LEHDISTÖTIEDOTE

Euroopan keskuspankin tilinpäätös vuodelta 2005

16.3.2006

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto hyväksyi tänään EKP:n tilintarkastetun tilinpäätöksen vuodelta 2005.

Vuonna 2005 EKP:n jakamaton voitto oli 992 miljoonaa euroa. Kun vastaava summa siirrettiin varaukseen valuuttakurssi- ja korkoriskiä sekä kullan hintariskiä varten, nettovoitoksi jäi 0 euroa. Varauksella tullaan kattamaan näihin riskeihin liittyviä tappioita, etenkin sellaisia arvostustappioita, joita ei kateta uudelleenarvostustilien avulla. Varauksen suuruus tarkistetaan vuosittain.

Vuonna 2004 nettotappio oli 1 636 miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa euron ulkoisen arvon jatkuvasta vahvistumisesta Yhdysvaltain dollariin ja Japanin jeniin nähden. Vuonna 2005 euro heikkeni näihin valuuttoihin nähden.

EKP:n säännölliset tuotot koostuvat pääasiassa sijoitustuotoista, joita pankki saa hallussaan olevasta valuuttavarannosta ja 4,1 miljardin euron suuruisesta maksetusta pääomastaan, sekä korkotuotosta, jota se saa 8 prosentin osuudelleen liikkeessä olevista euroseteleistä. Yhdysvaltain dollarin määräisten varantojen korkojen nousu vaikutti suotuisasti korkotuottoihin vuonna 2005.

EKP:n korkokate oli yhteensä 1 270 miljoonaa euroa (690 miljoonaa euroa vuonna 2004). Ilman EKP:n osuudelle liikkeessä olevista seteleistä saatua 868 miljoonan euron korkotuottoa korkokate oli 402 miljoonan euroa (-43 miljoonaa euroa vuonna 2004). EKP maksoi 710 miljoonaa euroa korkoa kansallisten keskuspankkien saamisille, jotka perustuvat niiden EKP:lle siirtämiin valuuttavarantoihin.

EKP:n henkilöstökulut sekä toimitilojen vuokrista ja hyödykkeiden ja palveluiden ostoista aiheutuneet hallinnolliset kulut olivat yhteensä 316 miljoonaa euroa (340 miljoonaa euroa vuonna 2004). Osasyynä henkilöstökulujen pienenemiseen on se, että EKP:n eläkejärjestelmään ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeen maksettaviin etuuksiin liittyvien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjanpidollista käsittelyä on muutettu. Käyttöomaisuudesta tehtiin 32 miljoonan euron poistot. Vuoden 2005 lopussa EKP:n palveluksessa oli 1 351 henkeä (joista 131 esimiestehtävissä). Vuotta aiemmin palveluksessa oli 1 309 henkeä.

Tilinpäätös ja johdon raportti vuodelta 2005 julkaistaan EKP:n vuosikertomuksessa 25.4.2006.

Lisätietoja

  1. EKP:n kirjanpitoperiaatteet: EKP:n neuvosto on hyväksynyt eurojärjestelmän (mukaan luettuna EKP) yhteiset kirjanpitoperiaatteet Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä EKPJ:n perussäännön) artiklan 26.4 mukaisesti, ja ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.[1] Kirjanpitoperiaatteet perustuvat yleisesti ottaen kansainvälisesti hyväksyttyyn kirjanpitokäytäntöön, mutta niitä laadittaessa on otettu huomioon eurojärjestelmän keskuspankkien erityisluonne. Niissä painotetaan erityisesti varovaisuuden periaatetta, sillä useimmilla näistä keskuspankeista on suuria valuuttamääräisiä saamisia, mihin liittyy riskejä. Varovaisuusperiaatetta noudatetaan etenkin siten, että realisoitumattomia voittoja ja tappioita ei kirjata tuloslaskelmaan samalla tavalla, ja siten, että tiettyyn saamiseen liittyviä realisoitumattomia tappioita ei voida kattaa toiseen saamiseen liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla. Realisoitumattomat voitot kirjataan suoraan arvostustileille, mutta realisoitumattomia tappioita käsitellään kuluina siltä osin kuin ne ylittävät arvostustilien saldon vuoden lopussa. Kaikkien kansallisten keskuspankkien on noudatettava näitä kirjanpitoperiaatteita, kun ne ilmoittavat EKP:lle eurojärjestelmän konsolidoidun viikkotaseen laatimiseksi tarvittavat tasetiedot toiminnastaan osana eurojärjestelmää. Kaikki kansalliset keskuspankit noudattavat myös omien tilinpäätöstensä laatimisessa vapaaehtoisesti jokseenkin samoja kirjanpitoperiaatteita kuin EKP.
  2. EKP:lle siirrettyjen valuuttavarantojen korollisuus: Liittyessään eurojärjestelmän jäseniksi kansalliset keskuspankit siirsivät valuuttavarantoja EKP:lle. Kullekin kansalliselle keskuspankille syntyi tuolloin sen siirtämän varannon arvoa vastaava korollinen saaminen EKP:ltä. EKP:n neuvosto on päättänyt, että nämä saamiset ovat euromääräisiä ja että niille maksetaan viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon perustuvaa päivittäistä korkoa, lukuun ottamatta kultaa, jolle ei makseta korkoa. Vuonna 2005 näille saamisille maksettiin korkoa 710 miljoonaa euroa ja valuuttavarannoista kertyi 889 miljoonan euron korkotuotto.
  3. EKP:n osuudelle liikkeessä olevista seteleistä kertyneen tulon jakaminen: EKP:n neuvosto päätti vuonna 2002, että tämä tulo jaettaisiin kansallisille keskuspankeille ennakkovoitonjakona jokaisen vuosineljänneksen lopussa.[2] Tulo jaetaan kokonaisuudessaan, ellei EKP:n nettovoitto ole pienempi kuin sen liikkeeseen lasketuista euroseteleistä saama tulo. Vuonna 2005 nettovoitto oli tätä tuloa pienempi, sillä EKP:n neuvosto päätti siirtää varoja varaukseen valuuttakurssiriskiä, korkoriskiä ja kullan hintariskiä varten. Tilikauden ennakoidun tuloksen perusteella EKP:n neuvosto päätti joulukuussa 2005
    1. kerätä takaisin kansallisille keskuspankeille kolmena vuosineljänneksenä jo jaetut ennakkovoitot, yhteensä 634 miljoonaa euroa
    2. jättää jakamatta ennakkoon viimeisen vuosineljänneksen voiton, joka oli 234 miljoonaa euroa.


[1] Euroopan keskuspankin päätös, tehty 5 päivänä joulukuuta 2002 Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä (EKP/2002/11), EUVL L 58, 3.3.2003, s.38, sellaisena kuin se on muutettuna.

[2] EKP:n päätös, tehty 21 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan keskuspankin liikkeeseen lasketuista euroseteleistä saaman tulon jakamisesta rahaliittoon osallistuvien jäsenmaiden kansallisille keskuspankeille (EKP/2002/9), EYVL L 323, 28.11.2002, s. 49. Tämä päätös kumottiin päätöksellä EKP/2005/11, EUVL L 311, 26.11.2005, s.41, joka tuli voimaan 18.11.2005. Vuodesta 2006 alkaen tulo jaetaan vasta vuoden lopussa.

Yhteyshenkilöt