LEHDISTÖTIEDOTE

Euroopan keskuspankin tilinpäätös vuodelta 2009

4.3.2010

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto hyväksyi tänään EKP:n tilintarkastetun tilinpäätöksen vuodelta 2009.

Vuonna 2009 EKP:n jakamaton voitto oli 2 218 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 voittoa kertyi 2 661 miljoonaa euroa. Riskivaraukseen tehdyn teknisen muutoksen jälkeen EKP:n nettovoitto vuodelta 2009 oli 2 253 miljoonaa euroa. [1]

Käynnistettyään katettujen joukkolainojen osto-ohjelman EKP:n neuvosto päätti varovaisuussyistä laajentaa varausta niin, että se kattaa paitsi valuuttakurssi- ja korkoriskin sekä kullan hintariskin myös luottoriskin. Varauksen suuruus tarkistetaan vuosittain.

EKP:n neuvoston päätöksellä vuoden 2009 nettovoitosta jaettiin 5.1.2010 kansallisille keskuspankeille 787 miljoonaa euroa eli EKP:lle liikkeessä olevista euroseteleistä kertynyt tulo. EKP:n neuvosto päätti 4.3.2010 jakaa loput 1 466 miljoonaa euroa kansallisille keskuspankeille.

EKP:n säännölliset tuotot koostuvat pääasiassa sijoitustuotoista, joita pankki saa hallussaan olevista valuuttavarannoista ja maksetusta pääomastaan, sekä korkotulosta, jota kertyy EKP:n 8 prosentin osuudelle liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta. Korkotuottoihin vaikutti vuonna 2009 jossain määrin se, että Yhdysvaltain dollarin määräisten varantojen keskimääräinen korko ja eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorko olivat matalammat kuin vuonna 2008.

EKP:n korkokate kaikista lähteistä oli yhteensä 1 547 miljoonaa euroa (2 381 miljoonaa euroa vuonna 2008). Ilman EKP:n osuudelle liikkeessä olevista euroseteleistä kertynyttä 787 miljoonan euron korkotuottoa korkokate oli 760 miljoonaa euroa (151 miljoonaa euroa vuonna 2008). EKP maksoi 443 miljoonaa euroa korkoa kansallisten keskuspankkien saamisille, jotka perustuvat niiden EKP:lle siirtämiin valuuttavarantoihin, eli 957 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2008. Vuonna 2009 korkotuotot valuuttavarannosta olivat 700 miljoonaa euroa (1 036 miljoonaa euroa vuonna 2008).

Rahoitustoiminnan realisoituneet nettovoitot kasvoivat 440 miljoonalla eurolla 1 103 miljoonaan euroon. Voittojen kasvu johtui pääasiassa siitä, että a) arvopaperien myynnistä aiheutuneet voitot kasvoivat ja b) vuonna 2009 kullan hinta nousi merkittävästi ja kultaa myytiin enemmän, minkä seurauksena kullan myynnistä aiheutuneet voitot kasvoivat.

EKP:n henkilöstökulut sekä toimitilojen vuokrista, asiantuntijoiden palkkioista ynnä muista hyödykkeiden ja palvelujen ostoista aiheutuneet hallinnolliset kulut olivat 380 miljoonaa euroa (364 miljoonaa euroa vuonna 2008). Käyttöomaisuudesta tehtiin 21 miljoonan euron poistot.

Tilinpäätös ja johdon raportti vuodelta 2009 julkaistaan EKP:n vuosikertomuksessa 19.4.2010.

Lisätietoja

  1. EKP:n kirjanpitoperiaatteet: EKP:n neuvosto on hyväksynyt eurojärjestelmän (mukaan luettuna EKP) yhteiset kirjanpitoperiaatteet Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä EKPJ:n perussääntö) artiklan 26.4 mukaisesti, ja ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. [2] Kirjanpitoperiaatteet perustuvat yleisesti ottaen kansainvälisesti hyväksyttyyn kirjanpitokäytäntöön, mutta niitä laadittaessa on otettu huomioon eurojärjestelmän keskuspankkien erityisluonne. Niissä painotetaan erityisesti varovaisuuden periaatetta, sillä useimmilla näistä keskuspankeista on suuria valuuttamääräisiä saamisia, mihin liittyy riskejä. Varovaisuusperiaatetta noudatetaan etenkin siten, että realisoitumattomia voittoja ja tappioita ei kirjata tuloslaskelmaan samalla tavalla, ja siten, että tiettyyn saamiseen liittyviä realisoitumattomia tappioita ei voi kattaa toiseen saamiseen liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla. Realisoitumattomat voitot kirjataan suoraan arvonmuutostilille, mutta realisoitumattomia tappioita käsitellään kuluina siltä osin kuin ne ylittävät arvonmuutostilien saldon vuoden lopussa. Kaikkien kansallisten keskuspankkien on noudatettava näitä kirjanpitoperiaatteita, kun ne ilmoittavat EKP:lle eurojärjestelmän konsolidoidun viikkotaseen laatimiseksi tarvittavat tasetiedot toiminnastaan osana eurojärjestelmää. Kaikki kansalliset keskuspankit noudattavat myös omien tilinpäätöksiensä laatimisessa vapaaehtoisesti jokseenkin samoja kirjanpitoperiaatteita kuin EKP.
  2. EKP:lle siirrettyjen valuuttavarantojen korollisuus: Liittyessään eurojärjestelmän jäseniksi kansalliset keskuspankit siirtävät valuuttavarantoja EKP:lle. Kullekin kansalliselle keskuspankille syntyy tuolloin sen siirtämän varannon määrää vastaava korollinen saaminen EKP:ltä. EKP:n neuvosto on päättänyt, että nämä saamiset ovat euromääräisiä ja että niille maksetaan viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon perustuvaa päivittäistä korkoa, lukuun ottamatta kultaa, jolle ei makseta korkoa. Vuonna 2009 näille saamisille maksettiin korkoa 443 miljoonaa euroa.
  3. EKP:n osuudelle liikkeessä olevista seteleistä kertyneen tulon jakaminen: EKP:n neuvoston päätöksen mukaan vuodesta 2006 alkaen tulo maksetaan kansallisille keskuspankeille sinä tilikautena, jona se on kertynyt, mutta se jaetaan seuraavan vuoden toisena työpäivänä. [3] Tulo jaetaan kokonaisuudessaan, ellei EKP:n nettovoitto vuodelta ole pienempi kuin sen liikkeeseen lasketuista euroseteleistä saama tulo ja ellei EKP:n neuvosto ennen tilikauden loppua päätä siirtää tuloa kokonaan tai osittain varaukseen valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskin sekä kullan hintariskin varalta. EKP:n osuudelle liikkeessä olevista seteleistä vuonna 2009 kertynyt 787 miljoonan euron tulo jaettiin kokonaisuudessaan kansallisille keskuspankeille 5.1.2010.


[1]Riskivaraukseen tehty 35 miljoonan euron muutos johtuu muutoksista kansallisten keskuspankkien osuuksissa EKP:n pääomasta sekä siitä, ettei varauksen määrä saa olla suurempi kuin EKP:n pääoma.

[2]Päätös EKP/2006/17, tehty 10 päivänä marraskuuta 2006, Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä (EUVL L 348, 11.12.2006, s. 38), sellaisena kuin se on muutettuna.

[3]Päätös EKP/2005/11, tehty 17 päivänä marraskuuta 2005, Euroopan keskuspankin liikkeeseen lasketuista euroseteleistä saaman tulon jakamisesta rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille (EUVL L 311, 26.11.2005, s. 41).

Publications

Yhteyshenkilöt