LEHDISTÖTIEDOTE

SEPA – eurojärjestelmän odotukset

27.3.2009

Eurojärjestelmä, johon kuuluvat Euroopan keskuspankki (EKP) ja euroalueen 16 kansallista keskuspankkia, julkaisee tänään SEPA-hankkeen (Single Euro Payments Area eli yhtenäinen euromaksualue) etenemistä koskevia odotuksia, jotka kohdistuvat hankkeen eri asianosaisiin. Odotukset on muotoiltu sanoiksi useiden markkinaosapuolten pyydettyä ohjeistusta vuoden 2008 kuluessa. Tarkoituksena on, että pankkiyhteisöt ja maksulaitokset voivat tukeutua niihin. Lisäksi käyttäjät saavat odotuksista tietoa maksamisen muuttumisesta ja siitä, mitä jokainen voi edellyttää omalta pankiltaan/maksulaitokseltaan. Eurojärjestelmän odotuksia ei kuitenkaan pidä tulkita sitoviksi muodollisiksi vaatimuksiksi.

Eurojärjestelmän kannalta SEPA-hankkeen eteneminen on selkeä prioriteetti vaikeinakin aikoina. Minkäänlaista riisuttua versiota (jossa SEPA-maksuvälineitä käytettäisiin vain maksettaessa maasta toiseen) ei pidetä hyväksyttävänä vaihtoehtona. Rahoitusmarkkinoiden epävakauden vuoksi yhä useammat pankit panostavat jälleen vähittäispankkitoimintaan, jossa maksupalvelut ovat tärkeässä asemassa. On entistäkin tärkeämpää, että kaikki osallistuvat yhtenäiseen euromaksualueeseen täysimääräisesti, sillä SEPA toimii pohjana Euroopan vähittäismaksupalvelujen tulevaisuudelle.

SEPA-palveluntarjoajiin (eli pankkeihin/maksulaitoksiin) kohdistuvat eurojärjestelmän odotukset:

  • Palveluntarjoajien tulisi varmistaa kykenevänsä vastaanottamaan ja lähettämään SEPA-maksuja. Kaikkien pankkien ja maksulaitosten, joilla on tarjolla euromääräisiä tilisiirtoja ja/tai suoraveloituspalveluja, tulisi ottaa tarjontaansa myös vastaavat SEPA-maksuvälineet. Vähintään yhden koko yhtenäisellä euromaksualueella toimivan infrastruktuurin hakemistosta tulisi löytyä kaikki tarvittavat BIC-koodit. Toimintaprosesseja ja ohjelmistosovelluksia olisi kehitettävä yhtenäisen euromaksualueen tarpeiden mukaan, ja asiakasviestinnässä olisi omaksuttava SEPA-standardit. Mikäli maksutietoja muunnetaan vanhasta (kansallisesta) muodosta uuteen ja päinvastoin SEPA-maksuvälineiden käyttöön siirtymiselle asetettuun takarajaan asti, on varmistettava, että tietoa ei katoa muuntamisen yhteydessä.
  • Käyttäjille tulisi tarjota SEPA-maksuvälineitä, jotka vastaavat pankin/maksulaitoksen aiemmin euromääräisiä maksuja varten tarjoamia maksuvälineitä, ja mahdollisuus sekä maksaa SEPA-maksuvälineillä että ottaa vastaan niillä maksettuja kotimaanmaksuja ja maksuja SEPA-maasta toiseen. Asiakkaat ryhtyvät käyttämään SEPA-maksuvälineitä nopeammin, jos SEPA-maksuvälineistä tehdään vähintäänkin yhtä houkuttelevia kuin vanhat maksuvälineet ja niistä tiedotetaan aktiivisesti. Myös SEPA-hanketta koskevien eurojärjestelmän odotusten ja suositusten noudattamisesta on etua.

SEPA-käyttäjiin kohdistuvat eurojärjestelmän odotukset:

  • Yritysten ja julkishallinnon, myös liike- ja keskuspankkien, odotetaan viittaavaan European Payments Council ‑yhteistyöjärjestön (EPC) SEPA-kriteereihin ja eurojärjestelmän odotuksiin, kun ne järjestävät tarjouskilpailuja, ja käyttävän sellaisia maksupalveluntarjoajia, jotka noudattavat näitä sääntöjä ja täyttävät eurojärjestelmän odotukset. Yritysten ja julkishallinnon tulisi ilmoittaa asiakkailleen IBAN- ja BIC-koodit laskuissa ja asiakirjoissa ja sijoittaa ne näkyvämmin kuin vanhat tilitiedot tukeakseen SEPA-hankkeen etenemistä. Liike- ja keskuspankkien sekä maksulaitosten tulisi käyttää SEPA-maksuvälineitä. Jos ne eivät hoida maksuliikennettään itse, niiden tulisi valita sellainen maksupalveluntarjoaja, joka noudattaa SEPA-sääntöjä ja pyrkii vastaamaan eurojärjestelmän odotuksia. Maksaessaan tavarantoimittajille ja hoitaessaan palkanmaksunsa pankkien tulisi käyttää tilien tunnisteena IBAN-koodia eikä vanhaa tilitunnistetta, jos tilit ovat samassa laitoksessa.
  • Korttimaksumahdollisuutta asiakkailleen tarjoavien vähittäiskauppiaiden tulisi tarkistaa, että niiden valitsemat korttiohjelmat ja korttimaksujen hyvittäjät/välittäjät noudattavat SEPA-korttimaksuohjeistoa ja kaavailtuja toimintaohjeita. Niiden pitäisi omaksua vähitellen EMV-standardien mukaiset maksupäätteet (joissa varmennus perustuu siruun ja PIN-koodiin) ja SEPA-standardeja käyttävät järjestelmät (kun sellaiset on tarjolla) sekä edistää tehokkaiden korttiohjelmien käyttöä liikkeissä. Myös uusien eurooppalaisten maksukorttiohjelmien korttien hyväksymistä olisi syytä harkita, jos ratkaisu on taloudellisesti kannattava.
  • Asiakkaiden odotetaan ottavan selville tiliensä IBAN-koodit ja pankkiensa BIC-koodit. SEPA-hanketta edistäisi myös koodien (ja mielellään myös SEPA-maksuvälineiden) käyttö maksutapahtumissa aina, kun koodit ovat mukana laskussa. Harkitessaan uusien pankkisuhteiden luomista asiakkaiden tulisi vertailla eri SEPA-maiden pankkien tarjontaa. Liikkeissä tulisi maksaa mieluummin kortilla kuin tehottomammilla maksuvälineillä niin kotimaassa kuin muuallakin yhtenäisellä euromaksualueella.

SEPA-hanketta koskevat eurojärjestelmän odotukset löytyvät EKP:n verkkosivuilta englanniksi ja pian myös muilla kielillä.

Yhteyshenkilöt