Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
LEHDISTÖTIEDOTE

EKP:n vuoden 2016 lähentymisraportti

7.6.2016
  • Useat raportissa tarkasteltavat maat ovat EU:hun liityttyään edenneet merkittävästi lähemmäksi talous- ja rahaliiton täysjäsenyyttä.
  • Tarkasteltavat seitsemän maata täyttävät suurimman osan taloudellista lähentymistä koskevista vaatimuksista, mutta kun tarkastellaan myös oikeudellista lähentymistä, yksikään maa ei täytä kaikkia perussopimuksen vaatimuksia.
  • Lähentymisen tulee olla kestävää, jotta euron käyttöönotto sujuu ongelmitta.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkistaa tänään vuoden 2016 lähentymisraporttinsa, jossa se arvioi Bulgariaa, Tšekkiä, Kroatiaa, Unkaria, Puolaa, Romaniaa ja Ruotsia. Raportissa tutkitaan, onko maissa saavutettu kestävän lähentymisen korkea taso (taloudellinen lähentyminen) ja onko lainsäädäntöä koskevat vaatimukset täytetty niin, että maiden kansallisista keskuspankeista voi tulla kiinteä osa eurojärjestelmää (oikeudellinen lähentyminen). Lähentymisen kestävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon myös Euroopan unionin tehostettu talouspolitiikan ohjausjärjestelmä eli muun muassa vakaus- ja kasvusopimus ja makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely.

Taloudellinen lähentyminen

Lähentymisessä on edistytty viime vuosina. Maiden väliset erot inflaatiovauhdissa ovat ensinnäkin pienentyneet huomattavasti. Toukokuusta 2015 huhtikuuhun 2016 ulottuneen tarkastelujakson aikana EU:n inflaatiovauhti oli pääasiassa öljyn hinnan merkittävän laskun vuoksi erittäin hidas, ja hintavakauskriteerin viitearvokin oli vain 0,7 %. Tarkastelluista seitsemästä maasta kuuden inflaatiovauhti alitti viitearvon tarkastelujaksolla. Inflaatiovauhdin odotetaan nopeutuvan lähivuosina maltillisesti, mutta useissa tarkasteltavista maista pidemmän aikavälin inflaatiokehitykseen liittyy epäilyksiä lähentymisen kestävyydestä.

Myös julkista taloutta koskevien kriteerien noudattamisessa on edistytty jonkin verran. Vuonna 2015 tarkasteltavista maista kuudella julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen alitti 3 prosentin viitearvon. Alijäämäsuhde ylitti viitearvon vain Kroatiassa, joka on edelleen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena. Vuonna 2013 myös Tšekillä ja Puolalla oli todettu olevan liiallinen alijäämä. Kroatia ja Unkari olivat jälleen ainoat maat, joiden julkisen velan suhde BKT:hen ylitti 60 prosentin viitearvon. Kroatian velkasuhde oli nyt hieman suurempi kuin vuonna 2013 ja Unkarin hieman pienempi.

Yhdenkään tämänkertaisessa raportissa tarkasteltavan maan valuutta ei osallistu valuuttakurssimekanismi ERM II:een. Ruotsin, Unkarin, Puolan ja Romanian valuuttojen eurokurssit vaihtelivat kaksivuotisen tarkastelujakson aikana suhteellisen runsaasti.

Kaikkien tarkasteltavien maiden pitkät korot alittivat korkokriteerin viitearvon (4 %) tarkastelujaksolla (kuten vuoden 2014 raportissakin). Pitkät korot olivat matalimmat Tšekissä ja Ruotsissa.

Lähentymiskriteerien viitearvojen noudattaminen tiettynä ajankohtana ei vielä takaa, että maa voisi liittyä euroalueeseen ongelmitta. Euron käyttöön ottavien maiden tulee osoittaa, että niiden lähentymisprosessi on kestävä. Se edellyttää monissa tarkasteltavista maista pysyviä talouspolitiikan muutoksia. Erityisesti julkista taloutta koskevien lähentymiskriteerien noudattamisessa saavutettu edistys on vakiinnutettava pidemmällä aikavälillä. Asianmukaisella finanssi- ja makrovakauspolitiikalla on varmistettava, että maissa ei pääse syntymään epätasapainotiloja, ja maissa pitää olla myös asianmukaiset rahoituslaitosten valvontajärjestelyt. Rakenneuudistuksilla tulisi pyrkiä luomaan vakaat instituutiot ja kestävä talouspolitiikan ohjausjärjestelmä, joilla edistetään muun muassa pääoman ja työvoiman tehokasta käyttöä sekä työ- ja hyödykemarkkinoiden joustavuutta.

Oikeudellinen lähentyminen

Tarkastelluista maista yhdenkään lainsäädäntö ei ole kaikkien euron käyttöönottovaatimusten mukainen. Lainsäädännöt eivät edelleenkään täytä kaikkia keskuspankin riippumattomuutta koskevia vaatimuksia – erityisesti vaatimuksia keskuspankin institutionaalisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta sekä päätöksentekoelinten jäsenten henkilökohtaisesta riippumattomuudesta. Kroatiaa lukuun ottamatta maiden lainsäädäntö ei myöskään ole sopusoinnussa keskuspankkirahoituksen kiellon eikä kaikkien niiden vaatimusten kanssa, joiden on täytyttävä, ennen kuin keskuspankki voi integroitua oikeudellisesti eurojärjestelmään.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Eszter Miltényi-Torstensson puhelinnumerossa +49 69 1344 8034.

Taustatietoa toimittajille:

Laatimalla lähentymisraportin EKP täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 140 määrätyn tehtävän, jonka mukaan EU:n neuvostolle on laadittava raportteja ”jäsenvaltioiden, joita koskee poikkeus, edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä” vähintään joka toinen vuosi tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus.

YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle