13.6.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/2

1.1

Ehdotetun asetuksen mukaan rahoituslaitosten on tehtävä omat luottoriskinarviointinsa ”eivätkä ne saa käyttää luottoluokituksia yksinomaan tai mekaanisesti arvioidessaan yhteisön tai rahoitusvälineen luottokelpoisuutta” (6). Tällaisten yritysten valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten on lisäksi ”tiiviisti tarkastettava yritysten luottoarviointiprosessien riittävyys” (7). Nämä säännökset heijastelevat Larosière-raportin (8) päätelmiä sekä FSB:n periaatetta, jonka mukaan pankkien, markkinaosapuolten ja institutionaalisten sijoittajien odotetaan tekevän omat luottoriskinarviointinsa (9).

1.2

EKP antaa tukensa finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän ja komission yhteiselle tavoitteelle vähentää ulkoisten luottoluokitusten liiallista käyttöä. (10) EKP panee erityisesti merkille, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta (11) sisältää säännöksiä, joissa tämä ongelma pyritään ratkaisemaan painottamalla luottolaitosten sisäisiä laskutapoja omien varojen vaatimusten määrittelemisessä ja myös luotto- ja vastapuoliriskin yhteydessä (12). Lisäksi on todettava, että rahoituslaitoksilta on vaadittava myös riittävää kykyä arvioida riskejä, mutta vaadittavan riskinarviointikyvyn on oltava oikeassa suhteessa rahoituslaitoksen harjoittamien toimintojen luonteeseen, kokoon ja monimutkaisuuteen.

EKP panee myös merkille vastaavat muutokset, joita on tehty direktiiviin 2009/65/EY ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2011 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2011/61/EU (13). Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus ehdotetun asetuksen ja vastaavan alakohtaisen lainsäädännön välillä, EKP suosittaa, että ehdotetussa asetuksessa täsmennettäisiin rahoituslaitoksille asetettujen velvoitteiden luonne.

1.3

Ehdotetun asetuksen mukaisesti EPV, EVLEV ja EAMV eivät saa viitata luottoluokituksiin ohjeissaan, suosituksissaan eikä teknisten standardien luonnoksissa, ”jos tällaiset viittaukset mahdollisesti johtavat siihen, että toimivaltaiset viranomaiset tai rahoitusmarkkinoiden toimijat käyttävät luottoluokituksia mekaanisesti” (14). EPV:n, EVLEV:n ja EAMV:n on ehdotetun asetuksen mukaan tarkasteltava uudelleen voimassa olevia suuntaviivoja ja suosituksia ja tarvittaessa poistettava niistä kaikki viittaukset luottoluokituksiin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 (15). Euroopan järjestelmäriskikomitealle (EJRK) asetetaan vastaava velvoite sen antamien varoitusten ja suositusten suhteen (16).

1.4

EKP:n käsityksenä on, että ehdotettujen muutosten tarkoituksena on panna täytäntöön FSB:n periaatteet, joissa standardien antajia ja viranomaisia kehotetaan tarkastelemaan standardeissa, laeissa ja asetuksissa olevia viittauksia luottoluokituslaitosten luottoluokituksiin ja mahdollisuuksien mukaan poistamaan ne tai korvaamaan ne sopivilla vaihtoehtoisilla luottokelpoisuusstandardeilla (17). Vaikka saattaa olla suositeltavaa poistaa unionin lainsäädännöstä ja kansallisesta lainsäädännöstä säännökset, joiden mukaan ulkoisten luottoluokitusten käyttö on pakollista, tai jopa kaikki viittaukset ulkoisiin luottoluokituksiin, koska tällaisten vaatimusten tai viittausten voidaan katsoa kannustavan luottoluokitusten ”mekaaniseen” käyttöön, EKP suosittelee kuitenkin, että edellä esitettyjen, ehdotetussa asetuksessa olevien säännösten muotoilussa noudatetaan varovaisuutta (18), koska niiden soveltaminen saattaa osoittautua vaikeaksi.

1.5

Euroopan valvontaviranomaisten yhteydessä unionin rahoituspalvelulainsäädännön tasolla 1 viitataan ulkoisiin luottoluokituksiin tai luottokelpoisuusarviointeihin. Esimerkiksi unionin pankkilainsäädännössä viitataan ulkoisten luottoluokituslaitosten antamiin luokituksiin (19) ja pyydetään virallisesti EPV:tä laatimaan luottoluokituksia koskevien teknisten standardien luonnokset (20). Komissio hyväksyy EPV:n laatimat teknisten standardien luonnokset tason 1 lainsäädännössä (21) olevien toimivaltasäännösten nojalla, ja niiden tarkoituksena on täydentää tai täsmentää tason 1 säännöksiä. Siksi kieltoa viitata luottoluokituksiin saattaa olla vaikea soveltaa edellä mainituissa teksteissä, vaikka Euroopan valvontaviranomaisille on jätetty jonkin verran harkintavaltaa ilmaisulla ”tarvittaessa” (22). Sen määrittely, johtavatko viittaukset luottoluokituksiin siihen, että luottoluokituksia käytetään mekaanisesti sen sijaan, että sijoittajat ja markkinaosapuolet tekisivät tietoihin pohjautuvan arvioinnin, perustuu subjektiiviseen arviointiin, ja siksi sen sisällyttäminen ehdotettuun asetukseen oikeudellisena vaatimuksena on ongelmallista.

1.6

Lisäksi edellä mainittu kielto, jonka mukaan EJRK ei saa viitata luottoluokituksiin antamissaan varoituksissa ja suosituksissa, vaikuttaisi olevan suhteeton myös siksi, että luottoluokitukset ovat arvokas tiedonlähde ja toimivat viitearvoina tai malleina, joita EJRK saattaa käyttää suorittaessaan tehtäviään.

1.7

Yleisesti ottaen EKP tukee finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän näkemystä, jonka mukaan luottoluokituslaitoksilla on tärkeä rooli ja jonka mukaan yritykset voivat käyttää luottoluokituslaitosten luokituksia asianmukaisella tavalla sisäisten luottoarviointiprosessiensa osana (23). Tätä taustaa vasten käsillä olevan lakiuudistuksen tavoitteena on ulkoisten luottoluokitusten liiallisen käytön rajoittaminen sekä niiden laadun parantaminen; tavoitteena ei sitä vastoin ole niiden käytön lopettaminen. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että luottoluokituslaitoksen antaman luokituksen käyttö ei rajoita yrityksen velvollisuutta varmistaa itse, että sen luotonanto perustuu luotettaviin riskinarviointeihin (24). EKP kannattaa finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän puoltamaa asteittaista lähestymistapaa ja huomauttaa, että viittaukset luottoluokituslaitosten luokituksiin tulisi poistaa tai korvata vasta sen jälkeen, kun on löydetty sellaisia uskottavia vaihtoehtoja, jotka voidaan toteuttaa turvallisesti. Näin ollen standardien laatijoiden ja viranomaisten on kehitettävä siirtymäsuunnitelmia ja -aikatauluja, joiden mukaisesti viittaukset luottoluokituslaitosten luokituksiin voidaan poistaa tai korvata aina kun se on mahdollista, ja tähän liittyvät riskienhallintakyvyn vahvistamistoimet voidaan ottaa käyttöön turvallisella tavalla.

1.8

EKP suosittelee ehdotetun asetuksen 1 artiklan 6 kohdan (25) korvaamista ehdotetun asetuksen johdanto-osan perustelukappaleella, jossa muistutetaan, että olisi tärkeää, että julkiset viranomaiset myötävaikuttaisivat tarvittaessa edellä mainittuun tavoitteeseen rajoittaa ulkoisten luottoluokitusten käyttöä. EKP panee myös merkille, että ehdotetun CRD IV -direktiivin (26) mukaan EPV julkaisee puolivuosittain yhteistyössä EVLEV:n ja EAMV:n kanssa kertomuksen siitä, missä määrin jäsenvaltioiden lainsäädännössä viitataan ulkoisiin luokituksiin, ja toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tällaisten viittausten vähentämiseksi. EKP suosittelee, että otettuaan huomioon EKP:n ja EJRK:n näkemykset Euroopan valvontaviranomaiset raportoivat komissiolle mahdollisista vaihtoehtoisista tai täydentävistä ratkaisuista, jotka koskevat unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännössä olevia viittauksia ulkoisiin luokituksiin.

1.9

Lisätietona tämän lausunnon liitteessä II kuvataan luottoarviointimenetelmät, joita eurojärjestelmä käyttää vakuuskelpoisuusarvioinnissa likviditeettioperaatioiden yhteydessä.

2.1

Asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 säädetään, että luottoluokituslaitoksen on haettava rekisteröintiä ennen kuin se voidaan tunnustaa ulkoiseksi luottoluokituslaitokseksi (27) luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY (28) mukaisesti ja että rekisteröintimenettelyllä ei pidä korvata direktiivin 2006/48/EY mukaista ulkoisten luottoluokituslaitosten vakiintunutta tunnustamisprosessia (29).

2.2

Ehdotetun CRD IV -asetuksen (30) mukaan ulkoisia luottoluokituslaitoksia koskeva toimivaltaisten viranomaisten suorittama tunnustamismenettely johtaa ”automaattisesti” sellaisten luottoluokituslaitosten hyväksyttävyyteen, jotka on rekisteröity tai sertifioitu asetuksen (EY) N:o 1060/2009 mukaisesti. Tämä koskee myös luottoluokituksia antavia kansallisia keskuspankkeja, jotka eivät kuulu kyseisen asetuksen soveltamisalaan (31). EKP kannattaa ehdotetussa CRD IV -asetuksessa olevaa uutta menettelyä, koska se auttaa yksinkertaistamaan ulkoisten luottoluokituslaitosten tunnustamismenettelyä ja varmistamaan sektorien välisen johdonmukaisuuden (32). Oikeudellisen selvyyden ja avoimuuden vuoksi EKP kuitenkin ehdottaa, että ehdotetun asetuksen johdanto-osassa tuodaan selkeämmin ilmi, että ehdotetun CRD IV –asetuksen voimaantulo tarkoittaa edellä mainittujen luottoluokituslaitosten ja keskuspankkien automaattista tunnustamista ulkoisina luottoluokituslaitoksina ja että on tarpeen määritellä, miten luottokelpoisuusarvioinnit ja luottoluokitusasteikon luokat (eli ”mapping”) vastaavat toisiaan.

2.3

Ehdotetun asetuksen mukaan EAMV perustaa Euroopan luottoluokitusindeksin, johon sisällytetään kaikki EAMV:lle toimitetut luottoluokitukset ja kokonaisluokitusindeksi luottoluokiteltuja velkainstrumentteja varten (33). Indeksi ja yksittäiset luottoluokitukset julkaistaan EAMV:n verkkosivuilla. Ehdotetun asetuksen mukaan EAMV:lle toimitetut luottoluokitukset perustuvat yhdenmukaistettuun luokitusasteikkoon (34).

2.4

EKP pitää luottoluokitusten avoimuuden, yhteentoimivuuden ja vertailtavuuden lisäämistä kannatettavana, mutta katsoo kuitenkin, että olisi pidettävä huolta siitä, ettei yhdenmukaistettu luokitusasteikko kannusta luottoluokituslaitoksia yhdenmukaistamaan menetelmiään ja menettelyjään, koska tällainen yhdenmukaistaminen saattaisi vaikuttaa haitallisesti kilpailuun ja luottoluokitusmenetelmien monipuolisuuteen.

2.5

Lisäksi EKP panee merkille, että EPV ja EVLEV kehittävät kartoitusmenettelyjä pankki (35) - ja vakuutussektoreilla (36). Koska nämä asiat koskevat useita sektoreita, kartoitusta olisi hyvä koordinoida – mahdollisesti Euroopan valvontaviranomaisten sekakomiteassa (37). EKP suosittaa tässä yhteydessä yhdenmukaistettua luokitusasteikkoa koskevan maininnan poistamista ja ehdottaa, että EAMV tutkii ennen joulukuuta 2015 yhteistyössä EPV:n, EVLEV:n ja EKP:n kanssa, voidaanko rekisteröityjen ja sertifioitujen luottoluokituslaitosten antamia luokituksia varten laatia yhdenmukaistettu luokitusasteikko, ja että EAMV raportoi asiasta komissiolle. Tämä merkitsisi myös, että ilmaisu ”Euroopan luottoluokitusindeksi” korvattaisiin ehdotetussa asetuksessa ilmaisulla ”Euroopan luottoluokitusalusta”.

3.1

EKP kannattaa aloitetta lisätä avoimuutta ja tiedonantovelvoitteita julkisen velan luottoluokitusmenetelmistä ja -menettelyistä (38). Ehdotetulla asetuksella otetaan käyttöön erityisjärjestelmä, joka koskee julkisyhteisöjen luottoluokitusten säännöllistä uudelleentarkastelua ja luokitusten antamismenettelyä. EKP suhtautuu myönteisesti ehdotettuihin muutoksiin ja erityisesti ehdotukseen, jonka mukaan luottoluokituslaitosten olisi arvioitava julkisyhteisöjen luottoluokituksia säännöllisemmin. Luottoluokitukset on julkaistava vasta sen jälkeen, kun unioniin sijoittautuneet kauppapaikat on suljettu ja vähintään yksi tunti ennen unioniin sijoittautuneiden kauppapaikkojen avaamista, mutta EKP katsoo, että luottoluokitusten muutosten mahdollisia suhdanteita vahvistavia vaikutuksia voitaisiin lieventää muillakin aloitteilla. EKP suosittelee, että tutkitaan keinoja lieventää luottoluokitusten muutosten ajoituksesta johtuvaa volatiliteettia, erityisesti silloin kun liikkeeseenlaskijan luottoluokitus on harkinnassa, ja se on menettämässä investointiluokkastatuksensa, tai kun harkitaan luottoluokituksen alentamista usealla pykälällä. Tällaisia tilanteita varten voitaisiin harkita ehdotuksia siitä, että markkinoille raportoidaan säännöllisemmin käyttämällä keinoja, jotka lieventävät tavanomaista jyrkempiä vaikutuksia (”cliff effects”).

EKP panee lisäksi merkille, että ehdotetun asetuksen mukaan luottoluokituslaitoksen olisi esitettävä kunkin julkisyhteisön luottoluokituksen tai siihen liittyvän luokitusnäkymän yhteydessä yksityiskohtainen tutkimusraportti, jossa selitetään kaikki oletukset, parametrit, rajoitukset, epävarmuustekijät ja muut osatekijät, jotka on otettu huomioon luottoluokitusta ja luokitusnäkymää määritettäessä (39). Tässä yhteydessä saattaisi olla asianmukaista laajentaa joidenkin vaatimusten soveltamisalaa koskemaan myös muita luottoluokituksia; tämä koskee erityisesti vaatimusta antaa yksityiskohtaisia tietoja määrällisistä ja laadullisista oletuksista, joiden perusteella luokitusta muutetaan, sekä niiden suhteellisesta painotuksesta.

3.2

EKP kannattaa komission ehdotuksia, jotka käsittelevät luottoluokituslaitosten riippumattomuutta koskevia seikkoja. Koska tällä hetkellä käytössä oleva ”liikkeeseenlaskija maksaa” -rahoitusmalli saattaa johtaa eturistiriitoihin ja näin ollen vääristää luottoluokituksia (40), tarvitaan kuitenkin vaihtoehtoisia maksumalleja koskevia pidemmälle meneviä ratkaisuja. Näin ollen EKP suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio seuraa edelleen luottoluokituslaitosten maksumallien tarkoituksenmukaisuutta ja odottaa komission raporttia, joka annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoden 2012 loppuun mennessä ja jossa huomioidaan myös muilla oikeudenkäyttöalueilla, muun muassa Yhdysvalloissa, tehdyt tarkastelut (41).

3.3

EKP kannattaa ehdotuksia, joilla luottoluokituslaitosten osakkeenomistajarakennetta koskevia säännöksiä tiukennetaan (42), mutta EKP suosittelee, että komissio harkitsisi uudelleen ehdotettua 5 prosentin rajaa (43) sen tehokkuuden varmistamiseksi.

3.4

EKP kannattaa kiertosäännön käyttöönoton taustalla olevaa komission ajatusta, eli että pitkään kestäneet suhteet samoihin luottoluokituksen kohteena oleviin yhteisöihin voivat vaarantaa luottoluokitusten riippumattomuuden, mutta katsoo kuitenkin, että mahdollisia tahattomia seurauksia saattaa olla syytä arvioida tarkemmin (44). Ensinnäkin, vaikka kiertosäännön tulisi auttaa estämään ”liikkeeseenlaskija maksaa” -mallista johtuvia eturistiriitoja, olisi samalla pidettävä huolta siitä, ettei luottoluokituslaitosten kierto heikennä luottoluokitusten laatua, erityisesti koska vaarana saattaa olla, että uudet luottoluokituslaitokset saattavat kilpailusyistä tarjota liioittelevia luottoluokituksia tai alentaa hintoja. Toisekseen kiertosääntö ei saisi johtaa tietokantoihin kerättyjen tietojen katkoksiin, koska tämä johtaisi luokitusmallien validointiongelmiin. Kolmanneksi tämän säännöksen tehokkuuden edellytyksenä on, että tarjolla on riittävästi luottoluokituslaitoksia, jotka täyttävät kaikki vähimmäisvaatimukset ja varsinkin strukturoitujen rahoitustuotteiden luottoluokituksia ja muita erityisiä luottoluokituksia koskevat vaatimukset. Näin ollen saattaisi olla syytä tutkia edelleen, kuinka monen vuoden jälkeen kierron olisi tapahduttava. Tässä yhteydessä olisi lisäksi otettava huomioon lähitulevaisuudessa toteutettavan ”liikkeeseenlaskija maksaa” -mallin (45) arvioinnin vaikutukset.

3.5

EKP kannattaa ehdotusta antaa EAMV:lle tehtäväksi arvioida, noudattavatko uudet tai muutetut luokitusmenetelmät olemassa olevia vaatimuksia (46). EKP suosittelee sen täsmentämistä, että EAMV:n roolina on ainoastaan tarkastaa, noudattavatko menetelmät sovellettavia vaatimuksia. Lisäksi saattaisi olla tarpeen täsmentää sovellettava menettely ja aikarajat. Näin varmistettaisiin, että EAMV:n tarkastus ei estä luottoluokituslaitoksia antamasta uusia luokituksia. EKP suhtautuu myönteisesti myös ehdotukseen vaatia enemmän helppotajuista tietoa kaikkien omaisuusluokkien luokitusmenetelmistä ja luokitusten taustaoletuksista. Lisäksi EKP suhtautuu myönteisesti siihen, että suunnitelluista luokitusmenetelmien, mallien tai keskeisten luokitusoletusten muutoksista järjestetään julkinen kuuleminen.

3.6

EKP suhtautuu myönteisesti ehdotukseen lisätä strukturoituja rahoitusvälineitä koskevien tietojen avoimuutta (47). EKP kannattaa erityisesti ehdotettua vaatimusta julkistaa strukturoituja rahoitusvälineitä koskevia yksityiskohtaisia tietoja (48) keskitetyllä internet-sivustolla (49) sekä strukturoituja rahoitusvälineitä koskevaa kahden luottoluokituksen vaatimusta (50). Näihin seikkoihin liittyen EKP haluaa korostaa seuraavaa:

3.7

Eri sektoreiden välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja päällekkäisten sääntöjen välttämiseksi strukturoitujen rahoitustuotteiden liikkeeseenlaskijoille, alullepanijoille ja tukijoille olisi ensinnäkin selvennettävä ehdotetussa asetuksessa säädettyjen tiedonantovelvoitteiden suhde niihin tiedonantovaatimuksiin, jotka koskevat arvopaperistamista tietyillä sektoreilla (51).

3.8

Toiseksi lainakohtaisia tietoja omaisuusvakuudellisista arvopapereista koskevalla eurojärjestelmän aloitteella vahvistetaan lainakohtaisia tiedonantovaatimuksia sellaisia omaisuusvakuudellisia arvopapereita varten, jotka hyväksytään vakuudeksi eurojärjestelmän luottotoimissa. Aloitteella pyritään avoimuuden lisäämiseen sekä siihen, että tiedot vakuutena olevista lainoista ja niiden tuotoista olisivat markkinaosapuolten saatavilla ajoissa ja vakiomuodossa. Tässä yhteydessä EKP painottaa, että EAMV:n on tavoiteltava mahdollisia synergiaetuja kehittäessään strukturoituja rahoitustuotteita koskevan raportoinnin sisältöä ja muotoja (52).

3.9

Kolmanneksi EKP suhtautuu myönteisesti aloitteisiin, joilla autetaan tiukentamaan avoimuusvaatimuksia strukturoitujen rahoitusvälineiden ja katettujen joukkolainojen markkinoilla sekä yhdenmukaistamaan tätä alaa koskevia tiedonantovaatimuksia. Tässä yhteydessä EKP kannattaa komission ehdotusta arvioida 1 päivään heinäkuuta 2015 mennessä, onko raportointivelvoitteen soveltamisalaa tarvetta laajentaa koskemaan muun muassa katetut joukkolainat (53). EKP huomauttaa myös, että katettujen joukkolainojen markkinoiden avoimuutta koskevia aloitteita on muissakin ajankohtaisissa lainsäädäntöhankkeissa, esim. ehdotetussa CRD IV -asetuksessa (54). Näin ollen on tärkeää varmistaa, että eri aloitteet ovat keskenään yhdenmukaiset. Koska ehdotetussa asetuksessa säädettäisiin ensisijaisesti luottoluokituslaitosten toiminnasta, edellä mainittuihin ehdotuksiin joukkolainoihin liittyvistä avoimuus- ja tiedonantovelvoitteista olisi sisällytettävä arviointi sen määrittämiseksi, mikä unionin lainsäädäntöväline olisi sopivin, eli olisiko se esimerkiksi ehdotettu asetus ja/tai jokin muu unionin sektorikohtainen rahoituspalvelulainsäädäntö.