LEHDISTÖTIEDOTE

EKP:n tilinpäätös vuodelta 2014

19.2.2015

EMBARGO

Julkaisuvapaa torstaina 19.2.2015 klo 12.00 Keski-Euroopan aikaa
  • EKP:n nettovoitto vuodelta 2014 oli 989 miljoonaa euroa (1 440 miljoonaa euroa vuonna 2013).
  • Velkapaperiohjelman korkotuotot (netto) olivat 728 miljoonaa euroa (962 miljoonaa euroa vuonna 2013).
  • Korkotuotot seteleistä olivat 126 miljoonaa euroa (406 miljoonaa euroa vuonna 2013).
  • EKP:n taseen varojen kokonaismäärä oli 185 miljardia euroa (174 miljardia euroa vuonna 2013).

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto hyväksyi eilen EKP:n tilintarkastetun tilinpäätöksen vuodelta 2014. [1]

EKP:n neuvosto päätti siirtää riskivaraukseen 15 miljoonaa euroa 31.12.2014 (0,4 miljoonaa euroa vuonna 2013), mikä kasvatti riskivarauksen nykyiseen enimmäissuuruuteensa eli 7 575 miljoonaan euroon. Riskivarauksella varaudutaan valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskeihin sekä kullan hintariskiin, joita seurataan jatkuvasti. Varauksen suuruus tarkistetaan vuosittain. Siirron jälkeen EKP:n nettovoitoksi vuodelta 2014 jäi 989 miljoonaa euroa (1 440 miljoonaa euroa vuonna 2013). Nettovoitto pieneni pääasiassa siksi, että a) korkotuotot seteleistä supistuivat, kun perusrahoitusoperaatioiden keskimääräinen korko oli edellisvuotista alempi, b) velkapaperiohjelmasta saadut nettomääräiset korkotuotot supistuivat, kun arvopapereita erääntyi, ja c) toimintakulut kasvoivat lähinnä yhteisen valvontamekanismin perustamisen vuoksi.

EKP:n neuvosto päätti jakaa euroalueen kansallisille keskuspankeille ennakkovoitonjakona 841 miljoonaa euroa 30.1.2015. Eilisessä kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti lisäksi jakaa voitosta jäljellä olevat 148 miljoonaa euroa euroalueen kansallisille keskuspankeille 20.2.2015.

EKP:n tuotot koostuvat pääasiassa sijoitustuotoista, joita pankki saa valuuttavarannoista ja omien varojen sijoituksista, sekä korkotulosta, jota kertyy yhtäältä EKP:n 8 prosentin osuudelle liikkeessä olevista euroseteleistä ja toisaalta viime vuosina rahapoliittisista syistä ostetuille arvopapereille.

Vuonna 2014 korkokate oli 1 536 miljoonaa euroa (2 005 miljoonaa euroa vuonna 2013). Siihen sisältyi 126 miljoonaa euroa korkotuloja EKP:n osuudelle liikkeessä olevista seteleistä (406 miljoonaa euroa vuonna 2013). Lisäksi siihen kuului 728 miljoonaa euroa velkapaperiohjelmassa ostettujen arvopaperien tuottoja (962 miljoonaa euroa vuonna 2013), joista EKP:n hallussa olevien Kreikan valtion joukkolainojen osuus oli 298 miljoonaa euroa (437 miljoonaa euroa vuonna 2013). Korkokatteeseen sisältyi myös 174 miljoonaa euroa kolmessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien tuottoja (204 miljoonaa euroa vuonna 2013) ja 1 miljoona euroa omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelman tuottoja. EKP maksoi 57 miljoonaa euroa korkoa kansallisten keskuspankkien saamisille, jotka perustuvat niiden EKP:lle siirtämiin valuuttavarantoihin (192 miljoonaa euroa vuonna 2013), ja korkotuotot valuuttavarannosta olivat 217 miljoonaa euroa (187 miljoonaa euroa vuonna 2013).

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot olivat 57 miljoonaa euroa (52 miljoonaa euroa vuonna 2013).

Vuonna 2014 arvonalennuksia kirjattiin 8 miljoonaa euroa eli merkittävästi vähemmän kuin vuonna 2013 (115 miljoonaa euroa), mikä johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisessä sijoitussalkussa olevien arvopaperien ja omien varojen arvopaperisijoitusten markkina-arvon noususta.

EKP:n hallinnolliset kulut koostuvat henkilöstökuluista ja muista hallinnollisista kuluista. Henkilöstökulut nousivat 301 miljoonaan euroon (241 miljoonaa euroa vuonna 2013). Nousu johtui siitä, että työntekijöiden määrä kasvoi vuoden kuluessa valmistauduttaessa yhteisen valvontamekanismin toiminnan aloittamiseen marraskuussa 2014. Yhteiseen valvontamekanismiin liittyvät kulut marras-joulukuulta 2014 olivat 30 miljoonaa euroa. Ne peritään takaisin valvontamaksuina vuonna 2015 ja kirjataan suoriteperusteella jo EKP:n vuoden 2014 tuloslaskelmaan tuottoina toimitusmaksuista.

Toimitilojen vuokrista, asiantuntijoiden palkkioista ynnä muista hyödykkeiden ja palvelujen ostoista aiheutuneet muut hallinnolliset kulut olivat 376 miljoonaa euroa vuonna 2014 (287 miljoonaa euroa vuonna 2013). Erään ei kirjattu aktivoituja EKP:n uusien toimitilojen rakentamiseen liittyviä kuluja. EKP muutti uusiin toimitiloihinsa marraskuussa 2014, minkä jälkeen siihenastiset aktivoidut kulut siirrettiin erästä ”Rakenteilla oleva omaisuus” muihin käyttöomaisuuseriin. Uusien toimitilojen poistot aloitettiin tammikuussa 2015 EKP:n normaalikäytännön mukaisesti.

EKP:n taseen varojen kokonaismäärä oli 185 miljardia euroa vuonna 2014 eli 11 miljardia euroa suurempi kuin vuonna 2013, jolloin se oli 174 miljardia euroa. Taseen kasvu johtui pääasiassa EKP:n hallussa olevien valuuttavarantosaamisten ja kullan arvon noususta sekä liikkeessä olevien setelien määrän kasvusta.

Eurojärjestelmän konsolidoidussa taseessa varojen kokonaismäärä oli vuoden 2014 lopussa 2 208 miljardia euroa (2 273 miljardia euroa vuonna 2013). Kokonaisvelat supistuivat pääasiassa siksi, että määräaikaistalletusten määrä pieneni, kun velkapaperiohjelman likviditeettivaikutusta ei enää neutraloitu viikoittaisilla hienosäätöoperaatioilla. Kokonaisvarat puolestaan supistuivat pääasiassa siksi, että vastapuolet maksoivat takaisin kahdessa kolmen vuoden pitempiaikaisessa rahoitusoperaatiossa saamaansa rahoitusta ennen eräpäivää.

Eurojärjestelmän rahapoliittisista syistä hallussaan pitämien arvopaperien määrä pieneni 19 miljardilla eurolla 217 miljardiin euroon (236 miljardia euroa vuonna 2013). Velkapaperiohjelmassa hankittujen arvopaperien määrä supistui 34,5 miljardilla eurolla arvopaperien erääntymisen vuoksi. Uusia arvopapereita ryhdyttiin kuitenkin ostamaan kolmannessa velkapaperiohjelmassa ja omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmassa vuoden 2014 lopulla, mikä kasvatti erää 31,3 miljardilla eurolla vuoden loppuun mennessä.

Johdon raportti on aiempina vuosina julkaistu vasta osana vuosikertomusta. Se sisältää taustatietoa, jonka avulla lukijat voivat paremmin ymmärtää EKP:n ja sen ohjausjärjestelmän toimintaa sekä EKP:n operaatioiden vaikutusta tilinpäätökseen. Tänä vuonna johdon raporttiin on koottu enemmän tilinpäätöksen kannalta tärkeää tietoa.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Rocío González puhelinnumerossa +49 69 1344 6451.

Lisätietoja

  1. EKP:n ja eurojärjestelmän kirjanpitoperiaatteet: EKP:n neuvosto on hyväksynyt eurojärjestelmän (mukaan luettuna EKP) yhteiset kirjanpitoperiaatteet Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä EKPJ:n perussääntö) artiklan 26.4 mukaisesti, ja ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. [2] Kirjanpitoperiaatteet perustuvat yleisesti ottaen kansainvälisesti hyväksyttyyn kirjanpitokäytäntöön, mutta niitä laadittaessa on otettu huomioon eurojärjestelmän keskuspankkien erityisluonne. Kirjanpitoperiaatteissa painotetaan erityisesti varovaisuuden periaatetta, sillä useimmilla eurojärjestelmän keskuspankeilla on suuria valuuttamääräisiä saamisia, mihin liittyy riskejä. Varovaisuusperiaatetta noudatetaan etenkin siten, että realisoitumattomia voittoja ja tappioita ei kirjata tuloslaskelmaan samalla tavalla, ja siten, että tiettyyn saamiseen liittyviä realisoitumattomia tappioita ei voi kattaa toiseen saamiseen liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla. Realisoitumattomat voitot kirjataan suoraan arvonmuutostilille, mutta realisoitumattomia tappioita käsitellään kuluina vuoden lopussa siltä osin kuin ne ylittävät vastaavien arvonmuutostilien saldon. Arvon alentumisesta johtuvat tappiot kirjataan kokonaisuudessaan tuloslaskelmaan. Kaikkien euroalueen kansallisten keskuspankkien on noudatettava näitä kirjanpitoperiaatteita, kun ne ilmoittavat EKP:lle eurojärjestelmän konsolidoidun viikkotaseen ja vuositaseen laatimiseksi tarvittavat tasetiedot toiminnastaan osana eurojärjestelmää. Ne noudattavat myös omien tilinpäätöksiensä laatimisessa vapaaehtoisesti jokseenkin samoja kirjanpitoperiaatteita kuin EKP.
  2. Vuonna 2014 EKP:n neuvosto päätti muuttaa rahapoliittisista syistä hallussa pidettävien arvopaperien kohtelua kirjanpidossa. Nämä arvopaperit arvostetaan nyt jaksotetun hankintamenon perusteella ja vähennettynä arvon alentumisella hallussapidon aiotusta kestosta riippumatta. Muutos ei vaikuttanut EKP:n tulokseen vuodelta 2014.
  3. Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapoliittisista syistä hallussa pidettävät arvopaperit) arvostetaan markkinahintaan, ellei niitä ole luokiteltu eräpäivään saakka hallussa pidettäviksi arvopapereiksi. Eräpäivään saakka hallussa pidettävät arvopaperit arvostetaan jaksotetun hallintamenon perusteella ja vähennettynä arvon alentumisella.
  4. Kulta ja muut valuuttamääräiset tase-erät ja taseen ulkopuoliset erät on tilinpäätöksessä muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.
  5. Pankkivalvonnan kustannukset: EKP perii valvottavilta luottolaitoksilta vuosittaisen valvontamaksun YVM-asetuksen [3] nojalla. Maksuilla katetaan valvontatehtävistä EKP:lle aiheutuneet kulut, mutta maksut eivät ylitä kuluja. EKP:lle aiheutuneet kulut peritään valvottavilta marraskuusta 2014 lähtien eli siitä alkaen, kun vastuu valvontatehtävien hoidosta siirtyi EKP:lle. Marras-joulukuussa 2014 aiheutuneiden kustannusten kattamiseen tarvittavat maksut kirjataan toimitusmaksuista saatuna tulona EKP:n vuoden 2014 tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti, vaikka ne peritään vasta vuonna 2015.
  6. EKP:lle siirrettyjen valuuttavarantojen korollisuus: Liittyessään eurojärjestelmän jäseniksi kansalliset keskuspankit siirtävät valuuttavarantoja EKP:lle. Kullekin kansalliselle keskuspankille syntyy tuolloin sen siirtämän varannon määrää vastaava korollinen saaminen EKP:ltä. EKP:n neuvosto on päättänyt, että nämä saamiset ovat euromääräisiä ja että niille maksetaan viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon perustuvaa päivittäistä korkoa, lukuun ottamatta kultaa, jolle ei makseta korkoa.
  7. Voitonjako / tappioiden kattaminen: EKPJ:n perussäännön artiklan 33 mukaan enintään 20 % nettovoitosta voidaan kunakin vuonna siirtää yleisrahastoon. Yleisrahasto ei saa olla suurempi kuin EKP:n pääoma. Jäljelle jäävä nettovoitto jaetaan euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin. Jos EKP:n tulos on tappiollinen, tappio voidaan kattaa a) EKP:n yleisestä riskivarauksesta ja yleisrahastosta ja b) EKP:n neuvoston päätöksellä kyseisen tilikauden rahoitustulosta. Mahdolliset jäljelle jäävät nettotappiot voidaan kirjata taseeseen seuraavalle tilikaudelle siirtyvinä tappioina, ja ne voidaan kattaa tulevien vuosien voitoilla.
  8. Eurojärjestelmän velkapaperiohjelmassa hankkimat arvopaperit: Alla olevassa taulukossa on liikkeeseenlaskijakohtainen erittely eurojärjestelmän hallussa olevista velkapaperiohjelmassa hankituista arvopapereista 31.12.2014.
Liikkeeseenlaskijamaa Nimellisarvo (mrd. euroa) Kirjanpitoarvo[1] (mrd. euroa) Jäljellä oleva maturiteetti keskimäärin (vuotta)
Irlanti 9,7 9,3 4,3
Kreikka 19,8 18,1 3,5
Espanja 28,9 28,6 3,8
Italia 76,2 73,9 3,8
Portugali 14,9 14,3 3,3
Yhteensä[2] 149,4 144,3 3,7

[1] Velkapaperiohjelmassa hankitut arvopaperit arvostetaan jaksotetun hankintahinnan perusteella.

[2] Pyöristysten vuoksi loppusummat eivät välttämättä täsmää.



[1]Vuodesta 2015 alkaen EKP:n johdon raportti ja eurojärjestelmän konsolidoitu tase julkaistaan EKP:n tilinpäätöksen yhteydessä. Eurojärjestelmän konsolidoitu tase perustuu alustaviin tilintarkastamattomiin tietoihin. Kansallisten keskuspankkien tilinpäätökset valmistuvat toukokuun 2015 loppuun mennessä, minkä jälkeen julkaistaan lopullinen eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase.

[2]EKP:n kirjanpitoperiaatteet on määritelty yksityiskohtaisesti 11.11.2010 annetussa päätöksessä EKP/2010/21 (EUVL L 35, 9.2.2011, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

[3]Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).

Yhteyshenkilöt