LEHDISTÖTIEDOTE

Eurojärjestelmän vakuuskäytännön arviointi: Yhden vakuuslistan käyttöönoton ensimmäinen vaihe

10.5.2004

Kesäkuun 11. päivänä 2003 eurojärjestelmä julkisti kannanottopyynnön kootakseen markkinaosapuolten näkemyksiä eurojärjestelmän vakuuskäytännön kehittämisestä. Kannanottopyynnössä esitetyt kaavailut saivat myönteisen vastaanoton, ja nyt EKP:n neuvosto on periaatteessa hyväksynyt yhden vakuuslistan eli yhteislistan (Single List) käyttöönoton eurojärjestelmän vakuuskäytännössä. Yhteen vakuuslistaan siirtymällä pyritään parantamaan euroalueen toimijoiden yhtäläisiä toimintaedellytyksiä, edistämään vastapuolten ja liikkeeseenlaskijoiden tasavertaista kohtelua ja lisäämään vakuuskäytännön yleistä avoimuutta. EKP:n neuvosto on päättänyt, että yhteislista otetaan käyttöön vähitellen ja että se lopulta korvaa nykyisen kahden vakuuslistan järjestelmän.

Nykyisessä järjestelmässä ykköslista koostuu velkainstrumenteista, jotka täyttävät koko euroalueen kattavat kelpoisuusvaatimukset. Kakkoslista puolestaan koostuu kansallisten keskuspankkien hyväksymistä instrumenteista, ja siihen sisältyy velkainstrumentteja, jotka eivät täytä koko euroalueen kattavia kelpoisuusvaatimuksia, sekä osakkeita ja ei-jälkimarkkinakelpoisia vaateita, kuten pankkilainoja. Ensimmäisessä vaiheessa yhteislistan käyttöön ottamiseksi edetään seuraavasti:

  • Ykköslistalle otetaan uusi arvopapereiden luokka. Se käsittää Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolisissa G10-maissa sijaitsevien yhteisöjen liikkeeseen laskemat euromääräiset velkainstrumentit, joita ei aiemmin hyväksytty vakuuksiksi.
  • Joidenkin jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien kelpoisuusvaatimuksia muutetaan.

Tämä ensimmäinen vaihe toteutetaan toukokuuhun 2005 mennessä. EKP:n neuvoston päätöksen toimeenpano kokonaisuudessaan edellyttää eurojärjestelmältä vielä työtä ennen toimeenpanoa. Markkinaosapuolet tulevat saamaan säännöllisesti päivitettyä tietoa tarkistettujen kelpoisuusvaatimusten toteutuksen etenemisestä, jotta tarvittavien operationaalisten muutosten tekoon jäisi riittävästi aikaa.

Ensimmäisen vaiheen päätyttyä useimmat nykyisin vakuuskelpoiset jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit hyväksytään edelleenkin yhteislistan vakuuksiksi. Pieni osa nykyisin vakuuskelpoisista arvopapereista menettää vakuuskelpoisuutensa, ja niiden käytöstä vakuuksina luovutaan vähitellen 3 vuoden kuluessa.

Yhteislistan käyttöönoton aikaansaamat muutokset tulevat vaikuttamaan vakuuskelpoisuusvaatimuksiin, ja ne kirjataan EKP:n julkaisuun ”Rahapolitiikan toteuttaminen euroalueella: Yleisasiakirja eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä”, josta on tarkoitus julkistaa uusi painos huhtikuussa 2005. Yksityiskohtaisempia tietoja vakuuskelpoisuusvaatimusten täsmällisistä muutoksista annetaan lähempänä muutosten voimaantuloa.

Jäljellä olevien kakkoslistan arvopapereiden hyväksyminen yhteislistalle tai hylkääminen yhteislistalta edellyttää EKP:n neuvostolta uusia päätöksiä. Aiempien ja tulevien päätösten välinen johdonmukaisuus varmistetaan. Tarkempia tietoja näistä päätöksistä annetaan hyvissä ajoin.

SUUNNITELLUT MUUTOKSET YHDEN VAKUUSLISTAN KÄYTTÖÖNOTON ENSIMMÄISESSÄ VAIHEESSA

1.) ETA:n ulkopuolisissa G10-maissa sijaitsevien yhteisöjen liikkeeseen laskemien euromääräisten velkainstrumenttien ottaminen ykköslistalle

Nämä instrumentit voidaan katsoa vakuuskelpoisiksi seuraavin ehdoin:

  • Niiden tulee olla velkainstrumentteja.
  • Niiden tulee olla euromääräisiä.
  • Niiden tulee olla ETAn ulkopuolisissa G10-maissa (nykyisin Yhdysvallat, Kanada, Japani ja Sveitsi) sijaitsevien yhteisöjen liikkeeseen laskemia.
  • Niiden tulee olla ETA-maissa liikkeeseen laskettuja, mutta niiden toimituspaikkana tulee olla euroalue.
  • Niiden oikeusjärjestelmästä sekä säännöistä, joita sovellettaisiin näistä velkainstrumenteista johtuvien eurojärjestelmän oikeuksien täytäntöönpanossa, tulee olla riittävä oikeudellinen arvio (ns. ”legal opinion”).

2) Joidenkin jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien kelpoisuusvaatimusten muutokset

Säännellyillä markkinoilla listatut tai noteeratut velkainstrumentit

Säännellyt markkinat, jotka sisältyvät sijoituspalveludirektiivin[1] mukaiseen Euroopan komission luetteloon, katsotaan nykyisessä vakuuskäytännössä hyväksyttäviksi. Sijoituspalveludirektiivin mukaisen listauksen katsotaan olevan markkinoiden turvallisuuden, avoimuuden ja helppopääsyisyyden riittävä edellytys. Nämä markkinat hyväksytään edelleenkin ilman lisäarviointia.[2].

Ei-säännellyillä markkinoilla listatut tai noteeratut velkainstrumentit

Eurojärjestelmä on määrittänyt kolme keskeistä periaatetta – turvallisuus, avoimuus ja helppopääsyisyys[3] – joita tulisi käyttää markkinoiden toimivuutta arvioitaessa. Eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit ovat esittäneet hyväksyttäviksi ei-säänneltyjä markkinoita, ja EKP on arvioinut nämä ei-säännellyt markkinat tapauskohtaisesti nojautuen näihin kolmeen periaatteeseen. Arvioinnin perusteella hyväksyttiin taulukossa 1 mainitut markkinat. Taulukossa 2 on luettelo niistä ei-säännellyistä markkinoista, joiden ei katsottu nykymuodossaan olevan määriteltyjen periaatteiden mukaisia.

Edellä kuvatussa valintaprosessissa arvioinnin kohteena ovat markkinat, eivät arvopaperit. Miten markkinat on järjestetty ja miten ne toimivat, voi kuitenkin muuttua. Hyväksyttyjen markkinoiden muuttuminen ei-hyväksytyiksi uusien sääntöjen seurauksena ei tarkoita sitä, että nämä markkinat hylätään lopullisesti, vaan että ne voidaan hyväksyä uudelleen, jos ne organisoidaan noudattaen edellä mainittuja kolmea periaatetta. Hyväksyttävien markkinoiden luettelo ei siis ole suljettu: eurojärjestelmä aikoo arvioida uudelleen ei-säänneltyjen markkinoiden listaa ja julkistaa luettelon hyväksyttävistä markkinoista vähintään kerran vuodessa. Lisäksi arvopaperit, jotka on laskettu liikkeeseen tai joilla käydään kauppaa ei-hyväksyttävillä markkinoilla, voivat siirtyä hyväksyttäville markkinoille ja siten säilyttää vakuuskelpoisuutensa.

Koska hyväksyttävien markkinoiden valintasääntöjen muutokset merkinnevät sitä, että (joitakin) arvopapereita poistetaan vakuuskelpoisten arvopapereiden listalta, on laadittu etenemisaikataulu näiden arvopapereiden poistamiseksi listalta vaiheittain. Jotta vastapuolilla olisi riittävästi aikaa sopeuttaa taseitaan ja löytää vaihtoehtoisia vakuuskelpoisia arvopapereita, listalta poistamisen siirtymäajaksi on määritelty 3 vuotta alkaen tämän tiedotteen julkistamisesta. Siirtymäkausi on kolmivaiheinen:

  1. Periaatepäätöksestä on ilmoitettu markkinaosapuolille tänään. Samoin tänään on alustavasti ilmoitettu niistä markkinoista, jotka hyväksytään uusien valintasääntöjen perusteella (ks. taulukko 1). Listalta poistettavat ei-säännellyt markkinat (ks. taulukko 2) hyväksytään edelleenkin toukokuuhun 2007 saakka.
  2. Toukokuussa 2005 julkistetaan lopullinen lista hyväksyttävistä markkinoista ja yhteislistan käyttöönoton ensimmäinen vaihe pannaan täytäntöön. Lopullisella listalla olevien markkinoiden arvopaperit hyväksytään heti yhteislistalle[4].
  3. Toukokuussa 2007 siirtymäkausi päättyy ja vakuuskelpoisuutensa menettävät ne arvopaperit, joilla käydään kauppaa markkinoilla, jotka eivät ole yhteislistan vaatimusten mukaisia.

Taulukko 1. Alustava lista ei-säännellyistä markkinoista, joiden katsotaan olevan yhteislistan keskeisten periaatteiden mukaisia ja joiden arvopaperit hyväksytään siten yhteislistalle

Markkinoi-den sijainti Markkinoiden nimi
Belgia Belgian valtion velkasitoumusten OTC-markkinat
Saksa Saksalaisen pörssin säännellyt puoliviralliset markkinat (ns. Freiverkehr)
Saksan valtion velkasitoumusten MTS-markkinat
Ranska Valtion velkasitoumusten markkinat (Bons du Trésor: BTF/BTAN)
Ranskan yritystodistusmarkkinat (billets de trésorerie)
Ranskan keskipitkien joukkolainojen markkinat (BMTN)
Alankomaat Alankomaiden valtion sijoitustodistusten OTC-rahamarkkinat
Suomi Valtion velkasitoumusten rahamarkkinat (Suomen valtion velkasitoumusohjelma)
MTS Finland

Taulukko 2. Alustava lista ei-säännellyistä markkinoista, joiden ei katsota olevan yhteislistan keskeisten periaatteiden mukaisia ja jotka asteittain poistetaan hyväksyttävien markkinoiden listalta

Markkinoi-den sijainti Markkinoiden nimi
Saksa Valtion velkasitoumusten OTC-markkinat
Yritystodistusten OTC-markkinat
Italia Italian paikallisviranomaisten liikkeeseen laskemien velkapapereiden OTC-markkinat
Alankomaat Yritys- ja sijoitustodistusten OTC-rahamarkkinat
Keskipitkien joukkolainojen OTC-markkinat
Suomi Yritystodistusten ja pankkien sijoitustodistusten OTC-markkinat

Luottolaitosten liikkeeseen laskemat velkainstrumentit

Luottolaitosten liikkeeseen laskemien vakuudettomien velkainstrumenttien vakuuskelpoisuusvaatimukset ovat tällä hetkellä tiukemmat kuin muiden instrumenttien. Yhteislistalla tiukennuksia tulee olemaan vähemmän. Yhteislistalla tulee säilymään kriteeri, joka edellyttää, että luottolaitosten liikkeeseen laskemat vakuudettomat velkainstrumentit listataan tai noteerataan säännellyillä markkinoilla siten kuin sijoituspalveludirektiivissä on määritelty. Vaatimusta jokaisen emission emissio- tai ohjelmakohtaisesta luottoriskiluokituksesta lievennetään.

Nämä kriteerit tulevat voimaan, kun yhteislistan käyttöönoton ensimmäinen vaihe toteutetaan (toukokuu 2005). Koska näihin arvopapereihin sovellettavien kelpoisuusvaatimusten muutokset eivät johtane nykyisin vakuuskelpoisten arvopapereiden vakuuskelpoisuuden päättymiseen, vakuuksien poistoa koskevat siirtymäsäännöt eivät ole tarpeen.

Jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit, jotka eivät ole liikkeeseenlaskijan vakavaraisuutta koskevien ykköslistan vaatimusten mukaisia

Kakkoslistalla on nykyisin joitakin jälkimarkkinakelpoisia velkainstrumentteja siitä syystä, että niiden liikkeeseenlaskijoiden vakavaraisuutta arvioidaan muilla kuin ykköslistan arvopapereiden vastaavaan arviointiin käytettävillä menetelmillä.[5] Tällaiset arvopaperit tulevat säilymään kakkoslistalla ainakin niin kauan kuin yhteislistaan sovellettava eurojärjestelmän luottoriskin arviointijärjestelmä on saatu lopulliseen muotoon (suunnitelmien mukaan yhteislistan käyttöönoton myöhemmässä vaiheessa). Tämän vuoksi näille arvopapereille ei nyt ole laadittu listalta poistamiseen liittyviä siirtymäajan säännöksiä.

Markkinaosapuolille annetaan lisätietoja yhteislistan käyttöönoton ensimmäisen vaiheen käytännön toteutuksesta lähempänä toimenpiteiden täytäntöönpanoa.



[1] Toukokuun 10. päivänä 1993 annettu EU:n neuvoston direktiivi 93/22/ETY sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla. On huomattava, että uudistettu direktiivi on hyväksytty, mutta sitä ei ole vielä pantu täytäntöön. Tähän uuteen direktiiviin viitataan direktiivinä rahoitusvälineiden markkinoista (Directive on Financial Instruments Markets, FIM).

[2] Lista sijoituspalveludirektiivin mukaisista markkinoista on saatavissa Euroopan komission verkkosivuilta:http://europa.eu.int/comm/internal_market/en/finances/mobil/isd/index.htm

[3] Eurojärjestelmä määrittelee termit ”turvallisuus”, ”avoimuus” ja ”helppopääsyisyys” ainoastaan eurojärjestelmän vakuushallintatehtävän suorittamisen kannalta. Valinnassa ei ole tarkoitus arvioida eri markkinoiden laatua sinänsä. Periaatteet ovat seuraavat: Turvallisuuden katsotaan tarkoittavan varmuutta transaktioiden suhteen, erityisesti varmuutta transaktioiden pätevyydestä ja täytäntöönpanokelpoisuudesta.Avoimuuden katsotaan merkitsevän esteetöntä tiedonsaantia markkinoiden menettelytapa- ja toimintasäännöistä arvopapereiden ominaisuuksista rahoitusinstrumentteina hinnanmuodostuksesta kauppojen hinnoista ja määristä (noteeraukset, korot, kaupankäyntimäärät, liikkeessä olevat määrät jne.).Helppopääsyisyydellä tarkoitetaan eurojärjestelmän edellytyksiä osallistua ja päästä markkinoille. Vakuushallinnan kannalta markkinoiden katsotaan olevan helppopääsyiset, jos niiden menettelytapa- ja toimintasäännöt mahdollistavat sen, että eurojärjestelmä voi tarvittaessa hankkia markkinoilta tietoa ja likviditeettiä.

[4] Koska vakuuslistalta ei-hyväksyttyjen markkinoiden takia poistettavat kakkoslistan arvopaperit ovat maturiteetiltaan lyhytaikaisia, vastapuolet voivat tallettaa vakuustililleen näitä arvopapereita aina toukokuuhun 2007 saakka.

[5] Yleisasiakirjan luvun 6 osassa 6.2 todetaan, että ykköslistan arvopapereiden on täytettävä ”…tiukat luottokelpoisuusvaatimukset. Velkainstrumenttien luottokelpoisuutta arvioidessaan EKP ottaa huomioon mm. markkinoilla toimivien luokituslaitosten saatavilla olevat luottoriskiluokitukset, vakavaraisten takaajien antamat takaukset ja tietyt institutionaaliset kriteerit, jotka varmistaisivat erityisen hyvän suojan arvopaperinhaltijoille…”.

Yhteyshenkilöt