14.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 144/14

1.

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 6 päivänä huhtikuuta 2005 Euroopan unionin neuvostolta pyynnön antaa lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista (jäljempänä ’ehdotettu asetus’).

2.

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 105 artiklan 4 kohdan ensimmäiseen luetelmakohtaan. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

3.

Ehdotetulla asetuksella on tarkoitus perustaa yhteinen järjestelmä ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevien yhteisön tilastojen järjestelmällistä laatimista varten. Tässä järjestelmässä jäsenvaltiot antavat yhtäältä tiedot tietoja keräävään maahan sijoittautuneista ulkomaisista osakkuus- ja tytäryhtiöistä, joihin ulkomaalaisella institutionaalisella yksiköllä on määräysvaltaa. Ehdotetun asetuksen liitteessä I vahvistetaan yhteinen moduuli tällaisista ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevista tilastoista. Toisaalta sellaisia ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tietojen raportointi, jotka ovat sijoittautuneet tietoja keräävään maan ulkopuolelle, mutta joihin tietoja keräävään maahan sijoittautuneella institutionaalisella yksiköllä on määräysvaltaa, on tällä hetkellä vapaaehtoista. Tietyt jäsenvaltiot järjestävät tällaisten tietojen keräämisestä pilottitutkimuksia viimeistään kolmen vuoden kuluessa ehdotetun asetuksen voimaantulosta. Ehdotetun asetuksen liitteessä II vahvistetaan yhteinen moduuli tällaisista kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevista tilastoista.

4.

EKP suhtautuu myönteisesti ehdotettuun asetukseen. Ehdotetussa asetuksessa määritellään yhteinen järjestelmä ja siksi sillä edistetään todennäköisesti ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tietojen vertailukelpoisuutta EU:ssa. Näin ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevia tietoja voidaan aggregoida paremmin EU:n ja/tai euroalueen tasolla ja ne ovat kaikille käyttäjille luotettavampia. Ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevia tietoja keräävät tällä hetkellä jäsenvaltioiden kansalliset tilastolaitokset (yleensä ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevia tilastoja) ja keskuspankit (yleensä kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevia tilastoja). Keräämismenetelmät ovat sopusoinnussa ehdotetun asetuksen kanssa, ja tällaiset tiedot ovat myös todennäköisesti EKP:lle avuksi suurten yritysten ja niiden euroalueella ja sen ulkopuolella sijaitsevien ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaan liittyvän taloudellisen kehityksen arvioinnissa. Näitä tietoja pidetään erityisen hyödyllisinä euroalueen kaupan ja hinnoittelukäyttäytymisen kehityssuunnan tutkimiseksi sekä sen ymmärtämiseksi, miten ulkomaiset suorat sijoitukset vaikuttavat esimerkiksi kilpailukykyyn tai työllisyyteen.

5.

Tässä yhteydessä EKP haluaisi esittää ehdotetun asetuksen tiettyjä säännöksiä koskevat huomionsa. EKP toteaa, että kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöitä liiketoimintaa koskevien tilastojen toimittaminen ei ole ehdotetun asetuksen mukaan heti pakollista. Tietyissä jäsenvaltioissa suoritettavien pilottitutkimusten tulosten arviointi tulee olemaan mahdollista vasta kolmen vuoden kuluttua. EKP pitää valitettavana sitä, että vaikka maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista 12 päivänä tammikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 184/2005 (1) liitteessä I olevan 2 jakson mukaan maksutasetilastojen tietovirroissa on erilliset luokat tavaroille ja palveluille, tavaroita ja palveluita ei ehdotetussa asetuksessa ole tällä tavoin eroteltu eri luokiksi. Mikäli näitä tietoja ei erotella, ne eivät ole analyyseja tehtäessä yhtä hyödyllisiä ja niitä on lisäksi vaikeampi verrata tietoihin, jotka julkaistaan maissa, jotka ovat euroalueen tärkeimpiä vastapuolia.

6.

Toinen ongelma on ehdotetun asetuksen liitteessä I olevassa 5 jaksossa vahvistettu velvollisuus toimittaa ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevat tilastot 20 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Tämä on todennäköisesti pisin mahdollinen määräaika, jolla voidaan varmistaa taloudellisen kehityksen säännöllinen arviointi, mukaan lukien (useasti toistuvat) muutokset suurten yritysten rakenteessa sekä niiden osakkuus- ja tytäryhtiöiden määrässä, koossa sekä toimialassa. EKP rohkaisee siksi parlamenttia ja neuvostoa harkitsemaan, pilottitutkimusten arvioinnin jälkeen, mahdollisuutta lyhentää ehdotettua määräaikaa keskipitkällä aikavälillä ainakin aggregoitujen tietojen (esim. ehdotetussa asetuksessa tarkoitettu ”taso 1”) osalta. Näin määräaika vastaisi paremmin asetuksessa (EY) N:o 184/2005 vahvistettua yhdeksän kuukauden määräaikaa, joka koskee ulkomaisia suoria sijoituksia koskevien aggregoitujen tietojen toimittamista.

7.

Ehdotetun asetuksen liitteitä I-III koskevan tarkemman arvion tuloksena EKP panee merkille, että asetuksen (EY) N:o 184/2005 liitteessä I olevaan 6 jaksoon, jonka otsikko on ”Maantieteellisen luokittelun tasot”, sisältyy koko EU:n kattavien muiden kohtien lisäksi kohta ”U4 Muut kuin euroalueen maat”. EKP katsoo, että euroalueen aggregaatin laatimista varten olisi hyvä sisällyttää maantieteellisen luokittelun lisätasona vastaava kohta ”Muut kuin euroalueen maat” ehdotetun asetuksen liitteeseen III otsikon ”Taso 1” alle. Lopuksi EKP toteaa, että perusteluissa käytetään ilmaisua ”EU15” (sekä vaihtoehtoisesti ilmaisua ”EU15:n jäsenvaltiot”). EKP ehdottaa, että näiden ilmaisujen sijasta käytettäisiin ilmaisuja ”EU25” ja ”EU25:n jäsenvaltiot”.