EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018AB0019

Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2018, ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ja siihen liittyvien säädösten muuttamisesta (CON/2018/19)

OJ C 255, 20.7.2018, p. 2–7 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

20.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 255/2


EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 11 päivänä huhtikuuta 2018,

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ja siihen liittyvien säädösten muuttamisesta

(CON/2018/19)

(2018/C 255/02)

Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 23 päivänä marraskuuta 2017 Euroopan unionin neuvostolta ja Euroopan parlamentilta pyynnön antaa lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1094/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen N:o 1095/2010, eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 345/2013, eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 346/2013, rahoitusvälineiden markkinoista annetun asetuksen (EU) N:o 600/2014, eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista annetun asetuksen (EU) 2015/760, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä annetun asetuksen (EU) 2016/1011 ja arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä annetun asetuksen (EU) 2017/1129 muuttamisesta (1) (jäljempänä ”ehdotettu asetus”).

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 4 kohtaan ja 282 artiklan 5 kohtaan, koska ehdotettu asetus sisältää säännöksiä, jotka vaikuttavat perussopimuksen 127 artiklan 5 kohdan mukaiseen Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tehtävään myötävaikuttaa luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvän politiikan moitteettomaan harjoittamiseen sekä EKP:lle perussopimuksen 127 artiklan 6 kohdan mukaisesti annettuihin erityistehtäviin. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

Ehdotettu asetus on osa kattavaa syyskuussa 2017 esitettyä ehdotuspakettia, joka koskee kolmesta Euroopan valvontaviranomaisesta ja Euroopan järjestelmäriskikomiteasta koostuvan Euroopan finanssivalvojien järjestelmän (European System of Financial Supervision, ESFS) muuttamista (2). Koska paketti liittyy EKPJ:n ja EKP:n hoitamiin eri tehtäviin, EKP on päättänyt antaa erilliset lausunnot paketista. Tätä lausuntoa on näin ollen luettava yhdessä ehdotuksesta asetukseksi finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1092/2010 muuttamisesta 2 päivänä maaliskuuta 2018 annetun lausunnon CON/2018/12 (3) kanssa.

1.   Yleisiä huomautuksia

1.1

EKP suhtautuu myönteisesti ehdotetun asetuksen tavoitteeseen edistää tuloksekasta ja johdonmukaista vakauden valvontaa ja sääntelyä kaikkialla EU:ssa. EKP tukee pankkisektorin valvontakehyksen jatkuvaa yhdentämistä unionin tasolla ja unionin ulottuvuuden vahvistamista valvonnassa Euroopan valvontaviranomaisten nykyisen rakenteen uudelleentarkastelun avulla (4). Euroopan valvontaviranomaisia ei ole myöskään tarkistettu sen jälkeen kun ne perustettiin vuonna 2010, asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (5) tiettyihin säännöksiin vuonna 2013 tehtyjä muutoksia lukuun ottamatta.

1.2

Siltä osin kuin tavoitteena on mukauttaa Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) hallintokehystä esitettyjä tavoitteita ja kehitystä vastaavaksi, EKP korostaa, että pankkiunionin ja päämarkkinaunionin hankkeet ovat kehityksessään eri vaiheissa. Euroopan valvontaviranomaisten tarkistamisen ei siis pitäisi välttämättä tuottaa kolmea samanlaista lopputulosta kolmen viranomaisen osalta, vaan siinä pitäisi pikemminkin käsitellä niiden toimeksiantoja ja tehtäviä.

1.3

EKP toteaa erityisesti ehdotetussa asetuksessa annetuista uusista valvontatehtävistä, että tietyissä asetukseen (EU) 1093/2010 ehdotetuissa muutoksissa ei eroteta asianmukaisesti toisistaan mikrovakauden valvontaan liittyvien EKP:n tehtävien ulottuvuutta ja EPV:n toimivaltaa vahvistaa sääntelystandardeja valvontakäytäntöjen yhdentämiseksi. EKP pitää olennaisen tärkeänä, että EKP:n ja EPV:n toimeksiantoihin perustuvat synergiat maksimoidaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pitäisi välttää tehtävien päällekkäisyyttä tai epätarkoituksenmukaista jakamista, joka saattaisi hämärtää asianomaisen viranomaisen vastuita ja siten tehdä järjestelmästä kokonaisuutena tehottomamman.

2.   Erityisiä huomautuksia

2.1   Tarkistettu EPV:n hallintokehys

2.1.1

Ehdotetulla asetuksella pyritään perustamaan EPV:n hallintorakenteeseen uutena elimenä hallitus (6). Hallituksen jäsenet on nimitettävä ansioiden, taitojen, määritystä, kaupankäynnin jälkeistä käsittelyä ja finanssialan kysymyksiä koskevan osaamisen sekä finanssivalvontaa koskevan kokemuksen perusteella läpinäkyvässä valintamenettelyssä, johon Euroopan parlamentti ja neuvosto osallistuvat (7). Vaikka hallituksen päätehtävänä on Euroopan komission ehdotuksen mukaisesti tehdä ehdotuksia kaikista asioista, joista hallintoneuvoston on tarkoitus tehdä päätös, lisäksi ehdotetaan, että hallitukselle annetaan useilla aloilla yksinomaisia päätöksentekovaltuuksia tehokkaiden, puolueettomien ja unioniin suuntautuvien päätösten varmistamiseksi. Hallitus olisi esimerkiksi yksin vastuussa toimivaltaisten viranomaisten välisten riitojen ratkaisusta ja strategisten valvontatavoitteiden asettamisesta näille toimivaltaisille viranomaisille. Lisäksi ehdotetaan, että hallitus tekee päätöksiä unionin laajuisten stressitestien käynnistämisestä ja koordinoinnista sekä testien tuloksista ilmoittamisesta.

2.1.2

EKP tukee Euroopan valvontaviranomaisten hallintorakenteen tarkistusta, mukaan lukien niiden hallintoelinten äänioikeuksien ja jäsenrakenteen tarkistus. Hallintoneuvoston pitäisi kuitenkin pikemminkin säilyä päätöksentekoelimenä sellaisten tehtävien osalta, joilla pyritään edistämään valvontakäytäntöjen yhdentämistä unionissa, sen sijaan että annettaisiin laajoja valvontavaltuuksia vastikään perustetulle elimelle (8). EKP tukee samalla hallintoneuvostojen päätöksentekomenettelyjen tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi sellaisen hallituksen perustamista, joka keskittyy hallinnollisiin tehtäviin ja koostuu pysyvistä jäsenistä, jotka eivät ole toimivaltaisia viranomaisia, mikä varmistaisi vahvemman unionin näkökulman. Vaikka EKP suhtautuu myönteisesti ehdotukseen antaa hallituksen tehtäväksi laatia EPV:n vuotuinen työohjelma, se ei tue sitä, että hallitukselle annettaisiin säädöksiä koskeva yleinen aloiteoikeus (9). Tällaista aloiteoikeutta ei pitäisi laajentaa koskemaan hallintoneuvoston sääntelytoimivaltaa lausuntojen, suositusten ja päätösten antamisen osalta.

2.1.3

Lisäksi EKP hyväksyy ehdotuksen vahvistaa hallituksen lakisääteistä riippumattomuutta sekä ehdotuksen, jolla tehdään hallituksen jäsenten nimitysmenettelystä läpinäkyvämpi kuin menettely, jota käytettiin olemassa olevan johtokunnan nimittämiseen.

2.1.4

EKP tukee ehdotetun asetuksen tavoitetta, jonka mukaan yhteisen valvontamekanismin (YVM) perustaminen tunnustetaan ESFS:ssä ja mekanismi edustaa sitä. Ehdotetussa asetuksessa ei oteta kuitenkaan asianmukaisella tavalla huomioon olemassa olevaa luottolaitosten vakauden valvontaan liittyvää unionin ulottuvuutta. Merkillepantavaa on erityisesti, ettei siinä ehdoteta, että EKP:stä tulisi ehdotetun hallituksen jäsen, vaikka sillä on luottolaitosten vakauden valvontaan liittyviä tehtäviä euroalueella. Näin ollen neuvoston ja parlamentin pitäisi harkita sitä, että se antaisi EKP:lle tarkkailijan aseman ehdotetussa hallituksessa. Koska EPV ja EKP työskentelevät yhteisten tehtäviensä osalta tiiviissä yhteistyössä, EKP:n osallistuminen tarkkailijana ehdotettuun hallitukseen olisi hyödyllistä (10).

2.2   Strategiset valvontasuunnitelmat

2.2.1

EKP tukee yleisesti ehdotetun asetuksen tavoitetta syventää finanssimarkkinoiden yhtenäisyyttä ja vahvistaa sisämarkkinoiden vakautta valvontakäytäntöjen yhdentämisen avulla unionin tasolla (11). On kuitenkin epätarkoituksenmukaista antaa EPV:lle strategisia suunnitteluvaltuuksia tässä yhteydessä. Se, että tunnistetaan finanssilaitoksia koskevat mikrotason vakavaraisuusvalvonnan kehityssuuntaukset, mahdolliset riskit ja haavoittuvuudet sekä määritellään vastaavat strategiset valvonnan painopisteet, ovat keskeisiä valvontatehtäviä, jotka kuuluvat toimivaltaisen mikrotason vakavaraisuusvalvonnasta vastaavan viranomaisen hoidettaviksi, ei EPV:n, joka toimii standardit vahvistavana sääntelijänä (12).

2.2.2

Tarkemmin sanoen suunnittelun ja täytäntöönpanon erottaminen toisistaan valvonnan painopisteiden vahvistamisen yhteydessä johtaisi tehottomuuteen, joka monimutkaistaisi perusteettomasti valvonnan suunnitteluprosessia sekä aiheuttaisi yleisemmin valvonnan tehottomuutta. On vastuullisen valvontaviranomaisen kannalta olennaisen tärkeää varmistaa moitteettomat, tehokkaat ja luotettavat valvontaprosessit sekä säilyttää joustavuus, jotta kyetään vastaamaan kielteisiin muutoksiin sekä mikro- että makrovalvonnan tasolla. Saman viranomaisen pitäisi siis vastata suunnittelusta ja valvonnan täytäntöönpanosta, jotta varmistetaan valvonnan nopea reagointi riskeihin ja jaetaan resurssit tehokkaasti.

2.2.3

Myös suunnittelun mukauttaminen sekä valvontastrategioiden ja -tehtävien täytäntöönpano näkyvät johdetussa oikeudessa. Erityisesti neuvoston asetuksen (EU) 1024/2013 (13) 26 artiklan nojalla EKP:lle euroalueen vakauden valvonnassa toimivaltaisena viranomaisena annettujen tehtävien suunnittelusta ja toteuttamisesta huolehtii kokonaisuudessaan EKP:n valvontaelin. Näin ollen ehdotetun asetuksen perusteella on olemassa se riski, että EPV voisi tehdä toiseen kertaan EKP:n jo hoitamat tehtävät, mikä saattaa johtaa tarpeettomiin päällekkäisyyksiin ja kaiken kaikkiaan tehottomampaan ja vähemmän vaikuttavaan luottolaitosten valvontaan euroalueella. Lisäksi EKP:n ja EPV:n toimivalta ja niiden tilivelvollisuussäännöstöt pitäisi mukauttaa täysin toisiinsa. EPV ei saa päättää mistään strategisen valvonnan suunnittelusta, josta EKP saattaisi joutua viime kädessä vastuuseen.

2.2.4

Käytännön näkökulmasta ehdotettu asetus saattaa haitata merkittävällä tavalla YVM:n strategisia ja operatiivisia suunnitteluprosesseja sekä siltä edellytettyä riskintunnistusprosessia. Tarkemmin sanoen ehdotetussa asetuksessa edellytettäisiin YVM:n toimittavan EPV:lle valvontaa koskevien seuraavan vuoden työohjelmien luonnokset useita kuukausia etukäteen. Sillä, että valvontaa koskeva seuraavan vuoden työohjelma pitäisi toimittaa EPV:lle näin aikaisessa vaiheessa, häirittäisiin vakiintuneita YVM:n strategisia ja operatiivisia suunnitteluprosesseja sekä niitä edeltävää riskintunnistusprosessia – nämä kaikki ovat prosesseja, joita hoidetaan tiiviissä yhteistyössä 19 toimivaltaisen viranomaisen kanssa – ja vaarannettaisiin siten tavoite varmistaa tehokkaat ja vaikuttavat valvontaprosessit. Ehdotetulla asetuksella annettaisiin lisäksi EPV:lle oikeus antaa suositus, jossa vaaditaan toimivaltaisen viranomaisen työohjelman mukauttamista (14).

2.2.5

Tällainen käytäntö voisi johtaa tilanteisiin, joissa valvonnan painopisteitä saatettaisiin joutua mukauttamaan YVM:n valvonnan suunnitteluprosessin hyvin myöhäisessä vaiheessa, mikä herättää vakavia kysymyksiä suunnittelun luotettavuudesta yhteisten valvontaryhmien, toimivaltaisten viranomaisten ja horisontaalisten tehtävien kannalta, millä siis vaarannettaisiin vakauden valvonnan tehokkuus euroalueella. Koska toimivaltaiset viranomaiset ovat tiiviisti mukana YVM:n valvonnan suunnitteluprosessissa, ehdotetuilla muutoksilla heikennettäisiin vakavalla tavalla EKP:n ja toimivaltaisten viranomaisten välisiä olemassa olevia järjestelyjä valvonnan tavoitteiden suunnittelun ja täytäntöönpanon osalta. Kun otetaan huomioon kuvatut mahdolliset haitalliset vaikutukset euroalueen vakauden valvonnan tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen, EKP suosittelee vahvasti, että strategisen valvonnan suunnittelua koskeviin valtuuksiin liittyvä säännös poistettaisiin ehdotetusta asetuksesta.

2.3   Stressitestien suorittaminen

2.3.1

Ehdotetussa asetuksessa siirretään hallintoneuvoston päätöksentekovaltuuksia hallitukselle unionin laajuisten stressitestien käynnistämisen ja koordinoinnin osalta (15). Koska hallintoneuvosto ei olisi enää mukana unionin laajuisten stressitestien keskeisillä osa-alueilla, kuten menetelmien kehittämisen, näytteiden valinnan tai testitulosten ilmoittamisen alueilla, unionin laajuisia stressitestejä koskevia olemassa olevia menettelyjä muutettaisiin merkittävällä tavalla. EKP pitää stressitestejä keskeisenä valvonnan välineenä, joka kuuluu niiden viranomaisten käytettäväksi, joilla on valvontavaltuuksia, jotta varmistetaan, että stressitestit täyttävät tehtävänsä tukea valvottavien luottolaitosten yksilöllisiä riskiarviointeja. Siksi EKP esittää huomioita erityisesti siitä, miksi suunnitellut muutokset voisivat vaarantaa valvonnan tehokkuuden ja olla siten vastoin komission tavoitetta vahvistaa sisämarkkinoiden vakautta.

2.3.2

Ensinnäkin EKP toteaa, että ehdotetulla uudella prosessilla monimutkaistetaan perusteettomasti stressitestiprosessia unionin tasolla, koska vakauden valvonnasta vastaavan viranomaisen pitäisi ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimiin noudattaakseen EPV:n hallituksen päätöksiä stressitestien useiden osa-alueiden osalta, erityisesti julkaistavien tietojen laajuuden ja yksityiskohtaisuuden osalta. Koska toimivaltaiset viranomaiset huolehtivat stressitestien suorittamiseen liittyvistä merkittävistä osatehtävistä, kuten valvottavilta luottolaitoksilta saatavien tietojen laadunvarmistuksesta, on tärkeää, että ne ovat mukana päätöksentekoprosessissa samalla tavoin kuin ne ovat yksin vastuussa säännöstön niistä osa-alueista, jotka viime kädessä määrittelevät niiden työohjelman ja resurssitarpeet.

2.3.3

Jos toiseksi hallitus voisi yksin päättää unionin laajuisten stressitestien useista näkökohdista, mukaan lukien tietojen julkaiseminen, se saattaisi päättää, mahdollisesti tahtomattaan, paljastaa tietoja, jotka toimivaltaiset viranomaiset haluaisivat pitää luottamuksellisina. Tästä syystä hallintoneuvoston pitäisi säilyttää toimivaltansa päättää, mitä tietoja julkaistaan unionin laajuisten stressitestien tuloksista. Jotta vältetään lainkäyttöalueiden väliset eroavuudet ja lievennetään rahoitusmarkkinoiden vakaudelle mahdollisesti aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, on olennaisen tärkeää, että tietojen julkaisemisen laajuudesta päätetään yhdessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa siten, että pidetään mielessä jatkuva tavoite saavuttaa mahdollisimman korkea yhdenmukaisuuden taso toimivaltaisten viranomaisten kesken.

2.3.4

EKP on lopuksi huolissaan siitä, että ehdotetussa asetuksessa ei sen nykyisessä muodossa varmisteta riittävällä tavalla valvonnassa käytettävien stressitestien laatua ja kokonaisvaltaisuutta, esim. pankkitoiminnan kattavuutta, siihen liittyviä riskejä ja stressitestimenetelmien asianmukaisuutta. Jos stressitestejä koskeva toimivalta annettaisiin hallitukselle, on todennäköistä, että stressitestejä ei räätälöitäisi riittävässä määrin valvontatarkoituksia varten ja että ne eivät kuvastaisi asianmukaisella tavalla EKP:n ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa olevan pankkisektorin erityispiirteitä ja riskejä. Tällä perusteella EKP suosittelee, että ehdotetusta asetuksesta poistetaan säännökset, jotka liittyvät stressitesteihin, ja säilytetään nykyiset järjestelyt, jotka ovat palvelleet tarkoitustaan hyvin.

2.4   Toimivaltaisia viranomaisia koskevat riippumattomat arviot

2.4.1

Ehdotetussa asetuksessa säädetään, että EPV suorittaa toimivaltaisten viranomaisten arviointeja, jotta valvontatuloksista saataisiin entistä johdonmukaisempia. Tätä tarkoitusta varten EPV:n on kehitettävä menetelmiä, jotka mahdollistavat objektiivisen arvioinnin ja toimivaltaisten viranomaisten keskinäisen vertailun, ja laadittava kertomus, jossa esitetään arvioinnin tulokset (16).

2.4.2

Vaikka EKP tukee esitettyä tavoitetta varmistaa tehokkaat, puolueettomat ja unioniin suuntautuvat päätökset, sen mielestä olemassa oleva vertaisarviointiprosessi on arvokas ja menestyksellinen mekanismi, jolla edistetään valvonnan yhdentymistä unionissa ja jaetaan parhaita käytäntöjä toimivaltaisten viranomaisten kesken. Tästä syystä EKP ei näe tarvetta vertaisarviointimekanismin hylkäämiseen. Samaan aikaan, kuten teknisessä työasiakirjassa tarkemmin esitetään, EKP tukee ehdotuksen tiettyjä osatekijöitä, joiden mukaan vertaisarvioinnit muutettaisiin riippumattomiksi arvioinneiksi.

2.5   Toimien siirtoa ja ulkoistamista sekä riskinsiirtoa kolmansiin maihin koskeva koordinointi

2.5.1

Ehdotetussa asetuksessa annetaan hallituksen tehtäväksi tarkastaa toimien siirrot ja ulkoistamiset sekä riskinsiirtoa kolmansiin maihin koskevat järjestelyt. Ehdotetussa asetuksessa edellytetään, että toimivaltainen viranomainen ilmoittaa aina EPV:lle toimiluvan myöntämisestä tai rekisteröinnistä, jos finanssilaitoksen liiketoimintasuunnitelman mukaan finanssilaitoksen toimia siirretään tai ulkoistetaan taikka riskit siirretään (17). Valvonnan näkökulmasta vaatimus, jonka mukaan tällaisista järjestelyistä on ilmoitettava EPV:lle, ei ehkä riittävästi täytä ehdotetun asetuksen tavoitetta hillitä suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttöä eri jäsenvaltioissa (18).

2.5.2

Se saattaa sen sijaan olla päällekkäinen niiden mikrotason vakavaraisuusvalvonnan tehtävien kanssa, joita EKP hoitaa YVM:n yhteydessä, ja lisätä tarpeettoman hallinnollisen taakan tason valvontaprosessiin. Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 mukaan toimilupamenettely on jo kaksitasoinen prosessi, jossa toimivaltaisten viranomaisten ja EKP:n on arvioitava toimilupahakemuksia. Jos arviointi koordinoitaisiin EPV:n kanssa, otettaisiin mukaan kolmas taso ja lisättäisiin siten toimilupamenettelyjen monimutkaisuutta ja kestoa. Tästä syystä EKP katsoo, että ehdotettuja tehtäviä ei pitäisi antaa EPV:n millekään hallintoelimelle eikä hallintoneuvostolle.

2.6   Kansainvälinen yhteistyö

2.6.1

Ehdotetussa asetuksessa annetaan EPV:lle keskeinen asema kolmannen maan oikeudellisiin järjestelyihin liittyvien säännösten ja valvonnan vastaavuuden arvioinnissa, mitä muutoin tekee komissio (19). EPV:lle annetaan tarkemmin sanoen tehtäväksi seurata sääntelyn ja valvonnan kehitystä, täytäntöönpanokäytäntöjä ja keskeistä markkinakehitystä kolmansissa maissa, joiden osalta on tehty vastaavuuspäätöksiä. Tämän lisäksi EPV olisi yhteistyössä vastaavien lainkäyttöalueiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekemällä kahdenvälisiä hallinnollisia sopimuksia.

2.6.2

EKP suhtautuu myönteisesti EPV:n asemaan komission avustajana vastaavuuspäätösten valmistelussa (20) ja seurannassa (21). EKP esittää kuitenkin muutamia huomautuksia, jotka koskevat suunniteltua menettelyä neuvoteltaessa ja tehtäessä hallinnollisia sopimuksia toimivaltaisten viranomaisten ja vastaavien kolmannen maan valvontaviranomaisten kesken (22).

2.6.3

EKP:n mielestä 33 artiklan 2 a kohdan b alakohdan selventäminen on tarpeen. EKP ymmärtää, että EPV:n valtuuksilla neuvotella yhteistyösopimuksista ja sisällyttää niihin määräyksiä tämän kohdan mukaisesti pyritään vain mahdollistamaan vastaavuuspäätösten seuranta. Voitaisiin selventää, että toimivaltainen viranomainen on edelleen vastuussa valvontatoimien koordinoinnista ja paikalla toteutettavista tarkastuksista.

2.6.4

EKP suhtautuu lisäksi myönteisesti asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ehdotettuun 33 artiklan 2 c kohtaan, jossa annetaan EPV:n tehtäväksi kehittää malleja hallinnollisia järjestelyjä varten. Niitä pitäisi kehittää yhdessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa. EKP katsoo kuitenkin, että jos EPV ottaa aktiivisen roolin neuvotteluprosessissa, tällä monimutkaistettaisiin neuvotteluprosessia tarpeettomasti ja saatettaisiin viivästyttää valvontayhteistyötä koskevien yhteisymmärryspöytäkirjojen tekemistä. Koska jokainen kolmas maa toimii oman lainsäädäntökehyksensä mukaisesti ja koska valvontaviranomaiset tarvitsevat mahdollisimman paljon joustavuutta tehdessään yhteisymmärryspöytäkirjoja neuvottelujen kuluessa, saattaa lisäksi syntyä huomattavia käytännön vaikeuksia, jos joudutaan käyttämään EPV:n kehittämää standardoitua yhteisymmärryspöytäkirjan mallia. Tästä syystä tällaisiin hallinnollisia järjestelyjä koskevia malleja pitäisi käyttää mahdollisuuksien mukaan.

2.7   Muutokset sakotusvaltuuksiin ja tietopyyntöihin

2.7.1

Ehdotetulla asetuksella otetaan käyttöön mekanismi, jolla tehostetaan EPV:n tiedonkeruuoikeuden tosiasiallista täytäntöönpanoa tarkoituksena varmistaa, että EPV huolehtii tehokkaasti tehtävistään ja toiminnoistaan (23). Ehdotetussa asetuksessa annetaan tätä tarkoitusta varten EPV:lle valtuudet määrätä sakkoja ja uhkasakkoja, jos asianomaiset finanssilaitokset, asianomaisten finanssilaitosten holdingyhtiöt tai sivuliikkeet ja finanssikonserniin tai -ryhmittymään kuuluvat sääntelemättömät operatiiviset yksiköt, jotka ovat merkittäviä asianomaisten finanssilaitosten finanssialan toimien kannalta, eivät noudata täsmällisesti, kaikilta osin tai oikea-aikaisesti EPV:n pyyntöä tai päätöstä (24). EPV:n on annettava kyseiselle finanssilaitokselle oikeus tulla kuulluksi ennen kuin tehdään päätös sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä (25), ja Euroopan unionin tuomioistuimella on valta tarkastella uudelleen päätöksiä, joilla on määrätty sakko tai uhkasakko (26).

2.7.2

EKP suhtautuu yleisesti myönteisesti ilmoitettuun tavoitteeseen varmistaa, että EPV:llä on oikeus kerätä tietoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voi hoitaa velvollisuutensa ja tehtävänsä. EKP katsoo kuitenkin, että EPV:n tiedonkeruuoikeuden vahvistaminen ehdotetulla tavalla, antamalla sille valtuudet määrätä sakkoja ja uhkasakkoja, ei saisi vaikuttaa toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuuksiin käyttää niille kuuluvia valtuuksia, kun asianomaiset finanssilaitokset eivät noudata toimivaltaisten viranomaisten tietopyyntöjä täsmällisesti, kaikilta osin tai oikea-aikaisesti.

2.8   Valvontaa koskeva raportointi ja kolmannen pilarin mukaiset tiedonantovaatimukset

2.8.1

Tulevaisuutta ajatellen lainsäätäjät voivat pohtia EPV:n aseman virallistamista ja laajentamista finanssilaitosten läpinäkyvyyden kannalta mutta välttää niiden raportointivelvoitteiden lisäämistä. EPV:lle voitaisiin erityisesti antaa tehtäväksi yhdistää valvontaa koskeva raportointi ja unionin lainsäädännön mukaiset finanssilaitoksia koskevat kolmannen pilarin määrälliset tiedonantovaatimukset yhdeksi raportointikehykseksi, jossa kolmannen pilarin mukaisesti julkaistavat tiedot muodostaisivat osan valvontaa koskevaan raportointiin kuuluvista tiedoista. Näiden kahden tietovirran yhdistäminen antaisi EPV:lle mahdollisuuden kehittää ja ylläpitää tietokeskusta, joka sisältäisi kolmannen pilarin mukaisten määrällisten julkaisuvaatimusten perusteella julkaistut tiedot ja valvontatiedoista johdetut tiedot. Luottolaitokset hyötyisivät tällaisesta kehyksestä, koska ne ilmoittaisivat tiedot vain kerran, ja vakauden valvojat samoin kuin muut tietojen käyttäjät hyötyisivät siitä, että ne saisivat merkitykselliset tiedot helpommin haltuunsa.

2.8.2

Keskustietokantaa koskevan kehyksen käyttöönotto EPV:ssä voisi lisäksi parantaa merkittävästi valvontatietojen laatua, kuten läpinäkyvyyttä koskevien EPV:n tutkimusten aikana on havaittu. Sillä edistettäisiin myös laajemmin unionin pankkisektorin yhdentymistä helpottamalla markkinaosapuolten pääsyä Basel-säännöstön kolmannen pilarin mukaisesti julkaistuihin tietoihin (27). Tällainen tietokeskus julkaisisi kolmannen pilarin mukaiset tiedot finanssilaitoksia koskevien vaatimusten mukaisesti (neljännesvuosittain, puolivuosittain tai vuosittain), jotta unioni saatettaisiin lopulta samalle tasolle kuin Yhdysvallat tietojen saatavuuden osalta (28). EPV on jo ilmaissut valmiutensa perustaa tekninen infrastruktuuri tällaista tietokeskusta varten, mutta se tarvitsisi oikeudellisen toimeksiannon saatavilla olevien tietojen julkaisemiseen osana keskustietokantaa ilman niiden finanssilaitosten nimenomaista suostumusta (29), joille nämä tiedot kuuluvat. Tämä toimeksianto ei saisi kuitenkaan vaikuttaa toimivaltaisten viranomaisten valtuuksiin pyytää tapauskohtaisesti lisätietoja valvottavilta yhteisöiltä. Tästä syystä EKP pitäisi tärkeänä, että jatkossa tutkittaisiin, onko oikeudellisesti ja käytännön kannalta järkevää perustaa keskustietokanta EPV:hen.

Siltä osin kuin EKP suosittaa ehdotettua asetusta muutettavaksi, yksityiskohtaiset muutosehdotukset perusteluineen on esitetty erillisessä teknisessä työasiakirjassa. Tekninen työasiakirja on saatavilla englanninkielisenä EKP:n verkkosivuilla.

Tehty Frankfurt am Mainissa 11 päivänä huhtikuuta 2018.

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI


(1)  COM(2017) 536 final.

(2)  COM(2017) 542 final.

(3)  Euroopan keskuspankin lausunto CON/2018/12, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2018, ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1092/2010 muuttamisesta, (EUVL C 120, 6.4.2018, s. 2). Kaikki lausunnot ovat saatavilla EKP:n verkkosivuilla www.ecb.europa.eu.

(4)  Ks. ECB’s contribution to the European Commission’s consultation on the operations of the European Supervisory Authorities, 7 kesäkuuta 2017 (jäljempänä ”Euroopan valvontaviranomaisia koskeva EKP:n kannanotto”), s. 3, saatavilla EKP:n verkkosivuilla www.ecb.europa.eu.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(6)  Ks. asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ehdotettu uusi 45 artikla.

(7)  Ks. ehdotetun asetuksen johdanto-osan 23 perustelukappale.

(8)  Ks. asetuksen (EU) N:o 1093/2010 johdanto-osan 52 perustelukappale.

(9)  Ks. ehdotetun asetuksen 1 artiklan 27 kohdan a alakohta.

(10)  Ks. Euroopan valvontaviranomaisia koskeva EKP:n kannanotto, s. 2 ja 3.

(11)  Ks. asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ehdotettu uusi 47 artiklan 3 kohta, luettuna yhdessä ehdotetun uuden 29 a artiklan kanssa.

(12)  Ks. ehdotetun asetuksen johdanto-osan 17 perustelukappale.

(13)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).

(14)  Asetuksen (EU) N:o 109372010 ehdotettu uusi 29 a artiklan 3 kohta.

(15)  Ks. asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ehdotettu uusi 47 artiklan 3 kohta, luettuna yhdessä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ehdotetun uuden 32 artiklan kanssa.

(16)  Ks. ehdotetun asetuksen 1 artiklan 13 kohta.

(17)  Asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ehdotetut uudet 31 a artiklan 2 kohta ja 31 a artiklan 3 kohta.

(18)  Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 18 perustelukappale.

(19)  Ehdotetun asetuksen 1 artiklan 17 kohta.

(20)  Asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ehdotettu uusi 33 artiklan 2 kohta.

(21)  Asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ehdotettu uusi 33 artiklan 2 a kohta.

(22)  Ks. asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ehdotettu uusi 33 artiklan 2 c kohta.

(23)  Ks. asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ehdotetut uudet 35–35 h artikla.

(24)  Ks. ehdotetun asetuksen johdanto-osan 20 perustelukappale.

(25)  Ks. asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ehdotettu uusi 35 f artikla.

(26)  Ks. asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ehdotettu uusi 35 h artikla.

(27)  Ks. Basel Committee on Banking Supervision’s ’Pillar 3 disclosure requirements – consolidated and enhanced framework’, maaliskuu 2017, saatavilla Kansainvälisen järjestelypankin verkkosivuilla www.bis.org.

(28)  Yhdysvalloissa Federal Financial Institutions Examination Council (FFIEC) tarjoaa yleisöä varten pankkikohtaisen valvontatietolähteen, joka on saatavilla FFIEC:n verkkosivuilla cdr.ffiec.gov/public.

(29)  Ks. Enria, A., Ensuring transparency in the European financial system, Official Monetary and Financial Institutions Forum (OMFIF) City Lecture, toukokuu 2016, s. 9, saatavilla OMFIF:n verkkosivuilla www.omfif.org.


Top