European Central Bank - eurosystem
European Central Bank - eurosystem
Search
Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
LEHDISTÖTIEDOTE:

RAHAN MÄÄRÄN KASVULLE ASETETUN KVANTITATIIVISEN VIITEARVON TARKISTAMINEN

5.12.2002

Viitearvon tarkistaminen

Joulukuun 5. päivänä 2002 pitämässään kokouksessa EKP:n neuvosto tarkasteli rahan määrän kasvulle asettamaansa viitearvoa ja päätti pitää lavean raha-aggregaatin M3:n vuotuiselle kasvuvauhdille asetetun 4½ prosentin viitearvon edelleen ennallaan.

Tämä päätös perustui siihen, että oletukset, joiden perusteella viitearvo ensimmäisen kerran laskettiin joulukuussa 1998 ovat tämänhetkisten tietojen mukaan edelleen perusteltuja. Näiden oletusten mukaan euroalueen potentiaalinen trendikasvu on 2–2½ % vuositasolla ja M3:n kiertonopeus hidastuu ½–1 % vuositasolla.

Potentiaalisen trendikasvun osalta EKP:n neuvosto katsoo, ettei ole olemassa mitään merkkejä sellaisista rakenteellisista muutoksista euroalueella, joiden vuoksi viitearvon perustana olevaa oletusta olisi muutettava. Euroalueen potentiaalisen kasvun olisi erittäin tärkeää vahvistua nopeasti. Vahvistuminen riippuu rakenneuudistusten edistymisestä, erityisesti työ- ja hyödykemarkkinoilla. Näin ollen EKP:n neuvosto seuraa vastaisuudessakin tuottavuuden kasvun kehitystä euroalueella, ja mahdolliset muutokset otetaan tarvittaessa huomioon EKP:n rahapolitiikassa.

Käytettävissä olevat tiedot vahvistavat, että M3:n kiertonopeutta koskeva oletus on edelleen perusteltu.

EKP:n neuvosto tarkastelee viitearvoa seuraavan kerran vuoden 2003 joulukuussa.

Taustaa: EKP:n rahapolitiikan strategia ja viitearvo

EKP:n neuvosto haluaa muistuttaa seuraavista viitearvon ominaisuuksista ja viitearvon roolista EKP:n rahapolitiikan strategiassa:

  1. EKP:n rahapolitiikan strategian ensimmäisessä pilarissa annetaan rahan määrälle merkittävä asema, koska pohjimmiltaan inflaatio on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä rahataloudellinen ilmiö. Yksi taloustieteen keskeisistä periaatteista on, että rahan määrän ja hintojen kehityksen välillä on keskipitkällä aikavälillä tiivis yhteys. Näin ollen hintavakauteen pyrkivien keskuspankkien on tärkeää analysoida rahan määrän kehityksen pitkäaikaisia trendejä. Raha- ja luottoaggregaateista saatavien tietojen hyödyntäminen auttaa keskuspankkeja näkemään erilaisten sokkien väliaikaisten vaikutusten läpi ja säilyttämään rahapolitiikassa keskipitkän aikavälin näkökulman. Tämä vastaa myös EKP:n neuvoston kokemusta siitä, että rahan määrän kehityksen analysointi yleensä ja M3:n kehityksen analysointi erityisesti on talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alun jälkeen auttanut merkittävästi taloudellisen tilanteen arvioinnissa ja rahapoliittisten päätösten tekemisessä. Lisäksi varallisuushintojen yliarvostukset ovat historiallisesti katsottuna yleensä liittyneet rahan ja luotonannon voimakkaaseen kasvuun. Raha- ja luottoaggregaattien analysointi auttaa tunnistamaan rahoitusmarkkinoiden tasapainottomuuksia, joilla saattaa puolestaan olla vaikutusta hintavakauteen.
  2. Viestiäkseen yleisölle rahan määrälle antamastaan merkittävästä asemasta EKP:n neuvosto päätti lokakuussa 1998 ilmoittaa asettavansa lavean raha-aggregaatin kasvuvauhdille viitearvon. Joulukuussa 1998 EKP:n neuvosto ilmoitti lavean raha-aggregaatti M3:n vuotuiselle kasvuvauhdille asettamansa ensimmäisen viitearvon, joka oli 4½ %. Useat empiiriset tutkimustulokset ovat vahvistaneet, että euroalueella on riittävät edellytykset viitearvon ilmoittamiselle, koska rahan kysyntä on vakaata. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että M3 on hyvä keskipitkän aikavälin hintakehitystä ennakoiva indikaattori.
  3. Viitearvo on johdettu tavalla, joka on sopusoinnussa hintavakauden kanssa ja edistää sen saavuttamista. Viitearvon johtaminen perustuu siten EKP:n määritelmään hintavakaudesta. Hintavakaus määritellään euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) alle kahden prosentin vuotuiseksi nousuksi. Jotta viitearvo olisi yhdenmukainen EKP:n rahapolitiikan strategian keskipitkän aikavälin periaatteen kanssa, se johdetaan M3:n kiertonopeuden keskipitkän aikavälin kehitystä ja keskipitkän aikavälin potentiaalista trendikasvua koskevien oletusten perusteella. Joulukuun 5. päivänä 2002 pitämässään kokouksessa EKP:n neuvosto arvioi uudestaan keskipitkän aikavälin oletuksia, joiden perusteella viitearvo on laskettu, ja vahvisti, etteivät ne ole muuttuneet. Nämä oletukset ovat seuraavat:
    1. M3:n kiertonopeus hidastuu trendinomaisesti noin ½–1 % vuositasolla.
    2. Potentiaalisen tuotannon trendikasvu on 2–2½ % vuositasolla.
    Ottaen huomioon hintavakauden määritelmän ja nämä kaksi oletusta EKP:n neuvosto päätti pitää rahan määrän nykyisen viitearvon eli M3:n vuotuisen kasvuvauhdin 4½ prosentin viitearvon ennallaan. EKP:n neuvosto tulee vastaisuudessakin seuraamaan rahan määrän kehitystä viitearvoon nähden vuotuisen kasvuvauhdin kolmen kuukauden liukuvan keskiarvon perusteella ja perustamaan arvionsa euroalueen likviditeettitilanteesta edelleen pitkäaikaisiin poikkeamiin viitearvosta sekä niiden taustalla oleviin syihin.
  4. EKP:n neuvosto haluaa korostaa, että rahan määrän kasvulle annettu viitearvo on keskipitkän aikavälin käsite, joka perustuu keskipitkän aikavälin oletuksiin sen perustekijöiden kehityksestä. Rahan määrän lyhyen aikavälin muutoksia saattaa yleisesti ottaen olla vaikea tulkita, ja ne voivat johtua monista tilapäisistä tekijöistä, joilla ei välttämättä ole merkitystä tulevan hintakehityksen kannalta. Tästä syystä EKP:n neuvosto ilmoitti jo vuonna 1998, ettei viitearvon asettaminen tarkoita, että EKP sitoutuisi mekanistisesti korjaamaan rahan määrän kasvun lyhyen aikavälin poikkeamat viitearvosta. Pikemminkin viitearvo ilmoittaa selkeästi, minkälaisen rahan määrän kasvuvauhdin katsotaan olevan yhdenmukainen hintavakauden säilymisen kanssa keskipitkällä aikavälillä, ja se on siten keskeinen väline rahapolitiikan analysoinnissa. Rahapolitiikkaa harjoittava keskuspankki joutuu ajan mittaan reagoimaan erilaisiin sokkeihin, ja silloin viitearvo auttaa sitä pitämään näköpiirissä sen tosiasian, että rahan määrän kasvun on riittävän pitkällä aikavälillä tarkasteltuna oltava sopusoinnussa hintavakauden tavoitteen kanssa.
  5. M3:n vuotuisen kasvuvauhdin viitearvopoikkeamien analysointi on merkittävä osatekijä arvioitaessa rahatalouden kehitystä ja sen vaikutusta tulevaan hintavakauteen. Rahataloutta analysoidaan kuitenkin myös muistakin näkökulmista. Myös muut rahatalouden indikaattorit (kuten M1 ja yksityiselle sektorille myönnettävät luotot) sisältävät tärkeitä tietoja. Euroalueen likviditeettitilanteen laajassa arvioinnissa on myös tärkeää ottaa huomioon M3:n kasvuvauhdin aiemmat poikkeamat viitearvosta. M3:n kehitystä on lisäksi analysoitava yhdessä muiden indikaattoreiden kanssa (esim. BKT, hinnat, korot ja muut rahamarkkinoiden kehitystä kuvaavat indikaattorit), jotta rahatalouden kehitykseen vaikuttavien sokkien luonne voitaisiin ymmärtää ja tulevaa hintakehitystä ennakoida parhaalla mahdollisella tavalla.
  6. M3:n nopeaa kasvuvauhtia viimeisten puolentoista vuoden aikana on näin ollen arvioitava yhdessä euroalueen muun yksityisen sektorin kuin rahalaitosten sijoitusten huomattavien uudelleenjärjestelyjen kanssa. Nämä uudelleenjärjestelyt johtuivat suuresta epävarmuudesta ja vaikeuksista rahoitusmarkkinoilla sekä erityisesti osakemarkkinoiden ennennäkemättömän voimakkaasta laskusta viimeisten kahden vuoden aikana. Nämä poikkeukselliset kehityssuunnat ovat saaneet euroalueella sijaitsevat muut kuin rahalaitokset vähentämään suhteellisen riskipitoisten sijoitustensa, kuten osakkeiden, määrää ja lisäämään suhteellisten likvidien ja vähäriskisten, M3:een sisältyvien instrumenttien osuutta. Rahoitusmarkkinoiden pitkään jatkunut epävarmuus on aiheuttanut merkkejä epävakaudesta M3:n lyhyen aikavälin dynamiikkaan, mikä näkyy euroalueella käytettävissä olevissa rahan kysyntämalleissa. Viitearvo on kuitenkin keskipitkän aikavälin käsite, eikä sitä siksi pitäisi arvioida lyhyen aikavälin perusteella. Näin ollen ja kun otetaan huomioon viimeaikaisen osakkeiden hintojen laskun poikkeuksellinen voimakkuus ja kesto, viimeisten kahden vuoden tapahtumien ei odoteta toistuvan säännöllisesti. Vielä tärkeämpää on se, että viitearvon johtamisen taustalla olevassa euroalueen rahan määrän ja hintojen välisessä pitkän aikavälin riippuvuussuhteessa ei ole merkkejä rakenteellisista katkoksista tai muutoksista. Tämän pitkän aikavälin riippuvuussuhteen vakautta on kuitenkin vastaisuudessakin seurattava euroalueella tarkasti.
  7. Tämänhetkinen epävarmuus rahoitusmarkkinoilla ja koko taloudessa aiheuttaa sen, että rahan määrän kehityksen tulkinta on tällä hetkellä tavallista vaikeampaa. Erityisesti epävarmaa on se, milloin tilanne rahoitusmarkkinoilla normalisoituu. Tässä tilanteessa rahan määrän pitkään voimakkaana jatkunut kasvu, jota vahvistavat myös alhaiset rahan hallussapidon vaihtoehtoiskustannukset, on johtanut likviditeetin huomattavaan lisääntymiseen euroalueella. Kun otetaan huomioon taloudellisen toimeliaisuuden tämänhetkinen suhteellinen heikkous, likviditeetin määrän kasvun ei katsota viittaavan lähitulevaisuudessa hintavakautta uhkaaviin riskeihin.
  8. EKP:n neuvosto haluaa myös muistuttaa, että EKP:n rahapolitiikan strategia perustuu kahteen pilariin, joiden avulla tulevaan hintavakauteen kohdistuvia riskejä arvioidaan. Rahan määrän kehitystä on aina analysoitava yhdessä EKP:n rahapolitiikan strategian toisen pilarin kanssa, jossa hintavakauteen kohdistuvia riskejä arvioidaan muiden reaalitaloutta ja rahoitusmarkkinoita kuvaavien indikaattoreiden avulla. Tämä kannustaa vertailemaan eri indikaattoreista saatavia tietoja, mikä pienentää väärien rahapoliittisten päätösten riskiä epävarmassa toimintaympäristössä.
YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle