Kuva-aiheet

50 euron setelin etusivu 50 euron setelin takasivu

Toisen eurosetelisarjan ulkoasu on kehitetty ensimmäisen sarjan pohjalta, eli senkin aihepiirinä on ”aikakaudet ja tyylisuunnat”. Setelien ulkoasua on kuitenkin hieman muutettu uusia ja entistä kehittyneempiä turvatekijöitä varten. Uuden ilmeen myötä uudet eurosetelit on myös helppo erottaa ensimmäisen sarjan seteleistä.

Setelien ulkoasun uudistajaksi valittiin Berliinissä toimiva setelisuunnittelija Reinhold Gerstetter.

Ikkunat ja porttikäytävät kummankin sarjan eurosetelien etusivulla kuvastavat avoimuuden ja yhteistyön henkeä Euroopassa. Takasivun sillat esittävät vertauskuvallisesti yhteyksiä paitsi Euroopan kansojen kesken myös Euroopan ja muun maailman välillä.

Toisenkin sarjan eurosetelien aihepiirinä ovat arkkitehtoniset tyylisuunnat seitsemältä Euroopan kulttuurihistorian eri aikakaudelta. Kuva-aiheina ei kuitenkaan ole käytetty olemassa olevia rakennuksia tai siltoja. Setelien kuva-aiheet edustavat seuraavia arkkitehtonisia tyylisuuntia:

  • 5 €: klassinen
  • 10 €: romaaninen
  • 20 €: goottilainen
  • 50 €: renessanssi
  • 100 €: barokki ja rokokoo
  • 200 €: 1800-luvun teräs- ja lasiarkkitehtuuri

Kaikki nämä ikkunat, porttikäytävät ja sillat ovat tyyliteltyjä, eivätkä ne esitä mitään olemassa olevia rakennelmia.

Myös toisessa eurosetelisarjassa kullakin setelillä on hallitseva väri, jonka ansiosta se on helppo erottaa arvoltaan lähimmistä seteleistä. Hallitsevat värit ovat samat kuin ensimmäisen sarjan seteleissä: 5 euron setelissä harmaa, 10 euron setelissä punainen, 20 euron setelissä sininen, 50 euron setelissä oranssi, 100 euron setelissä vihreä ja 200 euron setelissä kellanruskea.

Muita ulkoasuseikkoja

  • Rahayksikön nimi ”euro” on painettu paitsi latinalaisin (EURO) ja kreikkalaisin (EYPΩ) myös kyrillisin aakkosin (EBPO), sillä kyrilliset aakkoset ovat käytössä Bulgariassa, joka liittyi Euroopan unioniin vuonna 2007.
  • Uusissa 5, 10 ja 20 euron seteleissä on Euroopan keskuspankin lyhenteen erikielisiä kirjoitusasuja kaikkiaan yhdeksän. Uudessa 50 euron setelissä kirjoitusasuja on kymmenen, sillä Kroatia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2013. Lyhenteiden järjestys perustuu EU:n käytäntöön, jossa maiden ja virallisten kielten nimet ovat niiden omakielisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Seuraavassa kerrotaan kunkin lyhenteen kohdalla, missä maissa se on käytössä. Kieli on mainittu sulkeissa.
    • BCE: Belgia (ranska), Espanja (espanja), Ranska (ranska), Italia (italia), Luxemburg (ranska), Portugali (portugali), Romania (romania)
    • ECB: Belgia (hollanti), Tšekki (tšekki), Tanska (tanska), Irlanti (englanti), Latvia (latvia), Liettua (liettua), Alankomaat (hollanti), Slovenia (sloveeni), Slovakia (slovakki), Suomi (ruotsi), Ruotsi (ruotsi), Iso-Britannia (englanti)
    • ЕЦБ: Bulgaria (bulgaria)
    • EZB: Saksa (saksa), Luxemburg (saksa), Itävalta (saksa)
    • EKP: Viro (viro), Suomi (suomi)
    • EKT: Kreikka (kreikka), Kypros (kreikka)
    • ESB: Kroatia (kroatia)
    • EKB: Unkari (unkari)
    • BĊE: Malta (malta)
    • EBC: Puola (puola)
  • (c)-symboli tekijänoikeussuojan merkkinä
  • EU:n lippu.

Näkövammaisten edustajia kuultiin toisen eurosetelisarjan suunnitteluvaiheessa, ja seteleihin on sisällytetty erityistekijöitä näkövammaisia varten. Näin tehtiin myös ensimmäistä eurosetelisarjaa suunniteltaessa.

Ensimmäisen eurosetelisarjan suunnittelukilpailu vuonna 1996

Allekirjoitukset

Euroseteleissä on joko Euroopan keskuspankin ensimmäisen pääjohtajan Willem F. Duisenbergin, toisen pääjohtajan Jean-Claude Trichet'n tai kolmannen pääjohtajan Mario Draghin allekirjoitus. Ne kaikki hyväksytään.

Kenen allekirjoitus setelissä on?

Willem F. Duisenberg

Kenen allekirjoitus setelissä on?

Jean-Claude Trichet

Kenen allekirjoitus setelissä on?

Mario Draghi

Euroopan kartta

Seteleissä näkyy Euroopan karttakuva, josta on kuitenkin jätetty pois alle 400 neliökilometrin suuruiset saaret. Sitä pienempiä alueita olisi ollut mahdotonta toteuttaa tarkasti laajamittaisessa offset-painatuksessa. Toisen sarjan setelien kartassa ovat mukana myös Malta ja Kypros.

Pienissä laatikoissa setelien alaosassa on Kanarian saarten lisäksi Ranskan merentakaisia alueita, joilla euro on käytössä.

Mitkä alueet on sijoitettu euroseteleissä laatikoihin Euroopan kartan viereen?

Ensimmäisen sarjan setelien maakoodit

Sarjanumeron edessä oleva kirjain eli maakoodi kertoo, minkä maan keskuspankin tilauksesta seteli on tuotettu (muttei välttämättä missä maassa se on painettu):

Esimerkkikuvassa S-kirjain kertoo, että seteli on painettu Italian keskuspankin tilauksesta. Alla olevaan taulukkoon on koottu kaikki maakoodit.

Maakoodit
¹ Euro otettiin käyttöön Latviassa 1.1.2014. Latvian keskuspankki voi käyttää C-kirjainta maatunnuksena tuottamiensa ensimmäisen sarjan eurosetelien sarjanumeroissa, mikäli se saa tulevissa tuotantojärjestelyissä valmistettavakseen ensimmäisen sarjan seteleitä. Lisätietoa setelien tuotannosta on englanniksi sivulla Banknotes and coins production
² Euro otettiin käyttöön Liettuassa 1.1.2015. Liettuan keskuspankki voi käyttää B-kirjainta maatunnuksena tuottamiensa ensimmäisen sarjan eurosetelien sarjanumeroissa, mikäli se saa tulevissa tuotantojärjestelyissä valmistettavakseen ensimmäisen sarjan seteleitä. Lisätietoa setelien tuotannosta on englanniksi sivulla Banknotes and coins production
³ Luxemburgin keskuspankin liikkeeseen laskemissa uusissa euroseteleissä koodi kertoo, missä maassa setelit on painettu.
Belgia Z
Saksa X
Viro D
Irlanti T
Kreikka Y
Espanja V
Ranska U
Italia S
Kypros G
Latvia C  ¹
Liettua B  ²
Luxemburg ³
Malta F
Alankomaat P
Itävalta N
Portugali M
Slovenia H
Slovakia E
Suomi L
 

Toisen sarjan setelien sarjanumero

Toisen sarjan setelien sarjanumero näkyy kahdessa paikassa. Takasivulla kulkee vaakasuorassa musta numero ja pystysuorassa erilaisella painovärillä painettu numero.

Vaakasuorassa sarjanumerossa on kaksi kirjainta ja kymmenen numeroa. Ensimmäinen kirjain kertoo, missä seteli on painettu (ks. alla oleva lista), ja toinen vaihtelee numeroiden tapaan.

Setelipainojen kirjaintunnisteet
Belgian keskuspankki Z
Kreikan keskuspankki Y
Giesecke & Devrient GmbH (München) X
Giesecke & Devrient GmbH (Leipzig) W
IMBISA V
Ranskan keskuspankki U
Irlannin keskuspankki T
Italian keskuspankki S
Bundesdruckerei GmbH R
Joh. Enschede Security Printing BV P
Oesterreichische Banknoten und Sicherheitsdruck GmbH N
Valora M
ei käytössä L
ei käytössä K
De La Rue Currency (Gateshead) J
De La Rue Currency (Loughton) H
ei käytössä G
ei käytössä F
Oberthur Fiduciaire E
Polska Wytwórnia Papierów Wartościowych D
ei käytössä C
ei käytössä B
ei käytössä A