LEHDISTÖTIEDOTE:

Puolivuosittainen tiedote euroväärennöksistä

31.7.2002

Tämä lehdistötiedote on ensimmäinen Euroopan keskuspankin (EKP) kahdesti vuodessa julkaistavista tiedotteista, jotka käsittelevät euroväärennöksiä.

Tämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana (eli sen jälkeen kun ensimmäiset eurosetelit ja -kolikot laskettiin liikkeeseen) euroseteliväärennöksiä on ilmennyt 21 965. Luku on alle 7 prosenttia väärennettyjen kansallisten rahojen määrästä samana ajanjaksona vuonna 2001, kun lasketaan yhteen euroalueen kansallisten keskuspankkien kirjaamat luvut. Euroväärennökset ovat siis ainakin toistaiseksi erittäin harvinaisia, vaikka vaikuttaakin siltä, että väärentäminen on viime aikoina jonkin verran lisääntynyt. Väärennösten määrän tarkasteleminen maittain ei olisi mielekästä, sillä nykyään setelit (ja näin ollen myös väärennökset) liikkuvat maasta toiseen paljon suuremmassa määrin kuin aikaisemmin.

Niin euroseteleissä kuin eurokolikoissakin on useita ominaisuuksia, joiden ansiosta niitä on vaikea väärentää. On kuitenkin tärkeää varautua mahdollisuuteen, että väärennösten määrä vastaisuudessa kasvaa, ja eurojärjestelmä (eli EKP ja euroalueen maiden 12 kansallista keskuspankkia) seuraa kehitystä tarkasti, erityisesti seuraavin tavoin:

  • Eurojärjestelmä toimii – Europolin välityksellä – läheisessä yhteistyössä kansallisten poliisivoimien kanssa valuuttoja koskevan rikollisuuden havaitsemiseksi ja pyrkii edistämään rahanväärentäjien sekä väärää rahaa tietoisesti ja vilpillisessä mielessä hallussa pitävien tai käyttävien henkilöiden syytteeseen asettamista.
  • Eurojärjestelmä on perustanut EKP:n tiloihin rahanväärennösten tutkimuskeskuksen, josta käsin koordinoidaan kaikkien seteliväärennösten analysointia. Väärennetyt setelit analysoidaan joko yksittäisten jäsenmaiden tai EU:n tasolla riippuen väärennösten laadusta, määrästä ja levinneisyydestä. Kolikkoväärennösten analysointia koordinoi Euroopan teknis-tieteellinen keskus, jonka EU:n jäsenvaltiot ovat perustaneet Ranskan Pessacissa sijaitsevaan rahapajaan. Tämän keskuksen toiminnasta vastaa Euroopan komissio.
  • Sekä eurosetelien että -kolikoiden väärennöksiä koskevat tiedot syötetään rahanväärennösten tutkimuskeskuksen ylläpitämään yhteiseen tietokantaan. Tietokantaa käyttävät kaikki viranomaiset, jotka osallistuvat väärennösten torjuntaan EU:ssa. Rahanväärennösten tutkimuskeskuksessa analysoidaan ja käsitellään myös EU:n ulkopuolella havaittuja euroväärennöksiä, mutta niiden määrä on hyvin pieni.

Väärennettyjen eurosetelien laatu on yleensä ollut huono. Muutamaa poikkeusta (lähinnä 50 euron seteleitä) lukuun ottamatta väärennökset ovat amatöörien työtä. Koska euroväärennökset ovat huonolaatuisia ja koska ne kiinnostavat suurta yleisöä, väärennetyt setelit eivät "liiku" samalla tavoin kuin aidot. Ne havaitaan yleensä varsin nopeasti sen jälkeen, kun ne on laskettu liikkeeseen. Yhteensä 21 965 seteliväärennöstä kuudessa kuukaudessa tarkoittaa keskimäärin 121:tä väärennöstä päivässä. Koska kesäkuun lopussa liikkeessä oli noin 7,2 miljardia aitoa euroseteliä, alkuvuonna on ilmennyt vain yksi väärennös 59:ää miljoonaa aitoa liikkeessä olevaa seteliä kohden.

Alla olevassa taulukossa on esitetty väärennösten jakautuminen eri seteliarvojen kesken.

5 € 10 € 20 € 50 € 100 € 200 € 500 € Yhteensä
Määrä 309 1 210 3 323 14 307 2 261 518 37 21 965
Prosentti-osuus 2 6 15 65 10 2 0 100

Väärentäjät ovat suosineet 50 euron seteliä, mahdollisesti koska 50 euron seteleitä käytetään paljon.

Kolikoiden väärentäminen on vielä harvinaisempaa kuin setelien. Toistaiseksi on raportoitu vain 68 kolikkoväärennöstä. Kolikoiden vähäisen arvon vuoksi osa havainnoista ei kuitenkaan koskaan tule viranomaisten tietoon.

EKP on voinut todeta, että suuri yleisö on seurannut eurojärjestelmän tiedotuskampanjaa ja ottanut uuden rahan innokkaasti vastaan. Tiedotuskampanjan suositus setelin aitouden varmistamiseksi, "tunnustele painatusta, katso seteliä valoa vasten ja kallistele sitä", on osoittautunut tehokkaaksi väärennösten havaitsemismenetelmäksi. On kaikkien edun mukaista, että eurojen väärentämistä vastustetaan valppaasti – muistamalla aina tunnustella setelin painatusta, katsoa seteliä valoa vasten ja kallistella sitä.

Yhteyshenkilöt