LEHDISTÖTIEDOTE:

EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN

10.12.2003

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot kerättiin ensimmäisen kerran tammikuulta 2003. Tiedonkeruu kattaa sekä uusien liiketoimien että kantatietojen korot. Tiedot kerätään kuukausittain otokselta, joka käsittää noin 1 800 euroalueella olevaa luottolaitosta. Uudet korkotilastot kattavat korot, joita euroalueen rahalaitokset soveltavat kaikkiin keskeisiin euroalueen kotitalouksien ja yritysten euromääräisten talletusten ja lainojen ryhmiin, sekä vastaavat määrätiedot. Tilastotiedot julkaistaan euroalueelta kokonaisuudessaan sekä jokaisen jäsenvaltion osalta (kunkin kansallisen keskuspankin verkkosivuilla).

Uudet yhdenmukaistetut tilastot merkitsevät huomattavaa parannusta tietoihin, jotka ovat käytettävissä analysoitaessa rahatalouden kehitystä, rahapolitiikan muutosten välittymistä euroalueen talouksiin ja rahoitusjärjestelmän vakautta. Lainojen korot valaisevat myös rahoitusoloja, ja laina- ja talletuskorkojen erot puolestaan kuvaavat pankkitoiminnan tilaa. Lisäksi tiedot talletusten ja lainojen määristä voivat antaa lisävalaistusta rahoitusmarkkinoiden kehityksestä, sillä ne täydentävät EKP:n säännöllisesti julkaisemia rahalaitosten tasetilastoja. Uusien yhdenmukaistettujen korkotilastojen myötä pankkien ja suuren yleisön on ensimmäistä kertaa mahdollista vertailla rahalaitosten korkojakoko euroalueella mielekkäästi.

Uusilla tilastoilla korvataan 10 yhdenmukaistamatonta euroalueen pankkien luotto- ja talletuskorkoa, jotka EKP on julkaissut tammikuusta 1999 lähtien. Uudet tilastot eroavat kattavuudeltaan ja määritelmiltään merkittävästi aiemmin julkistetuista pankkikorkotilastoista. Siksi uusia ja vanhoja korkotietojaei voi vertailla suoraan keskenään.

Rahalaitosten korkotilastot julkistetaan toistaiseksi 30. työpäivänä tarkastelujakson päättymisestä. Seuraava lehdistötiedote on suunniteltu julkaistavaksi 15.1.2004. Tiedot julkistetaan myös EKP:n verkkosivuilla, EKP:n Kuukausikatsauksessa ja EKP:n tilastovihkosessa "ECB Statistics Pocket Book".

RAHALAITOSTEN KORKOJEN KEHITYS (TAMMIKUU 2003 - SYYSKUU 2003)

Uusien korkotilastojen mukaan rahalaitosten keskimääräiset euroalueen talletus- ja lainakorot poikkeavat toisistaan ja riippuvat lisäksi maturiteetista, asiakasryhmästä, lainan käyttötarkoituksesta jne. Esimerkiksi syyskuussa 2003 yritysten yön yli -talletusten korko oli 0,87%, kun kotitalouksien yön yli -talletusten korko oli 0,68%. Kotitalouksien tekemien, irtisanomisajaltaan enintään kolmen kuukauden talletusten keskikorko oli 1,93%. Pitkäaikaisille talletuksille, esim. yritysten yli kahden vuoden määräaikaistalletuksille, maksettiin korkoa 3,64%. Kotitalouksien vaihtuvakorkoisten ja alkuperäiseltä koron kiinnitysajaltaan enintään yhdeksi vuodeksi sidottujen kulutusluottojen korko oli 7,37 %. Yritysten yli miljoonan euron suuruisten vaihtuvakorkoisten ja alkuperäiseltä koron kiinnitysajaltaan enintään yhdeksi vuodeksi sidottujen lainojen korko oli sitä vastoin 3,11 %. Kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen korko, jonka alkuperäinen kiinnitysaikaoli yli yksi vuosi ja enintään viisi vuotta, oli 4,10 %.

Kun tarkastellaan vuoden 2003 korkokehitystä, uusia liiketoimia koskevat tilastot vahvistavat, että rahalaitosten talletuskorot laskivat tammi- ja syyskuun 2003 välisenä aikana. Lyhytaikaisten talletusten korot laskivat 20-35 peruspistettä ja lasku koski sekä kotitalouksien että yritysten yön yli -talletuksia ja kotitalouksien irtisanomisajaltaan enintään kolmen kuukauden talletuksia (ks. kuvio 1). Pitkäaikaisista talletuksista kotitalouksien yli kahden vuoden määräaikaistalletusten korko laski noin 75 ja yritysten vastaava korko noin 60 peruspistettä (ks. kuvio 2).

Myös useimmat rahalaitosten myöntämien eri lainatyyppien keskikoroista laskivat tammikuusta syyskuuhun 2003. Yritysten ja kotitalouksien lainojen korkokehitys ei kuitenkaan ollut yhtenäistä (ks. kuvio 3). Yritysten sekkiluottojen korko laski noin 75 peruspistettä ja yli miljoonan euron suuruisten vaihtuvakorkoisten ja alkuperäiseltä koron kiinnitysajaltaan enintään yhdeksi vuodeksi sidottujen lainojen korko laski 60 peruspistettä. Sitä vastoin kotitalouksien sekkiluottojen korko laski ainoastaan 13 peruspistettä. Vaihtuvakorkoisten ja alkuperäiseltä koron kiinnitysajaltaan enintään yhdeksi vuodeksi sidottujen kulutusluottojen korko jopa nousi noin 15 peruspistettä.

Pitkäaikaisista koroista kotitalouksien lainakorot laskivat enemmän kuin yrityksille myönnettyjen lainojen (ks. kuvio 4). Kotitalouksille myönnettyjen, alkuperäiseltä koron kiinnitysajaltaan yli viideksi ja enintään 10 vuodeksi sidottujen asuntolainojen korko laski noin 60 peruspistettä tammi-syyskuussa 2003. Sen sijaan yrityksille myönnettyjen yli miljoonan euron suuruisten, alkuperäiseltä koron kiinnitysajaltaan yli 5 vuodeksi sidottujen lainojen korko laski samana aikana noin 35 peruspistettä. Erot saattavat jossakin määrin kuvastaa rahalaitosten muuttunutta käsitystä eri lainamuotoihin liittyvistä luottoriskeistä.

Rahalaitosten lyhytaikaisten korkojen kehitystä tammikuusta syyskuuhun 2003 voidaan verrata kolmen kuukauden rahamarkkinakorkojen noin 70 peruspisteen laskuun samana aikana (ks. myös kuviot 1 ja 3). Uudet tilastot vahvistavat täten aiempien tilastojen perusteella tehdyn havainnon, että yön yli -talletusten ja tavanomaisten säästötalletusten (eli kotitalouksien tekemien irtisanomisajaltaan enintään kolmen kuukauden talletusten) korot seuraavat erityisen hitaasti rahamarkkinakorkojen muutoksia. Näyttää myös siltä, että kotitalouksien lyhytaikaiset lainakorot ovat olleet jäykkäliikkeisempiä kuin yritysten vastaavat korot.

Vertailukelpoiset pitkäaikaiset markkinakorot, esim. valtion viiden vuoden joukkolainojen korot, vaihtelivat vuoden 2003 aikana: laskettuaan ensin ne nousivat jälleen kesäkuun jälkeen ja olivat syyskuussa lähellä tammikuista tasoaan (ks. myös kuviot 2 ja 4). Rahalaitosten korot reagoivat yleensä jonkinlaisella viipeellä markkinakorkojen kehitykseen. Varsinkin kotitalouksien pitkäaikaisten talletusten korot näyttävät reagoineen varsin jähmeästi pitkäaikaisten markkinakorkojen viimeaikaiseen nousuun.

Uusista korkotilastoista saa myös kuvan lainanoton kokonaiskustannuksista kahden lainaryhmän osalta. Nämä kokonaiskustannukset, joita mitataan todellisena vuosikorkona, sisältävät koron lisäksi myös muut lainoihin liittyvät kulut, kuten selvityskulut, hallintokulut, asiakirjojen valmistelukulut, vakuuskulut ja luottovakuutuskulut. Saatavissa olleiden tietojen mukaan nämä kulut ovat kulutusluottojen osalta olleet suuremmat kuin asuntolainojen osalta (ks. kuvio 5). Kulutusluottojen todellisen vuosikoron ja painotetun keskikoron ero tammi-syyskuussa 2003 oli 65 peruspistettä ja asuntolainojen osalta vastaava ero oli 20 peruspistettä.

Uusissa korkotilastoissa on myös tietoja euromääräisten talletusten ja lainojen kantojen keskikoroista (ks. kuvio 6). Nämä tilastot kattavat kaikkien tarkasteluhetkellä voimassa olevien talletusten ja nostettujen lainojen keskikorot. Tästä seuraa, että kantojen korot vaihtelevat vähemmän kuin uusien liiketoimien korot.

Huom.

  • Yksityiskohtaisia tietoja rahalaitosten korkotilastoista on saatavissa EKP:n verkkosivujen osassa "Statistics" kohdassa "Euro area MFI interest rate statistics" (http://www.ecb.europa.eu). Rahalaitoksiin sisältyvät luottolaitokset ja vastaavanlaiset rahoituslaitokset. Korkotilastojen tiedonantajajoukko koostuu miltei yksinomaan luottolaitoksista..
  • Kunkin korkoluokan vastaavat määrätiedot ovat liitteen taulukoissa 2 ja 4.

Lisätietoja löytyy EKP:n www-sivuilla julkaistusta lehdistötiedotteen liitteestä [pdf 57 kB].

Yhteyshenkilöt