LEHDISTÖTIEDOTE

EKP:n rahapolitiikan strategia

8.5.2003

EKP:n neuvosto on arvioinut perusteellisesti EKP:n rahapolitiikan strategiaa, kun yhteistä rahapolitiikkaa on nyt harjoitettu euroalueella jo yli neljän vuoden ajan.

Strategia julkistettiin 13. lokakuuta 1998, ja se koostuu kolmesta osatekijästä, jotka ovat hintavakauden kvantitatiivinen määritelmä, rahan määrän merkittävä asema hintavakauteen kohdistuvien riskien arvioinnissa ja hintakehityksen laaja arviointi.

Strategia on havaittu toimivaksi kuluneiden runsaan neljän vuoden aikana. Neuvosto katsoi kuitenkin, että strategiaa on hyödyllistä arvioida saatujen kokemusten perusteella. Arvioinnissa on otettu huomioon julkisuudessa käyty keskustelu ja joukko eurojärjestelmän asiantuntijoiden tekemiä tutkimuksia.

Hintavakaus on määritelty euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) alle 2 prosentin vuotuiseksi nousuksi, ja siihen pyritään keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto on tänään vahvistanut tämän määritelmän, joka on ollut käytössä vuodesta 1998. Samalla neuvosto sopi, että hintavakauden tavoitteeseen pyrittäessä tähdätään inflaatiovauhdin säilyttämiseen 2 prosentin tuntumassa keskipitkällä aikavälillä. Tällä tarkennuksella korostetaan EKP:n vakaata pyrkimystä säilyttää riittävä turvamarginaali deflaatioriskiä vastaan. Siinä otetaan myös huomioon YKHIin mahdollisesti sisältyvä mittausharha ja inflaatioerot euroalueella.

EKP:n neuvosto vahvisti, että rahapoliittiset päätökset tulevat jatkossakin perustumaan hintavakauteen kohdistuvien riskien kattavaan analyysiin. Ajan kuluessa rahapolitiikan strategian molempien pilareiden mukaista analyysia on syvennetty ja laajennettu. Näin toimitaan jatkossakin. EKP:n neuvosto haluaa kuitenkin selventää viestintää tavasta, jolla eri lähteistä saatavien tietojen johdonmukaisuus varmistetaan, kun tehdään lopullisia arvioita hintavakauteen kohdistuvista riskeistä.

Tämä muutos tulee näkymään pääjohtajan puheenvuoron rakenteessa. Jatkossa alustuspuheenvuoro alkaa taloudellisella analyysillä, jonka pohjalta tarkastellaan hintavakauteen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä kohdistuvia riskejä. Kuten aikaisemminkin, tässä osassa käsitellään euroalueen talouteen kohdistuvia sokkeja ja arvioita keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä.

Seuraavaksi arvioidaan pitkän aikavälin inflaatiokehitystä rahatalouden analyysin avulla, sillä pitkällä aikavälillä rahan määrän ja hintojen kehityksen välillä on kiinteä yhteys. Kuten ennenkin, rahan määrän kehitystä analysoitaessa otetaan huomioon monenlaisia rahatalouden indikaattoreita kuten M3:n erät ja vastaerät, erityisesti luotonannon kehitys, ja useita liiallista likviditeettiä mittaavia indikaattoreita.

Alustuspuheenvuoron uusi rakenne viestii aiempaa havainnollisemmin siitä, miten nämä kaksi analyyttistä näkökulmaa täydentävät toisiaan EKP:n neuvoston arvioidessa hintavakauteen kohdistuvia riskejä. Rahatalouden analyysillä pyritään vahvistamaan käsitystä siitä, mitkä taloudellisesta analyysistä saadut lyhyen ja keskipitkän aikavälin tiedot ovat merkittäviä keskipitkän ja pitkän aikavälin näkökulmasta.

EKP:n neuvosto päätti myös lopettaa rahan määrän kasvulle annetun viitearvon vuosittaiset tarkistukset korostaakseen sitä, että viitearvo toimii vertailuarvona rahatalouden kehitykselle nimenomaan pitkällä aikavälillä. Viitearvon taustalla olevia oletuksia ja olosuhteita arvioidaan kuitenkin edelleen neuvostossa.

EKP julkaisee tänään verkkosivuillaan joukon taustatutkimuksia, jotka sen henkilöstö on laatinut käytettäviksi aikaisempien tutkimusten ohessa EKP:n neuvoston tarkastellessa EKP:n rahapolitiikan strategiaa.

Yhteyshenkilöt