13) |
’kansallisella toimivaltaisella viranomaisella’ asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklan 2 kohdassa määriteltyä kansallista toimivaltaista viranomaista. |
|
14) |
’EKP:n ohjeilla’ EKP:n neuvoston valvontaelimen ehdotuksesta hyväksymää asiakirjaa, joka julkaistaan EKP:n verkkosivuilla ja jossa annetaan ohjeita oikeudellisia vaatimuksia koskevista EKP:n näkemyksistä. |
2 artikla
Kohde ja soveltamisala
1. Tässä päätöksessä täsmennetään perusteet, joiden mukaisesti päätöksentekovaltuuksia siirretään EKP:n yksikönpäälliköille EU:n laajuisen toimiluvan antamista, määräosuuksien hankkimista ja toimilupien peruuttamista koskevien päätösten tekemistä varten.
2. Päätöksentekovaltuuksien siirtäminen ei vaikuta valvontaa koskevaan arviointiin, joka on suoritettava EU:n laajuisen toimiluvan antamista, määräosuuksien hankkimista ja toimilupien peruuttamista koskevien päätösten tekemistä varten.
3 artikla
EU:n laajuisen toimiluvan antamista, määräosuuksien hankkimista ja toimilupien peruuttamista koskevien päätöksentekovaltuuksien siirtäminen
1. EKP:n neuvosto siirtää täten päätöksen (EU) 2017/933 (EKP/2016/40) 4 artiklan mukaisesti EKP:n yksikönpäälliköille, jotka johtokunta on nimittänyt kyseisen päätöksen 5 artiklan nojalla, valtuudet tehdä EU:n laajuisen toimiluvan antamista, määräosuuksien hankkimista ja toimilupien peruuttamista koskevia päätöksiä.
2. EU:n laajuisen toimiluvan antamista, määräosuuksien hankkimista ja toimiluvanperuuttamista koskevat päätökset hyväksytään delegoidulla päätöksellä, jos 4, 5 ja 6 artiklassa vahvistetut delegoitujen päätösten hyväksymistä koskevat perusteet täyttyvät.
3. EU:n laajuisen toimiluvan antamista, määräosuuksien hankkimista ja toimiluvan peruuttamista koskevia päätöksiä ei hyväksytä delegoidulla päätöksellä, jos ne riittämättömien tietojen tai arvioinnin monimutkaisuuden vuoksi edellyttävät hyväksyntää vastustamattajättämismenettelyssä.
4. Päätöksentekovaltuuksien siirtämistä sovelletaan aina sekä valvontapäätösten tekemiseen että EKP:n suorittamaan myönteisten arviointien hyväksymiseen, jos kansallisessa lainsäädännössä ei edellytetä valvontapäätöstä.
5. EU:n laajuisen toimiluvan antamista, määräosuuksien hankkimista ja toimiluvan peruuttamista koskevia kielteisiä päätöksiä ei saa tehdä delegoidulla päätöksellä.
6. Jos EU:n laajuisen toimiluvan antamista, määräosuuksien hankkimista tai toimiluvan peruuttamista koskevaa päätöstä ei voida tehdä delegoidulla päätöksellä, se on tehtävä vastustamattajättämismenettelyssä.
4 artikla
Määräosuuksien hankkimista koskevien delegoitujen päätösten tekemisen perusteet
1. Määräosuuksien hankkimista koskevat päätökset on tehtävä delegoidulla päätöksellä, jos jokin seuraavista kriteereistä täyttyy:
|
a) |
määräosuuden hankkiminen on seurausta välikerroksen lisäämisestä tai poistamisesta osuuden hankkijan konsernirakenteessa; |
|
b) |
määräosuuden hankkiminen on seurausta omistajuuden siirrosta kohdeyhteisössä yhdestä holding-yhteisöstä toiseen holding-yhteisöön samassa konsernissa; |
|
c) |
määräosuuden hankkiminen on seurausta olemassa olevan määräosuuden suurenemisesta, ellei tilanne ole muuttunut viimeisestä arvioinnista niin olennaisesti, että se vaikuttaa vähintään yhteen arviointiperusteeseen, tai määräosuuden hankkija hanki määräysvaltaa kohdeyhteisöstä. |
2. Määräosuuksien hankkimisten arviointi suoritetaan direktiivin 2013/36/EU 23 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä, missä yhteydessä otetaan huomioon myös kaikki sovellettavat EKP:n ohjeet tai muut vastaavat EKP:n mahdollisesti antamat säädökset sekä Euroopan valvontaviranomaisten (10) ohjeet.
5 artikla
Toimilupien peruuttamista koskevien delegoitujen päätösten antamisen perusteet
1. Toimilupien peruuttamispäätökset voidaan antaa delegoidulla päätöksellä, jos kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät:
|
a) |
päätös tehdään valvottavan yhteisön pyynnöstä tai se johtuu sulautumisesta, jonka seurauksena valvottava yhteisö lakkaa olemasta; |
|
b) |
valvottavalle yhteisölle ei jää yleisön tekemiä talletuksia sen jälkeen kun toimiluvan peruuttamista koskeva päätös on tullut voimaan; |
|
c) |
toimiluvan peruuttaminen liittyy konsernin sisäiseen uudelleenjärjestelyyn. |
2. Toimilupien peruuttamisen arviointi suoritetaan direktiivin 2013/36/EU 18 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä, missä yhteydessä otetaan huomioon myös kaikki sovellettavat EKP:n ohjeet tai muut vastaavat EKP:n mahdollisesti antamat säädökset.
6 artikla
EU:n laajuisten toimilupien antamista koskevien delegoitujen päätösten tekemisen perusteet
1. EU:n laajuisten toimilupien antamista koskevat päätökset merkittävän valvottavan yhteisön sivuliikkeen perustamisesta asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) 11 artiklan ja 17 artiklan 1 kohdan nojalla voidaan antaa delegoidulla päätöksellä, jos sivuliikkeen kokonaisvarat ovat liiketoimintasuunnitelman mukaan enintään 10 prosenttia merkittävän valvottavan yhteisön kokonaisvaroista.
2. EU:n laajuisten toimilupien antamista koskevat päätökset, jotka tehdään direktiivin 2013/36/EU 34 artiklan 1 kohdan d alakohdan täytäntöönpanosta annetun kansallisen lainsäädännön nojalla ja joilla annetaan suostumus emoyrityksen ilmoitukseen taata yhteisvastuullisesti tytäryhtiöihinsä kuuluvan rahoituslaitoksen antamat sitoumukset, voidaan antaa delegoidulla päätöksellä, jos emoyrityksen takuun alainen ennakoitu vastuu on EU:n laajuisen toimiluvan antamista koskevan päätöksen nojalla harjoitettavia toimia koskevan liiketoimintasuunnitelman perusteella enintään 10 prosenttia emoyrityksen kokonaisvaroista yksittäisen laitoksen tasolla.
3. Asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) 11 artiklan ja 17 artiklan 1 kohdan nojalla EU:n laajuisia toimilupia koskevien päätösten tekemisestä esitettävien pyyntöjen arviointi suoritetaan direktiivin 2013/36/EU 35 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta annetun kansallisen lainsäädännön asianomaisten säännösten mukaisesti, missä yhteydessä on otettava huomioon myös kaikki sovellettavat EKP:n ohjeet tai muut vastaavat EKP:n mahdollisesti antamat säädökset.
4. Direktiivin 2013/36/EU 34 artiklan 1 kohdan d alakohdan täytäntöönpanosta annetun kansallisen lainsäädännön nojalla EU:n laajuisia toimilupia koskevien päätösten tekemisestä esitettävien pyyntöjen arviointi suoritetaan direktiivin 2013/36/EU 34, 35 ja 39 artiklan täytäntöönpanosta annetun kansallisen lainsäädännön merkityksellisten säännösten mukaisesti, missä yhteydessä on otettava huomioon myös kaikki sovellettavat EKP:n ohjeet tai muut vastaavat EKP:n mahdollisesti antamat säädökset.
7 artikla
Siirtymäsäännös
Tätä päätöstä ei sovelleta tapauksissa, joissa kansallinen toimivaltainen viranomainen toimitti määräosuutta tai toimiluvan peruuttamista koskevan päätösehdotuksen EKP:lle tai joissa kansallinen toimivaltainen viranomainen toimitti ilmoituksen merkittävän valvottavan yhteisön aikomuksesta perustaa sivuliike tai taata tytäryhtiöihinsä kuuluvan rahoituslaitoksen antamat sitoumukset EKP:lle ennen tämän päätöksen voimaantuloa.
8 artikla
Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Frankfurt am Mainissa 23 päivänä heinäkuuta 2019.
EKP:n puheenjohtaja
Mario DRAGHI
(1) EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63.
(2) EUVL L 141, 1.6.2017, s. 14.
(3) Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 468/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, kehyksen perustamisesta YVM:n puitteissa tehtävälle yhteistyölle EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä kansallisten nimettyjen viranomaisten kanssa (YVM-kehysasetus) (EKP/2014/17) (EUVL L 141, 14.5.2014, s. 1).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).
(5) Yhteisöjen tuomioistuimen 23.9.1986 antama tuomio Chemie BV ja AKZO Chemie UK Ltd v. komissio (5/85, EU:C:1986:328, 37 kohta) ja 26.5.2005 antama tuomio Carmine Salvatore Tralli v. EKP (C-301/02 P, EU:C:2005:306, 59 kohta).
(6) Euroopan keskuspankin päätös EKP/2004/2, tehty 19 päivänä helmikuuta 2004, Euroopan keskuspankin työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 80, 18.3.2004, s. 33).
(7) Euroopan keskuspankin päätös EKP/2014/16, tehty 14 päivänä huhtikuuta 2014, oikaisulautakunnan perustamisesta ja sen toimintasäännöistä (EUVL L 175, 14.6.2014, s. 47).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).
(10) Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen. Joint Guidelines on the prudential assessment of acquisitions and increases of qualifying holdings in the financial sector, JC/GL/2016/01.