52013AB0002

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52013AB0002 - EN

Document 52013AB0002

Help

Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 7 päivänä tammikuuta 2013 , ehdotuksesta neuvoston asetukseksi järjestelystä rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro (CON/2013/2)

OJ C 96, 4.4.2013, p. 11–17 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

4.4.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 96/11

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 7 päivänä tammikuuta 2013,

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi järjestelystä rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro

(CON/2013/2)

2013/C 96/03

Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 19 päivänä heinäkuuta 2012 Euroopan unionin neuvostolta pyynnön antaa lausunto ehdotuksesta neuvoston asetukseksi järjestelystä rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro (1) (jäljempänä ’ehdotettu asetus’).

EKP:n toimivalta antaa lausunto ehdotetusta asetuksesta perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 4 kohtaan ja 282 artiklan 5 kohtaan, sillä ehdotettu asetus sisältää säännöksiä, jotka kuuluvat EKP:n toimivallan piiriin. Asetuksen (EY) N:o 332/2002 (2) nojalla perustetun nykyisen järjestelyn mukaan EKP hallinnoi tuen myöntämistä jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro (jäljempänä ’euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot’) ja sillä olisi ehdotetun asetuksen mukaan rooli rahoitustuen arvioinnissa, seurannassa ja hallinnoinnissa. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

1. Yleiset huomautukset

Ehdotetulla asetuksella on tarkoitus korvata asetus (EY) N:o 332/2002 ja siinä luodaan joustavammat ehdot euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden keskipitkän ajan rahoitustuelle sekä pyritään vastaamaan meneillään olevaan finanssikriisiin varmistamalla entistä tasapuolisemmat toimintaedellytykset euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden välillä. Ehdotetussa asetuksessa otetaan käyttöön välineitä ja menettelyjä, jotka vastaavat olemassa olevia menettelyitä ja välineitä rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (jäljempänä ’euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot’). Asetuksessa (EY) N:o 332/2002 (sen viimeisin muutos huomioon ottaen) säädettiin nimenomaisesti, että keskipitkän ajan rahoitustukea lainojen muodossa euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille sai myöntää ainoastaan sillä edellytyksellä, että ne hyväksyivät sopeutusohjelmat, kun taas ehdotetussa asetuksessa otetaan käyttöön kaksi uutta rahoitusvälinettä: ennalta varautuva ehdollinen luotto ja laajennettuihin ehtoihin perustuva luotto. Ennalta varautuva ehdollinen luotto ja laajennettuihin ehtoihin perustuva luotto kuuluvat niihin välineisiin, joita voidaan käyttää tuen myöntämiseksi euroalueeseen kuuluville jäsenvaltioille. Ehdotetun asetuksen mukaisesti myönnetyn keskipitkän ajan rahoitustuen enimmäismäärä säilyy samana kuin asetuksessa (EY) N:o 332/2002 eli 50 miljardissa EUR.

EKP ymmärtää, että siihen asti kunnes Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista annettu asetus (EU) N:o 407/2010 (3) kumotaan, unionin rahoitustukea voidaan myöntää euroalueen ulkopuoliselle jäsenvaltiolle joko asetuksen (EU) N:o 407/2010 tai ehdotetun asetuksen nojalla. Tästä syystä se suhtautuu myönteisesti pyrkimykseen luoda mahdollisimman identtisiä välineitä euroalueeseen kuuluville jäsenvaltioille ja euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille sekä pyrkimykseen synkronoida kyseisen tuen myöntämistä koskevat menettelyt. Saattaisi olla mielekästä selventää sovelletaanko ehdotettua asetusta euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille asetuksen (EU) N:o 407/2010 nojalla mahdollisesti myönnettyyn tukeen Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (ERVM) lopettamisen jälkeen, ottaen huomioon Euroopan vakausmekanismista tehdyn sopimuksen voimaantulo ja se, ettei ERVM:ää jatketa (4).

2. Erityiset huomautukset

2.1

EKP panee merkille, että ehdotetussa asetuksessa otetaan käyttöön luottojärjestelyjä, joilla mahdollistetaan tuen myöntäminen euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille, joiden talous- ja rahoitustilanne on perustaltaan terve (5). EKP pitää luottojärjestelyjen myöntämistä perussopimuksen 143 artiklan mukaisena. Kyseinen artikla mahdollistaa unionin väliintulon kun euroalueen ulkopuolinen jäsenvaltio on vaikeuksissa sekä kun sen maksutaseeseen liittyvät ”vaikeudet uhkaavat sitä vakavasti”, jos nämä mahdolliset vaikeudet ovat omiaan erityisesti vaarantamaan sisämarkkinoiden toimintaa. Samanaikaisesti EKP pitää erittäin tärkeänä tukikelpoisuusperusteiden suppeaa tulkintaa arvioitaessa luottojärjestelyjen myöntämistä sekä niiden tiukkaa noudattamista pitkällä aikavälillä. Tämä on olennaisen tärkeää tällaisten luottojärjestelyjen saajien moraalikadon estämiseksi ja vaatii erityistä panosta kaikilta asianomaisilta osapuolilta euroalueen jäsenvaltioiden osalta.

2.2

Mitä tulee EKP:n ja eurojärjestelmän rooliin, ehdotettu asetus sisältää vastaavia säännöksiä rahoitustuen hallinnoinnista eli asianomainen jäsenvaltio avaa tilin kansallisessa keskuspankissaan ja asianomainen kansallinen keskuspankki avaa tilin EKP:ssä. EKP ymmärtää tässä yhteydessä, että se toimisi ehdotetun asetuksen mukaan verojen ja maksujen välittäjänä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 21.2 artiklan mukaisesti ja että perussopimuksen 123 artiklassa vahvistetun keskuspankkirahoituksen kiellon mukaisesti Euroopan keskuspankkijärjestelmä ei antaisi rahoitustukea. Tästä syystä EKP painottaa vielä, että kansallisissa keskuspankeissa ja EKP:ssä olevilla tileillä, joita käytetään tämän rahoitustuen hallinnoimiseksi, ei tue olemaan tilinylitysmahdollisuutta (6).

2.3

Luottojärjestelyjen ja lainojen hallinnoinnin lisäksi ehdotetussa asetuksessa säädetään, että EKP:n rooli tapauksissa, joissa euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille myönnetään Euroopan unionin rahoitustukea, olisi merkittävämpi kuin mitä se on asetuksen (EY) N:o 332/2002 mukaan. Vaikka EKP:n rooli rajoittuu asetuksen (EY) N:o 332/2002 mukaan lainojen hallinnointiin, EKP on osallistunut tarkkailijana tarkastuskäynteihin euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin, jotka saavat rahoitustukea asetuksen (EY) N:o 332/2002 nojalla. Ehdotetussa asetuksessa on otettu huomioon tämä seikka ja siinä ehdotetaan mm. että EKP voi toimia yhteistyössä komission kanssa arvioitaessa julkisen velan kestävyyttä ja olemassa olevia tai mahdollisia rahoitustarpeita, makrotalouden sopeutusohjelmien valmistelussa, säännöllisin tarkastuskäynnein tapahtuvassa näiden sopeutusohjelmien edistymisen seurannassa sekä tiukennetussa valvonnassa, silloin kun laajennettuihin ehtoihin perustuva luotto tai ennalta varautuva ehdollinen luotto myönnetään. Useimmissa tapauksissa pyritään myös Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukanaoloon. Asetuksen (EY) N:o 332/2002 mukaan ainoastaan komissio hoitaa näitä maksutasetta koskevia keskipitkän ajan rahoitustukeen liittyviä toimia. Ehdotetussa asetuksessa EKP:lle ja IMF:lle kaavailtu rooli vaikuttaa suurelta osin vastaavan euroalueen jäsenvaltioiden roolia ERVM:n, Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) nojalla luodussa järjestelmässä. EKP ei ole euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden rahapolitiikasta vastaava viranomainen ja siksi se haluaisi erotella osallistumisensa euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden ja euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden osalta. Lisäksi EKP huomauttaa, että sen rooli ehdotetussa yhteistyössä komission kanssa täytyy järjestää noudattaen EKP:n mandaattia ja kunnioittaen sen riippumattomuutta.

2.4

EKP huomauttaa, että sen arvioidessa perussopimuksen 140 artiklan mukaisten ja tarkemmin perussopimuksen liitteenä olevassa pöytäkirjassa määriteltyjen lähentymisen arviointiperusteiden täyttymistä, se ottaa myös jatkossa huomioon kansainvälisen maksutasetuen ja maksuvalmiusavun vaikutukset valuuttakurssivakauden arviointiin erityisesti niiden valuuttojen osalta, jotka osallistuvat valuuttakurssijärjestelmä II:een ERM II:ssa. Näin tullaan menettelemään myös jatkossa ja siksi tätä menettelyä sovelletaan myös tukeen, joka myönnetään ehdotetun asetuksen nojalla.

2.5	EKP huomauttaa, että ehdotetun asetuksen käyttöönotto ei voi vaikuttaa ERM II:n talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen toimintaan, joka tulee jatkossakin kuulumaan voimassa olevan lainsäädäntökehyksen soveltamisalaan (7).

Niiltä osin kuin EKP suosittaa muutoksia ehdotettuun asetukseen esitetään tarkat muutosehdotukset perusteluineen tämän lausunnon liitteessä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 7 päivänä tammikuuta 2013.

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI

(1) COM(2012) 336 final.

(2) Järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille 18 päivänä helmikuuta 2002 annettu asetus (EY) N:o 332/2002 (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1).

(3) Neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta (EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1).

(4) Ks. Eurooppa-neuvoston päätelmät 16. ja 17. joulukuuta 2010, http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/10/st00/st00030-re01.fi10.pdf

(5) Ehdotetun asetuksen 4 artikla.

(6) Ks. ehdotuksesta neuvoston asetukseksi järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille annetun asetuksen (EY) N:o 332/2002 muuttamisesta 20 päivänä huhtikuuta 2009 annetun EKP:n lausunnon CON/2009/37 1 kohdan toinen alakohta (EUVL C 106, 8.5.2009, s. 1).

(7) Euroopan keskuspankin ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien välinen sopimus, tehty 16 päivänä maaliskuuta 2006, talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valuuttakurssimekanismia koskevista toimintamenettelyistä (EUVL C 73, 25.3.2006, s. 21).

LIITE

Muutosehdotukset

Neuvoston ehdottama teksti	EKP:n ehdottamat muutokset (1)
Muutos 1
3 artiklan 2, 3, 7 ja 8 kohta sekä 5 artiklan 2 kohta
”3 artikla 2. Komissio arvioi yhteistyössä EKP:n ja mahdollisuuksien mukaan IMF:n kanssa kyseisen jäsenvaltion julkisen velan kestävyyttä ja nykyisiä tai mahdollisia rahoitustarpeita ja toimittaa tämän arvioinnin talous- ja rahoituskomitealle. 3. Kyseinen jäsenvaltio laatii yhteisymmärryksessä komission kanssa – joka toimii yhteistyössä EKP:n ja mahdollisuuksien mukaan IMF:n kanssa – luonnoksen makrotalouden sopeutusohjelmaksi, joka sisältää poliittiset vaatimukset ja jonka tarkoituksena on palauttaa kestävä maksutasetilanne ja kyseisen jäsenvaltion kyky hankkia tarvitsemansa rahoitus kokonaisuudessaan rahoitusmarkkinoilta. Makrotalouden sopeutusohjelman luonnoksessa on otettava asianmukaisesti huomioon kyseiselle jäsenvaltiolle perussopimuksen 121, 126 ja 148 artiklan mukaisesti annetut suositukset ja toimet, jotka jäsenvaltio on toteuttanut suositusten noudattamiseksi, ja samalla siinä on pyrittävä laajentamaan, lujittamaan ja syventämään tarvittavia poliittisia toimenpiteitä. […] 7. Komissio seuraa yhteistyössä EKP:n ja aina kun se on tarkoituksenmukaista, IMF:n kanssa makrotalouden sopeutusohjelman toteutuksen edistymistä tekemällä tarkastuskäyntejä säännöllisin väliajoin. Se ilmoittaa asiasta talous- ja rahoituskomitealle neljännesvuosittain. Kyseisen jäsenvaltion on toimittava täydessä yhteistyössä komission ja EKP:n kanssa. Sen on erityisesti annettava komissiolle ja EKP:lle kaikki tiedot, jotka nämä katsovat tarpeellisiksi ohjelman seurannan kannalta. Kyseisen jäsenvaltion on myös noudatettava 6 artiklan 2 kohdassa säädettyjä velvollisuuksia. 8. Komissio tutkii – yhteistyössä EKP:n ja mahdollisuuksien mukaan IMF:n kanssa – kyseisen jäsenvaltion kanssa muutoksia, jotka tämän makrotalouden sopeutusohjelmaan voi olla tarpeen tehdä. Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä komission suosituksesta kyseiseen ohjelmaan tehtävät muutokset. 5 artikla 2. Komissio arvioi yhteistyössä EKP:n ja mahdollisuuksien mukaan IMF:n kanssa kyseisen jäsenvaltion julkisen velan kestävyyttä ja nykyisiä tai mahdollisia rahoitustarpeita ja toimittaa tämän arvioinnin talous- ja rahoituskomitealle.”	”3 artikla 2. Komissio arvioi yhteistyössä EKP:n ja mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa IMF:n kanssa kyseisen jäsenvaltion julkisen velan kestävyyttä ja nykyisiä tai mahdollisia rahoitustarpeita ja toimittaa tämän arvioinnin talous- ja rahoituskomitealle. 3. Kyseinen jäsenvaltio laatii yhteisymmärryksessä komission kanssa – joka toimii yhteistyössä EKP:n ottaa huomioon EKP:n näkemykset, jos EKP päättää antaa ohjeita tässä asiassa ja mahdollisuuksien mukaan toimii tarvittaessa yhteistyössä IMF:n kanssa – luonnoksen makrotalouden sopeutusohjelmaksi, joka sisältää poliittiset vaatimukset ja jonka tarkoituksena on palauttaa kestävä maksutasetilanne ja kyseisen jäsenvaltion kyky hankkia tarvitsemansa rahoitus kokonaisuudessaan rahoitusmarkkinoilta. Makrotalouden sopeutusohjelman luonnoksessa on otettava asianmukaisesti huomioon kyseiselle jäsenvaltiolle perussopimuksen 121, 126 ja 148 artiklan mukaisesti annetut suositukset ja toimet, jotka jäsenvaltio on toteuttanut suositusten noudattamiseksi, ja samalla siinä on pyrittävä laajentamaan, lujittamaan ja syventämään tarvittavia poliittisia toimenpiteitä. Jos kyseinen jäsenvaltio on jäsenvaltio, jonka valuutta osallistuu ERM II:een, ERM II:sta johtuvat velvoitteet tulee ottaa huomioon. […] 7. Komissio seuraa yhteistyössä EKP:n ja aina tarvittaessa, kun se on tarkoituksenmukaista, IMF:n kanssa makrotalouden sopeutusohjelman toteutuksen edistymistä tekemällä tarkastuskäyntejä säännöllisin väliajoin. Se ilmoittaa asiasta talous- ja rahoituskomitealle neljännesvuosittain. Kyseisen jäsenvaltion on toimittava täydessä yhteistyössä komission ja EKP:n kanssa. Sen on erityisesti annettava komissiolle ja EKP:lle kaikki tiedot, jotka nämä katsovat tarpeellisiksi ohjelman seurannan kannalta. Kyseisen jäsenvaltion on myös noudatettava 6 artiklan 2 kohdassa säädettyjä velvollisuuksia. 8. Komissio tutkii – yhteistyössä EKP:n ottaen huomioon EKP:n näkemykset, jos EKP päättää antaa ohjeita tässä asiassa ja mahdollisuuksien mukaan toimii tarvittaessa yhteistyössä IMF:n kanssa – kyseisen jäsenvaltion kanssa muutoksia, jotka tämän makrotalouden sopeutusohjelmaan voi olla tarpeen tehdä. Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä komission suosituksesta kyseiseen ohjelmaan tehtävät muutokset. 5 artikla 2. Komissio arvioi yhteistyössä EKP:n ja mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa IMF:n kanssa kyseisen jäsenvaltion julkisen velan kestävyyttä ja nykyisiä tai mahdollisia rahoitustarpeita ja toimittaa tämän arvioinnin talous- ja rahoituskomitealle.”
Perustelu IMF:n rooliin liittyvien epäilysten hälventämiseksi on tarpeen käyttää yhdenmukaista terminologiaa läpi koko ehdotetun asetuksen. Lisäksi ehdotetun asetuksen olisi oltava yhdenmukainen niiden muiden vertailukelpoisten lainsäädäntöinstrumenttien kanssa, joissa säädetään unionin rahoitusavusta ja unionin ulkopuolisesta rahoitusavusta; tällaisia ovat esim. asetus (EU) N:o 407/2010, ERVV puitesopimus ja EVM sopimus. Ehdotuksella poistaa teksti ”toimii yhteistyössä EKP:n kanssa” 3 artiklan 3 kohdasta ja teksti ”yhteistyössä EKP:n kanssa” 3 artiklan 8 kohdasta sekä ehdotuksella lisätä teksti ”ottaen huomioon EKP:n näkemykset, jos EKP päättää antaa ohjeita tässä asiassa” näihin molempiin kohtiin halutaan osoittaa, että EKP:n mukanaoloa sopeutusohjelmien valmistelussa tulisi rajoittaa. Muualla neuvoston ehdottamassa tekstissä EKP:lle ehdotetaan tehtäviä, jotka luonteeltaan liittyvät pikemminkin seurantaan, kun taas ehdotetun asetuksen 3 artiklan 3 ja 8 kohdan mukainen rooli on talouden sopeutusohjelman laativan instituution rooli. EKP pitää tällaista roolia sopimattomana euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden osalta kun otetaan huomioon se, että kyseisen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki on vastuussa rahapolitiikasta kyseisessä jäsenvaltiossa. EKP:n ei tulisi tästä syystä puuttua kyseisen kansallisen keskuspankin riippumattomaan päätöksentekoon osallistumalla talouden sopeutusohjelman valmisteluun.
Muutos 2
3 artiklan 11 ja 12 kohta
”11. Jos kyseisen jäsenvaltion hallinnolliset valmiudet ovat riittämättömät tai sillä on merkittäviä ongelmia ohjelmansa toteutuksessa, sen on pyydettävä teknistä apua komissiolta, joka voi muodostaa tätä tarkoitusta varten asiantuntijaryhmiä jäsenvaltioiden ja muiden eurooppalaisten ja/tai asiaankuuluvien kansainvälisten laitosten kanssa. Tekniseen apuun voisi sisältyä paikalla olevan edustajan ja tukihenkilöstön asettaminen neuvomaan viranomaisille sopeutusohjelman toteutusta. 12. Euroopan parlamentin asianomainen valiokunta voi tarjota kyseiselle jäsenvaltiolle tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon sopeutusohjelman toteutuksen edistymisestä.”	”11. Jos kyseisen jäsenvaltion hallinnolliset valmiudet ovat riittämättömät tai sillä on merkittäviä ongelmia makrotalouden sopeutusohjelmansa toteutuksessa, sen on pyydettävä teknistä apua komissiolta, joka voi muodostaa tätä tarkoitusta varten asiantuntijaryhmiä jäsenvaltioiden ja muiden eurooppalaisten ja/tai asiaankuuluvien kansainvälisten laitosten kanssa. Tekniseen apuun voisi sisältyä paikalla olevan edustajan ja tukihenkilöstön asettaminen neuvomaan viranomaisille sopeutusohjelman toteutusta. 12. Euroopan parlamentin asianomainen valiokunta voi tarjota kyseiselle jäsenvaltiolle tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon makrotalouden sopeutusohjelman toteutuksen edistymisestä.”
Perustelu Jotta vältytään ohjelman luonnetta koskevilta epäilyiltä sekä yhdenmukaisuussyistä, EKP ehdottaa, että ’makrotalouden sopeutusohjelmaa’ käytettäisiin läpi koko ehdotetun asetuksen tekstin.
Muutos 3
3 artiklan 10 kohta
”10. Neuvosto voi päättää kuuden kuukauden kuluessa 9 kohdassa säädetyn päätöksen tekemisestä määräenemmistöllä komission ehdotuksesta, että maksuja jatketaan, jos se katsoo, että kyseinen jäsenvaltio noudattaa sovittuja rahoitustuen ehtoja. Jollei tätä päätöstä ole hyväksytty mainitussa määräajassa, tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea ei makseta enää olenkaan.”	”10. Neuvosto voi päättää kuuden kuukauden kuluessa 9 kohdassa säädetyn päätöksen tekemisestä määräenemmistöllä komission ehdotuksesta, että maksuja jatketaan, jos se katsoo, että kyseinen jäsenvaltio noudattaa sovittuja rahoitustuen ehtoja. Jollei tätä päätöstä ole hyväksytty mainitussa määräajassa, tämän asetuksen mukaisesti ta sovittua unionin rahoitustukea ei makseta enää olenkaan.”
Perustelu Ehdotuksessa pyritään selventämään, että säännöksellä ei pyritä estämään sellaisen uuden rahoitustuen myöntämistä, joka voi olla tarpeen esim. kyseisen jäsenvaltion ulkopuolisiin tapahtumiin liittyvistä syistä.
Muutos 4
4 artiklan 1 kohta
”1. Ennalta varautuva ehdollinen luotto voidaan myöntää vain jäsenvaltiolle, jonka talous- ja rahoitustilanne on edelleen perustaltaan terve.”	”1. Ennalta varautuva ehdollinen luotto voidaan myöntää vain jäsenvaltiolle, jonka talous- ja rahoitustilanne on edelleen säilyy perustaltaan terveenä.”
Perustelu Ehdotetulla muutoksella pyritään selventämään, että ennalta varautuva ehdollinen luotto voidaan myöntää vain jäsenvaltiolle, jonka rahoitustilanne säilyy perustaltaan terveenä eikä tule muuttumaan lyhyessä ajassa. Ehdotetulla muutoksella pyritään selkiyttämään, että poikkeaminen terminologiasta, jota on tähän asti käytetty ERVV:n/EVM:n lainsäädäntökehyksessä, ei merkitse asiasisällön muutosta.
Muutos 5
5 artiklan 5 kohta
”5. Komissio ja kyseinen jäsenvaltio laativat yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa vahvistetaan luottojärjestelyyn liittyviä ehtoja koskevat yksityiskohdat.”	”5. Komissio ja kyseinen jäsenvaltio laativat yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa vahvistetaan luottojärjestelyyn liittyviä ehtoja koskevat yksityiskohdat. Komissio toimittaa yhteisymmärryspöytäkirjan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”
Perustelu Jotta varmistetaan yhdenmukaisuus 3 artiklan 6 kohdan kanssa, ehdotetaan että yhteisymmärryspöytäkirja, jossa vahvistetaan luottojärjestelyyn liittyviä ehtoja koskevat yksityiskohdat, toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Muutos 6
11 artiklan 1 kohta
”1. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle etukäteen aikomuksestaan nostaa varoja luottojärjestelynsä puitteissa vähintään 45 kalenteripäivää etukäteen. Yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä.”	”1. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja EKP:lle etukäteen aikomuksestaan nostaa varoja luottojärjestelynsä puitteissa vähintään 45 kalenteripäivää etukäteen. Yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä.”
Perustelu Ehdotetun asetuksen mukaan EKP:llä olisi lainojen hallinnointiin liittyviä velvollisuuksia. Tästä johtuen EKP:lle olisi ilmoitettava samanaikaisesti komission kanssa jäsenvaltion aikomuksesta nostaa varoja luottojärjestelynsä puitteissa.
Muutos 7
12 artiklan 3 kohta
”3. Kun neuvosto on hyväksynyt lainaa koskevan päätöksen, komissio valtuutetaan ottamaan tarkoituksenmukaisimpana ajankohtana lainaa pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta maksettavaksi suunniteltujen erien välillä, jotta rahoituskulut saataisiin optimoitua ja komission maine unionin liikkeeseenlaskijana markkinoilla säilyisi. Hankitut varat, joita ei ole vielä maksettu, on säilytettävä jatkuvasti erityisillä käteis- tai arvopaperitileillä, joita hoidetaan talousarvion ulkopuolisiin toimiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti ja joita ei voi käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin rahoitustuen antamiseen jäsenvaltioille tämän mekanismin mukaisesti.”	”3. Kun neuvosto on hyväksynyt lainaa koskevan päätöksen tai jäsenvaltiolta on saatu pyyntö nostaa varoja luottojärjestelynsä puitteissa, komissio valtuutetaan ottamaan tarkoituksenmukaisimpana ajankohtana lainaa pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta maksettavaksi suunniteltujen erien välillä, jotta rahoituskulut saataisiin optimoitua ja komission maine unionin liikkeeseenlaskijana markkinoilla säilyisi. Hankitut varat, joita ei ole vielä maksettu, on säilytettävä jatkuvasti erityisillä käteis- tai arvopaperitileillä, joita hoidetaan talousarvion ulkopuolisiin toimiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti ja joita ei voi käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin rahoitustuen antamiseen jäsenvaltioille tämän mekanismin mukaisesti.”
Perustelu Jotta komissio voi ottaa tarkoituksenmukaisimpana ajankohtana lainaa pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta riippumatta rahoitustuen tyypistä, mukaan lukien jäsenvaltion päätös nostaa varoja luottojärjestelynsä puitteissa, on välttämätöntä laajentaa 12 artiklan 3 kohdan soveltamisalaa.
Muutos 8
14 artiklan 2 kohta, Lainojen hallinnointi ja luottojärjestelyt
”2. Kyseisen jäsenvaltion on avattava erityinen tili kansallisessa keskuspankissaan unionilta saadun rahoitustuen hallinnointia varten. Jäsenvaltion on myös siirrettävä lainan erääntyvä pääoma ja korot EKP:n tilille neljätoista TARGET2-järjestelmän pankkipäivää ennen kutakin eräpäivää.”	”2. Kyseisen jäsenvaltion on avattava erityinen tili kansallisessa keskuspankissaan unionilta saadun rahoitustuen hallinnointia varten. Kyseisen jäsenvaltion keskuspankin on avattava erityinen tili EKP:ssä. Jäsenvaltion on myös siirrettävä keskuspankissaan avaamansa tilin kautta lainan tai luottojärjestelyn erääntyvä pääoma ja korot kyseiselle EKP:n tilille neljätoista TARGET2-järjestelmän pankkipäivää ennen kutakin eräpäivää.”
Perustelu Ehdotetulla muutoksella halutaan selventää, että jäsenvaltiolla itsellään ei ole tiliä EKP:ssä vaan kyseisen jäsenvaltion keskuspankki avaa tilin omissa nimissään EKP:ssä kyseisen jäsenvaltion puolesta. Lisäksi ehdotetaan selvennystä siihen, ettei hallinnointi koske vain lainoja vaan myös luottojärjestelyjä, sillä nämä järjestelyt perustuvat eri rahoitusinstrumentteihin ja vaativat siksi tilin avaamista EKP:ssä.

(1) Lihavointi tekstissä osoittaa EKP:n lisättäväksi ehdottaman uuden tekstin. Tekstissä oleva yliviivaus osoittaa EKP:n poistettavaksi ehdottaman tekstin.

Top