32003O0002

Euroopan keskuspankin suuntaviivat,

annettu 6 päivänä helmikuuta 2003,

tietyistä raha- ja pankkitilastotietoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista ja kansallisten keskuspankkien tiedonantomenettelyistä

(EKP/2003/2)

(2003/652/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä "perussääntö") ja erityisesti sen 5.1, 12.1 ja 14.3 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetussa asetuksessa EKP/2001/13(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(2), säädetään, että rahalaitossektorin konsolidoidun taseen säännöllistä laatimista varten varsinaisiin tiedonantajiin kuuluvat rahalaitokset ilmoittavat tasettaan koskevat tilastotiedot sen jäsenvaltion keskuspankille, jossa rahalaitos sijaitsee. Näin ollen on tarpeen määritellä ne muodot ja menettelytavat, joita kansallisten keskuspankkien on noudatettava ilmoittaessaan Euroopan keskuspankille (EKP) varsinaisilta tiedonantajilta ja kansallisten keskuspankkien omista taseista saadut tilastotiedot asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti. EKP johtaa tilastointia varten omasta taseestaan tietoja, jotka vastaavat kansallisten keskuspankkien taseistaan johtamia tietoja. EKP:n laskemat raha-aggregaatit voivat sisältää valtion liikkeeseen laskemia talletuksia ja talletusten läheisiä vastineita. On myös tarpeen määritellä ne muodot ja menettelytavat, joita rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta ja muusta kansallisilta keskuspankeilta saadusta tiedosta laskettavien virtatilastojen tuottamisessa on sovellettava.

(2) Tilastoja koskeva tietojenvaihto eurojärjestelmässä on huomattavasti kehittynyt tietyistä raha- ja pankkitilastotietoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista ja kansallisten keskuspankkien tiedonantomenettelyistä 30 päivänä heinäkuuta 2000 annettujen suuntaviivojen EKP/2002/5(3) antamisen jälkeen asetuksen EKP/2001/13 sekä korkotilastoista, jotka koskevat rahalaitosten soveltamia kotitalouksien ja yritysten talletus- ja lainakorkoja 20 päivänä joulukuuta 2001 annetun asetuksen EKP/2001/18(4) voimaantulon johdosta. Tämän vuoksi suuntaviivojen EKP/2002/5 liitteet on saatettava ajan tasalle näillä suuntaviivoilla.

(3) EKP kerää ja kirjaa yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa Euroopan unionin (EU) sähköistä rahaa koskevien järjestelmien ominaisuuksia sekä näihin järjestelmiin liittyvien tilastotietojen saatavuutta ja laskemismenetelmiä koskevia tietoja.

(4) Luottolaitosten tasetta ja pankkisektorin muita rakenteellisia indikaattoreita koskeva täydentävä tieto on tarpeen tehtäessä makrovakausanalyysiä Euroopan tasolla.

(5) "Muita rahoituksen välittäjiä paitsi vakuutusyhtiöitä ja eläkerahastoja" koskevat lisätiedot ovat tarpeen, jotta voidaan muodostaa kokonaiskuva euroalueen rahoitustilanteesta. Muiden rahoituksen välittäjien toiminta on samankaltaista kuin rahalaitosten ja täydentää sitä, ja näiden tietojen kerääminen on erittäin tärkeää erityisesti sen vuoksi, että rahalaitosten kokonaan tai osittain omistamia muita rahoituksen välittäjiä ei konsolidoida rahalaitosten taseisiin EKP:lle toimitettavissa tilastotiedoissa. EKP noudattaa tässä yhteydessä lyhyen aikavälin lähestymistapaa, mikä merkitsee tilastojen laatimista saatavilla olevien kansallisten tietojen perusteella.

(6) On tarpeen kerätä lisätietoja rahalaitosten lainojen myymisestä/siirtämisestä kolmansille osapuolille (arvopaperistaminen), jotta voidaan seurata näiden toimenpiteiden mahdollisia vaikutuksia luottolaitosten "muille kotimaan sektoreille" myöntämiin lainoihin. Rahalaitosten lainojen myyminen/siirtäminen kolmansille saattaa pienentää rahalaitosten ilmoittamia määriä, ilman että se todellisuudessa vaikuttaisi muiden kotimaan sektoreiden rahoittamiseen.

(7) EKP voi toimia kanavana, jonka kautta eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit toimittavat raha- ja pankkitilastoja täydentäviä tietoja Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF).

(8) Kansallisten keskuspankkien rahalaitossektorin konsolidoitua tasetta koskevien tilastotietojen julkaisemiselle täytyy asettaa tietyt yhteiset säännöt, jotta voitaisiin varmistaa, että näihin tilastotietoihin liittyvien tärkeimpien markkinaherkkien aggregaattien julkistaminen tapahtuisi asianmukaisesti.

(9) Asetuksessa EKP/2001/13 säädetään, että luottolaitosten sen säännösten mukaisesti ilmoittamia tilastotietoja käytetään vähimmäisvarantojen soveltamisesta 1 päivänä joulukuuta 1998 annetun asetuksen EKP/1998/15(5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella EKP/2002/3(6), mukaisesti varantopohjan laskemiseen. Analyysiä varten EKP:n on toimitettava kuukausittain tilastotiedot kokonaisvarantopohjan jakautumisesta eri velkatyyppien kesken.

(10) Asetuksessa EKP/2001/13 säädetään, että EKP laatii luettelon rahalaitoksista tilastointia varten ja ylläpitää sitä ottaen huomioon tällaisen luettelon Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) vähimmäisvarantojärjestelmän yhteydessä tapahtuvan käytön toistuvuutta ja oikea-aikaisuutta koskevat vaatimukset. Näin ollen on tarpeen määritellä ne muodot ja menettelytavat, joita kansallisten keskuspankkien on noudatettava ilmoittaessaan EKP:lle tämän tehtävän suorittamisessa vaadittavat tiedot.

(11) Euroalueen rahalaitossektorin tasetilastojen laadun parantamiseksi on tarpeen luoda yhtenäiset säännöt täysimääräisistä raportointivaatimuksista asetuksen EKP/2001/13 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti vapautettujen pienten rahalaitosten tietojen estimoinnille.

(12) Arvopaperiemissioita koskeva tieto täydentää rahalaitossektorin tilastotietoja, sillä lainanottajien kannalta arvopaperiemissiot ovat vaihtoehto "pankkirahoitukselle", ja rahoitusvarallisuuden haltijat voivat pitää "muiden kuin pankkien" liikkeeseen laskemia arvopapereita pankkitalletusten ja pankkien liikkeeseen laskemien siirtokelpoisten instrumenttien osittaisina korvikkeina. Emissioiden jakautuminen sektoreittain kuvaa julkisen ja yksityisen sektorin pääomamarkkinoihin kohdistuvan kysynnän suhteellista merkitystä, ja sen avulla voidaan selittää omalta osaltaan markkinakorkojen liikkeitä, varsinkin kun kyseessä ovat keskipitkät tai pitkät maturiteetit. Euromääräisiä arvopaperiemissioita koskevaa tietoa voidaan käyttää arvioitaessa euron asemaa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Näitä tarkoituksia varten tarvitaan arvopaperiemissioita koskevia tilastotietoja kaikista euroalueen talousyksikköjen kaikkien valuuttojen määräisistä emissioista sekä kaikista euromääräisistä emissioista maailmanlaajuisesti eli sekä kotimaisista että ulkomaisista emissioista. EKP noudattaa tässä yhteydessä toistaiseksi lyhyen aikavälin lähestymistapaa, mikä merkitsee arvopaperiemissioita koskevien tilastojen laatimista saatavilla olevien kansallisten ja kansainvälisten tietojen perusteella.

(13) EKP:n on tarkkailtava rahapolitiikan välittymistä EKPJ:n perusrahoitusoperaatioiden korkojen muutosten kautta ymmärtääkseen paremmin raha-aggregaattien ja rahoitusmarkkinoiden hintamekanismin rakennetta ja toimintaa sekä voidakseen arvioida sektorikohtaisia rahoitusolosuhteita. Tätä varten tarvitaan pankkien luotto- ja talletuskorkoja koskevia tilastotietoja kotitalouksien ja yritysten osalta (jäljempänä "rahalaitosten soveltamat korot"). On näin ollen tarpeen määritellä ne muodot ja menettelytavat, joita kansallisten keskuspankkien on noudatettava ilmoittaessaan EKP:lle nämä tiedot asetuksen EKP/2001/18 mukaisesti. Kunnes euroalueella on saatavilla laadultaan riittäviä rahalaitosten korkotilastoja, EKP noudattaa lyhyen aikavälin lähestymistapaa keräämällä saatavilla olevista kansallisista tiedoista tiedonantajille ylimääräistä raportointirasitetta aiheuttamatta rajallisen määrän euroalueen (joka käsitetään yhdeksi talousalueeksi) pankkien luotto- ja talletuskorkoaggregaatteja koskevia tietoja. Halutessaan yksityiskohtaisemman analyysin pankkien luotto- ja talletuskoroista EKP käyttää erityisesti tärkeimpiä kansallisia korkoja eli niitä korkoja, joiden katsotaan olevan kyseisen jäsenvaltion vähittäisrahoitusmarkkinoiden tilan tärkeimpiä indikaattoreita ja joita käyttäjätkin yleensä tarkkailevat.

(14) On tarpeen sopia toimivista menettelytavoista näiden suuntaviivojen liitteisiin tehtäville teknisille muutoksille, joiden edellytyksenä on, etteivät ne vaikuta niiden perustana olevaan käsitteelliseen viitekehykseen tai raportoinnista aiheutuvaan rasitteeseen. Näitä menettelytapoja noudatettaessa otetaan huomioon EKPJ:n tilastokomitean näkemykset. Kansalliset keskuspankit voivat tilastokomitean välityksellä ehdottaa teknisiä muutoksia näiden suuntaviivojen liitteisiin.

(15) Perussäännön 12.1 ja 14.3 artiklan mukaisesti EKP:n suuntaviivat ovat erottamaton osa yhteisön lainsäädäntöä,

ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Määritelmät

Näissä suuntaviivoissa

1. käsitteillä "rahaliittoon osallistuva jäsenvaltio" ja "jossakin maassa oleva" on sama merkitys kuin Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98(7) 1 artiklassa on määritelty;

2. käsitteellä "euroalue" tarkoitetaan rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden aluetta ja EKP:tä;

3. käsitteellä "eurojärjestelmä" tarkoitetaan rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja ja EKP:tä;

4. käsitteellä "luottolaitos" on sama merkitys kuin asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan 1 osan I.2 kohdassa.

2 artikla

Rahalaitossektorin konsolidoitu tase ja virtatietojen laskeminen

1. Kansalliset keskuspankit laativat ja ilmoittavat asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti kaksi tasetta oman jäsenvaltionsa alasektoreista "keskuspankki" ja "muut rahalaitokset". Erityisesti "keskuspankin" tasetta koskevat vaaditut tilastotiedot eritellään tarkemmin liitteessä I olevissa raha- ja pankkitilastojen vastaavuustaulukoissa. EKP ottaa tilastointia varten omasta taseestaan vastaavat tiedot kuin kansalliset keskuspankit omista taseistaan. Kansalliset keskuspankit, jotka laativat omat taseensa, noudattavat liitteen II mukaista menettelyä valvoessaan säännöllisesti tilastointitarkoituksia varten laadittavan eurojärjestelmän yhteenlasketun kuukauden lopun taseen ja eurojärjestelmän viikkotaseen vastaavuutta ja ilmoittaessaan säännöllisesti EKP:lle valvontansa tuloksista. Oman taseensa laativa EKP noudattaa samaa menettelytapaa. Tilastotiedot tulee ilmoittaa liitteessä III esitetyn aikataulun mukaisesti.

2. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat lisäksi liitteessä IV luetellut rahalaitosten ja muiden kuin rahalaitosten liikkeeseen laskemaa sähköistä rahaa koskevat tilastotiedot sikäli kuin ne ovat saatavilla. Keskuspankkien on toimitettava kuukausittaiset tiedot EKP:lle vähintään kaksi kertaa vuodessa. EKP kerää ja kirjaa yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa vuositasolla EU:n sähköistä rahaa koskevien järjestelmien ominaisuuksia sekä näihin järjestelmiin liittyvien tilastotietojen saatavuutta ja laskemismenetelmiä koskevia tietoja.

3. Jotta EKP voisi analysoida Euroopan pankkisektorin makrovakautta ja rakenteellista kehitystä, kansalliset keskuspankit ilmoittavat luottolaitossektorin tasetiedot ja muut rakenteelliset indikaattorit liitteiden V ja VI mukaisesti.

4. Raha-aggregaattien laatimiseksi kansalliset keskuspankit ilmoittavat valtion talletusvelkoja ja hallussa olevia kassavaroja ja arvopapereita koskevat tilastotiedot liitteen VII mukaisesti sekä rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien haltijoita koskevat tiedot liitteen VIII mukaisen kotipaikkaa koskevan erittelyn mukaisesti täydentäen siten asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti toimitettavia tilastotietoja ja noudattaen asetuksessa annettuja raportointitiheyttä ja määräaikoja koskevia vaatimuksia.

5. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat lisäksi liitteessä IX lueteltuja lisätietoja koskevat tilastotiedot, sikäli kuin ne ovat saatavilla tai arvioitavissa parhaan arvion periaatteen mukaisesti tai sikäli kuin kyseinen liiketoiminta on rahataloudellisesti merkittävää, täydentäen siten asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti toimitettavia tilastotietoja ja noudattaen asetuksessa annettuja raportointitiheyttä ja määräaikoja koskevia vaatimuksia. EKP kerää ja kirjaa yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa kyseisten tilastotietojen saatavuutta ja laskemismenetelmiä koskevia tietoja.

6. Jotta EKP voisi laskea raha-aggregaatteihin ja niiden vastaeriin liittyviä virtatietoja, kansalliset keskuspankit ilmoittavat liitteen X mukaiset tilastotiedot.

7. Kansalliset keskuspankit saattavat päättää käyttää EKP:tä kanavana, jonka kautta ne toimittavat raha- ja pankkitilastoja täydentäviä tietoja IMF:lle, tämän kuitenkaan rajoittamatta kansallisten keskuspankkien velvoitteita IMF:ään nähden. Nämä täydentävät tiedot ja niihin liittyvät raportointiohjeet on kuvattu liitteessä XI.

8. Kansalliset keskuspankit eivät julkaise euroalueen kuukausittaisiin raha-aggregaatteihin liittyviä kansallisia tietoja ennen kuin EKP on julkaissut ne. Jos kansalliset keskuspankit julkaisevat kyseisiä tietoja, niiden tulee olla samoja kuin viimeksi julkaistujen euroalueen raha-aggregaattien kansallisissa osuuksissakin. Kun kansalliset keskuspankit toisintavat EKP:n julkaisemia euroalueen raha-aggregaatteja koskevia tietoja, toisintojen tulee tarkasti noudattaa alkuperäistä lähdettä.

9. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat rahalaitosten lainojen myymistä/siirtämistä kolmansille (arvopaperistaminen) koskevat tiedot liitteen XII mukaisesti, sikäli kuin tiedot ovat saatavilla tai arvioitavissa parhaan arvion periaatteen mukaisesti.

10. Kansalliset keskuspankit toimittavat tarvittaessa korjaukset EKP:lle liitteessä XIII määriteltyä menettelytapaa noudattaen.

11. Vaadittavat tilastotiedot toimitetaan EKP:lle muodossa, joka täyttää liitteessä XIII esitetyt vaatimukset. Liitteessä selvitetään myös, missä muodossa EKP palauttaa tilastotiedot kansallisille keskuspankeille.

12. Euroalueen rahalaitosten tasetilastojen laadun varmistamiseksi kansalliset keskuspankit estimoivat täysimääräisistä raportointivaatimuksista asetuksen EKP/2001/13 2 artiklan 2 kohdan perusteella vapautettujen pienten rahalaitosten tiedot sadan prosentin kattavuuteen EKP:lle ilmoitettavissa kuukausittaisissa ja neljännesvuosittaisissa rahalaitosten tasetiedoissa liitteen XIV mukaisesti.

3 artikla

Varantopohjaa ja varantopohjan vakiovähennyksiä koskevat tilastotiedot

1. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat varantopohjaa koskevat tilastotiedot EKP:lle liitteen XV mukaisesti, jotta tilastojen säännöllinen tuottaminen olisi mahdollista.

2. Luottolaitokset voivat asetuksen EKP/1998/15 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti soveltaa maturiteetiltaan enintään kahden vuoden velkapapereihin tai rahamarkkinapapereihin vakiovähennyksiä, joiden tarkkuutta valvoakseen EKP tekee kuukausittaisia laskelmia, jotka perustuvat luottolaitosten asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti kansallisille keskuspankeille antamiin kuukauden lopun tilastotietoihin. Kansalliset keskuspankit laskevat vaadittavat aggregaatit liitteen XVI mukaisesti ja ilmoittavat ne EKP:lle.

4 artikla

Tilastoinnissa käytettävä rahalaitosluettelo

Varmistaakseen, että tilastoinnissa käytettävä rahalaitosluettelo säilyy paikkansapitävänä ja ajan tasalla, kansalliset keskuspankit ilmoittavat päivityksistä liitteen XVII mukaisesti.

5 artikla

Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tasetiedot

Jotta EKP voisi säännöllisesti tuottaa kotimaisten muiden rahoituksen välittäjien toimintaa koskevia tilastotietoja, kansallisten keskuspankkien tulee ilmoittaa tilastotiedot liitteen XVIII mukaisesti, sikäli kuin tilastotiedot ovat saatavilla.

6 artikla

Arvopaperiemissiot

Jotta EKP voisi säännöllisesti tuottaa kattavia arvopaperiemissioita koskevia tilastoja, kansallisten keskuspankkien tulee ilmoittaa kaikki euroalueen talousyksikköjen kaikkien valuuttojen määräisiä emissioita sekä kaikkia euromääräisiä emissioita maailmanlaajuisesti eli sekä kotimaassa että ulkomailla koskevat tilastotiedot liitteen XIX mukaisesti viiden viikon kuluessa viitekuukauden päättymisestä, sikäli kuin tilastotiedot ovat saatavilla.

7 artikla

Rahalaitosten korkotilastot

1. Jotta EKP voisi säännöllisesti tuottaa rahalaitosten korkotilastoja, kansallisten keskuspankkien tulee antaa tilastotiedot liitteen XX mukaisesti. Tilastotiedot on annettava liitteessä III esitettyä aikataulua noudattaen.

2. Kansallisten keskuspankkien tulee edelleen antaa tilastotiedot pankkien laina- ja talletuskoroista liitteen XXI mukaisesti viimeistään 18. pankkipäivänä viitekuukauden päättymisestä, kunnes euroalueella on saatavilla laadultaan riittäviä rahalaitosten korkotilastoja, ja kaikissa tapauksissa enintään joulukuun 2003 viitekuukauteen asti. Aikataulu on esitetty liitteessä III. Kansallinen keskuspankki voi korvata liitteessä XXI kuvattuja euroalueen pankkien luotto- ja talletuskorkoja koskevat kansalliset osatekijänsä asianmukaisilla tilastotiedoilla, jotka on kerätty rahalaitosten korkotilastoja varten, mutta sen on tällöin noudatettava edellä mainittua määräaikaa, joka on 18 pankkipäivää viitekuukauden päättymisestä.

3. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle säännöllisesti tärkeimmät kansalliset pankkien luotto- ja talletuskorot eli ne korot, joiden katsotaan olevan kyseisen jäsenvaltion vähittäisrahoitusmarkkinoiden tilan tärkeimpiä indikaattoreita ja joita käyttäjätkin yleensä tarkkailevat, kunnes euroalueella on saatavilla laadultaan riittäviä rahalaitosten korkotilastoja, ja kaikissa tapauksissa enintään joulukuun 2003 viitekuukauteen asti.

8 artikla

Tilastotietojen laatu

Kansalliset keskuspankit seuraavat ja edistävät EKP:lle annettavien tilastotietojen laatua ja luotettavuutta, tämän kuitenkaan rajoittamatta EKP:n tarkastusoikeutta, josta on säädetty asetuksessa (EY) N:o 2533/98 sekä asetuksessa EKP/2001/13.

9 artikla

Toimitustapa

Kansalliset keskuspankit käyttävät tilastotietojen sähköiseen toimittamiseen EKP:lle EKPJ:n laitteistoa, joka hyödyntää ESCB-Net-tietoliikenneverkkoa. Sähköisessä muodossa olevien tilastotietojen vaihdossa käytetään tilastokomitean päättämää vakiomuotoa. Tämä toimitustapaa koskeva vaatimus ei estä käyttämästä jotakin muuta tapaa välittää tilastotietoja EKP:lle ennalta sovittuna varamenettelynä.

10 artikla

Yksinkertaistettu muutosmenettely

EKP:n johtokunnalla on oikeus tilastokomiteaa kuultuaan tehdä liitteisiin teknisiä muutoksia edellyttäen, etteivät nämä muutokset vaikuta niiden perustana olevaan käsitteelliseen viitekehykseen tai tiedonantajille jäsenvaltioissa raportoinnista aiheutuvan rasitteeseen.

11 artikla

Kumoaminen

Kumotaan 30 päivänä heinäkuuta 2001 annetut suuntaviivat EKP/2002/5.

12 artikla

Loppusäännökset

Nämä suuntaviivat osoitetaan rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille.

Nämä suuntaviivat tulevat voimaan 11 päivänä helmikuuta 2003.

Nämä suuntaviivat julkaistaan ilman liitteitä Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 6 päivänä helmikuuta 2003.

EKP:n neuvoston puolesta

Willem F. Duisenberg

(1) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(2) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

(3) EYVL L 220, 15.8.2002, s. 67.

(4) EYVL L 10, 12.1.2002, s. 24.

(5) EYVL L 356, 30.12.1998, s. 1.

(6) EYVL L 106, 23.4.2002, s. 9.

(7) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

LIITE I

VASTAAVUUSTAULUKOT RAHA- JA PANKKITILASTOJA VARTEN

Kansalliset keskuspankit ja Euroopan keskuspankki, jotka kokoavat omia taseitaan koskevat tilastotiedot, käyttävät seuraavia vastaavuustaulukoita valvoessaan säännöllisin väliajoin sitä, että tilastointia varten laadittava eurojärjestelmän kuukauden lopun yhteenlaskettu tase ja kirjanpitoa ja likviditeetin hallintaa varten päivittäin laadittavat rahoituslaskelmat ovat yhdenmukaisia. Tilastotiedot on ilmoitettava liitteessä III esitetyn kalenterin mukaisesti.

Vastaavuustaulukoissa on kuvattu yksityiskohtaisesti yhteydet kirjanpidon tase-erien ja tilastointia varten ilmoitettavien erien välillä.

Niissä annetaan ohjeita sekä kuukausittaisia että neljännesvuosittaisia tilastointivaatimuksia varten. Niihin liittyy aputaulukoita, joiden avulla kirjanpidon mukaiset ja tilastointiin liittyvät taseet voidaan yhdenmukaistaa vielä tarkemmin.

Vastaavuustaulukoiden vasemmassa reunassa esitetään rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetun asetuksen EKP/2001/13(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(2), liitteessä I olevien taulukoiden 1, 2, 3 ja 4 osalta erän numero, kuvaus ja erittely; vastaavuustaulukoiden oikealla puolella esitetään kunkin kirjanpitoerän osalta erän numero, kuvaus ja pyydettävä erittely. Tietyt asetuksen EKP/2001/13 tase-erät eivät ole sovellettavissa EKP:n/kansallisten keskuspankkien taseisiin (ne on merkitty "-").

Aputaulukot vastaavat asetuksen EKP/2001/13 alkuperäisiä taulukoita 1, 2, 3 ja 4. Kussakin solussa mainitaan kyseisten kirjanpitoerien numero.

Kansallisten keskuspankkien edellytetään näitä tilastotietoja kootessaan noudattavan tietyin poikkeuksin myös kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 5 päivänä joulukuuta 2002 annetuissa suuntaviivoissa EKP/2002/10 vahvistettuja yhdenmukaistettuja kirjanpitosääntöjä(3). Tärkeimmän poikkeuksen odotetaan olevan se, että niiden edellytetään arvostavan arvopaperisalkkunsa kuukausittain eikä neljännesvuosittain, kuten kirjanpitoa varten edellytetään.

Toinen poikkeus on se, että tilastointia varten kirjanpitoerät 9.5 "muut eurojärjestelmän sisäiset saamiset (netto)" ja 10.4 "muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)" on ilmoitettava bruttoperusteisesti. Toisaalta erä 14 "arvonmuutostilit" ilmoitetaan bruttoperusteisesti kirjanpidossa (toteutumattomat tappiot ilmoitetaan erässä 11 "muut saamiset") ja nettoperusteisesti tilastoissa.

VASTAAVUUSTAULUKOT RAHA- JA PANKKITILASTOJA VARTEN

(Kuukausittain toimitettavat tiedot)

>TAULUKON PAIKKA>

Kotimaiset eurojärjestelmän sisäiset erät koskevat vain EKP:tä tai Deutsche Bundesbankia.

VASTAAVUUSTAULUKOT RAHA- JA PANKKITILASTOJA VARTEN

(Kuukausittain toimitettavat tiedot)

>TAULUKON PAIKKA>

Kotimaiset eurojärjestelmän sisäiset erät koskevat vain EKP:tä tai Deutsche Bundesbankia.

VASTAAVUUSTAULUKOT RAHA- JA PANKKITILASTOJA VARTEN

Sektorikohtainen erittely (Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot)

>TAULUKON PAIKKA>

VASTAAVUUSTAULUKOT RAHA- JA PANKKITILASTOJA VARTEN

Sektorikohtainen erittely (Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot)

>TAULUKON PAIKKA>

VASTAAVUUSTAULUKOT RAHA- JA PANKKITILASTOJA VARTEN

Maakohtainen erittely (Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot)

>TAULUKON PAIKKA>

RAHA- JA PANKKITILASTOJA VARTEN

Maakohtainen erittely (Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot)

>TAULUKON PAIKKA>

VASTAAVUUSTAULUKOT RAHA- JA PANKKITILASTOJA VARTEN

Valuuttakohtainen erittely (Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot)

>TAULUKON PAIKKA>

VASTAAVUUSTAULUKOT RAHA- JA PANKKITILASTOJA VARTEN

Valuuttakohtainen erittely (Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Soluissa olevat numerot tarkoittavat kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 5 päivänä joulukuuta 2002 annetuissa suuntaviivoissa EKP/2002/10 määriteltyjä kirjanpitoeriä.

>PIC FILE= "L_2003241FI.012601.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

Soluissa olevat numerot tarkoittavat kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 5 päivänä joulukuuta 2002 annetuissa suuntaviivoissa EKP/2002/10 määriteltyjä kirjanpitoeriä.

>PIC FILE= "L_2003241FI.012901.TIF">

TAULUKKO 2

Erittely sektoreittain

Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot

>TAULUKON PAIKKA>

Soluissa olevat numerot tarkoittavat kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 5 päivänä joulukuuta 2002 annetuissa suuntaviivoissa EKP/2002/10 määriteltyjä kirjanpitoeriä.

>PIC FILE= "L_2003241FI.013201.TIF">

TAULUKKO 3

Erittely maittain

Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot

>TAULUKON PAIKKA>

Soluissa olevat numerot tarkoittavat kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 5 päivänä joulukuuta 2002 annetuissa suuntaviivoissa EKP/2002/10 määriteltyjä k-pitoeriä.

>PIC FILE= "L_2003241FI.013501.TIF">

TAULUKKO 4

Valuuttakohtainen erittely

Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot

>TAULUKON PAIKKA>

Soluissa olevat numerot tarkoittavat kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 5 päivänä joulukuuta 2002 annetuissa suuntaviivoissa EKP/2002/10 määriteltyjä kirjanpitoeriä.

>PIC FILE= "L_2003241FI.013801.TIF">

(1) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(2) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

(3) EUVL L 58, 3.3.2003, s. 1.

LIITE II

KIRJANPITO- JA TILASTOTIETOJEN VERTAILU EUROJÄRJESTELMÄN TASEEN OSALTA

KIRJANPITO- JA TILASTOTIETOJEN VÄLISIÄ TARKISTUKSIA KOSKEVAT OHJEET TASEEN LAATIJOILLE

1. Tässä liitteessä kuvataan menettelytapa, jota Euroopan keskuspankin (EKP) ja kansallisten keskuspankkien taseiden laatijoiden on noudatettava valvoessaan tilastointitarkoituksia varten laadittavan eurojärjestelmän yhteenlasketun kuukauden lopun taseen ja eurojärjestelmän viikkotaseen vastaavuutta. Vertailu koskee kahta EKP:n kuukausikatsauksen taulukkoa: kirjanpitotietoja sisältävää taulukkoa 1.1 ("Eurojärjestelmän kondolidoitu tase") ja tilastotietoja sisältävää taulukkoa 2.1 ("Eurojärjestelmän yhteenlaskettu tase").

2. Luettelo vastaavuuden tarkistuksista on tehty (ks. lisäys 1). Mikäli näiden kahden tietosarjan välillä on poikkeamia, ne on selitettävä. Lisäyksestä 2 ilmenevät näitä tarkistuksia koskevat selitykset. Vertailuissa käytettävät taulukon 2.1 tilastolliset aggregaatit on lueteltu lisäyksessä 3, josta ilmenevät näiden aggregaattien ja taseen perustietojen väliset yhteydet.(1) Kirjanpitotietojen kuvauksen osalta kirjanpitoa ja tietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 5 päivänä joulukuuta 2002 annetaan täydelliset taustatiedot viikkotaseen rakenteesta, sitä laadittaessa sovellettavista kirjanpitokäytännöistä ja viikkotaseen sisällöstä.

3. Taseiden laatijoiden edellytetään tekevän tarkistukset kuukausittain kansallisten keskuspankkien maakohtaisten perustietojen ja EKP:n taseen vastaavuuden varmistamiseksi. Näiden kahden tietosarjan täsmällinen vastaavuus on mahdollista vain silloin, kun kirjanpidon viikkotaseen päiväys on sama kuin tilastoraporttien viitepäivämäärä (eli kuukauden viimeinen päivä). Muina raportointijaksoina näillä tarkistuksilla varmistetaan se, että kirjanpito- ja tilastotiedot ovat hyvin lähellä toisiaan, vaikka ne eivät olisikaan täysin samat. Niiden raportointijaksojen osalta, joissa kyseiset kaksi päivämäärää eivät ole samat, kansalliset keskuspankit saavat verrata tilastotietoja kuukauden viimeisenä pankkipäivänä laadittuun "päivätaseeseen".

4. Taseiden laatijoiden edellytetään ilmoittavan EKP:lle (raha- ja pankkitilastot -osasto) näiden tarkistusten tuloksesta. Ilmoitus toimitetaan ennen tilastotietoja tai niiden yhteydessä eli viitepäivämäärää seuraavaan 15. työpäivään mennessä. Mikäli tarkistuksissa todetaan poikkeamia, taseiden laatijoiden on lähetettävä raha- ja pankkitilastot -osastolle selitykset, joihin on sisällytettävä vähintään kuvaus asianomaisista tarkistuksista, poikkeamien laadusta, mahdollisista vaikutuksista aikaisempiin tietosarjoihin ja poikkeaman oletettu tuleva kehitys sellaisena, kuin se tulevista raporteista ilmenee.

5. Kansallisille keskuspankeille aiheutuvien rasitteiden vähentämiseksi suositellaan, että täydelliset ja yksityiskohtaiset selitykset esitettäisiin normaalisti kerran vuodessa. Muina kuukausina kansallisten keskuspankkien edellytetään täyttävän vain yksinkertaistetun version selityksistä, jossa ne ilmoittavat vain viikkotaseen ja tilastoraportin rakenteelliset erot. Selitykset on laadittava oheisten raportointimallien mukaisesti. Ensimmäinen raportointimalli (lisäys 4) on täydellinen esitys vastaavuustarkistusten tuloksesta. Toinen raportointimalli (lisäys 5) osoittaa yksinkertaistetun tavan esittää tarkistusten tulos.

6. On tärkeää, että kaikki kansalliset keskuspankit (ja EKP:n laskentaosasto) toimittavat täydet selitykset samaan aikaan vuodesta. Niiden perusteella EKP:n raha- ja pankkitilastot -osasto kykenee laatimaan kerran vuodessa yksityiskohtaisen raportin havaituista poikkeamista. Seuraava aikataulu osoittaa vuoden 2003 osalta, mitä raportointimallia suositellaan käytettäväksi ja milloin sitä on käytettävä. Esimerkiksi seuraava kattava raportti suositellaan lähetettäväksi joulukuussa 2003 marraskuun 2003 lopun tietojen osalta.

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Tasetta koskevien perustietojen täydellinen kuvaus on esitetty rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetun asetuksen EKP/2001/13 (EYVL L 333, 17.12.2001, s. 7) liitteessä I olevassa III osassa, sellaisena kuin kyseinen asetus on muutettuna 21 päivänä marraskuuta 2002 annetulla asetuksella EKP/2002/8 (EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29).

Lisäys 1

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys 2

TARKISTUKSET

SELVITYKSET

Vastattavaa

Tarkistus Nro 1

Liikkeessä oleva raha: Tilastoluokan "liikkeessä oleva raha" pitäisi olla hieman suurempi kuin kirjanpitoluokan 'liikkeessä olevat setelit', koska valtion liikkeeseen laskemat metallirahat luetaan mukaan ensin mainittuun mutta ei jälkimmäiseen luokkaan.

Tarkistus Nro 2

Talletukset euroalueelta: Tilastoluokan "talletukset euroalueelta" pitäisi olla suurempi kuin kirjanpitoerien "euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille", "muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille", "euromääräiset velat muille euroalueella oleville" ja "valuuttamääräiset velat euroalueelle" summa. Tämä johtuu siitä, että järjestelmän sisäiset saldot huomioidaan aggregaattitasolla tilastoluokassa (kirjataan bruttoperusteisesti) mutta jätetään kirjanpitoerien ulkopuolelle(1). Kirjanpitoerät sisältävät kuitenkin eurojärjestelmän sisäiset positiot, jotka edustavat euroseteleiden mukautusten vastaerän, joka kirjataan erään "muut saamiset/velat" tilastointia varten. Tilastoluokka saattaa tämän seurauksena siis olla pienempi kuin edellä mainittujen kirjanpitoerien summa. Eroja saattaa syntyä myös sen vuoksi, että valuuttamääräiset saldot arvostetaan uudelleen eri aikavälein (kirjanpitotietojen osalta neljännesvuosittain ja tilastotietojen osalta kuukausittain).

Tarkistus Nro 3

Talletukset euroalueelta, joista rahalaitosten: Tämän tarkistuksen yhteydessä yksilöidään erikseen vaikutus, joka seuraa siitä, että järjestelmän sisäiset saldot sisällytetään bruttoperusteisesti tilastoluokkaan mutta jätetään kirjanpitoluokkien ulkopuolelle. Kuten edellä mainittiin, tilastotietojen pitäisi lähtökohtaisesti olla suuremmat kuin kirjanpitotietojen. Euroseteleiden mukautusten vastaerän erilainen luokittelu saattaa kuitenkin edellä kuvatulla tavalla kääntää tämän suhteen päinvastaiseksi. Lisäksi ainoastaan tilastoaggregaatteihin sisältyvät valuuttamääräiset velat rahoituksen vastapuolille.

Tarkistus Nro 4

Talletukset euroalueelta, joista muiden: Julkisyhteisöjen ja muiden euroalueella olevien tekemiä talletuksia kuvaavien tilastoluokkien summan pitäisi olla pienempi kuin kirjanpitoluokkien "euromääräiset velat muille euroalueella oleville" (muut kuin luottolaitokset) ja "valuuttamääräiset velat euroalueelle" summa, koska valuuttamääräiset velat luottolaitoksille otetaan ainoastaan kirjanpitotietoihin.

Tarkistus Nro 5

Liikkeeseen lasketut velkapaperit: Tilastoluokan "liikkeeseen lasketut velkapaperit" pitäisi olla suuruudeltaan sama kuin kirjanpitoluokan "liikkeeseen lasketut sijoitustodistukset".

Tarkistus Nro 6

Oma pääoma ja varaukset: Tilastoluokka "oma pääoma ja varaukset" saattaa poiketa hieman vastaavasta kirjanpitoluokasta, ja ero selittyy sen uudelleenarvostuksen vaikutuksella, joka toteutetaan neljännesvuosittain joissain kansallisissa keskuspankeissa. Ero syntyy lisäksi sen vuoksi, että sekä kirjanpidon tase-erä jakamattomat voitot että osittain erä varaukset kirjataan kirjanpitotietojen jäännöserän osana, mutta ne ovat osa "oman pääoman ja varausten" tilastollista määritelmää.

Tarkistus Nro 7

Ulkomaiset velat: Tilastoluokan "ulkomaiset velat" pitäisi olla suurin piirtein sama kuin euromääräisten ja valuuttamääräisten velkojen euroalueen ulkopuolelle ja Kansainvälisen valuuttarahaston myöntämien erityisnosto-oikeuksien vastaerän summa. Nämä kaksi arvoa voivat poiketa toisistaan vain sen vuoksi, että arvostaminen suoritetaan eri aikavälein.

Tarkistus Nro 8

Jäännöserä: Erot tilastoluokan "muut velat" ja kirjanpitoluokan "muut velat" välillä saattavat selittyä muualla taseessa havaituilla eroilla.

Vastaavaa

Tarkistus Nro 9

Lainat euroalueelle: Ks. tarkistuskohtia nro 10 ja 11 koskevat selvitykset.

Tarkistus Nro 10

Lainat euroalueen rahalaitoksille: Tilastoluokan "lainat euroalueelle, joista rahalaitoksille" pitäisi olla suurempi kuin kirjanpitoerien "euromääräiset luotot euroalueen rahoitussektorille" ja "muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta" summa. Erojen on johduttava lähinnä järjestelmän sisäisistä saamisista/veloista, jotka ilmoitetaan tilastotiedoissa bruttomääräisinä mutta nettomääräisinä kirjanpitoraportissa (ks. myös velat)(2). Kirjanpitotietoihin eivät myöskään sisälly valuuttamääräiset saldot.

Tarkistus Nro 11

Lainat euroalueen julkisyhteisöille: Kirjanpito- ja tilastoluokkien pitäisi lähes täysin vastata toisiaan, vaikka tilastoluokka kattaa kaikkien valuuttojen määräiset lainat ja saattaa olla suurempi kuin kirjanpitoluokka, joka sisältää vain euromääräiset lainat.

Tarkistus Nro 12

Hallussa olevat euroalueella olevien liikkeeseen laskemat arvopaperit: Tilastoluokan "euroalueella olevien liikkeeseen laskemat muut arvopaperit kuin osakkeet" pitäisi teoriassa olla suurempi kuin kirjanpitoluokan "euromääräiset arvopaperit euroalueelta", koska kirjanpitoluokkaan eivät sisälly hallussa olevat valuuttamääräiset arvopaperit, ja tietyt muut hallussa olevat arvopaperit luokitellaan "muihin saamisiin" (henkilöstön eläkerahastot, oman pääoman ehtoiset sijoitukset jne.).

Tarkistus Nro 13

Jäännöserä: Ks. tarkistuskohtaa nro 8 koskevat selvitykset.

Tarkistus Nro 14

Ulkomaiset saamiset: Tilastoluokan "ulkomaiset saamiset" pitäisi olla hieman suurempi kuin kirjanpitoluokkien "kulta ja kultasaamiset" ja "valuuttamääräiset ja euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta" summa, koska tietyt osakkeet ja osuudet ja valuuttamääräinen käteinen raha (setelit) huomioidaan vain ensin mainitussa luokassa. Nämä kaksi arvoa voivat poiketa toisistaan myös sen vuoksi, että arvostaminen suoritetaan eri aikavälein.

(1) Kansallisella tasolla tämän ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa, koska molemmat tietosarjat raportoidaan bruttoperusteisesti ja EKP konsolidoi ainoastaan kirjanpitotiedot (ja järjestelmän sisäiset saldot nettomääräisinä) viikkotasetta varten.

(2) Kansallisella tasolla tämän ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa, koska molemmat tietosarjat raportoidaan bruttoperusteisesti ja EKP konsolidoi ainoastaan kirjanpitotiedot (ja järjestelmän sisäiset saldot nettomääräisinä) viikkotasetta varten.

Lisäys 3

Yhteys EKP:n kuukausikatsauksen taulukon 2.1 erien ja kuukausittain toimitettavien tilastoraporttien taulukon 1 välillä

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys 4

Raportointimalli vastaavuustarkistuksia koskevia vuosittaisia kattavia selvityksiä varten

Kansallisen keskuspankin nimi: ...

Kuukausi, jonka lopussa vastaavuustarkistukset tehty: ...

Vastaavuustarkistusten tulos: Kaikki tarkistukset vastaavat/eivät vastaa suuntaviivojen liitteessä II yksilöityjä lineaarisia suhteita (esitä selvitys tapauksista, joissa lineaariset suhteet eivät päde). Tilasto- ja kirjanpitotietojen välillä havaitut poikkeamat voidaan selittää seuraavilla tekijöillä (yksi tai useampi tekijöistä saattavat olla merkityksettömiä):

Korjauksista johtuvat poikkeamat:

Tarkistuskohdassa/-kohdissa Nro ... todettu poikkeama/todetut poikkeamat ... johtuu/johtuvat seuraavista korjauksista, joita tilastotietoihin on tehty viikkotaseen kirjanpitotietojen julkaisemisen jälkeen: ....

Mahdolliset vaikutukset aikaisempiin tietosarjoihin: ...

Kertaluonteinen vai säännöllisesti tehtävä korjaus?

Mikäli kyseessä on säännöllisesti tehtävä korjaus, minkä suuruinen korjaus on? ...

Erilaisista esitystapa- ja luokittelusäännöistä johtuvat poikkeamat:

1. Tarkistuskohdassa/-kohdissa Nro ... todettu poikkeama/todetut poikkeamat johtuu/johtuvat erilaisista esitystapasäännöistä: kirjanpitoraportit esitetään konsolidoituina, kun tilastoraportit esitetäänyhteenlaskettuna taseena. Tämä noudatettavien esitystapasääntöjen ero vaikuttaa järjestelmän sisäisiä saldoja koskevien tarkistusten tuloksiin (tarkistuskohdat Nro 2, 3, 9 ja 10). Näissä tapauksissa tilastotietoihin kerätään suurempia määriä kuin kirjanpitotietoihin.

Esimerkki: Muilta eurojärjestelmän keskuspankeilta olevien saamisten/velkojen käsittely selittää ... miljoonan euron eron tarkistuskohdissa Nro ...

Mahdolliset vaikutukset aikaisempiin tietosarjoihin: ...

Kertaluonteinen vai säännöllisesti tehtävä korjaus?

Mikäli kyseessä on säännöllisesti tehtävä korjaus, minkä suuruinen korjaus on? ...

2. Tarkistuskohdassa/-kohdissa Nro ... todettu poikkeama/todetut poikkeamat johtuu/johtuvat erilaisista luokitteluperusteista.

Esimerkki: Tarkistuskohdassa Nro 6 "oma pääoma ja varaukset" jakamattomat voitot ja osa varauksista kirjataan kirjanpitotietojen jäännöserään, mutta ne ovat osa 'oman pääoman ja varausten' tilastollista määritelmää.

Esimerkki: tarkistuskohdassa Nro 1 "liikkeessä oleva raha" valtion liikkeeseen laskemat metallirahat sisältyvät tilastotietoihin mutta eivät vastaavaan kirjanpitoerään.

Mahdolliset vaikutukset aikaisempiin tietosarjoihin: ...

Kertaluonteinen vai säännöllisesti tehtävä korjaus?

Mikäli kyseessä on säännöllisesti tehtävä korjaus, minkä suuruinen korjaus on? ...

Muut mahdolliset poikkeamat, raportointivirheet mukaan lukien.

Tarkistuskohdassa/-kohdissa nro ... todettu poikkeama/todetut poikkeamat johtuu/johtuvat virheellisestä raportoinnista, eli tiedot on ilmoitettu virheellisesti inhimillisen erehdyksen ja/tai muun syyn vuosi. Mahdolliset vaikutukset aikaisempiin tietosarjoihin: ...

Lisäys 5

Yksinkertaistettu raportointimalli vastaavuustarkistuksia koskevia kuukausittaisia selvityksiä varten

Kansallisen keskuspankin nimi: ...

Kuukausi, jonka lopussa yhdenmukaisuus tarkistettu: ...

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

TASE-ERÄTILASTOJEN TOIMITUSAIKATAULU

Viiteajanjaksolle tammikuu 2003 - joulukuu 2003

Kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tase-erätilastojen ilmoittaminen

>TAULUKON PAIKKA>

"-" tarkoittaa, että kyseistä tietoa ei kerätä.

PANKKIKORKOTILASTOJEN TOIMITUSAIKATAULU (LYHYEN AIKAVÄLIN TARKASTELU)((Koska rahalaitoskorkoihin siirtymisen tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä lopullisesti päätetty, pankkikorkojen toimitusaikataulu on laadittu viitekauteen joulukuu 2003 saakka. Pankkikorkojen toimitusaikataulu todennäköisesti kumotaan vuoden 2003 aikana näiden suuntaviivojen 9 artiklassa tarkoitetun yksinkertaistetun tarkistusmenettelyn mukaisesti.))

Viiteajanjaksolle tammikuu 2003 - joulukuu 2003

Pankkikorkotilastojen ilmoittaminen

>TAULUKON PAIKKA>

RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN TOIMITUSAIKATAULU

Viiteajanjaksolle tammikuu 2003 - joulukuu 2003

Rahalaitosten korkotilastojen ilmoittaminen

>TAULUKON PAIKKA>

VARANTOPOHJATILASTOJEN TOIMITUSAIKATAULU

Viiteajanjaksolle tammikuu 2003 - joulukuu 2003

Varantopohjatilastojen ilmoittaminen

>TAULUKON PAIKKA>

MAKROTASON SUHDELUKUJA KOSKEVIEN TILASTOJEN TOIMITUSAIKATAULU

Viiteajanjaksolle tammikuu 2003 - joulukuu 2003

Makrotason suhdelukutilastojen ilmoittaminen

>TAULUKON PAIKKA>

MUITA RAHOITUKSEN VÄLITTÄJIÄ KOSKEVIEN TILASTOJEN TOIMITUSAIKATAULU

Viiteajanjaksolle Q1 2003 - Q4 2003

Muita rahoituksen välittäjiä koskevien tilastojen ilmoittaminen

>TAULUKON PAIKKA>

"-" tarkoittaa, että kyseistä tietoa ei kerätä.

RAKENTEELLISTEN TILASTOINDIKAATTORIEN TOIMITUSAIKATAULU

Viiteajanjaksolle 2002 - 2003

Rakenteellisten tilastoindikaattorien ilmoittaminen

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

SÄHKÖISTÄ RAHAA (E-RAHAA) KOSKEVAT KUUKAUSITTAISET, KAHDESTI VUODESSA ILMOITETTAVAT TIEDOT

RaportointivaatimuksetE1 - E5: E-rahaa koskevien raportointivaatimusten mukaisesti ilmoitettavat sarjat

Varjostetut solut: sarjat, jotka on kenties ilmoitettava tulevaisuudessa, mutta joita ei tarvita tällä hetkellä.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO C

Sähköisen rahan (e-rahan) määritelmä tilastoinnissa

Sähköinen raha (e-raha). Tilastoinnissa tarkoitetaan sähköisellä rahalla raha-arvoa, joka on tallennettu sähköisesti tekniseen välineeseen, kuten ennalta maksettuun rahakorttiin, jolla voidaan yleisesti suorittaa maksuja muille kuin liikkeeseen laskijalle ilman että toimessa on tarpeen käyttää pankkitilejä. Sähköinen raha toimii ennalta maksettuna, hallintaan perustuvana välineenä. Jotta näitä välineitä voitaisiin pitää sähköisenä rahana, niiden on toimittava yleisluontoisina maksuvälineinä(1). Sähköistä rahaa on kahdentyyppistä sen mukaisesti, millaiselle tekniselle välineelle se on tallennettu(2).

Laitteistopohjainen sähköinen raha (esim. rahakortit). Sähköisiä rahatuotteita, jotka ovat asiakkaan mukanaan kantamia sähköisiä välineitä, tavallisesti mikrosirun sisältäviä älykortteja.

Ohjelmistopohjainen sähköinen raha Sähköisiä rahatuotteita, joihin kuuluu henkilökohtaisella tietokoneella käytettävää erityisohjelmistoa ja joita voidaan tavallisimmin käyttää sähköisen raha-arvon siirtämisessä Internetin kaltaisten televiestintäverkkojen välityksellä.

Tämä määritelmä on Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98(3) 1 artiklan 6 kohdan mukainen.

(1) Saattaa olla tarpeen määritellä tämä "yleisluontoisuus". (Tällöin on kuultava maksu- ja selvitysjärjestelmäkomiteaa.)

(2) Euroopan keskuspankin (EKP) määritelmiä. Nämä tuotteet on määritelty sähköistä rahaa käsittelevässä, elokuussa 1998 laaditussa EKP:n raportissa. Molemmissa järjestelmissä on mahdollista siirtää sähköisiä raha-arvoja. Laitteisto- ja ohjelmistopohjaisten tuotteiden ainoa todellinen ero liittyy niissä käytettyihin turvallisuustoimiin. On myös täsmennettävä, että ennalta maksetut kortit eivät ole itsessään rahaa, vaan ainoastaan korttien mikrosirulle tallennettua e-rahaa voidaan pitää rahana ja siten siirtokelpoisena.

(3) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

Lisäys

SÄHKÖISEN RAHAN (E-RAHAN) RAPORTOINTIVAATIMUKSIIN LIITTYVÄT TIEDONSIIRTOMENETTELYT

1. Tietoja koskevat vaatimukset

EKP:lle toimitettavat tiedot sisältävät seuraavat tilastosarjat:

- muiden rahalaitosten sektorin liikkeeseen laskema laitteistopohjainen sähköinen raha (rahakortit), ei viittausta haltijasektoriin,

- muiden rahalaitosten sektorin liikkeeseen laskema ohjelmistopohjainen sähköinen raha, ei viittausta haltijasektoriin.

Nämä täydentävät tiedot ilmoitetaan EKP:lle tase-erien lisätietojen yhteydessä.

Muiden kuin rahalaitosten liikkeeseen laskemaa sähköistä rahaa koskeviin tietoihin sovelletaan aluksi toisenlaisia raportointivaatimuksia(1).

2. Raportointivaatimukset ja koodirakenne

Tase-erien sarjaperhettä käytetään määriteltäessä niiden sähköisen rahan tilastosarjojen sarja-avaimet, jotka kansallisten keskuspankkien tulee ilmoittaa EKP:lle. Tase-erien sarjaperhettä koskevat raportointistandardit on esitetty näiden suuntaviivojen liitteessä XIII. Sähköistä rahaa koskevien raportointivaatimusten pääpiirteitä sekä niiden ja tase-eriä koskevien raportointivaatimusten välisiä eroja käsitellään jäljempänä.

Raportointitiheys

Sähköisen rahan saldoja koskevat tiedot ovat saatavilla eri aikavälein rahaliittoon osallistuvissa eri jäsenvaltioissa. Useimmat kansalliset keskuspankit saavat tiedot kuukausittain, kun taas muutamissa tapauksissa tietoja saadaan harvemmin (neljännes- tai puolivuosittain). Näin ollen sähköistä rahaa koskevat tiedot voidaan toimittaa EKP:lle vähintään kaksi kertaa vuodessa käyttäen koodiluettelon CL_FREQ raportointitiheyskoodia "M", jolloin maat, jotka kykenevät raportoimaan tätä useammin, voivat tehdä niin. Viitekuukautta kuvaava arvo koskee kyseisen ajanjakson viimeistä kuukautta(2).

Taseen sektorikohtainen erittely

Nämä raportointivaatimukset koskevat ainoastaan muiden rahalaitosten sektorin liikkeeseen laskemaa sähköistä rahaa. Tiedot toimitetaan käyttäen koodiluettelon CL_BS_REP_SECT koodia "A".

Tase-erät

Rahalaitossektorin tasetietojen raportointivaatimuksissa sähköinen raha luokitellaan "yön yli -talletukseksi"(3). Seuraavat kaksi erää on lisätty rahalaitossektorin taseen vastattavaa-puolelle tilastojen raportointia varten:

- Yön yli -talletukset - joista sähköistä rahaa: laitteistopohjaista sähköistä rahaa,

- Yön yli -talletukset - joista sähköistä rahaa: ohjelmistopohjaista sähköistä rahaa.

Tässä yhteydessä käytetään koodiluettelon CL_BS_ITEM arvoja "LE1" ("laitteistopohjainen sähköinen raha") ja "LE2" ("ohjelmistopohjainen sähköinen raha").

Vastapuolen alue

Raportointivaatimuksissa on varauduttu siihen, että sähköisen rahan eriä koskevat tiedot ilmoitetaan ilman viittausta vastapuolen alueeseen. Erät luokitellaan "kohdistamattomiksi" ja vastapuolen alueeksi valitaan koodiluettelosta CL_COUNT_AREA koodi "Z5".

Taseen vastapuolen sektori

Vastapuolen sektoria, kuten vastapuolen aluettakaan, ei eritellä näissä raportointivaatimuksissa, ja tällä hetkellä sähköisen rahan tase-erät määritellään ilman viittausta haltijasektoriin. Vastapuolen sektoria ei eritellä, ja koodiluettelosta CL_COUNT_SECTOR niille valitaan arvo "0000".

Transaktiovaluutta

Sähköisen rahan eriä koskevat ilmoitukset eritellään valuutoittain, ja euromääräiset liikkeeseenlaskut ("EUR") ja muiden valuuttojen määräiset liikkeeseenlaskut ("Z06") yksilöidään erikseen.

3. Tiedonsiirto

Kansalliset keskuspankit toimittavat näissä raportointivaatimuksissa määriteltyjen sähköistä rahaa koskevien tilastosarjojen tiedot EKP:lle vähintään kahdesti vuodessa ja nimenomaan maaliskuun ja syyskuun viimeiseen työpäivään mennessä. Tietojen saatavuudesta riippuen kansalliset keskuspankit voivat suorittaa tiedonsiirtoja useamminkin niin, että tiedot lähetetään EKP:lle viitekauden jälkeisen kuukauden viimeiseen pankkipäivään mennessä(4).

(1) Toistaiseksi muiden kuin rahalaitosten liikkeeseen laskemaa sähköistä rahaa koskevat tiedot ilmoitetaan EKP:lle Excel-taulukon muodossa. Tälle erälle ei ole näissä raportointivaatimuksissa määritelty omaa sarja-avainta. Niiden jäsenvaltioiden, joissa edellä mainittua toimintaa esiintyy, pitää ilmoittaa tilastosarjan tiedot EKP:lle tämän lisäyksen 3 kohdassa esitetyn aikataulun mukaisesti.

(2) Sen vuosineljänneksen tai puolivuotiskauden viimeinen kuukausi, johon kyseinen erä liittyy.

(3) Rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä joulukuuta 2001 annetun asetuksen EKP/2001/13 (EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8 (EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29), taulukon 1 määritelmän mukaisesti.

(4) Kansalliset keskuspankit, jotka saavat sähköisen rahan tase-eriä koskevia tietoja harvemmin, voivat ilmoittaa viimeisimmät tiedot kuukauden viimeiseen pankkipäivään mennessä.

LIITE V

MAKROVAKAUSANALYYSISSÄ KÄYTETTÄVÄT TILASTOT

LUOTTOLAITOSTEN RAPORTOINTIVAATIMUKSET

Johdanto

1. Euroopan unionin pankkijärjestelmän makrovakausanalyysi edellyttää, että luottolaitosten tasetietojen toimitukset täyttävät tietyt raportointivaatimukset.

2. Tällä hetkellä Euroopan keskuspankin (EKP)/kansallisten keskuspankkien ja muiden rahalaitosten erillisistä taseista saatavat tiedot ilmoitetaan rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetun asetuksen EKP/2001/13(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(2), taulukoiden 1-4 mukaisesti. Nämä tiedot eivät kuitenkaan riitä makrovakausanalyysin tekemiseen sellaisten maiden osalta, joissa muiden rahalaitosten tiedonantajien joukko koostuu sekä luottolaitoksista että rahamarkkinarahastoista ja joissa viimeksi mainittujen vaikutus on merkittävä(3). Näissä tapauksissa tarvitaan erillisiä, ainoastaan luottolaitoksiin sovellettavia raportointivaatimuksia, joita käytetään luottolaitosten alajoukkoon liittyvien makrovakausindikaattoreiden laskemiseen. Näin myös komissio (Eurostat) saa rahoituspalveluiden tilastoinnissa tarvitsemansa vuotuiset tasetilastot.

Raportointivaatimukset

3. Jotta makrovakausindikaattorit voitaisiin laskea, tarvittavat kriteerit täyttävien kansallisten keskuspankkien tulee ilmoittaa asetuksen EKP/2001/13 taulukoiden 1, 2 ja 4 osalta erikseen ainoastaan luottolaitoksia koskevat tiedot. Makrovakausindikaattoreiden laskemiseen tarvitaan kaikkia taulukon 1 tietoja(4). Tällä hetkellä makrovakausindikaattoreiden laskemiseen tarvitaan vain osaa taulukoiden 2 ja 4 tiedoista. Jotta raportointia koskevien lisävaatimusten käyttöön ottaminen helpottuisi ja vastattaisiin mahdollisiin tuleviin tarpeisiin, kansallisia keskuspankkeja kehotetaan kuitenkin ilmoittamaan muut tiedot vapaaehtoisesti. Taulukossa 3 ei vaadita mitään tietoja (joten myöskään luottolaitoksia koskevia lisätietoja ei tarvita). Luottolaitoksia koskevat kantatiedot ja soveltuvin osin myös virtatietojen muutokset ilmoitetaan neljännesvuosittain.

4. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat taulukon 1 (kanta- ja virtatiedot) sekä taulukoiden 2 ja 4 tiedot ainoastaan luottolaitosten osalta (vrt. lisäyksen 2 raportointivaatimukset). Taulukon 1 tiedot pitää ilmoittaa täysimääräisesti(5), mutta taulukot 2 ja 4 sisältävät sekä pakollisia että vapaaehtoisesti ilmoitettavia tietoja.

5. Tiedot ilmoitetaan neljännesvuosittain 28 pankkipäivän kuluessa viitekuukauden päättymisestä (vrt. liitteessä III oleva aikataulu).

6. Tietojen käyttäjien niin vaatiessa kansalliset keskuspankit ilmoittavat lisätietoina myös talletusvelat. Ne eritellään luottolaitosten (lukuun ottamatta keskuspankkeja), muiden rahalaitosten ja muiden kuin rahalaitosten talletuksiin. Mikäli nämä tiedot eivät ole saatavissa, käyttäjät ovat sopineet säilyttävänsä käsitteen "talletuksina rahalaitoksilta", sellaisena kuin se voidaan taulukosta 1 johtaa (eli ilman lisäjaottelua rahalaitossektorin sisällä).

7. Makrovakausanalyysissä tarvitaan kantatietoja ja virtatietoja, joista jälkimmäiset kirjataan transaktio-arvoina. Tämä edellyttää niin kutsuttujen muutostietojen käyttöä. Tällä hetkellä muutostietoja on saatavissa ainoastaan taulukoiden 1 ja 2 kantatiedoista eikä siis taulukon 4 tiedoista. Muutostietojen esittämisen tarpeellisuutta taulukon 4 osalta tutkitaan vielä. Sillä välin käyttäjät voivat ainoastaan hyödyntää valuuttakurssimuutoksilla korjattujen kantatietojen erotuksia (jotka EKP laskee).

Kattavuus

8. Luottolaitosten tasetta täydentävien tietojen pitäisi lähtökohtaisesti kattaa 100 prosenttia niistä laitoksista, jotka luokitellaan tähän sektoriin kuuluviksi. Silloin kun raportoinnin todellinen kattavuus on pienten laitosten vapauttamisen takia alle 100 prosenttia, kansallisten keskuspankkien tulee estimoida toimitetut tiedot sataprosenttisen kattavuuden varmistamiseksi. Tämä parantaa eri jäsenvaltioiden indikaattorien vertailukelpoisuutta ja takaa yhdenmukaisuuden rahalaitossektorin taseen kanssa, joka myös estimoidaan.

Raportointivelvoite

9. Maissa, joissa muiden rahalaitosten tiedonantajien joukko koostuu sekä luottolaitoksista että rahamarkkinarahastoista ja joissa rahamarkkinarahastojen vaikutuksen katsotaan olevan tilastollisesti merkittävä, keskuspankit ilmoittavat luottolaitoksia koskevat erilliset tasetiedot lisäysten 1 ja 2 raportointivaatimusten mukaisesti. Rahamarkkinarahastojen vaikutuksen katsotaan olevan merkittävä silloin, kun molemmat seuraavista kriteereistä täyttyvät samanaikaisesti:

- Kriteeri 1: Rahalaitosten yhteistaseen ja rahalaitosten luottolaitoksista koostuvan alajoukon yhteistaseen erotus on jatkuvasti yli 5 miljardia euroa.

ja

- Kriteeri 2: Muut rahalaitokset kuin luottolaitokset (eli rahamarkkinarahastot) vaikuttavat useampaan kuin yhteen erään rahalaitossektorin taseen jommallakummalla puolella(6).

10. Jäsenvaltiot, joissa molemmat kriteerit täyttyvät tällä hetkellä, ovat Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Kreikka ja Luxemburg. Näiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit ilmoittavat siis tietonsa täydentävien raportointivaatimusten mukaisesti. Edellä mainittujen kriteerien toteutumista tarkkaillaan säännöllisesti.

11. EKP arvioi raportointivaatimuksia vuosittain.

(1) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(2) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

(3) Rahamarkkinarahastojen vaikutusta muiden rahalaitosten tietoihin käsitellään tuonnempana. Tämän lisäksi joissain maissa on olemassa pieni määrä muita laitoksia, jotka luokitellaan rahalaitoksiksi. Näillä laitoksilla ei kuitenkaan ole tilastollista merkitystä.

(4) Poikkeuksena tietenkin vastattavaa-puolen erä "rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet".

(5) Poikkeuksena erä "rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet".

(6) Tämä kriteeri täyttyy esimerkiksi silloin, kun rahamarkkinarahastosektorin tase vaikuttaa yhteen vastattavaa-puolen erään ("rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet") ja kahteen tai useampaan vastaavaa-puolen erään (esimerkiksi eriin "valtion liikkeeseen laskemat euromääräiset muut arvopaperit kuin osakkeet" ja "kotimaisten rahalaitosten liikkeeseen laskemat euromääräiset muut arvopaperit kuin osakkeet"). Kriteeri täyttyy myös silloin, kun rahamarkkinarahastosektorin tase vaikuttaa kahteen vastattavaa-puolen erään (esimerkiksi "rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet" ja "kotimaisten rahalaitosten tekemät euromääräiset talletukset") ja yhteen saamisia koskevaan kohtaan (esimerkiksi "valtionhallinnon liikkeeseen laskemat euromääräiset muut arvopaperit kuin osakkeet"). Tämä kriteeri ei sitä vastoin täyty silloin, kun rahamarkkinarahastosektorin tase vaikuttaa ainoastaan yhteen vastattavaa-puolen erään ja yhteen vastaavaa-puolen erään.

Lisäys 1

MENETTELY, JOTA NOUDATETAAN SIIRRETTÄESSÄ TIETOJA KANSALLISILTA KESKUSPANKEILTA EKP:LLE

Luottolaitosten raportointivaatimukset

1. Lisäyksen 2 sisältämät raportointivaatimukset koskevat ainoastaan yhteisön lainsäädännössä määriteltyjä luottolaitoksia, kun rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetun asetuksen EKP/2001/13(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(2), taulukot 1-4 koskevat sitä vastoin koko muista rahalaitoksista koostuvan sektorin tasetietoja.

2. Raportointivaatimusten eri kohdille annetut koodit kuuluvat tase-erien sarjaperheeseen, jonka muuttujat ja ominaisuudet esitetään liitteessä XIII. Raportoinnissa tulee huomioida seuraavat asiat:

- koska yksinomaan luottolaitoksia koskevat tasetiedot ilmoitetaan neljännesvuosittain, muuttuja 1 (raportointitiheys) on aina "Q" (neljännesvuosittain),

- muuttuja 4 (viitesektorin erittely taseessa) on kaikissa kohdissa "R" (vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin kuuluvat luottolaitokset).

3. Raportointivaatimukset koostuvat seitsemästä taulukosta: taulukko 1_Luottolaitokset (kannat), taulukko 2_Luottolaitokset (kannat), taulukko 4_Luottolaitokset (kannat), taulukko 1_Luottolaitokset/luokituksen muutokset, taulukko 1_Luottolaitokset/arvostusmuutokset, taulukko 2_Luottolaitokset/luokituksen muutokset ja taulukko 2_Luottolaitokset/arvostusmuutokset.

4. Taulukko 1_Luottolaitokset (kannat) vastaa asetuksen EKP/2001/13 kuukausittain laadittavaa taulukkoa 1. Taulukon 1_Luottolaitokset tiedot pitää ilmoittaa täysimääräisesti lukuun ottamatta kohtaa "rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet".

5. Taulukko 2_Luottolaitokset (kannat), joka vastaa asetuksen EKP/2001/13 neljännesvuosittain laadittavaa taulukkoa 2, sisältää sekä pakollisia että vapaaehtoisesti ilmoitettavia tietoja. Pakolliset tiedot koskevat ulkomaille kohdistettuja talletuksia ja lainoja, jotka on lisäksi eritelty sektoreittain. Oheisissa raportointivaatimuksissa pakolliset tiedot on sijoitettu paksuin ääriviivoin ympyröityihin soluihin.

6. Taulukko 4_Luottolaitokset (kannat), joka vastaa asetuksen EKP/2001/13 neljännesvuosittain laadittavaa taulukkoa 4, sisältää sekä pakollisia että vapaaehtoisesti ilmoitettavia tietoja. Ainoastaan ulkomaille myönnettyjä lainoja koskevat tiedot, jotka on lisäksi eritelty sektoreittain ja valuutoittain, ovat pakollisia. Oheisissa raportointivaatimuksissa pakolliset tiedot on sijoitettu paksuin ääriviivoin ympyröityihin soluihin. Jotta raportointia koskevien lisävaatimusten käyttöön ottaminen helpottuisi ja vastattaisiin mahdollisiin tuleviin tarpeisiin, kansallisia keskuspankkeja kehotetaan kuitenkin ilmoittamaan muut tiedot vapaaehtoisesti.

7. Muut neljä korjaustietoja koskevaa taulukkoa ovat muunnelmia liitteen IX vastaavista taulukoista. Taulukkoja on muutettu hieman kansallisten keskuspankkien raportointirasitteen keventämiseksi. Jotta raportointia koskevien lisävaatimusten käyttöön ottaminen helpottuisi ja vastattaisiin mahdollisiin tuleviin tarpeisiin, kansallisia keskuspankkeja kehotetaan kuitenkin ilmoittamaan muut tiedot vapaaehtoisesti.

(1) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(2) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

Lisäys 2

KANNAT

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut solut ovat pakollisia tietoja.

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut solut ovat pakollisia tietoja.

Virrat

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut solut ovat pakollisia tietoja.

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut solut ovat pakollisia tietoja.

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut solut ovat pakollisia tietoja.

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut solut ovat pakollisia tietoja

LIITE VI

RAKENTEELLISET TILASTOINDIKAATTORIT

RAPORTOINTIVAATIMUKSET JA TIEDON KOKOAMISTA KOSKEVAT OHJEET

Johdanto

1. Voidakseen analysoida säännöllisesti Euroopan unionin (EU) pankkitoiminnan rakennetta pankkivalvontakomitea (Banking Supervisory Committee) tarvitsee tietoja tiettyjen rakenteellisten tilastoindikaattoreiden kokoamista varten. Rakenteellisten tilastoindikaattorien luetteloon sisältyy 29 sarjaa. Kaksitoista näistä sarjoista voidaan koota Euroopan keskuspankissa (EKP) jo olevien tietojen perusteella. Muista indikaattoreista 14 voidaan koota vain kansallisilta keskuspankeilta kerättävien lisätietojen avulla, kun loput kolme indikaattoria kokoaa sitä vastoin pankkitoiminnan kehitystä seuraava työryhmä (Working Group on Banking Developments), joka käyttää muita yhdenmukaistamattomia lähteitä.

2. Tässä liitteessä esitetään raportointivaatimukset ja tiedon kokoamista koskevat ohjeet niille 14 indikaattorille, jotka kootaan kansallisilta keskuspankeilta saatavien tietojen perusteella. Tämä tiedonkeruu perustuu tietoihin, jotka ovat jo käytettävissä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ).

3. Täydellinen luettelo indikaattoreista esitetään jäljempänä. Indikaattorit, jotka laaditaan kansallisten keskuspankkien toimittamien lisätietojen perusteella, on lihavoitu.

TAULUKKO 1

Rakenteelliset indikaattorit tietolähteen mukaan eriteltyinä

>TAULUKON PAIKKA>

Osa 1. Raportointivaatimukset

4. Tämän tiedonsiirron yhteydessä käytettävä raportointilomake on esitetty lisäyksessä 1. Luottolaitoksia koskevien rakenteellisten indikaattorien laskemiseksi tarvittavat tiedot on toimitettava vuosittain. Edellistä vuotta koskevat tiedot toimitetaan vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. On odotettavissa, että tämä määräaika kyetään täyttämään kaikkien muiden indikaattorien osalta paitsi indikaattorin nro 3 "Luottolaitosten työntekijöiden lkm" osalta. Sitä koskevat edellisen vuoden tiedot olisi mahdollisuuksien mukaan toimitettava vuosittain seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä.

5. Tilastointivaatimukset koostuvat tiedoista, jotka ovat ilmoitetulla tavalla kantatietoina, absoluuttisina lukuina tai suhdelukuina. Kantatietojen lisäksi on ilmoitettava virtatietoihin tehtäviä muutoksia koskevat tiedot, mikäli ne ovat käytettävissä. Tasetietojen osalta virtatietoihin tehtävät muutokset liittyvät arvopapereiden arvostusmuutoksiin ja valuuttakurssimuutoksiin, lainojen luottotappioihin ja arvonalennuksiin sekä luokituksen muutoksiin. Raportointivaatimusten yksinkertaistamiseksi virtatietoihin tehtävät muutokset olisi raportoitava yhdessä yhtenä summana ilman korjauksen tyypin mukaan tehtävää lisäerittelyä. Mikäli virtatietoihin tehtävät muutokset eivät ole käytettävissä, käyttäjät ottavat huomioon ainoastaan (EKP:n laskemilla) valuuttakurssimuutoksilla korjattujen kantatietojen erot. Virtatietoihin tehtävät muutokset eivät ole sovellettavissa absoluuttisiin lukuihin eivätkä suhdelukuihin.

6. Kerättävien tietojen pitäisi lähtökohtaisesti kattaa 100 % laitoksista, jotka on määritelty luottolaitoksiksi yhteisön lainsäädännössä (ks. rahalaitosten konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annettu asetus EKP/2001/13(1), sellaisena kuin se muutettuna asetuksella EKP/2002/8(2), liitteen I osassa 1 oleva I.2 kohta). Niissä tapauksissa, joissa raportoinnin kattavuus on todellisuudessa vähemmän kuin 100 % pienten laitosten vapauttamisen vuoksi, kansallisten keskuspankkien on estimoitava toimitettavat tiedot 100 prosentin kattavuuden varmistamiseksi. Tämä takaa sen, että eri jäsenvaltioiden indikaattorit ovat keskenään vertailukelpoisia ja liitteen XIV mukaisesti estimoidut rahalaitosten tasetiedot yhdenmukaisia.

7. EKP tekee yksinkertaisia yhdenmukaisuustarkastuksia tiedot saadessaan. Jos esimerkiksi indikaattori nro 18 on nolla, myös indikaattorin nro 19 täytyy olla nolla. Sama pätee indikaattoreihin nro 20-21, 23-24 ja 25-26. Lisäksi saatetaan tehdä ristiintarkastuksia indikaattoreiden nro 18 ja 23 ja rahalaitosluettelon välillä. Tiedonsiirtoa koskevat ohjeet annetaan lisäyksessä 2.

Osa 2. Tiedon kokoamista koskevat ohjeet

8. Kansalliset keskuspankit toimittavat tietoja 14 indikaattorista (taulukon 1 toinen ryhmä) jäljempänä esitettyjen käsitteitä ja menetelmiä koskevien sääntöjen mukaisesti. Yleistavoitteena on varmistaa se, että rahalaitoksia koskevia tilastotietoja kerättäessä omaksuttuja tilastointiperiaatteita (joita käytetään taulukon 1 ensimmäisen ryhmän useimpien indikaattoreiden osalta) noudatettaisiin mahdollisimman tarkasti. Tiedot pitäisi esimerkiksi aggregoida eikä konsolidoida; kotipaikkaperiaatteen pitäisi olla ns. "isäntämaa-periaatteen" mukainen; tasetiedot pitäisi ilmoittaa bruttoperusteisesti jne.

9. Jäljempänä kuvataan tietoja, jotka kansallisten keskuspankkien on toimitettava. Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava EKP:lle aina, kun ne poikkeavat jäljempänä esitetyistä määritelmistä ja säännöistä, jotta kansallista käytäntöä voidaan valvoa. Tiedot mahdollisista poikkeamista on merkittävä raportointilomakkeen viimeiseen sarakkeeseen.

10. Indikaattori nro 2: Luottolaitosten paikallisten yksiköiden (sivukonttoreiden) lukumäärä. Tällä indikaattorilla tarkoitetaan sivukonttoreiden lukumäärää viitekauden lopussa. Paikallisen yksikön määritelmä sisältyy asetukseen EKP/2001/13: "Sivukonttorit eivät ole erillisiä yhtiöitä (ts. niillä ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa), ja emoyhtiö omistaa ne kokonaan."(3) Tämä viittaa siihen, että tähän indikaattoriin pitäisi sisältyä ainoastaan luottolaitoksiin kuuluvia sivukonttoreita. Sellaisten institutionaalisten yksiköiden konttorit, jotka eivät itse ole luottolaitoksia, pitäisi jättää tilastojen ulkopuolelle, vaikka ne kuuluisivat samaan konserniin kuin jokin luottolaitos. Tämä on välttämätöntä, jotta vältettäisiin vääristymät verrattaessa tätä indikaattoria ja esim. indikaattoria nro 7 (luottolaitosten saamiset yhteensä) keskenään.

11. Yhdenmukaisuuden vuoksi kaikkien kansallisten keskuspankkien pitäisi käyttää EKP:n määritelmää sivukonttorista.

12. Indikaattori nro 3: Luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä. Tällä indikaattorilla tarkoitetaan viitevuoden aikana palveluksessa olleen henkilöstön keskimääräistä lukumäärää. Tämän indikaattorin yhteydessä käytetty määritelmä on lähellä Eurostatin käyttämää määritelmää(4). Tämän indikaattorin tietoihin pitäisi kuitenkin sisältyä ainoastaan luottolaitosten palveluksessa oleva henkilöstö. Sellaisten rahoituslaitosten työntekijät, jotka eivät itse ole luottolaitoksia, pitäisi jättää tilastojen ulkopuolelle, vaikka nämä laitokset kuuluisivatkin samaan konserniin.

13. Indikaattori nro 5: Viiden suurimman luottolaitoksen osuus saamisista yhteensä (CR5). Tällä indikaattorilla viitataan pankkitoiminnan keskittymiseen. Tietojen käyttäjät ovat ilmaisseet halukkuutensa käyttää tätä indikaattoria laskiessaan mieluummin konsolidoitua "konsernipohjaista lähestymistapaa", jossa kaksi tai useampaa samaan konserniin kuuluvaa laitosta lasketaan yhdeksi laitokseksi. Tällaisen lähestymistavan noudattaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista raha- ja pankkitilastotietoja käytettäessä kahdestakaan syystä. Raha- ja pankkitilastotiedot ovat ensinnäkin konsolidoimattomia(5), joten muiden konsernin laitosten taseita ei voitaisi sisällyttää siihen eikä konsernin sisäisiä saamisia ja velkoja nettouttaa. Toiseksi omistusta koskevat tiedot eivät ehkä kuitenkaan olisi käytettävissä, ja ne pitäisi saada valvontaviranomaisilta.

14. Näistä syistä kansallisten keskuspankkien pitäisi noudattaa indikaattoria nro 5 laskiessaan konsolidoimatonta "aggregointi"-lähestymistapaa, eli niiden pitäisi 1) asettaa tiedonantajina olevien luottolaitosten taseiden loppusummat suuruusjärjestykseen; 2) laskea viiden suurimman taseen loppusummat ja kaikkien taseiden loppusummat erikseen yhteen; ja 3) jakaa ensin mainittu loppusummien yhteissumma jälkimmäisellä. EKP:lle toimitettavat tiedot pitäisi ilmoittaa prosenttilukuina (esim. arvo 72,4296 % pitäisi ilmoittaa 72,4296 eikä 0,7243). Vaikka viiden suurimman pankin kokoonpano saattaa vaihdella ajan myötä, kansallisten keskuspankkien pitäisi ilmoittaa viiden suurimman luottolaitoksen osuus vain tiettynä ajankohtana (viitevuoden joulukuun lopussa).

15. Indikaattori nro 6: Herfindahlin indeksi luottolaitosten saamisille yhteensä. Edellisen indikaattorin tavoin tämäkin viittaa pankkitoiminnan keskittymiseen. Kansallisten keskuspankkien tulisi noudattaa "aggregointi"-lähestymistapaa mahdollisimman tarkasti. Tämä indikaattori voitaisiin laskea täysin tarkasti ainoastaan siinä tapauksessa, että kunkin luottolaitoksen taseet olisivat erikseen saatavissa. Koska raha- ja pankkitilastojen yhteydessä sallitaan kuitenkin se, että luottolaitosten konsernit ilmoittavat tiedot poikkeuksellisesti konsolidoituina, kaikki tarvittavat tilastotiedot eivät ehkä ole käytettävissä (tämä saattaa koskea esimerkiksi Rabobankia Alankomaissa). Siinä tapauksessa Herfindahlin indeksiä laskettaessa pitäisi ottaa mukaan konserniin kuuluvien kunkin luottolaitoksen aggregoitu tase ja käyttää mahdollisesti näiden laitosten vuositilinpäätökseen sisältyviä kirjanpitotietoja. On myös mahdollista, että kaikki pienet luottolaitokset eivät ilmoita vuoden lopun tietoja. Siinä tapauksessa tiedot pitäisi estimoida.

16. Kansallisten keskuspankkien pitäisi ilmoittaa Herfindahlin indeksi EKP:lle seuraavan kaavan mukaisesti:

>VIITTAUS KAAVIOON>, jossa:

n = luottolaitosten kokonaismäärä kyseisessä maassa, Xi = luottolaitoksen i saamiset yhteensä, ja X = [sum ]n i = 1 Xi = maan kaikkien luottolaitosten saamiset yhteensä. Indeksin arvo on pankkialan kaikkien luottolaitosten markkinaosuuksien neliöiden summa.

17. Indikaattori nro 15: Vakuutuslaitosten sijoitukset yhteensä. Tämän indikaattorin laskemista varten(6) vakuutuslaitos on määritelty yritykseksi, joka on saanut muun ensivakuutusliikkeen kuin henkivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1973 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 73/239/ETY(7) 6 artiklassa tai henkivakuutuksen ensivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 79/267/ETY(8) 6 artiklassa tarkoitetun virallisen toimiluvan. Jälleenvakuutustoimintaa ei oteta mukaan. Tiedot koskevat näiden laitosten yhteenlaskettuja rahoitussaamisia, jotka saadaan vähentämällä muut kuin rahoitussaamiset (kuten kiinteä omaisuus) aggregoidun taseen loppusummasta. Luvut olisi tarvittaessa estimoitava 100 prosentin kattavuuden varmistamiseksi. Mikäli erillisiä tietoja vakuutuslaitoksista ei ole käytettävissä, tämä indikaattori voidaan yhdistää indikaattoriin nro 17 "Eläkerahastojen hallinnoimat saamiset yhteensä" yhden yhteisen indikaattorin muodostamiseksi. Kansallisten keskuspankkien pitäisi tehdä sarjaan merkintä, mikäli ne kirjaavat nämä yhdeksi indikaattoriksi.

18. Indikaattori nro 17: Eläkerahastojen hallinnoimat saamiset yhteensä. Tämä tieto tarkoittaa ns. "itsenäisten eläkerahastojen" eli erillisten institutionaalisten yksiköiden, joiden pääasiallinen toiminta koostuu eläkerahoituksesta ja jotka eivät ole vakuutuslaitoksia(9), aggregoitua taseen loppusummaa. Mikäli eläkerahastoista ei ole saatavissa erillisiä tietoja, tämä indikaattori voidaan yhdistää indikaattoriin nro 15 yhden yhteisenä indikaattorina nro 15 ilmoitettavan indikaattorin muodostamiseksi. Siinä tapauksessa indikaattorin nro 17 osalta olisi ilmoitettava tiedoksi nolla.

19. Indikaattori nro 18: ETA-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa muissa ETA-maissa olevien luottolaitoksiin kuuluvien sivukonttoreiden lukumäärää. Mikäli luottolaitoksella on enemmän kuin yksi sivukonttori tietyssä maassa, ne lasketaan yhdeksi. Koska rahalaitosluetteloa varten kerättävät tiedot ovat olleet EKP:n käytettävissä vasta tammikuusta 1999 lähtien, kansallisten keskuspankkien pitäisi toimittaa puuttuvat vuosien 1997 ja 1998 lopun tiedot. Kansallisten keskuspankkien pitäisi varmistaa, että tiedot vuoden 1999 lopusta eteenpäin ovat yhdenmukaisia rahalaitosluettelon yhteydessä toimitettavien tietojen kanssa.

20. Indikaattori nro 19: ETA-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin nro 18 piiriin kuuluvien sivukonttoreiden aggregoitua taseen loppusummaa.

21. Indikaattori nro 20: ETA-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa muissa ETA-maissa olevien luottolaitosten määräysvallassa olevien tytäryhtiöiden lukumäärää. Kotimaisia tytäryhtiöitä ei siis lueta mukaan. EKP:n määritelmä tytäryhtiöstä sisältyy asetukseen EKP/2001/13: "Tytäryhtiöt ovat erillisiä yhtiöitä, joissa toisella yhteisöllä on osake-enemmistö tai täysi omistus ...". Kaikkia tytäryhtiöitä ei pidä ottaa mukaan, vaan ainoastaan ne, jotka ovat itse luottolaitoksia.

22. Indikaattori nro 21: ETA-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin nro 20 piiriin kuuluvien tytäryhtiöiden aggregoitua taseen loppusummaa.

23. Indikaattori nro 23. Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa kolmansissa maissa oleviin luottolaitoksiin kuuluvien kotimaisten sivukonttoreiden lukumäärää. Kolmansilla mailla tarkoitetaan ETAan kuulumattomia maita. Mikäli pankilla on useampi kuin yksi sivukonttori tietyssä maassa, se lasketaan yhdeksi. Kansallisten keskuspankkien pitäisi tässäkin yhteydessä varmistaa, että tiedot ovat yhdenmukaisia rahalaitosluettelon yhteydessä toimitettavien tietojen kanssa.

24. Indikaattori nro 24: Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin nro 23 piiriin kuuluvien sivukonttoreiden aggregoitua taseen loppusummaa.

25. Indikaattori nro 25: Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa maan alueella olevien sellaisten tytäryhtiöiden lukumäärää, jotka ovat kolmansissa maissa olevien luottolaitosten määräysvallassa.

26. Indikaattori nro 26: Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin nro 25 piiriin kuuluvien tytäryhtiöiden aggregoitua taseen loppusummaa.

(1) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(2) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

(3) Myös Eurostat kerää tätä muuttujaa koskevat tiedot, mutta harvemmin. Eurostat käyttää seuraavaa paikallisyksikön määritelmää: "Yritys tai sen osa (esim. työpaja, tehdas, varasto, toimisto, kaivos tai varikko), joka sijaitsee maantieteellisesti määritellyllä paikalla. Liiketoimintaa harjoitetaan tällä paikalla tai sieltä käsin siten, että - tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta - yksi tai useampi henkilö työskentelee (vaikka vain osa-aikaisestikin) saman yrityksen hyväksi." Vrt. Eurostat, Methodological manual for statistics on credit institutions, versio 1.8, joulukuu 2001, s. 11 ja 23. Käsikirja on saatavissa Eurostatista, joskin vain englanninkielisenä.

(4) Eurostat kerää myös tätä indikaattoria koskevat tiedot ja käyttää seuraavaa määritelmää: "Työhön osallistuvien lukumäärä sisältää kaikki tutkimuksen kohteena olevassa yksikössä työskentelevät henkilöt (joihin kuuluvat myös yksikössään työskentelevät omistajat, yksikössä säännöllisesti työskentelevät yhtiökumppanit sekä palkatonta työtä tekevät perheenjäsenet) sekä ne yksikön ulkopuolella työskentelevät henkilöt, jotka kuuluvat yksikköön ja saavat palkkansa siltä (kuten myyntiedustajat, lähetit sekä korjaus- ja huoltoyksiköt). Se sisältää myös lyhytaikaisesti työstä poissa olevat työntekijät (kuten sairaslomalla, vuosilomalla tai erityislomalla olevat työntekijät) ja lakossa olevat työntekijät, mutta se ei sisällä työntekijöitä, joilla poissaolon kesto on määrittämätön. Se sisältää myös kyseisen maan lainsäädännössä osa-aikaisiksi määritellyt, yrityksen palveluksessa olevat työntekijät ja sen palveluksessa olevat kausityöntekijät, oppisopimuskoulutuksessa olevat työntekijät ja kotona työskentelevät työntekijät. Työhön osallistuvien lukumäärään eivät sisälly työntekijät, jotka yksikkö on saanut käyttöönsä muilta yrityksiltä, yksikössä korjaus- ja huoltotöitä tekevät ulkopuolisen yrityksen työntekijät eivätkä asevelvollisuuttaan suorittavat henkilöt. Palkatonta työtä tekevillä perheenjäsenillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat yksikön omistajan kanssa samassa taloudessa ja työskentelevät säännöllisesti yksikössä, mutta joilla ei ole työsopimusta ja jotka eivät saa kiinteämääräistä korvausta tekemästään työstä. Määritelmän piiriin kuuluvat vain ne henkilöt, jotka eivät ole päätoimisesti jonkin toisen yrityksen palveluksessa. Huom.: Jotta tietojen vertailukelpoisuus voidaan varmistaa, on ilmoitettava, sisältääkö nimike vapaaehtoistyöntekijät) (Yritystoiminnan rakennetilastoja varten vahvistetuista ominaisuustietojen määritelmistä annettu komission asetus (EY) N:o 2700/98, koodi 16 11 0). Huom: Yritysryhmien yhteydessä henkilöstön kohdistaminen yritysten tasolla on toteutettava tietyn jakoperusteen avulla (toimitusjohtajat luetaan mukaan; edustajia, jotka eivät ole yrityksen palveluksessa, ei lueta mukaan). Työntekijöiden määrä lasketaan vuoden keskiarvona." Vrt. Eurostat, Methodological manual for statistics on credit institutions, versio 1.8, joulukuu 2001, s. 34. Käsikirja on saatavissa Eurostatista, joskin vain englanninkielisenä.

(5) Asetuksessa EKP/2001/13 sallitaan kuitenkin yksi poikkeus, jonka perusteella luottolaitosten konsernien osalta voidaan ilmoittaa konsolidoituja tasetietoja (esim. Rabobank Alankomaissa).

(6) Tämän indikaattorin osalta vastaava EKT 95:n sektori on S. 125a. "EKT 95" on Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 1995, joka sisältyy Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 359/2002 (EYVL L 58, 28.2.2002, s. 1), liitteeseen A.

(7) EYVL L 228, 16.8.1973, s. 3.

(8) EYVL L 63, 13.3.1979, s. 1.

(9) Tämän indikaattorin osalta vastaava EKT 95:n sektori on S. 125b.

Lisäys 1

Raportointilomake 14 rakenteelliselle tilastoindikaattorille, jotka kootaan kansallisten keskuspankkien toimittamien tietojen perusteella

Maa:

Viitevuosi:

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys 2

Pankkitoiminnan rakenteellisten tilastoindikaattoreiden sähköinen siirto - sarjaperheen (key family) tunniste: ECB_SSI1

Pankkitoiminnan rakenteellisten tilastoindikaattorien sarjaperheellä tarkoitetaan Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden luottolaitos-, vakuutuslaitos- ja eläkerahastosektoreiden rakenteellisia indikaattoreita. Se on suunniteltu siten, että se vastaa mahdollisimman pitkälle tase-eriä koskevia tilastoja varten jo aiemmin määriteltyjä koodiluetteloita ja koodeja.

Osa 1. Muuttujat

Alla olevassa taulukossa kuvataan sarjaperheessä ECB_SSI1 käytettyjä muuttujia. Rakenteellisten tilastoindikaattorien osalta on yksilöity kahdeksan muuttujaa, joiden katsotaan olevan olennaisia aikasarjojen määrittämiseksi.

TAULUKKO 1

Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetyt muuttujat

>TAULUKON PAIKKA>

Kunkin kahdeksan tilastollisen muuttujan arvot saadaan sitä vastaavasta koodiluettelosta. Esimerkiksi muuttujan REF_AREA (viitealue) arvot saadaan edellä olevan taulukon mukaisesti koodiluettelosta CL_AREA_EE. Sarjaperheen ECB_SSI1 muuttujat kuvataan seuraavassa samassa järjestyksessä kuin ne ilmenevät avaimesta.

Muuttuja nro 1: Toistuvuus (FREQ; pituus: yksi merkki)

Muuttuja osoittaa raportoidun aikasarjan toistuvuuden. Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetty koodi on "A" eli vuositason tiedot, ja se saadaan koodiluettelosta CL_FREQ.

Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Muuttuja osoittaa tiedonantajalaitoksen kotimaan. Siihen liittyvä koodiluettelo CL_AREA_EE sisältää ISO-standardin mukaisen maaluettelon ja muutamia muita arvoja, kuten myös 6 kohdassa kuvataan (muuttuja nro 6: vastapuolen alue). Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetyt arvot vastaavat 15:tä EU:n jäsenvaltiota.

Muuttuja nro 3: EKT 95:n viitesektorin mukainen erittely (ESA95_SECTOR; pituus: neljä merkkiä)

Muuttuja osoittaa rakenteellisen indikaattorin viitesektorin ja liittyy koodiluetteloon CL_ESA95_SECTOR. Tällä hetkellä käytetään neljää arvoa: luottolaitokset (sellaisina kuin ne on määritelty yhteisön lainsäädännössä) ("122C"), vakuutuslaitokset ja eläkerahastot ("1250"), ja erikseen vakuutuslaitokset ("1251") ja eläkerahastot ("1252").

Muuttuja nro 4: Rakenteellisen tilastoindikaattorin "nimi" (SSI_INDIKAATTORI; pituus: kolme merkkiä)

Muuttuja kuvaa rakenteellisten tilastoindikaattorien luetteloa ja liittyy koodiluetteloon CL_SSI_INDICATOR. Eri indikaattoreille annettavat arvot yksilöidään etuliitteellä. Arvoa "H" käytetään Herfindahlin indeksistä, arvoa "N" kaikista tilastoindikaattoreista, jotka esitetään absoluuttisina lukuina, arvoa "S" niistä, jotka esitetään prosenttiosuuksina, ja arvoa "T" saamisista yhteensä.

Muuttuja nro 5: Tiedon tyyppi (DATA_TYPE; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja kuvataan koodiluettelossa CL_DATA_TYPE, ja se ilmoittaa, minkä tyyppistä tietoa raportoidaan: bruttomääräiset kannat ("1"), luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt ("5"), muut arvostusmuutokset ("7") ja yksilöimättömät ("X"). Arvoa "X", yksilöimättömät, käytetään ilmoitettaessa suhdelukuja ja indeksisarjoja, kun arvoa "1", kannat, käytetään sitä vastoin ilmoitettaessa absoluuttisia lukuja ja kantatietoja koskevia sarjoja (esim. työntekijöiden lukumäärä; saamiset yhteensä).

Arvostusmuutoksia koskevat tiedot ovat sovellettavissa ainoastaan tase-eriä koskeviin sarjoihin. Ne eivät ole sovellettavissa eikä niitä ilmoiteta absoluuttisten lukujen, suhdelukujen ja indeksien osalta.

Luokituksen muutoksiin ja muihin vastaaviin järjestelyihin kuuluvat sellaiset tiedonantajana olevan sektorin taseen vastaavaa- ja vastattavaa -puolella tehtävät muutokset, jotka johtuvat 1) muutoksista tiedonantajien joukossa; 2) yritysten uudelleenjärjestelyistä; 3) saamisten ja velkojen luokituksen muutoksista ja 4) sellaisten raportointivirheiden korjaamisesta, joita ei teknisistä syistä voida poistaa kantatiedoista koko kyseisen ajanjakson ajalta. Erityisesti vuotta 2001 koskevien luokituksen muutosten on katettava muutokset, jotka johtuvat Kreikan liittymisestä euroalueeseen.

Muihin arvostusmuutoksiin kuuluvat liikkeeseen laskettujen, myytyjen tai hallussa pidettävien arvopapereiden arvostusmuutokset ja muutokset, jotka johtuvat siitä, että lainoja poistetaan taseesta luottotappioiden/arvonalennusten vuoksi.

Muuttuja nro 6: Vastapuolen alue (COUNT_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Tämä muuttuja kuvaa rakenteellisen indikaattorin vastapuolen asuinpaikkaa. Tähän käsitteeseen liittyvä koodiluettelo on CL_AREA_EE, joka sisältää ISO-standardin mukaisen maaluettelon ja muutamia muita arvoja (esim. "U6" - "Domestic: sama maa kuin tiedonantajana olevan luottolaitoksen maa"). Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetään seuraavia arvoja: kotimaa (kotipaikka tai viitealue) ("U6"), muut Euroopan talousalueen maat (kaikki maat paitsi viitealue) ("A0") ja Euroopan talousalueen ulkopuoliset maat ("A7") sekä euroalueen tiedonantajien että euroalueen ulkopuolisten tiedonantajien osalta.

Muuttuja nro 7: Transaktiovaluutta (CURRENCY_TRANS; pituus: kolme merkkiä)

Muuttuja osoittaa rakenteellisten indikaattorien valuutan, ja se liittyy koodiluetteloon CL_CURRENCY. Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetään ainoastaan arvoja "Z01", kaikki valuutat yhteensä, ja "Z0Z", ei sovellettavissa.

Muuttuja nro 8: Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma (SERIES_DENOM; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja osoittaa, onko raportoitavat sarjat ilmaistu kansallisessa vai yhteisessä rahayksikössä (euro). Tätä käsitettä sovelletaan ainoastaan tase-erien sarjoihin (esim. saamiset yhteensä). Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetään ainoastaan kolmea arvoa koodiluettelosta CL_SERIES_DENOM - "N", kansallinen valuutta, "E", euro, ja "Z", ei sovellettavissa). Rahaliittoon osallistumattomat jäsenvaltiot ja Kreikka (vuoteen 2000 saakka) käyttävät koodia "N", kun koodia "E" käyttävät sitä vastoin euroalueen jäsenvaltiot (ja myös Kreikka vuodesta 2001 alkaen).

Täydellinen luettelo EKP:lle toimitettavista sarja-avaimista on lisäyksessä 3.

Osa 2. Ominaisuudet

Avaimen määrittelemisessä käytettävien kahdeksan muuttujan lisäksi on määritelty useita ominaisuuksia(1). Niitä liitetään toimitettaviin tietoihin eri tasoilla:

TAULUKKO 2

Pankkitoiminnan rakenteellisten tilastoindikaattoreiden sarjaperhe (ECB_SSI1): koodatut ja koodaamattomat ominaisuudet

>TAULUKON PAIKKA>

Kuhunkin näistä ominaisuuksista liittyy lisäksi joitain teknisiä erityispiirteitä, jotka luetellaan seuraavassa taulukossa.

TAULUKKO 3

Kansallisten keskuspankkien raportointi EKP:lle. Sarjaperheen ECB_SSI1 yhteiset ominaisuudet

>TAULUKON PAIKKA>

Seuraavassa kuvataan kutakin ominaisuutta sekä esitetään viitekoodiluettelo (ilmoitetaan suuraakkosin, kuten CL_FI*), mikäli se on sovellettavissa.

Osa 2.1. Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

- TITLE_COMPL (koodaamaton): Ominaisuuden laatii, tallentaa ja ilmoittaa EKP (englanninkielinen, pituus enintään 1050 merkkiä). Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa muuttaa sitä, muutos voidaan tehdä EKP:n kuulemisen jälkeen. Muutoksen toteuttaa kuitenkin EKP.

- UNIT (koodiluettelo: CL_UNIT): Tämä ominaisuus ilmoittaa raportoitujen tietojen mittayksikön. Rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ilmoittavat niitä eriä koskevat tiedot euroina, joiden osalta se on mahdollista, ja EKP asettaa tämän ominaisuuden arvoksi "EUR" (DENOM = "EUR"). Jos kyseessä ovat rahaliittoon osallistumattomat jäsenvaltiot, tämän ominaisuuden arvo on vastaava kansallinen rahayksikkö (UNIT = "DKK" Tanskan, "SEK" Ruotsin ja "GBP" Yhdistyneen kuningaskunnan osalta sekä "GDR" Kreikan osalta vuoteen 2000 saakka). Absoluuttisina arvoina raportoitavien sarjojen ja indeksin osalta EKP vahvistaa tämän ominaisuuden arvoksi "UNITS" ja prosenttiosuuksina raportoitavien sarjojen osalta arvoksi "PC".

- UNIT_MULT (koodiluettelo: CL_UNIT_MULT): Tämä ominaisuus antaa tietoa siitä, onko sarjat ilmaistu miljoonina (UNIT_MULT = 6), miljardeina (UNIT_MULT = 9) jne. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat luottolaitosten tase-eräsarjoihin liittyvät tiedot miljoonina euroina ja EKP asettaa arvoksi 6 (UNIT_MULT = 6). Absoluuttisina lukuina, prosenttiosuuksina tai indekseinä raportoitavien sarjojen osalta EKP asettaa arvoksi 0 (UNIT_MULT = "0").

- DECIMALS (koodiluettelo: CL_DECIMALS): Ominaisuus kertoo havaintojen arvoille annettavien desimaalien määrän. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tase-eräsarjat ja absoluuttisia lukuja kuvaavat sarjat nollan desimaalin tarkkuudella, ja EKP asettaa ominaisuuden arvoksi 0 näiden aikasarjojen osalta (eli DECIMALS = 0). Indeksisarjat ja prosenttiosuuksia kuvaavat sarjat ilmoitetaan neljän desimaalin tarkkuudella, ja EKP asettaa ominaisuuden arvoksi 4 näiden aikasarjojen osalta (eli DECIMALS = "4").

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

- TITLE (koodaamaton): Aikasarjan otsakkeessa voidaan esittää vain enintään 70 merkkiä. Koska tila on rajallinen, pakollisena ominaisuutena on sen sijaan TITLE COMPLEMENT. Ominaisuutta TITLE voidaan käyttää lyhyissä otsakkeissa.

- NAT_TITLE (koodaamaton): Kansalliset keskuspankit voivat käyttää tätä ominaisuutta esittääkseen täsmällisen kuvauksen ja muita täydentäviä tietoja omalla kielellään. Vaikka suur- ja pienaakkosten käyttö ei aiheutakaan ongelmia, aksenttimerkkien ja pitkien kirjaimista ja numeroista koostuvien symbolien vaihto on testattava ennen kuin ne otetaan säännölliseen käyttöön.

- COMPILATION (koodaamaton): Tätä ominaisuutta käytetään esitettäessä sanallisesti yksityiskohtaisia selvityksiä sovelletuista tiedon kokoamismenetelmistä, painotuksista, tilastollisista menettelytavoista, indeksin tyypistä jne.:

- tietolähteet/tiedon keräämismenetelmä,

- kokoamismenetelmät (mukaan lukien tehtyjen arvioiden/olettamusten kuvaus),

- poikkeamat EKP:n raportointiohjeista (instrumentti/maturiteetti/maantieteellinen/sektori-luokittelu ja arvostusmenetelmät),

- tiedot sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä (ja yhteydet EU:n säädöksiin) muiden rahoituksen välittäjien kuin luottolaitosten osalta.

- COVERAGE (koodaamaton): Tämä ominaisuus kuvaa tiedonantajajoukkoa ja sen kattavuutta eri välittäjäryhmien osalta. Sen pitäisi kuvata välittäjän tyyppiä eri indikaattorien osalta. Mikäli tietojen tiedetään olevan vain osittain kattavia, esitetään arvio markkinaosuudesta. Lisäksi ilmoitetaan, onko luvut estimoitu.

Osa 2.2. Aikasarjatason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

- COLLECTION (koodiluettelo: CL_COLLECTION): Tämä ominaisuus kertoo, milloin havaintoja kerätään (esim. jakson alussa, puolivälissä vai lopussa), tai ilmoittaa, ovatko tiedot tietyn jakson keskiarvoja, korkeimpia arvoja tai matalimpia arvoja jne. EKP asettaa rakenteellisten tilastoindikaattoreiden sarjojen arvoksi "ajanjakson päättyessä" (COLLECTION = "E").

- AVAILABILITY (koodiluettelo: CL_AVAILABILITY): Tämä ominaisuus kuvaa laitoksia, joiden saataville tiedot voidaan antaa. Mikäli yksittäisiä havaintoja varten tarvitaan erityiskohtelua, voidaan käyttää ominaisuutta OBSERVATION CONFIDENTIALITY (ks. jäljempänä).

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

- DOM_SER_IDS (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan viitata kansallisissa tietokannoissa käytettyyn koodiin vastaavien sarjojen yksilöimiseksi (tässä yhteydessä voidaan määritellä myös kansallisia viitekoodeja sisältäviä kaavoja).

- BREAKS (koodaamaton): Tämä ominaisuus kuvaa merkittävimpiä tiedonkeruussa, raportoinnin kattavuudessa ja sarjojen kokoamisessa ajan myötä tapahtuneita katkoksia ja muutoksia. Katkoksista raportoitaessa on ilmoitettava, miltä osin uusia ja vanhoja tietoja voidaan pitää vertailukelpoisina (enintään 350 merkkiä).

Osa 2.3. Havaintotason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

- OBS_STATUS (koodiluettelo: CL_OBS_STATUS): Kansalliset keskuspankit raportoivat kuhunkin ilmoitettuun havaintoon liittyvän havainnon laadun. Tämä ominaisuus on pakollinen, ja se on ilmoitettava kunkin tiedonsiirron yhteydessä kustakin yksittäisestä havainnosta. Mikäli kansalliset keskuspankit muuttavat tämän ominaisuuden arvoa, sekä havainnon arvo (vaikka se pysyisikin muuttumattomana) että uusi havainnon laadun arvo ilmoitetaan uudelleen.

Alla olevassa luettelossa esitetään näiden ominaisuuksien odotusarvot (sovitun hierarkian mukaisesti) rakenteellisia tilastoindikaattoreita varten:

"A" = normaaliarvo,

"B" = katkosarvo,

"M" = tietoja ei ole olemassa (tiedot eivät ole sovellettavissa)(2),

"L" = tiedot ovat olemassa, mutta niitä ei kerätä(3),

"E" = arvio,

"P" = alustava arvo (tätä ominaisuutta voidaan käyttää jokaisen tiedonsiirron yhteydessä erityisesti viimeisimmän havainnon osalta)(4).

- Mikäli havaintoon liittyy kaksi ominaisuutta, niistä tärkein ilmoitetaan. Mikäli esimerkiksi havainto on sekä alustava arvo että arvioinnin tulosta, ensisijainen ominaisuus on "arvio", ja käytetään koodia "E".

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

- OBS_CONF (koodiluettelo: CL_OBS_CONF): Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa ilmoittaa erikseen tietyn yhden tai useamman havainnon luottamuksellisuudesta, se voi käyttää ominaisuutta OBSERVATION CONFIDENTIALITY. Mikäli tälle ominaisuudelle asetetaan arvo, tietojen lähettäjä voi muuttaa sitä tiedonsiirron yhteydessä.

- OBS_PRE_BREAK (koodaamaton): Tämä ominaisuus sisältää katkosta edeltävän arvon, joka on havainnon tavoin numeerinen kenttä. Se ilmoitetaan, kun sarjassa tapahtuu katkos.

- OBS_COM (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan esittää sanallisia havaintotason huomautuksia (esim. kuvataan tiettyä havaintoa koskevien tietojen puuttumisen vuoksi tehty arviointi tai oletus, selitetään mahdollisen poikkeavan havainnon syy tai esitetään raportoidun aikasarjan muutosten yksityiskohdat).

Virtatietoihin tehtävät muutokset on ilmoitettava, mikäli ne ovat käytettävissä, indikaattoreiden nro 17, 19, 21, 24 ja 26 osalta. Virtatietoihin tehtävillä muutoksilla tarkoitetaan arvopapereiden arvostusmuutoksia, lainojen luottotappioita ja arvonalennuksia sekä luokituksen muutoksia.

Osa 3. Korjausten ilmoittaminen

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan ilmoitettuja tietoja. Tällöin sovelletaan seuraavia yleisperiaatteita:

- Kaikkien säännöllisten vuosittaisten tiedonsiirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän vuoden tietojen lisäksi toimittaa sekä "tavanomaisia" (eli edellisen vuoden tietoja koskevia) että "historiatietoja" koskevia korjauksia.

- Historiatietojen korjauksia voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä vuoden aikana, mikäli ne parantavat merkittävästi tietojen laatua.

- Mikäli tehdään merkittäviä korjauksia, EKP:lle toimitetaan niitä koskevat lisätiedot.

(1) Ominaisuudet ovat tilastollisia käsitteitä, jotka antavat koodattua (esim. yksikkö) ja koodaamatonta (esim. tiedon kokoamismenetelmä) lisätietoa vaihdetuista tiedoista. "Pakollisia tietoja" ovat ominaisuudet, joiden arvot ovat kaikkien osapuolten tiedossa. "Erityistapauksissa ilmoitettavia" ovat ominaisuudet, jotka yksilöidään vain, jos ne ovat tiedonantajalaitoksen tiedossa (esim. kotimaan sarjojen indikaattorit) tai jos ne ovat merkityksellisiä (esim. tiedon kokoaminen, katkokset). Ominaisuuksien arvot ilmoitetaan ainoastaan silloin kun ne vahvistetaan ensimmäistä kertaa tai niitä muutetaan. Ainoastaan havainnon laatu ilmoitetaan jokaisen tiedonsiirron yhteydessä kunkin havainnon osalta.

(2) Mikäli markkinoiden paikallisen käytännön tai lainsäädännön vuoksi aikasarjaa (tai osaa siitä) ei voida soveltaa (kyseistä ilmiötä ei ole olemassa), puuttuva arvo ilmoitetaan koodilla ("-") ja havaintotilanne koodilla "M".

(3) Mikäli aikasarjan tietoja ei paikallisen tilastointikäytännön vuoksi kerätä joko tiettyinä ajankohtina tai aikasarjan koko pituudelta (taustalla oleva taloudellinen ilmiö on olemassa, mutta sitä ei seurata tilastoissa), puuttuva arvo ilmoitetaan koodilla ("-") ja havaintotilanne koodilla "L" kullakin jaksolla.

(4) Nämä havainnot saavat lopullisen arvonsa (havaintotilanne "A") myöhemmin. Uudet korjatut arvot korvaavat aikaisemmat alustavat havainnot.

Lisäys 3

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VII

VALTION TALLETUSVELAT JA HALLUSSA OLEVAT KASSAVARAT JA ARVOPAPERIT

1. VALTION TALLETUSVELAT

1.1. Raportointivaatimusten mukaiset valtion talletusvelkojen (läheisten vastineiden) määritelmät ja kattavuus

Tässä tiedonkeruussa valtion talletusvelat eritellään seuraaviin luokkiin. Mikäli ilmiötä ei ole olemassa tai se on merkityksetön, sitä ei tarvitse raportoida.

Talletukset. Talletukset eritellään yön yli -talletuksiin, määräaikaistalletuksiin ja irtisanomisehtoisiin talletuksiin.

Yön yli -talletukset. Talletukset, jotka voidaan vaihtaa rahaksi ja/tai vaadittaessa siirtää ilman merkittävää viivettä, rajoituksia tai sakkomaksuja käyttäen sekkiä, maksumääräystä, tiliin kohdistuvaa veloituksen kirjausta tai vastaavaa. Tähän erään kuuluvat saldot, jotka edustavat valtion liikkeeseen laskeman sähköisen rahan, joko laitteistopohjaisen sähköisen rahan (esim. maksukortit) tai ohjelmistopohjaisen sähköisen rahan, yhteydessä maksettuja ennakkomaksuja. Tähän erään ei kirjata ei-siirtokelpoisia talletuksia, jotka ovat teknisesti arvioiden vaadittaessa takaisin maksettavia, mutta joihin sovelletaan tällöin merkittäviä sakkomaksuja.

Määräaikaistalletukset. Ei-siirtokelpoiset talletukset, joita ei voida muuttaa rahaksi ennen sovitun kiinteän määräajan kulumista tai joiden ennenaikaisesta rahaksi muuttamisesta haltijan on maksettava jonkinlainen sakkomaksu. Rahoitustuotteet, joihin liittyy korontarkistussääntöjä, on luokiteltava varhaisimman maturiteetin mukaan.

Irtisanomisehtoiset talletukset. Ei-siirtokelpoiset talletukset, joilla ei ole sovittua määräaikaa mutta joihin sovelletaan irtisanomisaikaa, jonka kuluessa rahaksi muuttaminen ei ole mahdollista tai ei ole mahdollista ilman seuraamuksia. Tämä luokka sisältää sellaiset lain mukaan periaatteessa vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset, joihin kansallisen käytännön mukaan kuitenkin sovellettaisiin merkittäviä sakkomaksuja ja rajoituksia (luokitellaan maturiteettiluokkaan "enintään 3 kk").

EKT 95:stä(1) saa lisätietoja julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemien velkainstrumenttien luokittelusta (EKT 95, kohdat 5.74-5.76). Julkisyhteisöjen yleisille markkinoille liikkeeseen laskemat ei-jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit jaotellaan talletuksiin, sillä ne ovat määräaikaistalletusten sekä säästötalletusten, säästökirjojen ja ei-siirtokelpoisten sijoitustodistusten läheisiä vastineita. Kaikki muut instrumentit, joita tyypillisesti edustavat levitykseen tarkoitetut asiakirjat ja jotka näin ollen käsittävät (realisoituja tai realisoimattomia) arvopaperivoittoja ja -tappioita, tulee luokitella muiksi arvopapereiksi kuin osakkeiksi.

1.2. Talletuksia (tai niiden läheisiä vastineita) vastaanottavien valtionhallinnon laitosten sektoriluokitus

EKT 95 -järjestelmää käytetään julkisyhteisöjen ja sen alasektoreiden, joista yksi on valtionhallinto, sektoriluokituksen mallina. Lisätietoja on saatavissa raha- ja pankkitilastojen sektorikäsikirjasta "Money and Banking Statistics Sector Manual - Guidance for the statistical classification of customers"(2).

Julkisyhteisöt käsittävät ne kotimaiset yksiköt, jotka harjoittavat toimintoja, joiden tarkoituksena on pääasiallisesti markkinattomien, yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden tuottaminen ja/tai kansantulon ja -varallisuuden uudelleen jakaminen (EKT 95, kohdat 2.68-2.70).

Julkisyhteisöt jaotellaan kahteen talletuksia vastaanottavaan alasektoriin: valtioon ja muihin julkisyhteisöihin. Muut julkisyhteisöt kuuluvat rahaa hallussa pitävään sektoriin.

Valtionhallinto koostuu valtion ministeriöistä ja keskusvirastoista, joiden toimivalta ulottuu koko talousalueelle, lukuun ottamatta sosiaaliturvarahastojen hallintoa (EKT 95, kohta 2.71).

1.3. "Muiden sektoreiden" määritelmä, eli kotimaiset muut rahoituslaitokset kuin rahalaitokset ja julkisyhteisöt

Muut rahoituksen välittäjät ja rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset: Muut rahoituslaitokset kuin rahalaitokset sekä yritysmäiset yhteisöt (pl. vakuutuslaitokset ja eläkerahastot), jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muussa muodossa kuin valuuttana, talletuksina ja/tai talletusten läheisinä vastineina muilta institutionaalisilta yksiköiltä kuin rahalaitoksilta (EKT 95, kohdat 2.53-2.56). Niihin kuuluvat myös rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset, jotka koostuvat kaikista rahoitusyrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti avustavat rahoituksen välitystä (EKT 95, kohdat 2.57-2.59).

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot: Muut rahoituslaitokset kuin rahalaitokset sekä yritysmäiset yhteisöt, jotka pääasiallisesti ovat riskien hallintaan liittyvän rahoituksen välittäjiä (EKT 95, kohdat 2.60-2.67).

Yritykset: Yritykset ja yritysmäiset yhteisöt, jotka eivät välitä rahoitusta vaan harjoittavat pääasiallisesti tavaroiden ja palveluiden tuotantoa (EKT 95, kohdat 2.21-2.31).

Kotitaloudet: Henkilöt tai henkilöryhmät kululttajina ja markkinatavaroita ja rahoitus- ja muita palveluita omaa loppukäyttöä varten tuottavina yrittäjinä, jos jälkimmäisessä tapauksessa vastaavat toiminnot eivät ole erillisten yritysmäisinä yhteisöinä käsiteltyjen yksiköiden toimintaa. Tähän sektoriin luetaan myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka pääasiallisesti tuottavat markkinattomia tavaroita ja palveluita tiettyjen kotitalousryhmien käyttöön (EKT 95, kohdat 2.75-2.88).

2. VALTION HALLUSSA OLEVIEN KÄTEISVAROJEN JA ARVOPAPEREIDEN KATTAVUUS

2.1. Valtion hallussa olevat eurosetelit ja -metallirahat

Valtion hallussa olevat Euroopan keskuspankin sekä euroalueen kansallisten keskuspankkien ja valtioiden liikkeeseen laskemat setelit ja metallirahat.

2.2. Valtion hallussa olevat euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemat instrumentit

Valtion hallussa olevat euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit.

TIEDOT VALTION TALLETUSVELKOJEN (LÄHEISISTÄ VASTINEISTA) JA SEN HALLUSSA OLEVISTA KASSAVAROISTA JA ARVOPAPEREISTA(("Luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä" ja "arvostusmuutoksia" koskevia tietoja käsitellään "Menettelykäsikirjassa virtatilastojen laskemista varten" (liite X)))

TAULUKKO

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä (EKT) 1995, joka sisältyy Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 12 päivänä helmikuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 359/2002 (EYVL L 58, 28.2.2002, s. 1), liitteeseen A.

(2) Euroopan keskuspankki, toinen painos, marraskuu 1999.

LIITE VIII

KUUKAUSITTAIN TOIMITETTAVAT TÄRKEIMMÄT LISÄTIETOERÄT

Tässä liitteessä luetellut lisätietoerät kuuluvat liitteessä XIII kuvattuun tase-erien sarjaperheeseen. Sarjat ilmoitetaan kuukausittain ja samaan aikaan kuin kuukausittaiset rahalaitosten tasetilastot, jotka on toimitettava rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetun asetuksen EKP/2001/13(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(2), mukaisesti.

Raportointivaatimukset

TAULUKKO A

Muiden rahalaitosten tiedot (kantatiedot)

>TAULUKON PAIKKA>

TÄRKEIMPIEN LISÄTIETOERIEN MÄÄRITELMÄ

1. Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien haltijoiden erittely kotipaikan mukaan

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet on eritelty niiden haltijan kotipaikan mukaan seuraavan kolmijaon mukaan: kotimaa, muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ja ulkomaat.

(1) EYVL L L 333, 17.12.2001, s. 1.

(2) EYVL L L 330, 6.12.2002, s. 29.

LIITE IX

KUUKAUSITTAIN ILMOITETTAVAT LISÄTIEDOT

RAPORTOINTIVAATIMUKSET

1. Tässä liitteessä luetellut lisätietoerät kuuluvat liitteessä XIII kuvattuun tase-erien sarjaperheeseen. Sarjat ilmoitetaan kuukausittain ja samaan aikaan kuin kuukausittaiset rahalaitosten tasetilastot, jotka on toimitettava rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetun asetuksen EKP/2001/13(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(2), mukaisesti.

I. Lisätietoerät raha-aggregaattien ja vastaerien johtamista ja arviointia varten

2. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat raha-aggregaattien laatimista varten tilastotietoja "liikkeessä olevan rahan" ja "liikkeeseen laskettujen velkapapereiden" lisäerittelyistä. Nämä erittäin tärkeät lisätietoerät esitetään taulukoiden A ja B lihavoiduissa soluissa, ja ne määritellään jäljempänä. Muita lisätietoeriä tarvitaan rahalaitosten tasetilastojen yksityiskohtaisempaa tarkastelua varten.

3. Liikkeessä oleva raha, joista euroseteleitä (M1), kansallisen valuutan määräisiä seteleitä (M2), metallirahoja (M3), euromääräisiä metallirahoja (M4) ja kansallisten valuuttojen määräisiä metallirahoja (M5).

- Eurosetelit (M1) ovat liikkeeseen laskettuja euroseteleitä, jotka kuuluvat erään "liikkeessä oleva raha".

- Kansallisen valuutan määräiset setelit (M2) ovat laillisina maksuvälineinä hyväksyttyjen valuuttojen määräisiä seteleitä, joita kansalliset keskuspankit ovat laskeneet liikkeeseen ennen tammikuun 1. päivää 2002 ja joita kansalliset keskuspankit eivät ole vielä lunastaneet takaisin. Ilmoitetaan tammikuusta 2002 alkaen ainakin vuoden 2002 ajan.

- Metallirahoilla (M3) tarkoitetaan kansallisten viranomaisten (kansalliset keskuspankit/valtiot) liikkeeseen laskemien sekä euron että kansallisen valuutan määräisten (vielä takaisin lunastamattomien) metallirahojen määrää, joka ilmoitetaan osana erää "liikkeessä oleva raha" kansallisen keskuspankin taseessa.

- Euromääräiset metallirahat (M4) ovat kansallisten viranomaisten (kansalliset keskuspankit/valtiot) liikkeeseen laskemia euromääräisiä metallirahoja.

- Kansallisten valuuttojen määräiset metallirahat (M5) ovat laillisina maksuvälineinä hyväksyttyjen valuuttojen määräisiä metallirahoja, joita kansalliset viranomaiset (kansalliset keskuspankit/valtiot) ovat laskeneet liikkeeseen ennen tammikuun 1. päivää 2002 ja joita kansalliset keskuspankit eivät ole vielä lunastaneet takaisin.

4. Euroopan keskuspankin (EKP)/kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemien jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden haltijat (erät M6-M8)

EKP:n/kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemat velkapaperit, jotka on eritelty haltijan kotipaikan mukaan seuraavan kolmijaon mukaisesti: kotimaa, muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ja ulkomaat.

TAULUKKO A

EKP:n/Kansallisen keskuspankin tiedot (kannat)((EKP:n ja kansallisen keskuspankin kahdenvälisestä sopimuksesta voidaan toimittaa virtatietoja.))

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut solut ovat erittäin tärkeitä eriä.

TAULUKKO B

Muita rahalaitoksia koskevat tiedot (kannat)((EKP:n ja kansallisen keskuspankin kahdenvälisestä sopimuksesta voidaan toimittaa virtatietoja.))

>TAULUKON PAIKKA>

Lihavoidut erät ovat erittäin tärkeitä eriä. Tärkeimpiä edellytettyjä lisätietoeriä koskee liite VIII.

EKP:n ja kansallisten keskuspankkien välisestä sopimuksesta sellaiset kansalliset keskuspankit voivat jättää lihavoidut nuolella ([uarr ]) merkityt solut ilmoittamatta, joiden osalta EKP käyttää vaihtoehtoisia tietolähteitä.

5. Muut saamiset/velat, joista euroseteleiden jakelusta johtuvia eurojärjestelmän sisäisiä velkoja (erä M12)/saamisia (erä M16)

Eurojärjestelmään kohdistuvat nettopositiot, jotka perustuvat a) EKP:n liikkeeseen laskemien euroseteleiden jakeluun (8 % kaikista liikkeeseenlaskuista) ja b) pääoman merkitsemiseen liittyvän mekanismin soveltamiseen. Yksittäisen kansallisen keskuspankin ja EKP:n nettovelan tai nettosaamisen kohdistaminen taseeseen joko vastaavaa- tai vastattavaa-eräksi suoritetaan erän etumerkin mukaan, eli positiivinen eurojärjestelmään kohdistuva nettopositio kirjataan vastaavaa-puolelle, negatiivinen nettopositio vastattavaa-puolelle.

6. Maturiteetin (erät M17-M19 ja M26-M28) ja edelleen valuutan (M20-M25 ja M29-M34) mukaan eriteltyjen muiden rahalaitosten liikkeeseen laskemien siirtokelpoisten papereiden haltijat

Rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit ja rahamarkkinapaperit, jotka on eritelty haltijan kotipaikan mukaan seuraavan kolmijaon mukaisesti: kotimaa, muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ja ulkomaat. Velkapapereita ja rahamarkkinapapereita koskevat tiedot eritellään maturiteeteittain (enintään 1 vuoden, yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden) ja lisäksi valuutoittain (euro, valuuttamääräiset).

II. Lisätietoerät painoarvoja koskevien tietojen johtamiseksi rahalaitoskorkoja varten

7. Painoarvoja koskevat tiedot ovat välttämättömiä kansallisten rahalaitoskorkojen aggregoimiseksi euroalueen rahalaitoskorkoja koskeviksi tilastoiksi(3) näiden tilastojen säännöllistä tuottamista varten. Kansallisten keskuspankkien raportointitaakan keventämiseksi on päätetty käyttää kansallisten keskuspankkien tase-eriä koskevien tilastojen yhteydessä jo ilmoittamia tilastotietoja kantoihin sovellettavia rahalaitoskorkoja koskevien painoarvojen sekä valittuja uuteen liiketoimintaan sovellettavia rahalaitoskorkoja koskevien painoarvojen johtamisen tärkeimpänä lähteenä.

8. Asetuksen EKP/2001/13 nojalla saatavilla olevien tietojen perusteella uuteen liiketoimintaan ja kantoihin liittyviä talletusryhmiä koskevat painoarvotiedot voidaan helposti saada rahalaitosten tasetilastoista. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen kantojen(4) osalta pakolliset tase-erätiedot eivät kuitenkaan anna täysin tarkkaa kuvaa:

9. Näiden lainaryhmien osalta (pakolliset) tase-eräsarjat kattavat kaikki transaktiovaluutat, kun rahalaitoskorot koskevat ainoastaan euromääräisiä lainoja. Tase-eriä koskevat tilastosarjat, jotka liittyvät yksinomaan euroon asetuksen EKP/2001/13 mukaisena transaktiovaluuttana, ovat saatavissa edellytetyllä tavalla sektorikohtaisesti eriteltyinä, mutta niissä ei tehdä maturiteettiin eikä (kotitaloussektorilla) lainan tyyppiin perustuvaa erittelyä.

10. Painoarvot perustuvat tästä syystä näiden lainaryhmien osalta kaikkien valuuttojen määräisiin lainoihin liittyviin tase-eräsarjoihin. Tilastosarjoja mukautetaan kuitenkin sen osuuden mukaisesti, joka eurolla on transaktion yhteenlasketuista valuutoista.

11. Kahdenkeskisten yhteydenottojen jälkeen useat kansalliset keskuspankit (tähän mennessä Belgia, Ranska, Italia, Itävalta, Portugali, Suomi) kykenevät kuitenkin toimittamaan myös vaaditut erittelyt euromääräisistä lainoista. Tätä tarkoitusta varten on laadittu seuraavat lisätietoerät:

TAULUKKO C

Muita rahalaitoksia koskevat tiedot (kannat)

>TAULUKON PAIKKA>

(1) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(2) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

(3) Korkotilastoista, jotka koskevat rahalaitosten soveltamia kotitalouksien ja yritysten talletus- ja lainakorkoja, 20 päivänä joulukuuta 2001 annetun asetuksen EKP/2001/18 (EYVL L 10, 12.1.2002, s. 24) mukaisesti.

(4) Ks. asetus EKP/2001/18, liite II, lisäys I: indikaattorit 6-14.

LIITE X

MENETTELYKÄSIKIRJA VIRTATILASTOJEN LASKEMISTA VARTEN

JOHDANTO

1. Euroopan keskuspankki (EKP) laskee euroalueen raha-aggregaatit ja niiden vastaerät kuukauden lopun kantatietojen perusteella euroalueen rahalaitossektorin konsolidoidun taseen laadinnan yhteydessä. Lisäksi EKP analysoi rahatalouden tilastojen kehitystä, mikä edellyttää myös virtatilastojen laskemista.

2. Rahatalouden analysointi perustuu yleisesti ottaen transaktioihin, joita suoritetaan rahalaitosten hankkiessa tai luovuttaessa saamisia taikka niiden ottaessa velkoja tai maksaessa niitä takaisin. Transaktioiden arvon määrittääkseen EKP laskee kuukauden lopun kantatietojen erotuksen, minkä jälkeen se määrittelee ja poistaa siitä muista kuin transaktioista aiheutuvat muutokset.

3. EKP tarvitsee kattavia tietoja laskeakseen virtatilastoja tämän lähestymistavan mukaisesti. Niiden kantatietojen lisäksi, jotka johdetaan EKP:n kansallisilta keskuspankeilta rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetun asetuksen EKP/2001/13(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(2), mukaisesti saamista rahalaitosten yhteenlasketuista kuukauden lopun taseista, se tarvitsee tietoja transaktioihin liittymättömistä muutoksista. Nämä arvostusmuutokset saadaan yleensä eri lähteistä muutoksen laadusta riippuen. Tätä arvostusmuutoksia koskevia tietoja koskevaa vaatimusta käsitellään osittain asetuksessa EKP/2001/13.

4. Tämän käsikirjan tärkeimpänä tavoitteena on määritellä yksityiskohtaisesti ne lisätiedot, jotka kansallisten keskuspankkien on toimitettava EKP:lle, jotta tämä voi laskea euroalueen raha-aggregaatteja ja niiden vastaeriä koskevat virtatilastot. Siinä vahvistetaan erityisesti yksityiskohtaiset säännöt, joita kansallisten keskuspankkien on noudatettava näitä tietoja kerätessään. Tähän kuuluu kuvaus arvostusmuutoksiin tehtävistä kirjauksista sekä niistä tilanteista, joissa ne on tehtävä.

5. EKP on laatinut asetukseen EKP/2001/13 liittyvät ohjeet rahalaitosten tasetilastoista(3) (Guidance Notes to the Regulation ECB/2001/13 on the MFI balance sheet statistics), joihin sisältyy lisätietoja kyseisen asetuksen perusteella vaadittavista arvostusmuutoksia koskevista tiedoista, tämän kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen soveltamista. Lisäksi EKP toimittaa kansallisille keskuspankeille selkeyden vuoksi raha- ja pankkitilastoja koskevan käsikirjan virtatilastojen laatimista varten (Money and Banking Statistics Handbook for the compilation of flow statistics)(4).

LUKU 1 - VIRTATIETOJEN LASKEMINEN KÄSITTEENÄ

1.1. Sovellettavat säännökset

6. EKP laskee raha-aggregaatit ja niiden vastaerät osana euroalueen rahalaitossektorin konsolidoidun taseen laadintaa asetuksen EKP/2001/13 (liitteessä I olevan 2 osan taulukko 1), mukaisesti saatujen jakson lopun kantatietojen perusteella.

7. EKP laskee myös virtatilastoja. Raha-aggregaattien ja niiden vastaerien kehitystä on analysoitava jakson aikana tapahtuneiden transaktioiden perusteella, ja saamis- ja velkapuolen transaktiot on laskettava erikseen. Konsolidoitua tasetta koskevien tilastotietojen laadinnassa transaktioiden arvosta ("virrat") on erotettava ne kantatietojen muutokset, jotka johtuvat muista syistä ("muut muutokset"). Virtatilastot lasketaan miltei kaikista taseen erien yhdistelmistä. Kuten tämän liitteen taulukosta 1 ilmenee, mukaan otetaan kuukausitaseen kaikki erät, koska on varmistettava, että kansallisten keskuspankkien ilmoittamat arvonmuutoksia koskevat tiedot täsmäävät. Lisäksi virtatilastoja on laadittava myös tämän liitteen taulukon 2 neljännesvuosittaisista tiedoista ja jälkimarkkinakelpoisten instrumenttien lisätiedoista sekä valtion veloista ja saamisista.

8. Virtatilastojen johtamista konsolidoitua tasetta koskevista tilastoista koskeva sääntely perustuu EKT 95:een(5). Näistä kansainvälisistä standardeista poiketaan tarvittaessa sekä tietojen sisällön että tilastollisten käsitteiden nimitysten osalta. Tätä liitettä tulkitaan EKT 95:n mukaisesti, ellei asetuksella EKP/2001/13, siihen liittyvillä ohjeilla tai näillä suuntaviivoilla nimenomaisesti tai implisiittisesti kumota sen määräyksiä.

1.2. Virtatiedot

9. Raha- ja pankkitilastojen yhteydessä virtatiedot mitataan rahoitustaloustoimien perusteella. Rahoitustaloustoimet määritellään nettomääräisiksi rahoitussaamisiksi tai nettomääräisiksi veloiksi kunkin rahoitusinstrumenttityypin osalta eli kaikkien asianomaisen raportointijakson aikana tapahtuneiden rahoitustransaktioiden summaksi(6). Virtatiedot, jotka kattavat kunkin asetuksessa EKP/2001/13 yksilöidyn erän, lasketaan nettomääräisinä (transaktioiden bruttomääräistä arvoa tai vaihtoa ei tarvitse määritellä). Kutakin transaktiota arvioitaessa perustaksi otetaan se arvo, jolla saamiset hankitaan/myydään ja/tai jolla velat otetaan, muutetaan rahaksi tai vaihdetaan. Asetuksessa EKP/2001/13 sallitaan kuitenkin virtatietojen poikkeamat rahoitustransaktioiden käsitteen osalta. Tästä syystä raha- ja pankkitilastojen virtatiedot eivät ole EKT 95:ssä määriteltyjä rahoitustaloustoimia vaan tästä käsitteestä raha- ja pankkitilastoja varten tehtyjä muunnoksia.

10. Talletusten/lainojen ja arvopaperien transaktioarvojen määritystä varten annetaan seuraavat ohjeet:

10.1. Talletusten/lainojen transaktioarvo (asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukon A kohdat 2 ja 9) vastaa määrää, jonka rahalaitos saa (talletuksena) tai antaa (lainana) ja josta on poistettu palkkiot jne(7). Transaktioarvo ei sisällä kertynyttä korkoa, joka saadaan (lainoista) tai maksetaan (talletuksista) mutta jota ei ole vielä saatu eikä maksettu. Sen sijaan lainojen/talletusten kertyneet korot on kirjattava tapauksen mukaan joko erään "muut saamiset" tai erään "muut velat".

10.2. Hallussa olevien ja liikkeeseen laskettujen arvopaperien transaktioarvo (asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukon A kohdat 3 ja 4 sekä 10-12) vastaa periaatteita, jotka asetuksessa EKP/2001/13 on esitetty kantatietojen kirjaamisesta ja ilmoittamisesta.

Asetuksessa EKP/2001/13 ei säädetä siitä, miten arvopaperien kertyneet korot on luokiteltava. Tämä saattaa edellyttää kertyneen koron sisällyttämistä arvoon tai sen poistamista arvopaperien kantatiedoista. Jotta käsittely olisi yhdenmukaista eri maissa ja kun otetaan huomioon se, että keskeinen ongelma liittyy siihen, miten kertynyt korko ja hintamuutokset erotetaan toisistaan, ja että jälkimarkkinakelpoisista instrumenteista kertyvän koron määrittämiseen liittyisi tiettyjä käsitteellisiä ongelmia, noudatetaan seuraavaa joustavaa ja yksinkertaista sääntöä:

10.2.3. Jos kertynyt korko sisältyy kirjanpitohintaan, sellaisena kuin se ilmoitetaan taseessa, se poistetaan transaktion arvosta ja sisällytetään sen sijaan erittelemättä erään "arvostusmuutokset".

10.2.4. Jos kertynyt korko poistetaan niiden arvopapereiden kanta-arvosta, joihin se liittyy taseessa, se on luokiteltava tapauksen mukaan joko erään "muut saatavat" tai erään "muut velat", eikä sitä siten oteta huomioon laskettaessa virtatietoja tai arvostusmuutoksia(8).

1.3. Muut muutokset

11. Konsolidoiduissa tasetilastoissa "muilla muutoksilla" tarkoitetaan niitä muutoksia jakson lopun taseiden välillä, jotka eivät johdu transaktioista. Muut muutokset luokitellaan kahteen pääluokkaan: "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" sekä "arvostusmuutokset"(9).

12. Erä "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" (tämän liitteen taulukko 5, sarake C) kattaa kaikki sellaiset taseen kantatietojen muutokset, jotka johtuvat tilastollisen kattavuuden muutoksesta (uusien rahalaitosten sisällyttäminen taseeseen tai poistaminen siitä, mikäli yritys on siirretty rahalaitossektoriin tai poistettu siitä), saatavien tai velkojen (maturiteetin, sektorin ja instrumentin perusteella tehdyn) luokituksen muutoksista, sellaisista raportointivirheistä, jotka on korjattu kantatietoihin vain rajoitetulta ajanjaksolta, ja rakenteellisten muutosten (sulautumiset, yritysostot) vaikutuksista.

13. Erä "arvostusmuutokset" koostuu kahdesta osasta. Ensinnäkin siihen vaikuttavat lainojen luottotappiot tai arvonalennukset. Toiseksi siihen kirjataan hallussa olevien, myytyjen tai liikkeeseen laskettujen jälkimarkkinakelpoisten arvopaperien kannan markkinahinnan vaihtelun aiheuttamat muutokset (taulukko 5, sarake E). Valuuttakurssimuutoksista aiheutuvia arvonmuutoksia ei käsitellä "arvostusmuutoksissa" vaan erillisenä eränä.

14. Erä "valuuttakurssimuutokset" kattaa kaikki kantatietojen muutokset, jotka aiheutuvat valuuttakurssimuutosten vaikutuksista valuuttamääräisiin saamisiin ja velkoihin (taulukko 5, sarake D).

1.4. Muut kuin rahoitusvarat

15. Edellä esitettyjä "transaktioiden" ja "muiden muutosten" käsitteellisiä määritelmiä sekä tämän käsikirjan seuraavissa osissa annettuja laadintaohjeita voidaan soveltaa myös muihin kuin rahoitusvaroihin.

LUKU 2 - KORJAUSMENETTELYN YLEINEN KUVAUS

2.1. Virtatietojen laskeminen

16. EKP laskee virtatiedot jakson lopun raportointipäivien kantatietojen erotuksesta ja poistaa siitä sen jälkeen muista kuin transaktioista aiheutuneiden muutosten vaikutuksen (tämän liitteen taulukko 5). Jokaisen tase-erän osalta edellisen jakson lopun kanta (taulukko 5, sarake B) vähennetään kuluvan jakson lopun kannasta (taulukko 5, sarake A). Tämän jälkeen "luokituksen muutosten ja niitä vastaavien järjestelyjen" (taulukko 5, sarake C), "valuuttakurssimuutosten" (taulukko 3, sarake D) ja "arvostusmuutosten" (taulukko 5, sarake E) määrät poistetaan. Nettosaldo vastaa kuukauden "virtojen" arvoa (taulukko 5, sarake E).

17. Tämän menettelyn soveltaminen ei estä sitä, että transaktiot voidaan määritellä joko suoraan tai välillisesti. Vaikka korjausmenettely on suunniteltu transaktioiden välillistä määrittelyä silmällä pitäen, kansalliset keskuspankit voivat itse päättää, toimittavatko ne korjaustietoja, jotka on johdettu transaktioiden, erityisesti hallussa olevien arvopaperien, välittömistä seurantatiedoista. Näin ollen rahoitustransaktioiden arvo määritellään laskemalla rahalaitosten ostamien arvopapereiden summa ja vähentämällä siitä niiden myymien arvopapereiden summa transaktioiden arvon mukaan kirjattuna. Tämän arvon perusteella lasketaan erän "arvostusmuutokset" korjaus, joka ilmoitetaan virtatietojen raportointijärjestelmään.

2.2. Erään "muut muutokset" tehtävien korjausten määrittely

18. Vastuu erään "muut muutokset" tehtävistä korjauksista on jaettu EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kesken (katso taulukko 6). Myös käytettävät tiedonlähteet ja kunkin vaatimuksen oikeudellinen perusta vaihtelee korjauksen laadun mukaan.

2.2.1. Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt

19. Kansalliset keskuspankit kokoavat "luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä" koskevat tiedot näiden suuntaviivojen vaatimusten mukaisesti käyttäen valvontatietoja, todennäköisyystarkastuksia, satunnaisia tiedusteluja (esim. ulkopuolelle jätetyistä laitoksista), kansallisia tilastointivaatimuksia, tietoja tiedonantajien joukkoon tulevista rahalaitoksista ja siitä poistuvista rahalaitoksista ja mitä tahansa niiden käytettävissä olevia lähteitä. EKP saa kansallisilta keskuspankeilta "luokituksen muutoksiin ja muihin vastaaviin järjestelyihin" liittyvät korjaustiedot. EKP:n ei odoteta tekevän korjauksia jälkikäteen, elleivät kansalliset keskuspankit havaitse merkittäviä muutoksia lopullisissa tiedoissa. Lisäksi kansalliset keskuspankit oheistavat lisätietoja erän "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" korjauksiin. EKP tarvitsee näitä lisätietoja varmistaakseen korjausten oikeellisuuden, parantaakseen vertailukelpoisuutta, analysoidakseen euroalueen rahataloutta koskevia tilastoja ja täydentääkseen raha- ja pankkitilastojen käyttöä muiden tilastojen laadinnassa. Jäljempänä selostetaan menettelyjä, joita kansallisten keskuspankkien on noudatettava näitä korjauksia laskiessaan ja lisätietoja laatiessaan.

2.2.2. Valuuttakurssimuutokset

20. Tilastotietojen toimittamiseksi EKP:lle kansalliset keskuspankit varmistavat, että valuuttamääräisten saamisten ja velkojen kannat muunnetaan euromääräisiksi jakson viimeisen päivän valuuttakurssiin. Käytetään yhtä yhteistä kurssia - EKP:n viitevaluuttakurssia(10).

21. Jaksojen lopun raportointipäivien välillä tapahtuneet valuuttakurssimuutokset suhteessa euroon aiheuttavat muutoksia valuuttamääräisten saamisten/velkojen arvossa, kun ne ilmoitetaan euromääräisinä. Koska nämä muutokset vaikuttavat hallussa olevien varojen voittoihin/tappioihin eivätkä johdu transaktioista, niiden vaikutukset on poistettava virtatilastoista.

22. EKP laskee korjauksen näiden suuntaviivojen sääntöjen mukaisesti ja noudattaa käsikirjassa Money and Banking Statistics Handbook for the compilation of flows statistics(11) kuvattuja menettelytapoja.

2.2.3. Arvostusmuutokset

23. Kansalliset keskuspankit laskevat "arvostusmuutokset" rahalaitosten asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti toimittamien tietojen perusteella. Kyseisessä asetuksessa varsinaiselle tiedonantajien joukolle asetettu tilastovaatimus koskee yksinomaan "arvostusmuutoksia" ja kattaa sekä lainojen luottotappiot/arvonalennukset sekä hallussa olevien arvopaperien arvostusmuutokset viiteajanjakson aikana.

24. Tiedonantajia koskee raportointivaatimus, jonka muodostavat asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukossa 1A yksilöidyt "vähimmäisvaatimukset". Näitä "vähimmäisvaatimuksia" pidetään vähimmäisvaatimuksina EKP:n vaatimien täydellisten tietojen muutosten laskemiseksi ja arvioimiseksi. Kansalliset keskuspankit saavat kerätä lisätietoja, jotka eivät kuulu "vähimmäisvaatimuksiin", Nämä lisätiedot voivat koskea asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukkoon 1A sisältyviä muita kuin vähimmäisvaatimuksia koskevia erittelyjä.

25. Kansalliset keskuspankit keräävät tiedot rahalaitosten toimittamista "arvostusmuutoksista" ja kokoavat täydelliset tiedot lähetettäväksi EKP:hen taulukon 5, sarakkeen E mukaisesti. Tässä yhteydessä kansalliset keskuspankit saattavat joutua laskemaan korjauksia transaktioista, arvopaperikohtaisista tiedoista tai muista rahalaitosten ilmoittamista tiedoista ja/tai arvioimaan korjauksia joidenkin sellaisten erittelyjen osalta, joita rahalaitokset eivät ole ilmoittaneet, koska niitä ei pidetä "vähimmäisvaatimuksina".

26. Sellaiset kansalliset keskuspankit, jotka ovat myöntäneet tiedonantajille "arvopapereiden arvostusmuutosten" ilmoittamistiheyttä ja/tai toimittamisaikaa koskevan poikkeuksen asetuksen EKP/2001/13 4 artiklan 7 kohdan mukaisesti, toimittavat EKP:lle täydelliset kuukausittaiset arvioihin perustuvat tiedot saman ajoituksen mukaisesti kuin kyseisessä asetuksessa edellytettyjen kantatietojen osalta ja toimittavat korjatut "arvostusmuutoksia" koskevat tiedot todelliset tiedot saatuaan.

27. Sellaiset kansalliset keskuspankit, jotka ovat myöntäneet tiedonantajille väliaikaisen kuukausittaisten "arvostusmuutosten" toimittamisaikaa koskevan poikkeuksen asetuksen EKP/2001/13 7 artiklan mukaisesti, toimittavat toimittavat EKP:lle täydelliset kuukausittaiset arvioihin perustuvat tiedot saman ajoituksen mukaisesti kuin kyseisessä asetuksessa edellytettyjen kantatietojen osalta ja toimittavat korjatut "arvostusmuutoksia" koskevat tiedot todelliset tiedot saatuaan (ks. taulukko 5). Kunkin kansallisen keskuspankin poikkeuksien myöntämistä koskevia menettelytapoja ja arviointimenettelyjä seurataan kansallisten menettelytapojen seurannan yhteydessä.

LUKU 3 - KUUKAUSITTAISTEN VIRTATIETOJEN KORJAUSTEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

28. Kukin kansallinen keskuspankki toimittaa tasettaan ja muiden rahalaitosten tasetta koskevat korjaustiedot erikseen. Näiden tietojen ilmoittamisella erikseen annetaan EKP:lle joustavuutta, jotta se voi esittää yksittäiset Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) positiot (kuten ulkoiset varannot) erikseen. Korjausten esittäminen erikseen on melko helppoa, koska ne lasketaan erikseen. Myös EKP:n taseen mukautukset kootaan sisäisesti. Kansalliset keskuspankit toimittavat rahalaitosten taseen kaikkia eriä koskevat korjaukset (tämän liitteen taulukko 5) kuukauden välein.

Valuuttakurssimuutosten aiheuttamien korjausten (jotka sisällytetään taulukon 5 sarakkeeseen D) laskemisesta huolehtii EKP. Tästä syystä valuuttakurssien aiheuttamat vaikutukset poistetaan niistä korjauksista, joita kansalliset keskuspankit ilmoittavat ulkomaan valuutan määräisiin taseisiin (sarakkeet C ja E).

29. Pääsääntöisesti kansalliset keskuspankit raportoivat kaikki "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt", joiden arvo on yli EUR 50 miljoonaa. Tämän kynnysarvon perusteella kansallisten keskuspankkien on helpompi päättää, onko niiden tehtävä jokin korjaus vai ei. Jos tietoja ei kuitenkaan ole saatavilla tai jos tiedot ovat heikkolaatuisia, voidaan joko päättää, ettei tehdä mitään tai että laaditaan arvioita. Näin ollen tällaisen kynnysarvon käytössä tarvitaan joustavuutta etenkin korjausten nykyisten laskentamenetelmien epäyhtenäisyyden vuoksi. Jos esimerkiksi verrattain yksityiskohtaisia tietoja saadaan kerättyä kynnysarvosta riippumatta, kynnysarvon soveltaminen saattaa vaikuttaa kielteisesti. On tärkeää muistaa, että tätä kynnystä ei sovelleta tietoihin, jotka rahalaitosten on ilmoitettava kansallisille keskuspankeille, eli "arvostusmuutoksiin", jotka on ilmoitettava asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti.

30. Kansalliset keskuspankit keräävät rahalaitosten tasetiedot kuukauden viimeisen päivän tilanteesta. Pääsääntöisesti tase laaditaan kuukauden viimeisenä kalenteripäivänä, mikä tarkoittaa sitä, ettei paikallisia arkipyhiä oteta huomioon. On kuitenkin hyväksyttävää, ettei näin voida useinkaan menetellä ja että tase laaditaan paikallisten (kansallisten) markkina- tai kirjanpitosääntöjen mukaisen viimeisen pankkipäivän lopulla.

31. Virtatietoihin ja korjauksiin sovelletaan samaa kahdenkertaisen kirjanpidon periaatetta kuin kantatietoihin. Joka tapauksessa korjauksilla on vastaerä, joka on usein todennäköisesti "oma pääoma ja varaukset" tai "muut velat" liiketoimesta ja paikallisista kirjanpitosäännöistä riippuen.

32. Kansalliset keskuspankit raportoivat "luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä" sekä "arvostusmuutoksia" koskevat tiedot, jotta nämä muista kuin transaktioista aiheutuvat vaikutukset voidaan poistaa virtatilastoja laskettaessa. Näihin tietoihin sisältyvät ne määrät, joilla kutakin tase-erää korjataan. Merkittävimpiin luokituksen muutoksiin liitetään selittävät huomautukset.

3.1. Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt

33. "Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" (taulukko 5, sarake C) sisältää tiedonantajajoukon kokoonpanon, rakennemuutosten ja raportoivien rahalaitosten vastapuolien sektoriluokituksen muutosten sekä saamisten ja velkojen luokituksen muutosten vaikutukset sekä raportointivirheiden korjausten vaikutukset.

3.1.1. Tilastollisen kattavuuden muutokset

34. Rahalaitossektorin kokoonpanon muutokset saattavat johtaa liiketoiminnan siirtymiseen sektorilta toiselle. Tällaiset siirrot eivät ole transaktioita, joten ne määritellään ja kirjataan - vaikutuksineen - korjauksiksi sarakkeeseen "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt".

35. Rahalaitossektorille tuleva laitos saattaa siirtää liiketoimintansa tälle sektorille, kun taas rahalaitossektorilta poistuva laitos saattaa siirtää liiketoimintansa pois tältä sektorilta. Siltä osin kuin rahalaitossektorille tuleva laitos aloittaa liiketoimintansa uudelleen rahalaitossektorille tultuaan, kyseessä on kuitenkin transaktiovirta, jota ei poisteta virtatilastoista(12). Samoin jos rahalaitossektorilta poistuva laitos lakkauttaa liiketoimintansa ennen sektorilta poistumistaan, tapahtuma kirjataan virtatilastoihin.

36. Se, miten paljon liiketoiminnan tulo rahalaitossektorille tai poistuminen sieltä vaikuttaa konsolidoituun taseeseen, riippuu muun muassa siitä, ilmoittavatko kaikki rahalaitokset täydelliset kuukausittaiset tiedot vai kuuluvatko jotkin rahalaitokset suppeamman tiedonkeruun piiriin. Jos kaikki rahalaitokset toimittavat täydelliset kuukausittaiset tiedot (eli suppeamman tiedonkeruun piiriin kuuluvia laitoksia ei ole), rahalaitossektorille tuleva laitos ilmoittaa ensimmäisen taseensa sopivan ajanjakson jälkeen (yleensä sen kuukauden lopulla, jona se on tullut sektorille, tai seuraavan vuosineljänneksen lopulla). Samoin rahalaitossektorilta poistuvan laitoksen tase poistetaan silloin, kun laitos poistuu (eli samaan aikaan raportoidun päättävän taseen kanssa) tai mahdollisesti myöhemmin, jos esimerkiksi kuukausittaiset tiedot siirretään seuraavan vuosineljänneksen loppuun. Siltä osin kuin tähän avaavaan/päättävään taseeseen raportoitu liiketoiminta siirretään rahalaitossektorille tai sieltä pois, korjaus voidaan tehdä siinä kuussa, jona siirto tapahtuu. Jos rahalaitossektorille tuleva tai sieltä poistuva laitos kuuluu suppeamman tiedonkeruun piiriin, vaikutus konsolidoituun taseeseen riippuu siitä, estimoidaanko kuukausitase ja jos näin tehdään, mitä menetelmää estimoinnissa käytetään.

37. Useimmat tilastollisen kattavuuden muutoksista aiheutuvien korjausten tekemiseen tarvittavat tiedot pitäisi saada raportointijärjestelmästä. Kansallisten keskuspankkien saattaa kuitenkin olla tarpeen kerätä rahalaitossektorille tulevista laitoksista tapauskohtaisia tietoja, jotta ne voivat määritellä, onko avaavassa taseessa raportoitu liiketoiminta siirretty rahalaitossektorin ulkopuolelta vai onko se kertynyt sektorille tulon jälkeen. Vastaavia tietoja kerätään rahalaitossektorilta poistuvista laitoksista.

38. Kansalliset keskuspankit yksilöivät rahalaitossektorille tulevat tai sieltä poistuvat laitokset ja määrittelevät näiden tapahtumien vaikutukset rahalaitossektorin yhteenlaskettuun taseeseen taulukossa 8 esitettyjen ohjeiden mukaisesti. Tulevien tai poistuvien laitosten nettovaikutus rahalaitossektorin yhteenlaskettuun taseeseen saadaan laskemalla tulevien laitosten avaavat taseet ja poistuvien laitosten päättävät taseet yhteen ja laskemalla jokaisen erän osalta näiden kahden erotus. Näin saatu nettosumma kirjataan erään "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" (taulukko 5, sarake C). Liiketoiminnan nettolisäys rahalaitossektoriin kirjataan positiivisin etumerkein, liiketoiminnan nettovähennys negatiivisin etumerkein. Tilastojen laatijat ovat tietoisia siitä, että joissakin oloissa tämä saattaa vaikuttaa myös vastapuolten raportointiin, joten tämä vaikutus on sisällytettävä myös korjauksiin, tässä tapauksessa sektorin muutoksena. Jos esimerkiksi rahalaitos luopuu toimiluvastaan mutta jatkaa toimintaansa "muuna rahoituslaitoksena", jota rahoitetaan pankkienvälisillä markkinoilla, rahalaitosten antolainaus "muille rahoituslaitoksille" kasvaa keinotekoisesti, mikä edellyttää korjausta (erään "muutokset vastapuolen sektoriluokituksessa"). Koska rahalaitossektorin muutoksia koskevissa menettelyissä on otettu huomioon, että laitokset voivat tulla rahalaitossektorille (tai poistua sieltä) milloin tahansa, kansallisten keskuspankkien on kyettävä tekemään tämä korjaus kuukausittain (sovelletuista tilastollisista laskentamenetelmistä riippuen).

3.1.2. Rakennemuutokset

39. Rakennemuutoksella tarkoitetaan yritysjärjestelyistä aiheutuvaa joidenkin saamisten ja velkojen kirjaamista taseeseen tai poistamista siitä. Rakennemuutoksella viitataan yleensä sulautumisiin, yritysostoihin ja jakautumisiin. Kun yritys lakkaa olemasta itsenäinen juridinen yksikkö, koska siitä tulee osa yhtä tai useampaa muuta yritystä, kaikki saamiset ja velat, joita tämän yrityksen ja sen sulauttaneen yrityksen välillä oli, poistuvat järjestelmästä.

40. Näiden korjausten määrittelyssä tietolähteinä käytetään vanhojen laitosten päättävää tasetta ja uusien laitosten avaavaa tasetta.

41. Kansalliset keskuspankit määrittelevät yritysjärjestelyjen kohteena olevien laitosten keskinäiset saamiset ja velat. Nämä syntyvät tai nettoutuvat sulautumisen, yritysoston tai jakautumisen vuoksi eivätkä ole varsinaisia transaktioita. Tämän vuoksi niitä pidetään "luokituksen muutoksina ja muina vastaavina järjestelyinä". Rakennemuutoksiin voi liittyä arvostusmuutoksia, jotka pitäisi laskea erikseen.

42. Rakennemuutoksia ja muita sulautumisista, yritysostoista ja jakautumisista aiheutuvia muutoksia analysoidaan kattavasti lisäyksessä 2.

3.1.3. Saatavien ja velkojen luokituksen muutokset

43. Kotimaisen sektorin tai niiden vastapuolten instrumenttien luokituksen muutokset merkitsevät sitä, että raportointiin osallistuvat rahalaitokset muuttavat taseen saatava-/velkaerien luokitusta suhteessa näihin vastapuoliin. Tällainen luokituksen muutos johtaa muutokseen raportoiduissa kantatiedoissa sillä ajanjaksolla, jolla siirto tapahtuu. Koska liiketoiminnan sektorilta ja instrumenttiluokasta toiseen tapahtuva siirto on kirjanpitovienti eikä siis transaktio, sen vaikutus on poistettava virtatilastoista tekemällä korjaus.

44. Luokituksen muutoksiin voi olla monia syitä. Vastapuolien sektoriluokitus saattaa muuttua, koska julkisen sektorin elin siirretään yksityiselle sektorille tai koska sulautumiset/jakautumiset muuttavat yritysten pääasiallista toimintaa. Arvopaperistamisiin liittyy miltei aina transaktioita. Jos kyse on kuitenkin vain kirjanpitokäytännön muutoksesta, arvopaperistamiset sisällytetään näihin muutoksiin.

45. Kansallisten keskuspankkien saattaa olla vaikeaa tunnistaa saamisten ja velkojen luokituksen muutoksia, koska niitä ei yleensä voida erottaa taseen muista muutoksista. Tämän vuoksi kansallisten keskuspankkien pitäisi keskittyä siihen, että ne tunnistavat muutokset raportoitujen taseiden (todennäköisyyden tarkistaminen) tai valvontatietojen, (esim. tietojenannon ulkopuolisiin liittyvien) tapauskohtaisten lisätietojen, kansallisten tilastointivaatimusten, rahalaitosten tiedonantajien joukkoon tulevia tai sieltä poistuvia koskevien tietojen ja minkä tahansa niiden saatavilla olevien tietojen avulla. Kun luokituksen muutoksesta johtuvia mahdollisia muutoksia on havaittu, raportointiin osallistuvia rahalaitoksia pyydetään ilmoittamaan tapauskohtaiset tiedot täsmällisestä vaikutuksesta raportoituun taseeseen. Koska luokituksen muutokset havaitaan yleensä tavallisen raportointiverkoston ulkopuolella, kansallisilla keskuspankeilla on lupa keskittyä merkittävien muutosten poistamiseen.

46. Kansalliset keskuspankit määrittelevät luokituksen muutoksista aiheutuvat kantatietojen muutokset pääsääntöisesti kuukausittain. Määritelty nettosumma kirjataan erään "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt." (taulukko 5, sarake C); sektoriluokituksen muutoksista aiheutuva kantatietojen nettolisäys kirjataan positiivisin etumerkein, nettovähennys negatiivisin etumerkein.

3.1.4. Raportointivirheistä aiheutuvat korjaukset

47. Rahalaitosten kuukausittaisten tasetilastojen laadinnassa sovelletaan jo tarkistusmenettelyä. Vaikka tarkistuksia voidaan periaatteessa tehdä milloin tahansa, tavanomaisena käytäntönä on tarkistusten tekeminen edellisen kuukauden tietoihin (kuluvaa kuukautta koskevien tietojen tarkistusten ohella). Edellisten kahden tai kolmen kuukauden tietoja koskevat tarkistukset ovat myös tavanomaisia estimointimenettelyn soveltamisen takia, ja ne voivat myös johtua raportointivirheiden havaitsemisesta ja korjaamisesta.

48. Kansalliset keskuspankit korjaavat kantatietojen raportointivirheet välittömästi sen jälkeen, kun ne on havaittu. Jos virhe on tapahtunut vain kerran (eli vaikuttaa vain yhteen ajanjaksoon) tai vaikuttaa aiempiin sarjoihin vain tiettynä ajanjaksona, virhe voidaan kokonaan poistaa tiedoista korjauksilla. Näin sarjaan ei tule katkosta. Jos virhe kuitenkin vaikuttaa historiatietoihin ennen vuoden 1997 syyskuuta eikä mitään korjausta tehdä tai korjaus tehdään vain tietyllä ajanjaksolla, korjatun luvun sisältävän ensimmäisen ajanjakson ja korjaamattoman luvun sisältävän viimeisen ajanjakson välille tulee katkos.

49. Raportointivirheet havaitaan raportointijärjestelmässä, joten täydentävien tietolähteiden etsintään ei pitäisi olla tarvetta.

50. Kansalliset keskuspankit määrittelevät ilmenneen katkoksen suuruuden ja tekevät korjauksen erään "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" (taulukko 5, sarake C).

3.2. Valuuttakurssimuutokset

51. EKP laskee vakiokorjauksen käyttäen tietoja, jotka on jo toimitettu sille asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti. Tämä korjaus lasketaan niiden valuuttaosuuksien mukaisesti, jotka johdetaan tärkeimpien valuuttojen mukaan eriteltyjen saamisten ja velkojen erittelyn perusteella (vrt. asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukko 4)(13). Instrumenttien erittely ei ole tässä taulukossa kuitenkaan yhtä yksityiskohtainen kuin taulukossa 1, ja tietoja on saatavilla ainoastaan neljännesvuosittain pitemmän viipeen jälkeen. EKP poistaa valuuttakurssimuutosten vaikutukset käyttämällä ns. "vakiokorjausta". Jokaisessa vaiheessa tehdään useita oletuksia ja yksinkertaistuksia, jotta korjauksen soveltaminen olisi mahdollista.

51.1. Ensimmäisessä vaiheessa yksilöidään erät, jotka ovat tärkeimpien Euroopan unionin (EU) ulkopuolisten valuuttojen määräisiä (Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Sveitsin frangi) ja EU:n muiden valuuttojen (Englannin punta, Tanskan kruunu ja Ruotsin kruunu) määräisiä(14). Koska erilliset valuuttakohtaiset erittelyt ovat saatavilla vain vuosineljänneksittäin (vuosineljännesten lopussa), kuukauden lopun erittely lasketaan käyttämällä edelliseltä vuosineljännekseltä käytettävissä olevista tiedoista johdettuja suhdelukuja.

51.2. Valuutoittain eriteltyjä tietoja on saatavilla ainoastaan vuosineljänneksen lopun raportointipäivinä, kun taas valuuttakursseja koskevat korjaukset on laskettava joka kuukauden lopulla. Lisäksi valuutoittain eritellyt tiedot saadaan 28 pankkipäivän viipeellä eli 13 työpäivää myöhemmin kuin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden kantatiedot ja korjaukset. Näin ollen ulkomaanvaluutan määräisten erien kokonaismäärän valuuttaosuudet pitää siirtää välikuukausille ja vuosineljänneksen viimeisille kuukausille. Varsinaiset valuuttojen osuuksia koskevat tiedot korvaavat kuukauden lopun tietoja koskevat ennusteet, kun vuosineljännestä koskevat uudet tiedot saadaan. Oletuksena on, että kunkin valuutan osuus pysyy samana vuosineljännestä koskevan ilmoituksen jälkeisinä kuukausina, vaikka on huomattava, että jako euro/muu kuin euro on saatavilla kuukausittain useimpien erien osalta, joten virhemahdollisuus on erittäin pieni.

51.3. Lisäksi oletetaan, että muiden valuuttojen kuin euron (Yhdysvaltojen dollari, Japanin jeni, Sveitsin frangi, Englannin punta, Tanskan kruunu ja Ruotsin kruunu) osuus rahalaitosten taseessa on pieni. Lisäksi yksityiskohtaiset valuutoittain eritellyt tiedot ovat saatavilla vain asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukon 4 mukaisen suppean erittelyn osalta. Tämän vaikeuden voittamiseksi samoja valuuttojen osuuksia, jotka lasketaan tämän taulukkoon erien osalta, sovelletaan liitteessä I olevan osan 2 taulukon 1 yksityiskohtaisempiin erittelyihin.

51.4. Toisessa vaiheessa nämä kuluvan ja edellisten kuukausien lopun erittelyt muutetaan siihen valuuttaan, jonka määräisiä ne ovat. Oletuksena on, että kuukauden lopun valuuttakurssia on käytetty kaikkien erien osalta muunnettaessa muun kuin euron määräisiä saamisia euroiksi.

51.5. Kolmannessa vaiheessa lasketaan kantatietojen erotus kantojen valuutassa. Saatu arvo vastaa kantojen muutosta siten, että valuuttakurssin vaikutus on poistettu. Arvostusmuutoksia ei poisteta, koska ne ilmoitetaan erillisenä korjauksena.

51.6. Neljännessä vaiheessa tämä arvo muutetaan euroiksi käyttämällä kuukauden keskikurssia. Tämä arvo kuvaa todellista transaktiota, mikäli muita korjauksia ei ole ollut, kun oletetaan, että keskikurssi kuvaa myyntien ja ostojen, liikkeeseenlaskujen ja lunastusten keskikurssia. Sarakkeeseen D lisättävä määrä on näiden kahden taseen välinen erotus tällä arvolla vähennettynä.

52. Tavallisesti asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukon 4 käytöstä johtuvat virheet ovat pieniä (valuuttaosuudet muuttuvat hitaasti; määrittelemättömien valuuttojen määräiset saldot ovat todennäköisesti pieniä). Koska vakiokorjaus ei välttämättä anna aina aivan tarkkaa kuvaa valuuttakurssimuutosten vaikutuksista, EKP:lle on annettu mahdollisuus tehdä tapauskohtaisia korjauksia kansallisia keskuspankkeja kuultuaan. Näissä tapauksissa kansallisilta keskuspankeilta pyydetään valuuttaosuuksista lisätietoja.

3.3. Arvostusmuutokset

53. Erä "arvostusmuutokset" kattaa sekä lainojen luottotappiot/arvonalennukset että liikkeeseen laskettujen ja/tai hallussa olevien arvopapereiden arvostusmuutokset, jotka ilmoitetaan asetuksessa EKP/2001/13 säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

3.3.1. Lainojen luottotappiot/arvonalennukset

54. Lainojen "luottotappioita/arvonalennuksia" koskevat muutokset ilmoitetaan, jotta virtatilastoista kyettäisiin poistamaan niiden muutosten vaikutukset taseeseen kirjattuun lainojen arvoon, jotka johtuvat lainojen luottotappio-/arvonalennuskirjauksista. Muutoksista tulisi ilmetä myös lainoihin kohdistetut varaukset, jos kansallinen keskuspankki päättää, että kantatiedot tulisi ilmoittaa nettomääräisinä ilman varauksia. Luottotappiot, jotka kirjataan myytäessä tai siirrettäessä lainoja kolmannelle osapuolelle, ilmoitetaan niin ikään, mikäli ne ovat yksilöitävissä.

55. Tiedonantajiin sovelletaan raportointivaatimuksesta, joka on yksilöity asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukon 1A "vähimmäisvaatimuksissa", vaikka kansalliset keskuspankit saavat kerätä myös lisätietoja, joita ei ole mainittu "vähimmäisvaatimuksissa". Kansalliset keskuspankit täyttävät joka tapauksessa täydelliset tiedot, jotka lähetetään EKP:lle taulukon 5 sarakkeen E mukaisesti. Tässä menettelyssä kansallisten keskuspankkien saattaa olla tarpeen laskea ja/tai arvioida korjauksia joidenkin sellaisten erittelyjen osalta, joita rahalaitokset eivät ole ilmoittaneet, koska niitä ei pidetä "vähimmäisvaatimuksina". Luottotappiota/arvonalennusta koskevan korjauksen vastaerä on jompi kumpi eristä "oma pääoma ja varaukset"/"muut velat".

56. Kohdistaessaan korjauksia vastaavalle maturiteetille ja vastapuolen sektorille kansalliset keskuspankit ottavat huomioon ongelmaluottoja koskevat kirjanpitosäännöt (eli ongelmaluottojen kohdistamisen tiettyyn maturiteettiin) ja kunkin sektorin luottoriskin.

57. Mikäli korjauksen kohdistamiseksi käytettävät tiedot ovat riittämättömiä, se voidaan eritellä asetuksen EKP/2001/13 mukaisiin luokkiin määräsuhteessa kantatietojen perusteella.

58. Solut, jotka on merkitty asetuksessa EKP/2001/13 sanalla "minimi", ilmoitetaan EKP:lle, vaikka niitä ei koottaisi suoraan, koska kansallinen keskuspankki kerää luottotappioista/arvonalennuksista yksityiskohtaisempia tietoja. Siinä tapauksessa sanalla "minimi" merkityt solut lasketaan niiden osatekijöiden summana.

3.3.2. Arvopapereiden arvostusmuutokset

59. Arvopapereiden arvostusmuutoksilla tarkoitetaan sellaisia muutoksia arvopapereiden arvostuksessa, jotka johtuvat siitä, että hinta, johon arvopapereita kirjataan tai jolla niillä käydään kauppaa, muuttuu. Muutoksiin sisältyvät ne muutokset, joita tapahtuu kauden lopun taseen kantatietojen mukaisessa arvossa hallussapitovoittojen/-tappioiden vuoksi. Niihin saattaa myös sisältyä sellaisia arvostusmuutoksia, jotka johtuvat arvopapereilla toteutetuista transaktioista eli toteutuneista voitoista/tappioista.

60. Arvopapereiden arvostusmuutokset koskevat ainoastaan joitakin tase-eriä: vastattavaa-puolella tällaisia ovat "liikkeeseen lasketut velkapaperit", vastaavaa-puolella "muut arvopaperit kuin osakkeet" ja "osakkeet ja osuudet" sekä näiden vastaerät, jotka kuuluvat enimmäkseen eriin "oma pääoma ja varaukset" ja "muut velat". Koska talletuksilla ja lainoilla on kiinteä nimellisarvo, hinnanmuutokset eivät vaikuta niihin.

61. Valittu arvostusmenetelmä vaikuttaa "arvostusmuutosten" sisältöön ja laajuuteen. Vaikka ohjeissa suositellaan taseen molempien puolten kirjaamista markkina-arvoon, käytännössä sekä taseen vastattavaa- että vastaavaa-puolella on usein tapana käyttää monia erilaisia arvostusmenetelmiä. Ohjeiden mukaan tämä voidaan hyväksyä niin kauan, kun kirjanpitoarvo ei merkittävästi eroa markkina-arvosta.

62. Taseen vastattavaa-puolella tavallisena kirjanpitokäytäntönä on kirjata jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit taseeseen kiinteän arvon, kuten nimellisarvon, emissiohinnan tai lunastushinnan mukaan. Tiedonantajat eivät yleensä käytä markkinaperusteista arvostusta. Tästä syystä asetuksessa EKP/2001/13 ei edellytetä rahalaitosten ilmoittavan arvostusmuutoksia erän "liikkeeseen lasketut velkapaperit" osalta (niitä ei ole merkitty sanalla "minimi"), ja sen mukaan niiden oletetaan olevan nolla (ja siten kansalliset keskuspankit ilmoittavat ne EKP:lle nollana), ellei päinvastaisesta tilanteesta ole näyttöä.

63. Taseen vastaavaa-puolella hallussa olevat arvopaperit voidaan kirjata normaalin kirjanpitokäytännön mukaisesti käyttämällä markkinahintaa, hankintahintaa tai alinta seuraavista: markkina-, hankinta- ja lunastushinta. Korjauksen sisältö riippuu sovelletusta arvostusmenetelmästä (ks. yksityiskohtaisemmin ohjeet).

64. Asetus on joustava sen suhteen, millaisia tietoja tarvitaan arvopapereiden arvostusmuutosten laskemiseen ja missä muodossa tällaiset tiedot pitäisi kerätä ja koota. Kansalliset keskuspankit saavat valita menetelmän näissä suuntaviivoissa esitettyjen vaihtoehtojen perustella. Kansallisten keskuspankkien valittavissa olevat tähän mennessä yksilöidyt vaihtoehdot ovat seuraavat:

64.1. Rahalaitokset ilmoittavat korjaukset: Rahalaitokset ilmoittavat kuhunkin erään sovellettavat korjaukset, jotka perustuvat hinnanmuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin. Tämän menetelmän valitsevat kansalliset keskuspankit laskevat rahalaitosten ilmoittamat korjaukset yhteen ja toimittavat nämä tiedot EKP:lle.

64.2. Rahalaitokset ilmoittavat virrat: Rahalaitokset laskevat yhteen kuukauden virrat ja ilmoittavat kansalliselle keskuspankille arvopapereiden myynnin ja oston arvon. Nettovirtojen kerääminen ja toimittaminen kansalliselle keskuspankille on täysin hyväksyttävää. Kansallisten keskuspankkien, jotka saavat transaktioita koskevia tietoja, on laskettava "arvostusmuutos" kantatietojen ja transaktioiden ja muiden muutosten välisen erotuksen jäännösarvona ja ilmoitettava arvostusmuutos EKP:lle näiden suuntaviivojen mukaisesti.

64.3. Arvopaperikohtainen raportointi: Rahalaitokset ilmoittavat kansallisille keskuspankeille arvopaperikohtaisesti kaikki merkitykselliset tiedot hallussa olevista arvopapereista, kuten niiden nimellisarvon, kirjanpitoarvon, markkina-arvon, myynnit ja ostot. Näiden tietojen perusteella kansallinen keskuspankki saa tarkkoja tietoja EKP:lle ilmoitettavasta "arvostusmuutoksesta". Tämä menetelmä on tarkoitettu niille kansallisille keskuspankeille, jotka jo noudattavat tällaista lähestymistapaa kerätessään tietoja paikallisesti.

65. Kansalliset keskuspankit saavat lähtökohtaisesti käyttää vain edellä mainittuja menetelmiä. Muitakin menetelmiä voidaan kuitenkin käyttää, mikäli niillä osoitetaan kyettävän antamaan vastaavan laatuisia tietoja.

66. Kansalliset keskuspankit saavat kerätä myös lisätietoja, joita ei ole mainittu "vähimmäisvaatimuksissa". Kansalliset keskuspankit toimittavat joka tapauksessa EKP:lle täydelliset tiedot taulukon 5 sarakkeen E mukaisesti. Tässä menettelyssä kansallisten keskuspankkien saattaa olla tarpeen laskea muutokset transaktioiden, arvopaperikohtaisten tietojen tai muiden rahalaitosten ilmoittamien tietojen perusteella ja/tai estimoida muutokset joidenkin sellaisten erittelyjen osalta, joita rahalaitokset eivät ole ilmoittaneet, koska niitä ei pidetä "vähimmäisvaatimuksina". Luottotappiota/arvonalennusta koskevan korjauksen vastaerä on jompi kumpi eristä "oma pääoma ja varaukset"/"muut velat".

67. Lisäksi kansalliset keskuspankit toimittavat asetuksen EKP/2001/13 mukaisiin "vähimmäisvaatimuksiin" liittyvät tiedot EKP:lle. Mikäli näitä tietoja ei koota suoraan, ne estimoidaan rahalaitosten ilmoittamien tietojen perusteella. Tätä tarkoitusta varten voidaan olettaa, mikäli muita tietoja ei ole saatavilla, että yli kahden vuoden pituisia arvopapereita vastaavien arvostusmuutosten määrä on yhtä suuri kuin sen arvostusmuutoksen kokonaismäärä, joka koskee hallussa olevia kullakin sektorilla liikkeeseen laskettuja muita arvopapereita kuin osakkeita.

LUKU 4 - KUUKAUSITTAISTEN VIRTATIETOJEN KORJAUKSET - ERITYISMUKAUTUKSET

4.1. EKP:n / kansallisten keskuspankkien tasetilastot

68. Raha-aggregaatteja ja niiden vastaeriä koskevien virtatilastojen laskentaa varten EKP:n on saatava koko rahalaitossektorin, mukaan lukien EKP ja kansalliset keskuspankit, kattavat korjaustiedot. Näin ollen tässä menettelykäsikirjassa yksilöityjä täysimääräisiä vaatimuksia sovelletaan myös EKP:hen / kansallisiin keskuspankkeihin seuraavin huomautuksin:

69. Keskuspankkien kirjanpito- ja tilastotaseiden vastaavuuden varmistamiseksi tasetietoja koskevaa vaatimusta on jonkin verran muutettu, jotta se vastaisi EKP:n / kansallisten keskuspankkien erityisiä tehtäviä. Joitakin eriä on poistettu: takaisinostosopimuksista (repot) ja irtisanomisehtoisista talletuksista ei tarvitse esittää eriteltyjä tietoja. Toisia eriä on sen sijaan lisätty: vastattavaa-puolella näitä ovat "erityisten nosto-oikeuksien (SDR) vastaerä" ja vastaavaa-puolella "kulta ja kultasaamiset" sekä "nosto-oikeuksiin, erityisiin nosto-oikeuksiin (SDR) ja vastaaviin liittyvät saamiset". EKP / kansalliset keskuspankit toimittavat kutakin erää koskevat korjaustiedot.

70. Korjaukset. Pääsääntöisesti EKP / kansalliset keskuspankit toimittavat korjaukset EKP:lle tässä menettelykäsikirjassa esitettyjen menettelyiden mukaisesti. Käytännössä menettelyihin voidaan tehdä joitakin mukautuksia:

70.1. "Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt". "Tilastollisen kattavuuden muutoksista" johtuvat korjaukset eivät ole merkityksellisiä. EKP:llä / kansallisilla keskuspankeilla saattaa kuitenkin olla sellaisia positioita, joihin liittyy luokituksen muutoksia ja tarkistuksia, ja tällöin korjaukset raportoidaan.

70.2. "Valuuttakurssimuutoksista aiheutuvat korjaukset". Asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukon 4 mukaisesti valuutoittain eritellyt tiedot on toimitettu vuoden 1998 joulukuun lopusta alkaen. Valuuttakursseja koskevien korjausten laskemiseksi voidaan toimittaa myös aiempia ja historiallisia tietoja. EKP:n osalta valuuttakursseja koskevaa korjausta ei estimoida vakiomenettelyn mukaisesti, vaan se ilmoitetaan suoraan kirjanpitotietojen perusteella.

70.3. "Arvostusmuutokset". Sovitun menettelyn mukaisesti EKP / kansalliset keskuspankit toimittavat tietoja arvostusmuutosten suuruudesta. EKP:n / kansallisten keskuspankkien tase esitetään kuukausittain markkina-arvoisena tilastointia varten. Tästä syystä arvostusmuutokset olisi ilmoitettava joka kuukausi.

71. Kynnysarvo. Kansallisten keskuspankkien toimittamille "luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyljä" koskeville tiedoille on asetettu 5 miljoonan euron kynnysarvo. Tällaista kynnysarvoa tarvitaan, koska kansallisten keskuspankkien taseet raportoidaan erikseen ja voidaan julkaista erikseen (osana EKPJ:n konsolidoitua tasetta).

4.2. Rahamarkkinarahastot

72. Pääsääntöisesti kansalliset keskuspankit ilmoittavat eriin "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" ja "arvostusmuutokset" kuuluvat korjaukset rahamarkkinarahastojen raportointijärjestelmän mukaisesti. Toisinaan näitä menettelyjä saattaa olla tarpeen mukauttaa. Asetuksen EKP/2001/13 4 artiklan 6 kohdassa kuitenkin säädetään, että kansalliset keskuspankit voivat myöntää joillekin tai kaikille rahamarkkinarahastoille poikkeuksen arvostusmuutosten ilmoittamisen osalta.

73. Mikäli tätä poikkeusta ei sovelleta tai sitä ei sovelleta kaikkiin laitoksiin, noudatetaan seuraavia sääntöjä:

73.1. Rahamarkkinarahastojen taseen vastaavaa-puolta on käsitelty tyhjentävästi jo tämän menettelykäsikirjan ensimmäisessä osassa, joten sitä ei tarvitse käsitellä erikseen.

73.2. Vastattavaa-puoli koostuu miltei yksinomaan erästä "rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet". Rahamarkkinarahastot ovat sellaisinaan institutionaalisia yksiköitä, eikä niitä näin ollen voida pitää avoimina. Tämän vuoksi rahamarkkinarahastojen taseen vastaavaa-puolen käsittelyllä ei ole mitään välittömiä vaikutuksia vastattavaa-puolen käsittelyyn. Lisäksi niitä käsitellään samoin kuin samanlaisia vastattavaa-puolen instrumentteja.

73.3. Rahamarkkinarahastot on sisällytetty rahalaitosten luetteloon, koska rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet ovat talletusten läheisiä vastineita. Tämän vuoksi rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksia käsitellään talletusten tavoin. Talletuksiin liittyviä transaktioita ovat asiakkaiden tilillepanoista ja tililtäotoista johtuvat virrat talletustileille ja niiltä pois sekä saatu korko. Talletuksilla on kiinteä nimellisarvo, joten niihin ei liity hallussapitovoittoja ja -tappioita. Näin ollen kaikki kahden ajanjakson väliset muutokset kantatiedoissa "luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä" lukuun ottamatta ovat transaktioita.

73.4. Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien osalta voidaan todeta, että asiakkaiden tekemät panot talletustileille / otot niiltä vastaavat rahasto-osuuksien ostoa/myyntiä; talletuksista saatua korkoa taas vastaavat rahasto-osuuksien arvonmuutokset. Koska rahamarkkinarahaston rahasto-osuuden arvo muuttuu yleensä päivittäin, tämä instrumentti vastaa talletuksia, joille maksetaan korkoa päivittäin. Tämä seikka selittyy rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien hyvällä likviditeetillä. Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien kantotietojen kaikki muutokset on katsottava talletusten kantatietojen muutosten tavoin transaktioiksi (nytkään "luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä" lukuun ottamatta).

74. Lyhyesti voidaan todeta, että mikäli "arvostusmuutoksia" koskevaa poikkeusta ei sovelleta, rahamarkkinarahastojen saamisia käsitellään tavallisen menettelyn mukaisesti.(15) Vastattavaa-puolella "rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien" virtatietojen laskemiseksi riittää, että "luokituksen muutoksia" koskevat korjaukset vähennetään taseiden erotuksesta. Arvostusmuutoksia koskevia korjauksia ei raportoida tämän instrumentin osalta.

4.3. Julkisyhteisöjen talletusvelat (ja -saamiset)

75. Julkisyhteisöjen talletusvelkojen (ja -saamisten) kantatiedot on kerättävä. Korjaustiedot virtatilastojen laskemista varten toimitetaan pääsääntöisesti rahalaitosten tasetilastoja koskevien vaatimusten mukaisesti. Käytännössä muista kuin transaktioista (esimerkiksi valuuttakurssien tai markkinahintojen muutoksista) aiheutuvat muutokset ovat epätodennäköisiä. Nämä tiedot ilmoitetaan taulukoissa 3 ja 5 kuvatulla tavalla.

4.4. Lisätietoerät

76. Virtatiedot lasketaan myös lisätiedoista, jotka koskevat rahalaitosten liikkeeseen laskemien arvopapereiden haltijoiden kotipaikan mukaista erittelyä, jotta nämä tiedot voitaisiin ottaessa mukaan laadittaessa säännöllisesti raha- ja pankkitilastoja ja laskettaessa raha-aggregaatteja. Tästä syystä luokituksen muutokset, valuuttakurssimuutokset ja arvostusmuutokset lasketaan näiden lisätietoerien osalta. Nämä tiedot ilmoitetaan taulukoissa 3 ja 5 kuvatulla tavalla.

4.5. Arvostusmuutosta koskeva siirtymäkausi

77. Asetuksessa EKP/2001/13 säädetään, että vaatimuksiin lainojen luottotappioista/arvonalennuksista ja arvopapereiden arvostusmuutoksiin liittyvät tiedot voidaan 12 kuukauden siirtymäkauden ajan ilmoittaa EKP:lle siten, että määräaikaa pidennetään yhdellä kuukaudella sen kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 15. pankkipäivästä, jota toimitettavat tiedot koskevat. Siirtymäsäännöstä soveltavat kansalliset keskuspankit lähettävät kuitenkin edelleen tiedot kuukausittaisten arvostusmuutosten sarjoista, joista säädettiin aikaisemmin tietyistä raha- ja pankkitilastotietoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista ja kansallisten keskuspankkien tiedonantomenettelyistä 30 päivänä heinäkuuta 2002 annetuissa suuntaviivoissa EKP/2002/5(16), samojen määräaikojen mukaisesti kuin vastaavien kantatietoja koskevien sarjojenkin osalta. Alustavia tai arvioituja tietoja voidaan toimittaa, ja ne voidaan oikaista seuraavien kuukausittaisten tietojen toimituksen yhteydessä.

LUKU 5 - VUOSINELJÄNNEKSEN VIRTATIETOJEN LASKEMINEN

5.1. Johdanto

78. Asetuksen EKP/1998/16 liitteessä I olevan osan 2 taulukkoihin 2 ja 3 sisältyneestä vuosineljänneksen kantatietojen rakenteen erittelystä saatiin vain rajoitetusti tietoja, joita tarvittiin arvioitaessa rahapolitiikan vaikutuksia. Tästä syystä suuntaviivoissa EKP/2002/5 virtatietoja koskevat tilastot laajennettiin koskemaan myös näitä vuosineljänneksen taulukoita. Asetus EKP/2001/13 ei koske vuosineljänneksen tietoja koskevien arvostusmuutosten ilmoittamista.

79. Koska osa tiedoista, jotka aikaisemmin ilmoitettiin neljännesvuosittain osana asetuksen EKP/1998/16 liitteessä I olevan osan 2 taulukoita 2 ja 3, ilmoitetaan asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukon 1 mukaan kuukausittain, ja koska on edelleen laskettava virtatilastot sellaisten erien osalta, jotka yhä ilmoitetaan neljännesvuosittain, eli asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan 2 osan 2 taulukkoon sisältyvät erät, kansallisten keskuspankkien on toimitettava korjauksia koskevat tiedot vuosineljänneksen tietojen osalta jäljempänä yksilöidyllä tavalla. Ne voivat tarvittaessa esittää arvioita.

80. Täydellisyyden vuoksi tämä vaatimus ulottuu kansallisten keskuspankkien tietoja koskevien korjausten ilmoittamiseen, ja se koskee myös historiatietoja ainakin tammikuusta 1999 alkaen.

5.2. Virtatilastojen laskeminen

81. Virtatietojen laskeminen vuosineljänneksen taulukkoa 2 varten tapahtuu samalla tavalla kuin luvuissa 2 ja 3 on kuvattu kuukausittaisen taulukon 1 osalta. EKP laskee transaktioiden arvon vuosineljänneksen lopun raportointipäivien kantatietojen erotuksesta ja poistaa siitä sen jälkeen muista kuin transaktioista aiheutuneiden muutosten vaikutuksen. Näiden muiden kuin transaktioiden vaikutukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: "luokituksen muutoksiin ja muihin vastaaviin järjestelyihin", "valuuttakurssimuutoksiin" ja "arvostusmuutoksiin". Muutossarjat laaditaan kaikkien edellä mainittujen vaikutusten osalta.

82. Samalla tavoin kuin lukuun 2 sisältyneeseen taulukkoon 1 sovelletussa menettelyssä, EKP laskee "valuuttakurssimuutosten" korjauksen myös taulukon 2 osalta. Taulukon 2 "vakiokorjaus" saadaan käyttämällä vuosineljännestä koskevaan taulukkoon 4 sisältyviä tietoja ja taulukkoa 1 varten laskettuja "valuuttakurssimuutoksia"(17). Myös taulukon 2 osalta voidaan tarvittaessa tehdä "tapauskohtaisia korjauksia".

83. Lukuun 3 sisältyviä taulukkoa 1 koskevia määritelmiä sovelletaan myös vuosineljänneksittäin tehtäviin "luokitusten muutoksiin" ja vuosineljänneksittäin tehtäviin "arvostusmuutoksiin" (luottotappiot/arvonalennukset sekä arvostusmuutokset), joita kansalliset keskuspankit esittävät taulukon 2 osalta. Luettelo ilmoitettavista korjauksista sisältyy tämän liitteen taulukkoon 2.

84. Vuosineljännestä koskevat korjaukset raportoidaan kahdessa tapauksessa.

84.1. Ensinnäkin silloin kun korjaus ilmoitetaan kuukausikohtaisen taulukon osalta (taulukko 1). Siinä tapauksessa kuukausitason korjaus saattaa vaikuttaa taulukkoon 2 sisältyviin erittelyihin. Toisin sanoen silloin kun korjaus ilmoitetaan taulukossa 1, tämä merkitsee sitä, että korjaukset ilmoitetaan taulukkoon 2 sisältyvien erien osalta. Yhdenmukaisuus varmistetaan näiden kahden tietoerän osalta neljännesvuosittain (kuukausittaisten korjausten summan on toisin sanoen vastattava vuosineljänneksen korjausta). Mikäli vuosineljänneksen korjaukselle vahvistetaan kynnysarvo tai vuosineljänneksen korjauksia ei voida yksilöidä täydellisesti tai yhtä yksityiskohtaisesti kuin kuukausittaisia korjauksia, korjaus lasketaan siten, että vältetään poikkeamat kuukausitietojen osalta raportoiduista korjauksista.

84.2. "Arvopapereiden arvostusmuutosten" osalta arvopaperitransaktioista johtuvien arvostusmuutosten jättäminen huomiotta (eli ns. "tasemenetelmän" soveltaminen, ks. ohjeet) saattaisi periaatteessa aiheuttaa kuukausittaisten ja vuosineljänneksen korjausten epäyhdenmukaisuutta. Sovellettaessa tätä menetelmää pitäisi ottaa huomioon ainoastaan arvostusmuutokset, jotka vaikuttavat kantatietoina sekä kuluvan raportointikauden päättyessä että kuluvan ja edellisen raportointikauden päättyessä ilmoitettuihin arvopapereihin. Tästä syystä raportointitiheyden muuttaminen merkitsisi sitä, että ilmoitetut korjaukset olisivat erilaisia. Tämän ei-toivotun vaikutuksen välttämiseksi ja vuosineljänneksen ja kuukausittaisten korjausten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi "tasemenetelmää" sovellettaessa "arvopapereiden arvostusmuutokset" pitäisi laskea kuukausittain riippumatta siitä, ilmoitetaanko tiedot kuukausittain vai neljännesvuosittain. Vuosineljänneksen korjaus lasketaan toisin sanoen kuukausittain tehtyjen korjausten summana, jolloin varmistetaan se, että kuukausittaiset ja vuosineljänneksen korjaukset pysyvät yhdenmukaisina. Mikäli taustatiedot eivät ole saatavilla kuukausittain, arviot hyväksytään, jotta kuukausittaisten ja vuosineljänneksen korjaukset pysyisivät yhdenmukaisina. Arvopaperitransaktioista johtuvien arvostusmuutosten mukaan ottaminen (ns. "transaktiomenetelmän" soveltaminen, ks. ohjeet) antaisi sitä vastoin vuosineljänneksittäin korjaukset, jotka olisivat täysin yhdenmukaisia kuukausittaisten tietojen kanssa. "Transaktiomenetelmässä" kaikki arvopapereihin vaikuttavat arvostusmuutokset ilmoitetaan riippumatta kantatiedoista ajanjakson alussa tai lopussa. Tästä syystä vuosineljänneksen korjaukset ovat samat kuin kuukausittaisten korjausten summa.

84.3. Korjauksia saatetaan lisäksi tarvita vuosineljänneksiä koskevia taulukoita varten, vaikka kuukausittaisessa taulukossa 1 ei ilmoitettaisikaan korjauksista. Tilanne on tällainen silloin, kun luokituksen muutos tapahtuu yksityiskohtaisemmin eritellyn vuosineljänneksen tasolla, mutta se jätetään pois yhteenlasketuista kuukausitason tiedoista. Sitä voidaan soveltaa myös muihin "arvostusmuutoksiin", kun kuukausikohtaisen erän eri osatekijät liikkuvat eri suuntiin. Myös näissä tapauksissa varmistetaan kuukausittaisten ja vuosineljänneksen tietojen yhdenmukaisuus. "Arvopapereiden arvostusmuutosten" osalta yhdenmukaisuus varmistetaan soveltamalla "tasemenetelmää" kuukausitasolla paitsi kuukausitaulukoiden myös vuosineljännestä koskevien taulukoiden yhteydessä.

85. Se, missä määrin kansalliset keskuspankit tekevät korjauksia vuosineljänneksen tilastoihin riippuu niiden kyvystä määrittää tai arvioida kohtuullisen tarkasti olemassa olevien (kuukausittaisten) korjausten yksityiskohtainen sektori/instrumenttiluokittelu. "Luokituksen muutosten ja muiden vastaavien järjestelyjen" osalta tietoa on saatavissa. Kansallisilla keskuspankeilla on erityisesti riittävästi yksityiskohtaista tietoa, jonka perusteella ne kykenevät helposti kohdistamaan suuria kertaluontoisia korjauksia (esim. raportointivirheestä johtuva luokituksen muutos) tietyille vuosineljänneksen erille. Myöskään tiedonantajien joukon muuttumisesta aiheutuvat vuosineljännestason muutokset eivät aiheuta vaikeuksia kansallisille keskuspankeille. "Arvostusmuutosten" osalta luottotappiot ja arvostusmuutokset ovat vaikeammin saatavissa alkuperäisten tietolähteiden asianmukaisten erittelyjen puuttumisen vuoksi. Tästä syystä oletetaan, että "arvostusmuutokset" perustuvat ainakin osittain arvioihin. Arvioiden liitteenä toimitetaan lisäselvityksiä, joissa esitetään käytetty menetelmä (esim. puuttuvat erittelyt on arvoitu määräsuhteessa kantatietojen perusteella).

86. Vuosineljännestason taulukon 2 tietojen korjausten ja kuukausitason taulukon 1 tietojen korjausten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi taulukon 1 korjaukset koskevat yhden kuukauden ajanjaksoa ja taulukon 2 korjaukset yhtä vuosineljännestä. Vuosineljänneksen tietoihin tehtävät korjaukset ovat yhtä suuret kuin kolmen kuukauden pituisen ajanjakson korjaukset yhteensä. Esimerkiksi maaliskuussa raportoidun vuosineljännestason korjauksen pitäisi olla sama kuin tammikuun, helmikuun ja maaliskuun kuukausitason korjausten summa. Koska vuosineljänneksen virtatiedot esitetään samalla tavalla kuin kuukausitason virtatiedot ja "tasemenetelmää" käytetään kuukausitasolla myös vuosineljännestä koskevien virtatietojen osalta, niiden pitää olla pitkällä aikavälillä yhdenmukaisia.

(1) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(2) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

(3) Marraskuu 2002.

(4) Euroopan keskuspankin joulukuussa 1999 julkaisema käsikirja, joka päivitetään vuonna 2003.

(5) Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä (EKT) 1995, joka sisältyy Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 359/2002 (EYVL L 58, 28.2.2002, s. 1), liitteeseen A.

(6) EKT 95:n ja muiden kansainvälisten tilastostandardien mukaisesti.

(7) Transaktioihin liittyviä luottotappioita ei kuitenkaan aina ilmoiteta, mikä viittaa tästä periaatteesta tehtävään poikkeukseen, joka on hyväksytty asetuksessa EKP/2001/13 ja siihen liittyvissä ohjeissa.

(8) Euroalueen raha-aggregaatteja ja niiden vastaeriä koskevien virtatilastojen laadinnassa käytettävät transaktioiden määritelmät ja arvonmääritystavat eroavat joiltakin osin niistä määritelmistä ja arvonmääritystavoista, joita käytetään EKT 95:ssä rahoitustilinpidon (virtatietojen) laskemiseksi. EKT 95:ssä todetaan, että taloustoimien, tulonjakotaloustoimien tai rahoitusvarojen jälkimarkkinakaupan ja niitä vastaavien maksujen ajoituseroista johtuvat transaktiot sijoitetaan alaluokkaan "F.79 Muut saamiset ja velat kuin kauppaluotot ja ennakot" (kohdat 5.128 ja 5.129). Sen sijaan EKT 95:ssä todetaan myös, että "suoriteperusteisesti rahoitusvaroille kertyvän koron vastinkirjauksena tulisi ensisijaisesti olla koron pääomittaminen ko. rahoitusvarallisuuserään. Koron kirjauksessa tulee kuitenkin noudattaa kansallisia käytäntöjä. Jos korkokertymää ei pääomiteta, se pitäisi kirjata alaluokkaan "muut saamiset ja velat kuin kauppaluotot ja ennakot" (kohta 5.130). Maksutaseessa korkokertymää pitäisi käsitellä rahoitusinstrumentin arvon lisäyksenä. Tämän vuoksi syntyy eroja, kun korkokertymä sisällytetään alaluokkaan "muut saatavat" tai "muut velat". Jälkimarkkinakelpoisten instrumenttien korkokertymän käsittelyä rahalaitosten tasetilastoja (niin kanta- kuin virtatietoja) laadittaessa saattaa olla tarpeen tutkia lisää.

(9) "Muita muutoksia" koskevat määritelmät ja luokittelut ovat suurelta osin yhteneväiset EKT 95:n kanssa. "Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" vastaa jokseenkin tarkoin erää "muut volyymin muutokset" (K.3-K.10 ja K.12), kun taas "arvostusmuutokset" voidaan sijoittaa erään "hallussapitovoitot ja-tappiot" (K.11). Merkittävä ero on "lainojen arvonalennusten" sisällyttäminen erään "arvostusmuutokset", kun EKT 95:ssä niitä pidetään "volyymin muutoksina" (EKT 95, kohta 5.09). Virtatietojen johtamista koskevassa raportointijärjestelmässä tiedot voidaankin kerätä EKT 95:n mukaisesti, koska lainojen luottotappiot / arvonalennukset ovat ainoa erä, joka kirjataan sarakkeeseen "muut arvostusmuutokset" erän "lainat" osalta. Myös "luottotappioiden" sisällyttäminen "arvostusmuutoksiin" poikkeaa kansainvälisistä ulkomaista varallisuutta koskevista säännöistä. Ulkomaista varallisuutta koskevien sääntöjen mukaisesti niitä olisi pidettävä "muina arvostuserinä" eikä "hintojen tai valuuttakurssien muutoksina".

(10) Katso EKP:n lehdistötiedote, 7. heinäkuuta 1998.

(11) EKP:n omaa tasetta koskevat korjaukset ilmoittaa EKP:n laskentaosasto.

(12) Tämä edellytys pätee rajatapauksissa, virtatiedoista ei poisteta esim. tapausta, jossa perustetaan uusi pankki, joka ottaa hoitaakseen edustuston ulkomaisen pankin puolesta aiemmin hoitaman liiketoiminnan.

(13) Ks. tämän liitteen taulukko 4.

(14) Muiden valuuttojen määräisten erien osalta ei tehdä korjauksia. Kansalliset keskuspankit ovat ilmoittaneet Yhdysvaltain dollaria, Japanin jeniä ja Sveitsin frangia koskevat tiedot rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 1 päivänä joulukuuta 1998 annetun asetuksen EKP/1998/16 (EYVL L 356, 30.12.1998, s. 7) taulukon 5 mukaisesti joulukuusta 1998 lähtien ja vapaaehtoisesti muiden kansallisten tietolähteiden perusteella syyskuusta 1997 lähtien. Kansalliset keskuspankit ovat ilmoittaneet Englannin puntaa koskevat tiedot EKP:lle vapaaehtoisesti elokuusta 2001 lähtien, mahdollisuuksien mukaan historiatietoineen, samanlaisessa muodossa kuin muut valuutat asetuksen EKP/2001/13 taulukon 4 mukaisesti, ja tammikuusta 2003 lähtien osana asetuksen EKP/2001/13 taulukkoa 4. EKP laskee valuuttakorjaukset myös Ruotsin kruunun ja Tanskan kruunun osalta.

(15) Rahamarkkinarahastojen tapauksessa arvostusmuutosten vastaerä vastaavaa-puolella ei ole "rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet", vaan "muut velat".

(16) EYVL L 220, 15.8.2002, s. 67.

(17) Ks. lisätietoja Virtatietojen laskemista koskevan käsikirjan (Handbook on the calculation of flows statistics) lisäliitteestä.

Lisäys 1

HISTORIATIETOJEN KERÄÄMISEEN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

Yleissäännöt

1. Kansalliset keskuspankit toimittivat EKP:lle kuukauden lopun tasetiedot kesäkuun lopusta 1998 lähtien rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 1 päivänä joulukuuta 1998 annetun asetuksen EKP/1998/16(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2000/8,(2) mukaisesti siten, että parhaan arvion mukaiset tiedot piti toimittaa syyskuun lopulta 1997 alkaen ja saatavilla olevat tiedot 1980-luvun alun tiedoista alkaen. Raportoinnin yhtenäisyyden varmistamiseksi kansalliset keskuspankit toimittivat muutokset virtatilastojen laatimista varten heinäkuuta 1998 koskevista tiedoista alkaen, parhaat arviot lokakuulta 1997 alkaen ja saatavilla olevat tiedot 1980-luvun lopulta alkaen. Lisäksi kansalliset keskuspankit toimittivat lisäselvityksiä "luokituksen muutoksista ja muista vastaavista järjestelyistä" saman viiteajanjaksoaikataulun mukaisesti.

2. Näitä vaatimuksia ajastaessaan kansalliset keskuspankit keskittyivät ilmoittamaan muutoksia, joilla poistetaan merkittävimmät muihin kuin transaktioihin liittyvät vaikutukset niistä tase-eristä, jotka todennäköisesti sisällytettäisiin euroalueen laajuisten raha-aggregaattien määritelmään. Saatavilla oleviin tietoihin perustuvat merkittävät "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" ilmoitettiin vähintään näiden erien osalta heinäkuusta 1998 lähtien. Historiatietoja ennen vuoden 1997 syyskuuta koskevat merkittävät "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" ilmoitettiin saatavilla olevien tietojen perusteella mahdollisimman pitkiltä aikaväleiltä (eli 1980-luvun alusta), mutta vähintään syyskuun lopusta 1997 alkaen.

3. Muihin tase-eriin tehtävien "luokitusten muutosten ja muiden vastaavien järjestelyjen" sekä kaikkien "arvostusmuutosten" osalta kansalliset keskuspankit ilmoittivat merkittävät muutokset voimassa olleisiin tietoihin ainakin kesäkuun lopulta 1998 lähtien ja historiatietoihin tehtävät muutokset ainakin syyskuusta 1997 alkaen. Koska todettiin, että kansalliset keskuspankit tarvitsivat aikaa uusien raportointijärjestelmien käyttöönottoon, täydelliset muutokset raha-aggregaattien eriin ja muihin eriin piti ilmoittaa joulukuun 1999 lopulta lähtien.

4. Lisäksi kansalliset keskuspankit saattoivat ilmoittaa asetuksen EKP/1998/16 liitteessä I olevan osan 2 taulukkoon 5 liittyvät tiedot syyskuun 1997 ja syyskuun 1998 väliseltä ajalta.

5. Edellä esitetty käyttöönottoaikataulu kuvasi kansallisille keskuspankeille asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Kansalliset keskuspankit noudattivat mahdollisuuksien mukaan näitä raportointivaatimuksia jo aikaisemmin. Esimerkiksi muutamien muutosten (kuten "luokituksen muutoksiin ja muihin vastaaviin järjestelyihin" tehtävien muutosten) osalta oli järkevää aloittaa tiettyjen muutosten raportointi kaikkien tase-erien osalta samaan aikaan (esim. tilastolliseen kattavuuteen liittyvät muutokset.

6. Erittäin tärkeitä eriä olivat seuraavat: valuutta; talletukset muihin kuin rahalaitoksiin euroalueella; velkapaperit; rahamarkkinapaperit(3); rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet; rahalaitosten hallussa olevat rahalaitosten liikkeeseen laskemat muut arvopaperit kuin osakkeet ja rahamarkkinapaperit.

Arvostusmuutokset

7. Siitä, miten rahalaitokset ilmoittavat lainojen luottotappiot/arvonalennukset ja arvopapereiden arvostusmuutokset, säädettiin tammikuun 2003 alusta alkaen rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta annetulla asetuksella EKP/2001/13(4), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(5). Aiemmin tätä tietoa vaadittiin vain osana Euroopan keskuspankin tietyistä tilastointivaatimuksista ja menettelyistä, joiden mukaisesti kansalliset keskuspankit ilmoittavat raha- ja pankkitilastoihin liittyviä tilastotietoja 22 päivänä joulukuuta 1998 annettuja suuntaviivoja EKP/1998/NP27 ja siihen tehtyjä päivityksiä, eikä rahalaitoksille asetettu suoraan mitään vaatimuksia. Tästä syystä kansalliset keskuspankit ilmoittivat tiedot EKP:lle käyttäen erilaisia kansallisella tasolla käytettävissä olleita tietoja.

Lainojen luottotappiot/arvonalennukset

8. Kansalliset keskuspankit käyttivät hyvin erilaisia tietolähteitä määrittääkseen luottotappioita/arvonalennuksia, kuten tuloslaskelmaa, transaktioita koskevia ilmoituksia, rahalaitosten ilmoittamia muutostietoja tai erityisiä kyselyjä. Oli kuitenkin olemassa viitteitä siitä, että nämä tiedot eivät ehkä olisi täydellisiä. Niissä tapauksissa aukkojen täydentämiseen käytettiin estimaatteja. Esimerkiksi puuttuneet erittelyt estimoitiin käyttämällä kantatietojen perusteella laskettuja painoarvoja; pidemmällä toimitusajalla tai harvemmin saatavilla olleet tiedot ilmoitettiin myöhemmin oikaisuina tai jaettiin vaaditun (kuukausittaisen) toistuvuuden saavuttamiseksi.

Arvopapereiden arvostusmuutokset

9. "Arvostusmuutokset" (joita aikaisemmin kutsuttiin "muiksi arvostusmuutoksiksi") vaikuttivat vain osaan tase-eristä: vastattavaa-puolella eriin "liikkeeseen lasketut velkapaperit" ja "rahamarkkinapaperit" ja vastaavaa-puolella eriin "muut arvopaperit kuin osakkeet", "rahamarkkinapaperit" ja "osakkeet ja osuudet" sekä niiden vastaeriin, joita olivat lähinnä asetuksen EKP/1998/16 liitteessä I olevan osan 2 taulukossa 1 tarkoitetut "oma pääoma ja varaukset".

10. "Arvostusmuutoksen" luonne ja laajuus määräytyy käytetyn arvostusmenetelmän mukaan. Vaikka EKP:n julkaisussa Money and Banking Statistics Compilation Guide - Guidance provided to NCBs for hecompilation of money and banking statistics for submission to the ECB(6) (Raha- ja pankkitilastojen laatimisopas - Ohjeet kansallisille keskuspankeille EKP:lle toimitettavien raha- ja pankkitilastojen laatimista varten, huhtikuu 1998) suositeltiin sitä, että taseen molemmat puolet kirjattaisiin markkina-arvoon, käytännössä sekä vastattavaa- että vastaavaa-puolella käytettiin ja käytetään hyvin monenlaisia arvostusmenetelmiä. Laatimisohjeissa suositeltiin, että tämä olisi hyväksyttävää niin kauan kuin kirjanpitoarvo ei poikkeaisi merkittävästi markkina-arvosta.

11. Taseen vastattavaa-puolella jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit kirjataan normaalin kirjanpitokäytännön mukaan kiinteään arvoon, kuten nimellis-, liikkeeseenlasku- tai lunastusarvoon. Tiedonantajat eivät yleensä käytä markkinaperusteista arvostusta. Taseen vastaavaa-puolella hallussa olevat arvopaperit voidaan kirjata markkinahintaan, ostohintaan, joko markkina- tai ostohintaan sen mukaan, kumpi on alempi, tai lunastusarvoon vakiintuneen kirjanpitokäytännön mukaisesti.

12. Mikäli liikkeeseen lasketut tai hallussa olleet arvopaperit kirjattiin markkina-arvoon, kansallisten keskuspankkien edellytettiin esittävän muutokset. Mikäli arvopaperit kirjattiin kiinteään hintaan, muutos voitiin lähettää, mikäli transaktio suoritettiin eri hintaan. Yleisesti oletettiin, että velkapapereiden, joiden alkuperäinen maturiteetti olisi lyhyt (alle kaksi vuotta), tai rahamarkkinapapereiden arvo vaihtelisi melko harvoin ja vähän. Tästä syystä muutosten esittäminen ei näiden erien osalta ehkä ollut tarpeen.

13. Kun arvopaperit arvostetaan markkinahintaan, taseeseen kirjattujen arvopaperien arvossa tapahtuu jatkuvia ja mahdollisesti mittavia muutoksia, jotka heijastavat markkinahintojen heilahteluja. Muut arvostusmenetelmät (kuten kirjaaminen joko markkina- tai ostohintaan sen mukaan, kumpi on alempi, liikkeeseenlaskuhintaan jne.) johtavat yleensä harvalukuisempiin ja hieman pienempiin arvostuskirjauksiin.

14. Arvostuksen vaikutukset eivät ole havaittavissa suoraan tasetilastoista, ja koska asetuksessa EKP/1998/16 ei säädetty siitä, miten muutokset olisi ilmoitettava, ne oli yksilöitävä välillisesti. Kolme lähestymistapaa oli käytössä:

14.1. Tiedot saattoivat olla saatavilla arvopaperisalkkuun liittyvistä erikseen ilmoitetuista tiedoista (esim. täydentävät kirjanpitolaskelmat).

14.2. Tarvittavat tiedot voitiin johtaa tuloslaskelmaan sisältyneistä tiedoista. Se, miten arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan, riippuu siitä tarkoituksesta, jossa arvopapereita pidetään hallussa. Kaupankäyntiin tarkoitetussa salkussa tapahtuvat arvon muutokset (jotka tavallisesti vastaavat markkina-arvoja) kirjataan erään "rahoitustoiminnan nettovoitto tai nettotappio"(7). Sijoitussalkun/arvonsa säilyttävän käyttöomaisuuden (kirjataan yleensä kirjanpitoarvoon) arvonmuutokset kirjataan erään "arvonsa säilyttävään käyttöomaisuuteen kuuluvista arvopapereista, omistusyhteyksistä sekä sidosyhtiöiden osakkeista tehdyt poistot (ja poistojen palautukset)"(8). Hankaluutena oli se, että tuloslaskelmasta ei saatu riittävän yksityiskohtaisia tietoja. Tietoja ei ehkä myöskään ollut saatavilla kuukausittain, ja vaikka olikin, arvon muutoksia ei useinkaan kirjattu niin tiheästi.

15. Estimaatit voitiin johtaa käyttämällä yksittäisten arvopapereiden tai arvopaperiryhmien hintaindeksejä. Tämä lähestymistapa edellytti kuitenkin sitä, että rahalaitoksen arvopaperisalkusta olisi saatavilla riittävän yksityiskohtainen erittely. Markkinahintoja kuvaavien indeksilukujen soveltamista voitiin käyttää estimaattien vastineena. Koska nämä tiedot ovat yleensä saatavilla vain vuosittain tai puolivuosittain, aukkojen täyttämiseen voitiin käyttää estimaatteja. Koska tilanne vaihteli maasta toiseen, kansallisten keskuspankkien oli määrä mukauttaa käytettävissä olevia kansallisia tietolähteitä.

16. Kun arvostusmuutoksia sovellettiin rahamarkkinarahastoihin, rahamarkkinarahastojen vastaavaa-puoli ei edellyttänyt erityiskohtelua, koska se käsiteltiin täydellisesti jo Euroopan keskuspankin tietyistä tilastointivaatimuksista ja menettelyistä, joiden mukaisesti kansalliset keskuspankit ilmoittavat raha- ja pankkitilastoihin liittyviä tilastotietoja 13 päivänä marraskuuta 2000 annettuihin suuntaviivoihin EKP/2000/13 sisältyneen menettelykäsikirjan pääosassa, eikä poikkeuksia sallittu. Vastattavaa-puoli koostuu lähes yksinomaan erästä "rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet", joiden osalta ei ilmoitettu arvostusmuutoksia.(9)

Neljännesvuosittaiset tiedot

17. Kun kaikki euroalueen kansalliset keskuspankit kykenivät toimittamaan merkittävät neljännesvuosittaiset luokituksen muutokset, lainojen luottotappioiden/arvonalennusten ja "arvostusmuutosten" esittäminen neljännesvuosittaisista tiedoista osoittautui sitä vastoin vaikeammaksi. Näiden hankaluuksien vuoksi tiedot toimitettiin seuraavan suunnitelman mukaisesti:

17.1. Kaikki euroalueen kansalliset keskuspankit lähettivät asetuksen EKP/1998/16 liitteessä I olevan osan 2 taulukoihin 2 ja 3 sisältyneisiin kantatietoihin liittyneet merkittävät "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" sekä taannehtivat tiedot ainakin syyskuulta 1997 saakka.

17.2. Euroalueen kansalliset keskuspankit lähettivät asetuksen EKP/1998/16 liitteessä I olevan osan 2 taulukoihin 2 ja 3 tehtävät merkittävät "arvostusmuutokset" taannehtivine tietoineen syyskuuta 1997 lähtien, mikäli tiedot olivat saatavilla.

(1) EYVL L 356, 30.12.1998, s. 7.

(2) EYVL L 229, 9.9.2000, s. 34.

(3) Erää "rahamarkkinapaperit" ei ole olemassa tammikuusta 2003 lähtien; rahoitusinstrumentit, jotka aiemmin luokitettiin rahamarkkinapapereiksi, ilmoitetaan asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti erässä "muut arvopaperit kuin osakkeet".

(4) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(5) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

(6) Huhtikuu 1998.

(7) Pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY (EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1) 32 artiklan 1 kohta.

(8) Direktiivin 86/635/ETY 34 artikla.

(9) Arvostusmuutoksen vastaerä vastaavaa-puolella ei ole rahamarkkinarahastojen yhteydessä "rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet" vaan "muut velat".

Lisäys 2

SULAUTUMISTEN, YRITYSOSTOJEN JA JAKAUTUMISTEN VAIKUTUS VIRTATIETOJEN LASKEMISEEN

Kahden tai useamman erilaisen rahalaitoksen sulautuminen uudeksi rahalaitokseksi

Sulautumisen yhteydessä saattaa tapahtua kaksi erilaista ei-transaktiota. Ensimmäinen ja todennäköisesti tärkein niistä on saamisten ja velkojen mahdollinen arvon muutos. Tällainen arvonnousu/arvonalennus ei ole transaktio, joten kyseinen summa kirjataan erään "arvostusmuutokset". Lisäksi kaikki kahden sulautuvan laitoksen väliset saldot mitätöidään. EKT 95:n(1) (kohta 6.30) mukaan tämä mitätöinti ei ole transaktio, ja sen vuoksi mitätöinnin vaikutus virtatietoihin poistetaan tekemällä erään "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" korjaus, johon lisätään negatiivinen etumerkki(2). Jos saamisten ja velkojen arvostusmenetelmät eroavat toisistaan, kohtaan kirjataan myös arvonnousujen/arvonalennusten nettoutetut erät.

Näiden korjausten määrittelyssä käytetään tietolähteinä kahden sulautuneen laitoksen päättävää tasetta ja uuden laitoksen avaavaa tasetta. Ihannetapauksessa sulautuvilta laitoksilta pyydetään sulautumishetkellä tasetiedot sekä ajalta juuri ennen sulautumista että heti sen jälkeen. Näin kahden erillisen sulautumattoman taseen ja sulautuneen taseen välinen erotus vastaa täydellisesti ei-transaktioiden virtaa. Euroopan keskuspankki laskee kasvuluvut kuitenkin sen implisiittisen oletuksen perusteella, että luokituksen muutos tapahtuu kunkin kuukauden lopussa. Tästä syystä on asianmukaista määritellä korjaukset erillisten laitosten kansalliselle keskuspankille raportoimien päättävien taseiden ja sulautuneen laitoksen kuukautta myöhemmin raportoiman avaavan taseen perusteella. Tässä tapauksessa sulautumisen vaikutukset ja näiden kahden havainnointiajankohdan välisen kuukauden aikana tapahtuneet transaktiot ilmoitetaan yhdessä korjauksena.

Rahalaitoksen toteuttama toisen rahalaitoksen osto

Tämä operaatio muistuttaa suurelta osin sulautumista, ja siihen saattaa liittyä kumpikin edellä mainituista ei-transaktioista. Yksi ero kuitenkin on: kolmea eri luottolaitosta koskevan kolmen taseen sijaan tässä tapauksessa saatavilla on kaksi vastaanottavan laitoksen tasetta ja yksi sulautuvan laitoksen tase. Yritysoston vaikutuksen määrittelyssä käytetään kuitenkin samaa menettelyä kuin sulautumisessa. Ihannetapauksena on jälleen, että vastaanottavalta ja sulautuvalta laitokselta pyydetään ostohetkellä tasetiedot sekä ajalta juuri ennen ostoa että heti sen jälkeen. Kasvulukujen laskemisen kanssa täysin sopusoinnussa on myös ratkaisu, jossa korjauksia tehdään erillisten laitosten raportoimien päättävien taseiden ja vastaanottavan laitoksen toteuttaman oston jälkeisen taseen perusteella.

Yhden rahalaitoksen jakautuminen kahdeksi eri rahalaitokseksi

Tämä operaatio on sulautumisen vastakohta. Kaikilla saamisten/velkojen arvon muutoksilla on kuitenkin sama vaikutus kuin sulautumisessa. Myös jakautumisessa rahalaitosten väliset saldot voivat sisältää muista kuin transaktioista johtuvia laitosten välisiä summia. Nämä summat sisällytetään korjauksina erään "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" (positiivisin etumerkein).

Tässä yhteydessä saatavilla olevat tiedot vaihtelevat. Jos operaatiossa syntyy kaksi uutta laitosta, aiemmasta laitoksesta on saatavilla yksi tase ja uusista laitoksista kaksi tasetta. Edellä esitettyjä menettelyjä voidaan soveltaa tähän tapaukseen muuttamalla sulautumishetki jakautumishetkeksi ja muuttamalla tarvittavat tiedot vastaavasti.

Sulautumiset, yritysostot ja jakautumiset, joissa yksi laitoksista ei ole rahalaitos

Kaikissa niissä kolmessa tapauksessa, joissa yksi laitos ei ole rahalaitos, myös rahalaitosten tiedonantajajoukko muuttuu(3). Vaikutukset, joita aiheuttaa laitoksen tulo rahalaitossektorille / poistuminen sieltä, saattavat mutkistaa kaikkien arvostusmuutosten ja muutosten vaikutusta niihin eriin, joissa vastapuolina ovat muut rahalaitokset tai muut kotimaassa olevat, ja tämän vuoksi erilaisia korjauksia on vaikea erottaa toisistaan.

Pääsääntöisesti tietoja tarvitaan kaikilta operaatioon osallistuvilta laitoksilta, vaikka onkin yleisesti tunnettua, ettei rahalaitossektoriin kuulumattoman laitoksen tasetietoja välttämättä ole saatavilla. Muussa tapauksessa sen laitoksen transaktioista, joka oli ennen operaatiota ja on sen jälkeenkin rahalaitos, laaditaan estimaatti (esimerkiksi edellisiltä kuukausilta saatavilla olevien tietojen kehityssuuntauksen perusteella). Kahden taseen välisen erotuksen jäännös sisällytetään erään "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt".

Sulautumisten, yritysostojen ja jakautumisten vaikutukset raha-/laina-aggregaatteihin

Todennäköisyys, jolla nämä operaatiot vaikuttavat raha-/laina-aggregaatteihin, on pieni, mutta sitä ei voida kuitenkaan voida jättää huomiotta. Tärkeimmät syyt mahdolliseen vaikutukseen ovat:

- Muutokset tiedonantajien joukossa: nämä muutokset eivät johdu sulautumisesta/yritysostosta/jakautumisesta sinänsä, vaan ainoastaan muutoksesta laitoksen sektoriluokituksessa.

- Arvostusmuutokset: sulautumiseen/yritysostoon voi liittyä arvostusmuutos, joka voi vaikuttaa miltei kaikkiin eriin. Vastaavaa-puolella vaikutuksen otaksutaan olevan suurempi.

- Kahden laitoksen välisten saldojen nettouttaminen: tämä kehityskulku vaikuttaa raha-/laina-aggregaatteihin ainoastaan, jos saamisten ja velkojen arvostusmenetelmät eroavat toisistaan. Tässä tapauksessa ainoastaan arvon muutos voi vaikuttaa raha-/laina-aggregaatteihin, kun taas "rakennemuutoksen" (nettoutuksen) ei otaksuta vaikuttavan näihin aggregaatteihin millään tavoin.

(1) Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 359/2002 (EYVL L 58, 28.2.2002, s. 1), liitteessä A esitetty Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 1995.

(2) EKT 95:ssä sulautumisia pidetään "sektoriluokitus- ja rakennemuutoksiin (K.12.1)" kuuluvina rakennemuutoksina.

(3) Muutos tiedonantajien joukossa ei välttämättä merkitse muutosta tiedonantajalaitosten lukumäärässä. Aiemmassa tapauksessa nimenomaisen yrityksen/laitoksen liiketoimintaa ei raportoitu, ja juuri se aiheuttaa nyt eron.

Lisäys 3

VELAN HALTUUNOTON KÄSITTELY

Velan haltuunoton määritelmä

1. Velan haltuunotto on operaatio, jossa yleensä valtionhallinto (VH) korvaa (muuhun kotimaiseen sektoriin (MKS) kuuluvat) julkiset yritykset velallisena suhteessa alun perin pankkien (rahalaitossektorin (RLS)) myöntämiin lainoihin. Tämä rahoitustoimi voi tapahtua myös muiden institutionaalisten sektoreiden kesken. Tässä tapauksessa molempia käsitellään samoin.

2. Koska velan haltuunotto vaikuttaa rahalaitosten taseeseen, tämän operaation rahoitusnäkökohtien asianmukainen käsittely raha- ja pankkitilastoja laadittaessa on tärkeä varmistaa. Tässä lisäyksessä selostetaan velan haltuunoton asianmukaista käsittelyä tilastoja laadittaessa.

Käsittely tilastoissa

3. Velan haltuunotto, jossa valtionhallinto, muu kotimainen sektori ja rahalaitossektori ovat osapuolina keskenään, kirjataan seuraavasti(1). Valtionhallinnon toteuttamaa velan haltuunottoa käsitellään pääomansiirtona valtionhallinnolta (velan haltuun ottavalta yksiköltä) muulle kotimaiselle sektorille (velalliselle). Muun kotimaisen sektorin saaman pääoman vastaeränä on lasku rahalaitoksen muulle kotimaiselle sektorille myöntämissä lainoissa (eli muun kotimaisen sektorin alkuperäisen velan takaisinmaksu rahalaitossektorille), ja valtionhallinnon maksaman pääoman vastaeräksi kirjataan nousu rahalaitossektorin valtionhallinnolle myöntämissä lainoissa.

4. Näin ollen rahalaitoksen taseen perusteella lasketuissa virtatilastoissa näkyy kaksi erillistä transaktiota: muun kotimaisen sektorin velan takaisinmaksu rahalaitossektorille ja samanaikaisesti rahalaitossektorin myöntämä laina valtionhallinnolle. Se, ettei asianomaisten osapuolten välillä tehdä lainkaan käteissiirtoja, ei vaikuta operaation taloudelliseen merkittävyyteen eikä sen käsittelyyn tilastoissa.

5. Rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta annetun asetuksen EKP/2001/13(2), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(3), mukaisesti laadituissa rahalaitosten taseissa ja niihin liittyvissä tilastoissa velan haltuunottoa käsitellään seuraavasti:

5.1. Rahalaitosten tasetilastojen osalta velan haltuunotto kirjataan automaattisesti kuukausittaisiin tasetilastoihin rahalaitosten muulle kotimaiselle sektorille myöntämien lainojen kannan laskuna ja vastaavasti rahalaitosten julkisyhteisöjen sektorille myöntämien lainojen nousuna (taulukko 1). Tarkemmassa sektorikohtaisessa erittelyssä operaatio näkyy rahalaitoksen muille yrityksille myöntämien lainojen laskuna (taulukko 1), tai jos julkinen yritys on rahoituslaitos, rahalaitoksen muille rahoituksen välittäjille myöntämien lainojen laskuna sekä rahalaitoksen valtionhallinnolle myöntämien lainojen nousuna (taulukko 2).

5.2. Euroalueen raha- ja pankkitilastojen virtatietojen laskennassa tarvittavia korjaustietoja varten (rahoitus)transaktioiden virrat lasketaan kantatietojen erotuksen perusteella ja tästä vähennetään kaikki muista kuin transaktioista aiheutuvat korjaukset. Näin ollen rahalaitoksen muulle kotimaiselle sektorille myöntämien lainojen lasku ja rahalaitosten valtionhallinnolle myöntämien lainojen nousu kirjataan epäsuorasti transaktioiksi eikä näihin lukuihin tarvitse puuttua enää miltään osin. Kansallisten keskuspankkien ei tarvitse ilmoittaa näistä transaktioista mitään korjaustietoja.

Esimerkki tilikirjauksista

6. Tämän esimerkin ensimmäisessä osassa kaikki velan haltuunottoa koskevan menettelyn aikaiset tilikirjaukset esitetään T-diagrammeina. Toisessa osassa velan haltuunottoa verrataan valtionhallinnon muulle kotimaiselle sektorille suorittamiin muihin maksuihin ja tarkastellaan sitä, miten ne ilmenevät tilikirjauksissa.

7. Operaatio alkaa, kun pankki (rahalaitos, RL) myöntää alkuperäisen lainan julkisessa omistuksessa olevalle yritykselle (joka kuuluu "muuhun kotimaiseen sektoriin", MKS). Lainan takauksesta vastaa yleensä valtionhallinto. Kun laina on myönnetty, kirjaukset tehdään pääpiirteissään seuraavasti(4):

>TAULUKON PAIKKA>

8. Myöhemmin yritys ei pysty maksamaan lainaa takaisin, joten valtio ottaa velan haltuunsa. Tästä eteenpäin velallisena ei enää ole muu kotimainen sektori vaan valtionhallinto. Kirjaukset tehdään seuraavasti:(5)

>TAULUKON PAIKKA>

9. Näin ollen operaatio näkyy rahalaitoksen taseessa pelkästään lainan vastapuolen sektorin muutoksena. Tämä muutos on todellinen, koska se noudattaa valtionhallinnon ja muun kotimaisen sektorin välisiä todellisia siirtoja koskevia sääntöjä. Kirjaus oman pääoman tilille tehdään toteutuneen pääomansiirron vuoksi.

10. Edellisessä esimerkissä ei vaihdeta käteistä, mutta jos näin olisi, lopputulos olisi sama. Jos valtionhallinto rahoittaa velan haltuunoton vähentämällä talletuksiaan lainojen lisäämisen sijaan, syntyy jäljempänä esitetyn kaltainen kolmen osapuolen välinen toiminta, jolla ei ole nettovaikutusta.

Ensimmäisessä vaiheessa valtionhallinto lainaa rahaa rahalaitokselta:

>TAULUKON PAIKKA>

Toisessa vaiheessa valtionhallinto tekee käteissiirron muulle kotimaiselle sektorille:

>TAULUKON PAIKKA>

Kolmannessa vaiheessa muu kotimainen sektori rahoittaa velan takaisinmaksun rahalaitokselle valtionhallinnolta saamillaan käteisvaroilla:

>TAULUKON PAIKKA>

Edellä esitetyn mukaisesti käteisvarat kirjataan kahteen kertaan kuhunkin taseeseen positiivisin ja negatiivisin etumerkein. Näin ollen nettovaikutus on nolla.

Muut valtionhallinnon suorittamat maksut

11. Valtionhallinnon tekemien muiden siirtojen tilinpitokirjaukset esitetään jäljempänä, jotta niitä voidaan verrata velan haltuunottoa koskeviin operaatioihin. Siirto valtionhallinnolta muulle kotimaiselle sektorille tapahtuu yleensä käteismaksuna/talletuksena. Valtionhallinnolla on pankeissa tai keskuspankissa talletuksia, joita käytetään valtion menojen kattamiseen. Kun valtionhallinto suorittaa maksun muulle kotimaiselle sektorille tehdyn siirron vuoksi, kirjaukset tehdään seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

12. Tämä siirto muistuttaa piirteiltään velan haltuunottoa. Kirjausten kannalta ainoa ero on, että operaatioissa käytetään eri instrumentteja. Rahataloudellisen analyysin näkökulmasta erona on se, että valtionhallinnon toteuttama velan haltuunotto vaikuttaa laina-aggregaatteihin (muulle kotimaiselle sektorille myönnetyt lainat laskevat, kun taas valtionhallinnolle myönnetyt lainat nousevat); sen sijaan käteisenä suoritettu sama pääomansiirto vaikuttaa raha-aggregaatteihin (valtionhallinnon - rahatalouden kannalta neutraalin sektorin - hallussa olevat talletukset laskevat, kun taas muun kotimaisen sektorin - rahaa hallussa pitävän sektorin - hallussa olevat talletukset nousevat). Molemmissa tapauksissa kyseessä on kuitenkin transaktio, joten korjauksia ei tarvita.

(1) EKT 95:ssä [Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 1995, sisältyy Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 359/2002 (EYVL L 58, 28.2.2002, s. 1), liitteeseen A) velan haltuunottoa käsitellään pääomansiirtona, eli "velan siirtämisen ... vastinkirjaus luokitellaan ... luokkaan pääomansiirrot" (5.16 kohta), ja määritelmän mukaisesti pääomansiirron rahoituksellinen vastaerä on taloustoimi. Vaikka tässä esitetty EKT 95:n tulkinta ja ehdotettu velan haltuunoton käsittely rahalaitosten tasetilastoissa vastaavat täysin velan haltuunoton käsittelyä euroalueen rahoitustaseissa, on kiinnitettävä huomiota tiettyihin poikkeuksiin, joita on tehty säännöstä, jonka mukaan velan haltuunottoa käsitellään pääomansiirtona (poikkeukset on lueteltu EKT 95:n 5.16, 6.29 ja 6.30 kohdissa]. Näitä poikkeuksia sovelletaan kuitenkin vain silloin, jos velan haltuunottoon liittyy valtio, joka ottaa haltuun julkisen yrityksen eli sulauttaa yrityksen valtionhallintoon. Siinä tapauksessa operaatiota ei käsitellä rahoitustaloustoimena vaan uutena sektoriluokitteluna (muista kotimaisista sektoreista valtionhallinnon sektoriin). Jotta tämän uuden sektoriluokittelun vaikutus voidaan poistaa virtatiedoista, kansallisten keskuspankkien on toimitettava tätä uudelleenluokittelua koskeva korjaus.

(2) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(3) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

(4) Merkkien selitykset: + tarkoittaa nousua, - tarkoittaa laskua ja -- tarkoittaa, ettei erässä tapahdu muutosta.

(5) Tileissä käytetty terminologia vastaa rahalaitoksen taseessa käytettyä terminologiaa. Näin ollen "pääoma" vastaa muun kotimaisen sektorin tapauksessa "tuloslaskelmaa" ja valtionhallinnon tapauksessa "nettoluotonantoa tai -ottoa".

Lisäys 4

ARVOPAPERISTAMISEN JA LAINOJEN SIIRRON KÄSITTELY VIRTATILASTOJA JOHDETTAESSA

Johdanto

1. "Arvopaperistaminen" määritellään "prosessiksi, jossa pääomaa hankitaan ulkopuolisten sijoittajien sijoittaessa erityisiin rahoitusinstrumentteihin". Arvopaperistamisessa rahalaitos joko myy lainoja kolmansille osapuolille, jotka käyttävät näitä lainoja takauksina laskiessaan liikkeeseen arvopapereita, tai hankkii jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita lainojen sijaan.

2. "Lainojen siirto" on arvopaperistamista vastaava operaatio, jossa rahalaitokset myyvät lainoja sijoittajille prosessissa, johon ei kuulu arvopapereiden liikkeeseen laskua. Joiltakin osin tämä operaatio ja sen käsittely tilastoissa kuitenkin vastaavat taloudellisessa mielessä arvopaperistamista melko paljon.

3. Tässä lisäyksessä selostetaan arvopaperistamisen ja lainojen siirron käsittelyä virtatilastoja johdettaessa. Kukin operaatio esitetään, sen merkitys talouden kannalta selvitetään ja sen käsittely tilastoissa määritellään T-diagrammien avulla. Lisäyksen lopuksi rahalaitosten liikkeeseen laskemia esinevakuudellisia arvopapereita ja arvostusmuutoksia käsitellään arvopaperistamisen näkökulmasta.

Arvopaperistaminen

4. Tässä operaatiossa rahalaitos joko myy lainoja rahoituksen välittäjälle ja tämän jälkeen (tai samaan aikaan) kyseinen välittäjä laskee liikkeeseen näillä lainoilla taattuja arvopapereita tai rahalaitos hankkii lainan sijasta velallisen liikkeeseen laskemia arvopapereita (ilman välittäjää). Molemmat operaatiot kirjataan rahalaitoksen taseeseen samalla tavoin. Edellinen tapaus on paljon jälkimmäistä yleisempi, mutta jälkimmäinen selvitetään ensiksi, koska se on yksinkertaisempi.

Arvopaperistaminen ilman välittäjää ja lainojen siirtoa

5. Kuvaus: Tässä operaatiossa alkuperäinen velallinen laskee uuden arvopaperin "liikkeeseen korvaamaan alkuperäistä saatavaa, joka tosiasiassa on muutettu rahaksi" (EKT 95(1), kohta 5.63) ja tämä uusi arvopaperi myydään samaan aikaan kolmansille sijoittajaosapuolille.

6. Merkitys talouden kannalta: Operaatiossa velallinen maksaa alkuperäisen lainan takaisin velkojana olevalle rahalaitokselle. Velallinen rahoittaa lainan takaisinmaksun laskemalla liikkeeseen arvopapereita. Teoriassa velkojana oleva rahalaitos voi pitää velallisen liikkeeseen laskemia arvopapereita hetken aikaa hallussaan, mutta yleensä ne myydään suoraan sijoittajille.

7. Tämänkaltainen operaatio ei välttämättä ole kovin yleinen, koska käytännössä ainoastaan suuret yritykset ja julkisyhteisöt voivat laskea arvopapereita liikkeeseen.

8. Jos operaatioon ei kuulu lainan muuntamista arvopapereiksi (eli jos sijoittajille tarkoitettu instrumentti säilyy ei-siirtokelpoisena), kyseessä on lainan siirto. Lainan siirto suoritetaan yleensä kuitenkin jakamalla alkuperäinen laina pienemmiksi osuuksiksi, jotka velkojana oleva rahalaitos myy hyötyineen ja riskeineen kolmansille osapuolille.

9. Käsittely tilastoissa: Velkojana olevan rahalaitoksen näkökulmasta arvopaperistamiseen sisältyy tavallisesti lainojen myynti käteismaksua vastaan: lainan takaisinmaksun yhteydessä rahalaitos saa velalliselta käteistä. Taseessa tämä näkyy laskuna erässä "lainat muille kuin rahalaitoksille" ja nousuna erässä "käteinen/talletukset". Velallinen rahoittaa tämän lainojen takaisinmaksun arvopaperien liikkeeseen laskemisesta saamillaan tuloilla(2). Rahalaitos voi mahdollisesti saada velalliselta liikkeeseen laskettuja arvopapereita käteisen sijaan. Tällöin rahalaitos käsittelee "lainojen" laskun vastaerää erän "muut arvopaperit kuin osakkeet" nousuna. Tämän jälkeen rahalaitos yleensä myy uudet arvopaperit kolmansille sijoittajaosapuolille. Molemmissa tapauksissa rahalaitoksella on oikeus poistaa laina/arvopaperit taseestaan, jos omistusoikeuteen liittyvät riskit ja hyödyt siirtyvät kokonaisuudessaan kolmansille osapuolille. Lainan siirrossa taseeseen tehdään muutos, kun myynti kolmansille osapuolille on saatu päätökseen.

10. Tilastoinnissa velkojana olevan rahalaitoksen suorittamaa lainan myyntiä pidetään transaktiona. Jos lainat arvopaperistetaan, velkojana oleva rahalaitos ottaa vastaan joko käteistä tai (tilapäisesti) uusia velallisen liikkeeseen laskemia arvopapereita velan takaisinmaksuksi. Jos lainoja ei arvopaperisteta (lainan siirto), rahalaitos ottaa vastaan velalliselta yleensä käteistä (joka rahoitetaan myymällä laina kolmannelle sijoittajaosapuolelle). Näitä operaatioita pidetään transaktioina. Koska nämä operaatiot ovat transaktioita (tosiasiallista virtaa), niistä ei raportoida korjauksia. Tämä käsittely noudattaa EKT 95:tä (kohta 5.62 k), jossa täsmennetään, että lainojen muuntaminen arvopapereiksi "edellyttää kahta rahoitustaloustoimea: lainan poistamista ja uusien arvopaperien luomista".

11. Esimerkki. Arvopaperistaminen / lainan siirto tarkoittaa lainan myyntiä kolmannelle osapuolelle. Se kirjataan rahalaitoksen taseeseen lainan myynniksi, jonka vastaerä kirjataan käteiseksi (tai talletuksiksi).

>TAULUKON PAIKKA>

12. Operaatio voi olla myös kaksivaiheinen:

13. Vaihe 1: Operaation lähtökohta on laina, joka kirjataan rahalaitoksen taseeseen. Lainaa arvopaperistettaessa velkojana oleva rahalaitos saa lainan takaisinmaksuksi vasta luotuja velallisen liikkeeseen laskemia jälkimarkkinakelpoisia instrumentteja (arvopapereita).

>TAULUKON PAIKKA>

14. Vaihe 2: Rahalaitos myy arvopapereita kolmannelle sijoittajaosapuolelle käteismaksua vastaan. Arvopaperit poistuvat rahalaitoksen taseesta.

>TAULUKON PAIKKA>

Arvopaperistaminen rahoituksen välittäjän avulla

15. Kuvaus: Arvopaperistaminen tapahtuu, kun "alkuperäinen sitoumus [laina] siirretään [lainanantajan toimesta] toiselle institutionaaliselle yksikölle ja uudet arvopaperit korvaavat alkuperäisen saamisen [lainan] alkuperäisen institutionaalisen yksikön taseessa" (EKT 95, kohta 5.63) ja nämä uudet arvopaperit myydään samanaikaisesti (tai myöhemmin) kolmannelle sijoittajaosapuolelle. Käytännössä operaatio voi toimia siten, että rahoituksen välittäjän liikkeeseen laskemat arvopaperit myydään suoraan kolmansille sijoittajaosapuolille.

16. Merkitys talouden kannalta: Velkojana oleva rahalaitos pyrkii vapauttamaan varoja siirtämällä saamisia kolmansille osapuolille. Tässä tapauksessa alkuperäinen saaminen (laina) myydään erityiselle rahoituksen välittäjälle. Tämä rahoituksen välittäjä, "financial vehicle instrument" (erityisyhteisö, EY) (vrt. ESA 95, kohta 2.55) on yleensä luotu pelkästään arvopaperistettujen saamisten hallussapitoa varten. Rahalaitos myy arvopaperistettavat saamiset välittäjäosapuolelle ja saa vastineeksi joko käteistä tai erityisyhteisön liikkeeseen laskemia arvopapereita.

17. Käsittely tilastoissa: Velkojana olevan rahalaitoksen näkökulmasta operaatioon kuuluu saamisten vaihto (kuten edellisessä tapauksessa). Rahalaitoksen saamiset (käteinen, arvopaperit) nousevat lainan myynnin vuoksi. Näin ollen vaihto näkyy rahalaitoksen taseessa "lainojen" laskuna ja "käteisen/talletusten" tai "arvopaperien" nousuna. On syytä muistaa, että tätä menettelyä voidaan soveltaa ainoastaan, jos velkojana oleva rahalaitos siirtää kaikki alkuperäisten lainojen omistusoikeuteen liittyvät riskit ja hyödyt erityisyhteisölle. Jos omistusoikeuteen liittyvät riskit ja hyödyt jäävät rahalaitokselle, operaatiota on käsiteltävä taseeseen kirjattavana arvopaperistamisena (katso jäljempänä).

18. Tilastoinnissa velkojana olevan rahalaitoksen suorittamaa lainojen myyntiä on käsiteltävä transaktiona (eli tosiasiallisena virtana), eikä siitä raportoida korjauksia.

19. Esimerkki. Yleensä tällainen arvopaperistaminen sisältää kolme osapuolta. Rahalaitos myy omistamansa lainan erityisyhteisölle, joka rahoittaa oston laskemalla liikkeeseen lainalla taattuja arvopapereita. Operaatio kirjataan taseeseen seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

20. Rahalaitos voi tietenkin ottaa vastaan käteisen sijasta erityisyhteisön liikkeeseen laskemia arvopapereita. Tällöin operaatio on kaksivaiheinen seuraavasti:

21. Vaihe 1: Tämä laina myydään erityisyhteisölle sen liikkeeseen laskemia arvopapereita vastaan:

>TAULUKON PAIKKA>

22. Vaihe 2: Myöhemmin rahalaitos myy arvopaperit (tämä vaihe esitetään selkeyden vuoksi). Operaatio kirjataan taseeseen seuraavasti (erityisyhteisössä ei tapahdu mitään):

>TAULUKON PAIKKA>

Esinevakuudelliset arvopaperit

23. Kuvaus: Myös esinevakuudellisten arvopapereiden liikkeeseen lasku liittyy arvopaperistamiseen. Tämä operaatio koostuu velkojana olevan rahalaitoksen liikkeeseen laskemista arvopapereista, jotka taataan kyseisen laitoksen kirjanpitoon merkityillä lainoilla. EKT 95:ssä esinevakuudellisten arvopapereiden liikkeeseen laskua ei pidetä arvopaperistamisena(3).

24. Merkitys talouden kannalta: Tämänkaltaisen operaation avulla velkojana oleva rahalaitos pyrkii hankkimaan ulkopuolisilta sijoittajilta pääomaa siten, että nämä sijoittavat epäsuorasti erityisiin rahoitusinstrumentteihin ostamalla velkojana olevan rahalaitoksen nimissä ja sen lukuun liikkeeseen laskettuja arvopapereita, joihin sisältyvät myös näiden lainojen takaukset. Tämänkaltainen operaatio ei muuta alkuperäisen velkojan ja velallisen välistä suhdetta millään tavalla. Velkojana oleva rahalaitos voidaan vapauttaa kaikista oikeuksista ja velvollisuuksista kahteen muuhun osapuoleen nähden. Jos näin tapahtuu, operaatiota on pidettävä arvopaperistamisena.

25. Käsittely tilastoissa: Periaatteessa tämä operaatio ei eroa sellaisten velkapapereiden liikkeeseen laskusta, joihin liittyy taseen ulkopuolinen täydentävä takaus (eli operaatiota käsitellään tilastoinnissa samalla tavalla riippumatta siitä, liittyykö siihen vakuutta vai ei). Tämän vuoksi arvopaperien liikkeeseen laskua on pidettävä transaktiona, eikä siitä raportoida korjauksia. Jos velkojana oleva rahalaitos vapautetaan myöhemmin kaikista sitoumuksistaan lopullista sijoittajaa kohtaan ja kaikista oikeuksistaan lopullista velallista kohtaan, tämä tarkoittaa sitä, että velka maksetaan ja laina kirjataan saamispuolelle. Myös tämä on transaktio.

26. Lyhyesti todettuna esinevakuudellisten arvopaperien liikkeeseen lasku ja myynti ovat transaktioita, ja tämän vuoksi niistä ei raportoida korjauksia.

27. Esimerkki. Operaatio kirjataan taseeseen vaiheittain seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

28. Rahalaitos laskee liikkeeseen esinevakuudellisia arvopapereita. Periaatteessa operaatio on päättynyt.

29. Rahalaitos voi myös vapautua kaikista sitoumuksistaan velkojaa (arvopapereihin sijoittajaa) kohtaan maksamalla takaisin lainansa sitoumukset, jolloin laina kirjataan saamispuolelle. Tällöin kyse on arvopaperistamisesta:

>TAULUKON PAIKKA>

Luottotappiot ja arvopaperistaminen

30. Luottotappioon saattaa liittyä arvopaperistaminen. Näin tapahtuu, kun järjestämättömiä lainoja arvopaperistetaan. Jos järjestämättömiin lainoihin liittyy varauksia ja varaukset sisällytetään velkapuolelle tai jos lainoihin ei liity varauksia lainkaan, lainoja arvopaperistettaessa rahalaitos saa erään "velkapaperit" (tai käteinen) arvopaperistettujen lainojen bruttoarvoa pienemmän summan. Rahalaitoksen kannalta lainan kirjanpitoarvon ja lainalle sitä arvopapereihin vaihdettaessa määritellyn markkina-arvon välinen ero on tappio. Operaatio etenee seuraavasti:

31. Rahalaitos myy erityisyhteisölle järjestämättömän lainan, josta se saa vastineeksi erityisyhteisön liikkeeseen laskemia velkapapereita, joiden arvo vastaa 50:tä prosenttia lainan arvosta. Lainaan liittyi aiemmin varauksia, mutta ne kirjattiin bruttomääräisinä, eli varaus kirjattiin velkapuolelle kohtaan "oma pääoma ja varaukset".

>TAULUKON PAIKKA>

32. Lainaa arvopaperistettaessa syntyy itse asiassa luottotappio. Tämän vuoksi raportoidaan luottotappion (50 prosenttia) suuruinen korjaus, jotta virtatiedot voidaan laskea asianmukaisesti. Jos luottotappio syntyy samanaikaisesti arvopaperistamisen kanssa, tästä luottotappiosta raportoidaan korjaus, mikäli se on tiedossa (ks. myös asetukseen EKP/2001/13 liittyvät ohjeet Guidance notes to the Regulation ECB/2001/13 on the MFI balance sheet statistics(4)).

(1) Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 359/2002 (EYVL L 58, 28.2.2002, s. 1), liitteessä A esitetty Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 1995.

(2) Velallisen liikkeeseen laskemat instrumentit luokitellaan arvopapereiksi ainoastaan, jos ne täyttävät siirtokelpoisuutta ja jälkimarkkinakelpoisuutta koskevat tarvittavat vaatimukset. Rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetun asetuksen EKP/2001/13 (EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8 (EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29), mukaan "muut arvopaperit kuin osakkeet" sisältää "siirtokelpoiset lainat, jotka on järjestetty uudelleen suureksi määräksi samanlaisia ja samanarvoisia asiapapereita ja joita voidaan vaihtaa jälkimarkkinoilla".

(3) Vaikka termiä "arvopaperistaminen" käytetään liiketoiminnassa viittaamaan esinevakuudellisiin operaatioihin, raha- ja pankkitilastoissa termillä viitataan ainoastaan EKT 95:n mukaiseen arvopaperistamisen määritelmään.

(4) Euroopan Keskuspankki, marraskuu 2002.

Lisäys 5

NUMEERINEN ESIMERKKI VUOSINELJÄNNEKSEN VIRTATIEDOISTA

Joulukuun, tammikuun, helmikuun ja maaliskuun osalta ilmoitetut kuukausikohtaiset kantatiedot ja maaliskuun osalta ilmoitetut neljännesvuosikohtaiset kantatiedot

>TAULUKON PAIKKA>

1. Neljännesvuosikohtaiset kantatiedot vastaavat kuukausikohtaisia kantatietoja, jotka on ilmoitettu vastaavan vuosineljänneksen viimeiseltä kuukaudelta. Yllä esitetyssä esimerkissä maaliskuun kuukausikohtaiset kantatiedot vastaavat maaliskuun neljännesvuosikohtaisten kantatietojen summaa, eli erän "lainat muille kotimaisille sektoreille" kuukausikohtaiset kantatiedot maaliskuussa vastaavat neljännesvuosikohtaisen erittelyn summaa. Huomattakoon, että vastaavien kuukausikohtaisten ja neljännesvuosikohtaisten erien lineaarinen tarkastelu on mahdollista saman raportointijakson aikana.

Tammikuulta, helmikuulta ja maaliskuulta ilmoitetut kuukausikohtaiset korjaukset ja ensimmäiseltä neljännekseltä ilmoitetut neljännesvuosikohtaiset korjaukset

>TAULUKON PAIKKA>

2. Neljännesvuosikohtaiset korjaukset vastaavat ilmoitettuja kuukausikohtaisia korjauksia. Edellä esitetyssä esimerkissä kansalliset keskuspankit laskevat neljännesvuosikohtaiset korjaukset kuukausikohtaisia sarjoja varten vuosineljännekseen sisältyvien kuukausikohtaisten korjausten aggregaattina. Huomattakoon, että vastaavien kuukausikohtaisten ja neljännesvuosikohtaisten erien lineaarinen tarkastelu ei ole mahdollista saman raportointijakson aikana, eli kantatietojen tarkistussääntöä ei voida soveltaa.

3. Neljännesvuosikohtaisten kantatietojen ja korjausten laatimiseksi EKP laskee virrat soveltamalla samaa menettelyä kuin kuukausikohtaisten korjausten osalta. Neljännesvuosikohtaiset virtatiedot lasketaan toisin sanoen kantatietojen erotuksena, josta vähennetään korjaukset. Tässä esimerkissä ensimmäiseen neljännekseen liittyvät neljännesvuosikohtaiset virtatiedot saataisiin vähentämällä maaliskuun lopun kantatietojen ja joulukuun lopun kantatietojen erotuksesta ensimmäisen vuosineljänneksen korjaukset (jotka ilmoitetaan toimitettaessa tietoja viitekaudelta maaliskuu).

Tammikuulta, helmikuulta ja maaliskuulta saadut kuukausikohtaiset virtatiedot ja ensimmäiseltä vuosineljännekseltä lasketut neljännesvuosikohtaiset virtatiedot

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 1

>TAULUKON PAIKKA>

>PIC FILE= "L_2003241FI.023801.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>PIC FILE= "L_2003241FI.023901.TIF">

TAULUKKO 2

Asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukko 2: erät, joiden osalta edellytetään neljännesvuosikohtaisia korjauksia

>TAULUKON PAIKKA>

>PIC FILE= "L_2003241FI.024101.TIF">

TAULUKKO 3

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 4

Asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukko 4: valuuttakohtainen erittely valuuttakurssimuutosten aiheuttamia korjauksia varten

>TAULUKON PAIKKA>

>PIC FILE= "L_2003241FI.024601.TIF">

TAULUKKO 5

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 6

Vastuunjako (EKP:n ja kansallisten keskuspankkien välillä) ja tiedonkeruun oikeudellinen perusta

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 7

Luokituksen muutosten ja muiden vastaavien järjestelyjen sisältö

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 8

Tilastollisen kattavuuden muutokset

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 9

Yhteys Rahoitustaloustoimet

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE XI

AIEMMISTA LOMAKKEISTA 10S JA 20S JOHTUVIEN KANSAINVÄLISEN VALUUTTARAHASTON (IMF) RAPORTOINTIVAATIMUSTEN MUKAISET TIEDONSIIRTOMENETTELYT

Johdanto

1. Kansalliset keskuspankit voivat käyttää Euroopan keskuspankin (EKP) palveluja kanavana toimittaessaan raha- ja pankkitilastotietoja Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF), tämän kuitenkaan rajoittamatta kansallisten keskuspankkien velvoitteita IMF:ään nähden. IMF tarvitsee nämä täydentävät tiedot International Financial Statistics -tilastojulkaisunsa maakohtaisia tilastosivuja varten. Tämän liitteen tarkoituksena on esittää näiden lisätietojen siirtämistä koskevat tekniset järjestelyt. Liitettä ei pidä tulkita esitykseksi EKP:n tilastointivaatimuksista.

Taustaa

2. EKP:lle toimitettavat tiedot kattavat neljä tilastosarjaa.

2.1. Kansalliset keskuspankit lähettävät tällä hetkellä kaksi tilastosarjaa suoraan tai välillisesti IMF:lle, eli täydentävät tiedot kansallisen keskuspankin saamisista ja veloista, joiden vastapuolena on EKP ("lomake 10S"), ja muiden rahalaitosten saamisista ja veloista, joiden vastapuolina ovat EKP ja oman maan kansallinen keskuspankki ("lomake 20S").

2.2. Tiedonsiirtoon sisältyy kolmas, IMF:n pyytämä tilastosarja, joka koskee kansallisten keskuspankkien saamisia ja velkoja, joiden vastapuolina ovat eurojärjestelmän muut kansalliset keskuspankit.

2.3. Neljäs tilastosarja sisältää täydentävät tiedot muiden rahalaitosten saamisista ja veloista, joiden vastapuolina ovat eurojärjestelmän muut kansalliset keskuspankit ja joiden ilmoittaminen on vapaaehtoista(1).

3. Nämä tilastotiedot toimitetaan EKP:iin osana tase-erätietojen säännöllistä raportointia lisäyksessä 1 olevien raportointivaatimusten mukaisesti. Raportointivaatimukset on jaettu kahteen taulukkoon. Taulukkoon A kootaan kansallisen keskuspankin tasetiedot (kantatiedot), ja se sisältää sekä tähän saakka IMF:n lomakkeella 10S (ensimmäiset tilastotiedot) toimitetut tiedot että uudet IMF:n edellyttämät tiedot (solut, jotka on merkitty tekstillä "uusi vaatimus")(2). Taulukko B sisältää muiden rahalaitosten tasetiedot (kantatiedot), jotka nykyisellään välitetään IMF:n lomakkeella 20S (toiset tilastotiedot), sekä täydentävät tiedot, jotka koskevat sellaisia saamisia ja velkoja, joissa vastapuolina ovat eurojärjestelmän muut (kuin kotimaan) kansalliset keskuspankit, ja jotka ovat vapaaehtoisesti ilmoitettavia tietoja (solut on merkitty tekstillä "vapaaehtoinen").

Tilastointivaatimukset

4. Näihin raportointivaatimuksiin sisältyvät IMF:n lomakkeissa 10S ja 20S esitetyt vaatimukset, joihin on kuitenkin lisätty kolmannen tilastosarjan(3) ilmoitusvelvollisuus IMF:lle sekä uusi vapaaehtoinen tilastotietosarja. Ainoa poikkeus on sellaisten sarjojen jättäminen pois, joissa tilastollisia tapahtumia ei ole (kuten muiden rahalaitosten hallussa olevat osakkeet ja muut EKP:n liikkeeseen laskemat osuudet).

5. Tiedonsiirtomenettelyt on esitetty lisäyksessä 2.

(1) Nykyiset lomakkeella 20S tehtävät tiedonsiirrot IMF:lle sisältävät vain muiden rahalaitosten saamiset ja velat, joissa vastapuolena on kotimaan kansallinen keskuspankki. Koska ulkomaiset saamiset ja velat eivät todennäköisesti ole tilastollisesti merkittäviä ja koska niitä määritteleviä erillisiä tietoja ei ole, näiden solujen täydentäminen on vapaaehtoista.

(2) Solut S1, S4 ja S9.

(3) Nykyisen lomakkeen 20S tapaan muiden rahalaitosten saamiset ja velat, joissa vastapuolena on EKP (mikäli sellaisia on), ilmoitetaan kentissä S14, S15, S19, S22 ja S23 edelleen vapaaehtoisesti.

Lisäys 1

Raportointivaatimukset

TAULUKKO A

Kansallisen keskuspankin tiedot (kantatiedot)((EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kahdenvälisestä sopimuksesta voidaan toimittaa virtatietoja.))

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO B

Muita rahalaitoksia koskevat tiedot (kantatiedot)((EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kahdenvälisestä sopimuksesta voidaan toimittaa virtatietoja.))

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys 2

Aiemmista lomakkeista 10S ja 20S johtuvien kansainvälisen valuuttarahaston raportointivaatimusten mukaiset tiedonsiirtomenettelyt

1. Raportointivaatimukset ja koodirakenne

Kansallisten keskuspankkien Euroopan keskuspankille (EKP) ilmoittamien täydentävien tase-erätietojen sarja-avaimien määrittämiseen käytetään tase-erien sarjaperhettä. Raportointivaatimusten tärkeimmät piirteet on esitetty seuraavassa.

Tase-erät

Kansallisten keskuspankkien ja muiden rahalaitosten saamiset ja velat, joissa vastapuolena on eurojärjestelmä, ilmoitetaan seuraavien tase-erien osalta:

- talletukset

- lainat

- muut arvopaperit kuin osakkeet

- osakkeet ja osuudet

Kansallisten keskuspankkien taseesta ilmoitetaan lisäksi seuraava erä:

- lainat - joista valuuttavarantojen siirtoja.

Tämä erä vastaa kansallisten keskuspankkien EKP:iin tekemiä kansainvälisiin varantovaatimuksiin liittyviä talletuksia ja sisältää ne kansallisten keskuspankkien euromääräiset saamiset, jotka vastaavat valuuttavarantojen siirtoja kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle. Koodiluettelon CL_BS_ITEM arvoa A24 käytetään määrittämään "Lainat - joista valuuttavarantojen siirtoja".

Vastapuolen alue

Kansallisten keskuspankkien toimittamia täydentäviä tietoja koskevien raportointivaatimusten perusteella voidaan kohdistaa kotipaikkaperusteen mukaisesti kansallisten keskuspankkien ja muiden rahalaitosten saamiset ja velat, joissa vastapuolina ovat eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit ja EKP. Saamiset ja velat, joissa vastapuolina ovat kotimaan kansalliset keskuspankit/EKP ja muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit ja EKP, ilmoitetaan erikseen(1).

Taseen vastapuolen sektori

Jotta saamiset ja velat, joissa vastapuolena on EKP, ja saamiset ja velat, joissa vastapuolina ovat eurojärjestelmän muut kansalliset keskuspankit, voidaan erottaa toisistaan, voidaan käyttää kahta koodiluettelon CL_BS_COUNT_SECTOR koodia:

- EKP: 1110

- Kansallinen keskuspankki: 1120

Transaktiovaluutta

Koodia Z01 eli "kaikki valuutat yhteensä" käytetään tase-erien transaktiovaluuttana ilmoitettaessa kaikkia kansallisten keskuspankkien ja muiden rahalaitosten sektorien eriä.

2. Kansallisten keskuspankkien ja muiden rahalaitosten sektoreita koskevat vaatimukset

Lisäyksessä 1 oleva taulukko A_Kansallisen keskuspankin tiedot ja taulukko B_Muita rahalaitoksia koskevat tiedot sisältävät tase-eräsarjat niitä täydentäviä tietoja varten, jotka kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle.

Kansallisen keskuspankin tase

EKP:lle siirrettävät tiedot sisältävät kaksi täydentävää tilastosarjaa kansallisen keskuspankin tase-eristä, ja ne kattavat ne kansallisen keskuspankin saamiset ja velat, joissa vastapuolena on EKP ja jotka aiemmin ilmoitettiin Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) lomakkeella 10S, sekä kansallisen keskuspankin saamiset ja velat, joissa vastapuolina ovat eurojärjestelmän muut kansalliset keskuspankit. Sarjat ilmenevät lisäyksessä 1 olevasta taulukosta A_Kansallisen keskuspankin tiedot.

Muiden rahalaitosten tase

Muiden rahalaitosten sektoria koskevat tilastointivaatimukset sisältävät saamiset ja velat, joissa vastapuolina ovat EKP ja kotimaan kansallinen keskuspankki ja jotka aiemmin ilmoitettiin IMF:lle lomakkeella 20S. Muiden rahalaitosten saamisten ja velkojen, joissa vastapuolena on EKP, ilmoittaminen on edelleen vapaaehtoista.

Näiden lisäksi tilastointivaatimuksiin sisältyy täydentäviä sarjoja saamisista ja veloista, joissa vastapuolina ovat muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit. Koska nämä ulkomaiset saamiset ja velat eivät eräissä jäsenvaltioissa ehkä ole tilastollisesti merkittäviä ja koska tilastoja ei välttämättä ole eritelty kotimaan ja muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden osalta erikseen, myös näiden solujen täydentäminen on vapaaehtoista.

Vapaaehtoiset tilastosarjat ilmoitetaan vain sikäli kuin tiedot ovat saatavilla, ja ne on merkitty tähdellä lisäyksessä 1 olevassa taulukossa B_Muita rahalaitoksia koskevat tiedot.

3. Tietojen säännöllinen toimittaminen

Kansalliset keskuspankit lähettävät näissä raportointivaatimuksissa yksilöidyt täydentävät raha- ja pankkitilastot EKP:lle osana tase-erätietojen kuukausittaista tiedonsiirtoa. Rahalaitosten konsolidoidusta taseesta annetun asetuksen EKP/2001/13(2), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(3), mukaisten tärkeimpiä lisätietoja koskevien raportointivaatimusten raportointitiheyttä ja toimitusaikaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös tässä mainittuihin sarjoihin.

Tiedot siirretään säännöllisesti EKP:lle toimitettavien tase-erätietojen toimituksen yhteydessä eli sen kuukauden, jota tiedot koskevat, päättymistä seuraavaan 15. työpäivään mennessä.

(1) Kotimaiset saamiset ja velat, joissa vastapuolena on EKP, liittyvät pelkästään Deutsche Bundesbankin toimittamiin tietoihin, jotka koskevat kansallista keskuspankkia ja muita rahalaitoksia.

(2) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(3) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

LIITE XII

ARVOPAPERISTAMISEN JA MUIDEN KOLMANSILLE OSAPUOLILLE TAPAHTUVIEN LAINOJEN SIIRTOJEN SÄÄNNÖLLINEN RAPORTOINTI

Johdanto

1. Kansalliset keskuspankit voivat toimittaa arvopaperistamista ja muita lainojen siirtoja kolmansille osapuolille koskevien tietojen analysoimista varten näiden raportointivaatimusten mukaisesti kolmentyyppisiä tietoja, jotka kattavat kaikki mahdolliset saatavilla olevaa tietoa koskevat tapaukset:

1.1. Bruttovirta. Tällä tarkoitetaan sitä rahalaitosten "muille sektoreille" myöntämien lainojen määrää, jonka rahalaitokset arvopaperistavat/siirtävät muulla tavoin viiteajanjakson aikana, eli määriä, jotka johtuvat suoraan lainojen myynnistä kolmansille osapuolille (muille kuin rahalaitoksille tai ulkomaisille talousyksiköille) viiteajanjakson aikana. Kolmannet osapuolet ovat yleensä (kotimaisia tai ulkomaisia) erityisyhteisöjä, jotka laskevat arvopapereita liikkeeseen hankittavien luottojen rahoittamiseksi. Aikaisemmin myytyjen lainojen lunastusta tai takaisinostoa ei oteta huomioon.

1.2. Nettovirta. Tällä tarkoitetaan rahalaitosten muille sektoreille alun perin myöntämien mutta sittemmin kolmansille osapuolille arvopaperistettujen/siirrettyjen lainojen ja näin ollen rahalaitosten taseesta poistuneiden arvopaperistettujen/siirrettyjen lainojen kannan nettomuutosta. Kolmas osapuoli on yleensä (kotimainen tai ulkomainen) erityisyhteisö, joka laskee arvopapereita liikkeeseen hankittavien luottojen rahoittamiseksi. Nettovirta vastaa uusien bruttomääräisten arvopaperistamisten/siirtojen (eli rahalaitosten lainojen kolmansille osapuolille tapahtuneiden myyntien) ja lainanottajan maksamien lainanlyhennysten tai alkuperäisen rahalaitoksen takaisin ostamien lainojen erotusta viiteajanjakson aikana.

1.3. Kanta. Tämä tarkoittaa rahalaitosten alun perin muille sektoreille myöntämien, arvopaperistettujen/siirrettyjen (eli kolmansille osapuolille myytyjen) lainojen kantaa, joka ei siis enää näy rahalaitosten taseessa. Ajanjaksojen lopun kantojen erotus on sama kuin nettovirta (tilanteen yksinkertaistamiseksi muita kuin transaktioista johtuvia muutoksia ei oteta huomioon).

2. Rahalaitosten hallussa olevista erityisyhteisöjen(1) liikkeeseen laskemista arvopapereista ei kerätä muita tietoja. Rahalaitokset voivat ostaa erityisyhteisöjen liikkeeseen laskemia arvopapereita, jolloin arvopaperistamisen vaikutus rahalaitosten kokonaisluottoihin saattaa olla hieman vähäisempi kuin välitön ja suora vaikutus rahalaitosten taseen erään "lainat".

Tilastointivaatimukset

Euroopan keskuspankille (EKP) siirretään seuraavat tiedot:

- Bruttovirrat: Rahalaitosten alun perin muille kotimaan sektoreille myöntämät lainat, jotka on sittemmin myyty kolmansille osapuolille.

Mikäli bruttovirtoja koskevia tietoja ei ole saatavissa, annetaan seuraavat tiedot kolmansille osapuolille myytyjen rahalaitosten myöntämien lainojen nettovirroista, mikäli ne ovat saatavilla:

- Nettovirrat: Muutokset rahalaitosten alun perin muille kotimaan sektoreille myöntämien ja sittemmin kolmansille osapuolille myytyjen lainojen kannassa(2).

Molemmissa tapauksissa ilmoitetaan kantatietoja, mikäli ne ovat saatavilla:

- Kannat: Rahalaitosten alun perin muille kotimaan sektoreille myöntämien ja sittemmin kolmansille osapuolille myytyjen lainojen kanta.

Edellä mainittujen kolmen tietotyypin osalta ilmoitetaan erikseen erityisyhteisöille myydyt lainat eli lainat, jotka on arvopaperistettu erityisyhteisöjen välityksellä ja siirretty muille välittäjille (arvopaperistamalla tai muuten). Laina katsotaan myydyn muulle kuin rahalaitossektorille, joten se vaikuttaa asianomaiseen raportointiin vain siltä osin kuin se ei enää näy sen rahalaitoksen taseessa, joka alun perin myönsi lainan muille sektoreille, eikä minkään muunkaan rahalaitoksen taseessa.

Tilastosarjat ilmoitetaan EKP:lle tase-eriä koskevien tilastojen osalta määriteltyjen ja liitteessä XIII esitettyjen raportointivaatimusten mukaisesti. Tiedonsiirto tapahtuu pääsääntöisesti samaan aikaan kuin normaali kuukausittainen tase-eriä koskeva tiedonsiirto EKP:lle. Tiedot on siis siirrettävä sitä kuukautta seuraavan kuukauden 15. pankkipäivään mennessä, jota tiedot koskevat.

VIRTATIETOJA KOSKEVAT SAATAVILLA OLEVIEN TIETOJEN PERUSTEELLA KUUKAUSITTAIN TOIMITETTAVAT LISÄTIEDOT

TAULUKKO A

Muut rahalaitokset: Lainojen arvopaperistaminen muiden kuin rahalaitosten sektorille erityisyhteisön kautta

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO B

Muut rahalaitokset: Arvopaperistaminen, velkojen haltuunotto ja lainojen siirrot muulle kuin rahalaitossektorille ilman erityisyhteisöjä

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Tiedot on kerättävä siten, että otetaan huomioon liitteen X lisäyksissä 2 ja 3 annetut arvopaperistamisen, lainojen siirron ja velan haltuunoton määritelmät.

ESIMERKKI ARVOPAPERISTAMISTA KOSKEVIEN TIETOJEN ILMOITTAMISESTA JA KÄYTTÄMISESTÄ

1) Aluksi yksinkertainen esimerkki. Oletetaan, että arvopaperistetut lainat kehittyvät tietyn kuukauden aikana seuraavalla tavalla (samat tiedot kuin seuraavan sivun taulukon viimeisellä rivillä).

Kuukausi t-1

>TAULUKON PAIKKA>

Kuukausi t

>TAULUKON PAIKKA>

Kuukautta t koskevat lisätiedot

>TAULUKON PAIKKA>

Tältä kuukaudelta (t) ilmoitettavat tiedot, mikäli ne ovat saatavilla. Tässä esimerkissä arvopaperistaminen tapahtuu erityisyhteisön kautta.

>TAULUKON PAIKKA>

2) Toiseksi taulukosta ilmenee kaksi vaihtoehtoista tapaa, jolla tietoja voidaan käyttää aikasarjoina.

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Sellaisena kuin ne on määritelty Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä (EKT) 1995, joka sisältyy Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 359/2002 (EYVL L 58, 28.2.2002, s. 1), liitteeseen A, kohta 2.55 (f).

(2) Nettovirta vastaa uusien bruttomyyntien ja lainanottajan lainanlyhennysten tai lainan alun perin myöntäneen rahalaitoksen takaisin ostamien lainojen erotusta viiteajanjakson aikana.

LIITE XIII

TILASTOTIETOJEN SÄHKÖISTÄ VAIHTOA KOSKEVAT RAPORTOINTISTANDARDIT

EKP:n TASE-ERÄTILASTOT

SARJAPERHEEN TUNNISTE: ECB_BSI1

Rahalaitosten tasetilastot konsolidoidun taseen laatimista varten

1. Sarjaperhe ECB_BSI1 (tase-erät) ja vastaavat koodiluettelot

Tase-erien sarjaperhe liittyy euroalueen yhdenmukaistettuihin tasetilastoihin, jotka rahalaitossektori raportoi Euroopan keskuspankille (EKP). Kansalliset keskuspankit vastaavat yksittäisten rahalaitosten (kansallisia keskuspankkeja lukuun ottamatta) tase-eriä koskevien tietojen keruusta ja aggregaattien laskemisesta kansallisella tasolla. Kansalliset keskuspankit ja EKP laskevat myös omat tase-eriä koskevat tilastonsa. Kansalliset keskuspankit raportoivat kansallisten keskuspankkien/EKP:n ja muiden rahalaitosten tase-erätilastot erikseen bruttoutettuna EKP:lle, joka puolestaan laskee ensiksi maakohtaiset rahalaitossektorin yhteenlasketut taseet ja sen jälkeen euroalueen rahalaitossektorin konsolidoidun taseen(1) sekä euroalueen merkitykselliset raha-aggregaatit(2).

EKP laskee euroalueen raha-aggregaatit ja niiden vastaerät rahalaitossektorin taseen konsolidoitujen kuukausittaisten tietojen perusteella. Tärkeimpiä tase-eriä koskevat tiedot raportoidaan tarkemmin eriteltyinä neljännesvuosittain ja näin saatavia täydentäviä tietoja hyödynnetään rahatalouden analyysin laadinnassa.

Tase-erien koodiston muuttujat ja ominaisuudet määritellään yksityiskohtaisesti jäljempänä.

Tase-erätilastoja varten on yksilöity 11 muuttujaa, joiden katsotaan olevan olennaisia aikasarjan määrittämiseksi(3):

TAULUKKO 1

Tase-erien sarjaperhe (ECB_BSI1): Aikasarjan muuttujat

>TAULUKON PAIKKA>

Nämä muuttujat ovat tilastollisia käsitteitä, joiden arvot saadaan koodiluetteloista. Joissakin harvoissa tapauksissa on mahdollista, että koodiluettelon koodattujen arvojen kuvaus ei täysin vastaa rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetussa asetuksessa EKP/2001/13(4), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(5), esitettyä sanamuotoa. Näin tapahtuu, kun koodiluettelo tai sen arvojen alajoukko on kansainvälisesti hyväksytty vakiintunut luettelo (esimerkiksi vastapuolen kotimaan ilmoittaminen).

Samaa sarjaperhettä hyödyntäen voidaan esittää myös tarvittavat täydentävät tiedot euroalueen raha-aggregaattien laskemiseksi. Näitä ovat valtion saamiset ja talletusvelat (talletusvelkojen läheiset vastineet), jotka on esitetty liitteessä VII.

2. Muuttujat

Tase-erien sarjaperheen muuttujat kuvataan jäljempänä samassa järjestyksessä kuin ne ilmenevät sarja-avaimesta. Lisäksi annetaan tietoja kunkin muuttujan pituudesta (eli arvon muodosta ilmoittamalla merkkien määrä) ja vastaavasta koodiluettelosta (annetaan isoin kirjaimin, esimerkiksi CL_FI*). Esimerkiksi taulukon 1 mukaisesti muuttuja REF_AREA (viitealue) saa arvonsa koodiluettelosta CL_AREA_EE.

2.1. Muuttuja nro 1: Toistuvuus (FREQ; pituus: yksi merkki)

Tällä muuttujalla kuvataan raportoidun sarjan toistuvuutta. Käytettävä koodiluettelo on CL_FREQ. Tase-erien sarjaperheessä käytetään tästä koodiluettelosta saatujen arvojen alajoukkoa eli koodia "M" kuukausikohtaisista tiedoista ja arvoa "Q" neljännesvuosikohtaisista tiedoista.

2.2. Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Tämä muuttuja vastaa tiedonantajalaitosten (rahalaitosten) kotimaata. Tähän käsitteeseen liittyvä koodiluettelo on CL_AREA_EE, johon sisältyy ISO-standardin mukainen maaluettelo ja joitakin 2.8 kohdassa kuvattuja täydentäviä arvoja (muuttuja nro 8: Vastapuolen alue). Tase-erien sarjaperheessä viitealueen määrittämiseen käytetään ainoastaan arvojen alajoukkoa.

2.3. Muuttuja nro 3: Muutosindikaattori (ADJUSTMENT; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja kertoo, onko sarjaan sovellettu kausitasoitusta ja/tai työpäivätasoitusta. Vastaava koodiluettelo on CL_ADJUSTMENT. Tällä hetkellä tase-erien sarjaperheessä käytettävät arvot ovat "N" kausitasoittamattomille ja työpäivätasoittamattomille sarjoille sekä "Y" työpäivä- ja kausitasoitetuille sarjoille.

2.4. Muuttuja nro 4: Taseen viitesektorin erittely (BS_REP_SECTOR; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja osoittaa tiedonantajasektorin, ja siihen liittyy koodiluettelo CL_BS_REP_SECTOR. Tässä koodiluettelossa rahalaitokset luokitellaan kansallisiin keskuspankkeihin/EKP:hen ("N")(6) ja muihin rahalaitoksiin (luottolaitokset, rahamarkkinarahastot ja muut laitokset) ("A") ottaen huomioon erilliset taseet, jotka EKP konsolidoi.

Koska tarvitaan tietoja valtion talletusveloista ja saamisista, valtion osalta käytetään koodia "G".

Koodiluetteloon on lisätty muitakin arvoja siinä tarkoituksessa, että EKP laskee euroalueen raha-aggregaattisarjat ja toimittaa ne edelleen. EKP käyttää euroalueen tasolla erityisesti arvoa "M"(7) rahalaitossektorin (kansalliset keskuspankit + EKP + muut rahalaitokset) osalta määritellessään rahalaitosten yhteenlasketun taseen aikasarjoja ja joitakin raha-aggregaattisarjoja, kun sitä vastoin valtiota ja rahalaitoksia koskevaa arvoa "V" käytetään sellaisista raha-aggregaattisarjoista, jotka sisältävät myös valtion talletusvelat ja saamiset.

2.5. Muuttuja nro 5: Tase-erä (BS_ITEM; pituus: kolme merkkiä)

Tämä muuttuja vastaa rahalaitosten taseen tase-erää sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa EKP/2001/13, ja se saa arvonsa koodiluettelosta CL_BS_ITEM. Kyseessä on tase-erien sarjaperheen tärkein muuttuja. Saamisten ja velkojen arvot merkitään etumerkillä "A" tai "L", ja myös tässä tapauksessa arvoja järjestettäessä ja koodattaessa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan erien välistä hierarkiaa. Yksinomaan kansallisia keskuspankkeja (ja Euroopan keskuspankkia) koskevat kolme täydentävää tase-erää merkitään kirjaimella "C", joka sijoitetaan vastaavaa-puolella etumerkin "A" jälkeen ja vastattavaa-puolella etumerkin "L" jälkeen.

2.6. Muuttuja nro 6: Alkuperäinen maturiteetti (MATURITY_ORIG; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja kuvaa rahalaitoksen taseen tase-erän alkuperäistä maturiteettia, ja siihen liittyvä koodiluettelo on CL_BS_MATURITY_ORIG.

2.7. Muuttuja nro 7: Tiedon tyyppi (DATA_TYPE; pituus: yksi merkki)

Tätä muuttujaa kuvaa koodiluettelo CL_DATA_TYPE, ja se ilmaisee, minkä tyyppisiä tietoja raportoidaan: bruttokannat ("L"), luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt ("5"), valuuttakurssimuutokset ("6")(8) ja muut muutokset (muut arvostusmuutokset ja lainojen luottotappiot/arvonalennukset) ("7"). Muitakin arvoja on määritelty, jotta kantatiedoista ja asianmukaisista korjauksista voidaan johtaa virtatietoja ja laskea vuotuisten kasvuvauhtien johtamiseen käytetty nimelliskantojen indeksi. EKP käyttää näitä ylimääräisiä arvoja euroalueen aggregaatteja toimittaessaan.

2.8. Muuttuja nro 8: Vastapuolen alue (COUNT_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Tämä muuttuja vastaa rahalaitosten tase-erän vastapuolen kotimaata. Tähän käsitteeseen liittyy koodiluettelo CL_AREA_EE, johon sisältyy ISO-standardin mukainen maakoodi ja yksinomaan euroaluetta varten käytettäviä täydentäviä arvoja (esimerkiksi U6 - "Kotimaa" käytetään silloin, kun vastapuolen alue on sama maa kuin raportoivan rahalaitoksen). Tase-erätilastoissa käytetään arvojen alajoukkoa eli 15:tä Euroopan unionin (EU) jäsenvaltion koodia ja lisäksi muutamia muita aluekoodeja.

2.9. Muuttuja nro 9: Taseen vastapuolen sektori (BS_COUNT_SECTOR; pituus: neljä merkkiä)

Tämä muuttuja vastaa tase-erän vastinsektorin erittelyä, ja siihen liittyy koodiluettelo CL_BS_COUNT_SECT. Tämä koodiluettelo vastaa täysin tase-erien sektoriluokitusvaatimusta, joka asetettiin ensin rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 1 päivänä joulukuuta 1998 annetulla asetuksella EKP/1998/16(9), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2000/8(10) ja sittemmin asetuksella EKP/2001/13. Arvot järjestetään ja koodataan sektoreiden hierarkian mukaisesti, jotta arvoja olisi helppo käyttää ja jotta tietoja voitaisiin hallita niiden avulla vaivattomasti.

Kun asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan taulukon 2 ja taulukon 4 jakoa "pankit"/"muut kuin pankit" sovelletaan rahaliittoon osallistumattomissa jäsenvaltioissa oleviin vastapuoliin, se vastaa kyseisessä asetuksessa määriteltyä erittelyä "rahalaitokset"/"muut kuin rahalaitokset". Taulukon 3 jakoa "rahalaitokset"/"muut kuin rahalaitokset" käytetään sen sijaan luokiteltaessa rahaliitoon osallistumattomissa jäsenvaltioissa olevia vastapuolia.

2.10. Muuttuja nro 10: Transaktiovaluutta (CURRENCY_TRANS; pituus: kolme merkkiä)

Tämä muuttuja vastaa sitä valuuttaa, jonka määräisiä rahalaitosten tase-erät ovat, ja siihen liittyy koodiluettelo CL_CURRENCY. Rahalaitosten tase-erien määrittelyssä käytetään arvojen alajoukkoa.

2.11. Muuttuja nro 11: Sarjojen rahayksikkö (SERIES_DENOM; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja määrittelee, ilmaistaanko raportoitu sarja kansallisessa valuutassa vai yhtenäisvaluutassa (euroissa). Sillä on kaksi arvoa ("N" kansallista valuuttaa ja "E" euroa varten), ja sitä vastaa koodiluettelo CL_SERIES_DENOM. Tämä muuttuja on erittäin tärkeä, kun samasta transaktiosta talous- ja rahaliiton eri vaiheissa raportoitujen tietojen sarjat halutaan erottaa toisistaan. Esimerkiksi niiden EU-maiden osalta, jotka eivät ole talous- ja rahaliiton jäseniä, tiedot esitetään kansallisessa valuutassa. Siitä hetkestä lähtien, kun ne liittyvät talous- ja rahaliittoon, samat tase-eräsarjat esitetään yhtenäisvaluutassa ja ilmoitetaan euroina.

3. Ominaisuudet

Avaimen määrittelevien yhdentoista muuttujan lisäksi on määritelty joukko ominaisuuksia(11). Ominaisuudet liittyvät vaihdettujen tietojen eri tasoihin(12). Taulukossa 2 esitetään luettelo tase-erätilastojen sarjaperhettä varten määritellyistä koodatuista ja koodaamattomista ominaisuuksista sekä niiden taso, arvon muoto ja koodiluettelot, joista koodattujen ominaisuuksien arvot otetaan.

Kaikkiin näihin ominaisuuksiin liittyy myös joitakin teknisiä ominaisuuksia, jotka on lueteltu taulukossa 3.

TAULUKKO 2

Sarjaperhettä ECB_BSI1 varten määritellyt koodatut ja koodaamattomat ominaisuudet

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 3

Sarjaperheen ECB_BSI1 yhteiset ominaisuudet: Euroalueen kansallisten keskuspankkien raportointi EKP:lle

>TAULUKON PAIKKA>

Tämän liitteen 3.1, 3.2 ja 3.3 kohdassa on kuvaus kustakin ominaisuudesta ja vastaava koodiluettelo (isoin kirjaimin, esimerkiksi CL_FI*) aina kun se on sovellettavissa.

3.1. Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet

Pakolliset tiedot

- TITLE_COMPL (koodaamaton): Otsakkeen täydenteen laatii, tallentaa ja ilmoittaa EKP (englanninkielinen, pituus enintään 1050 merkkiä). Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa muuttaa sitä, muutos voidaan tehdä EKP:n kuulemisen jälkeen. Muutoksen toteuttaa kuitenkin EKP.

- UNIT (koodiluettelo CL_UNIT): Tämä ominaisuus ilmoittaa raportoitujen tietojen mittayksikön. Euroalueen jäsenvaltiot ilmoittavat tiedot euroina ja EKP asettaa tämän ominaisuuden arvoksi euro (UNIT = "EUR"). Rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden osalta tämän ominaisuuden arvo on sama kuin vastaava kansallinen rahayksikkö (esim. Tanskan osalta UNIT = "DKK", Ruotsin osalta "SEK" ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta "GBP").

- UNIT_MULT (koodiluettelo: CL_UNIT_MULT): Tämä ominaisuus antaa tietoa siitä, onko sarjat ilmaistu miljoonina (UNIT_MULT = 6), miljardeina (UNIT_MULT = 9) jne. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot miljoonina ja EKP asettaa arvoksi 6 (UNIT_MULT = 6).

- DECIMALS (koodiluettelo: CL_DECIMALS): Ominaisuus kertoo havaintojen arvoille annettavien desimaalien määrän. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot ilman desimaaleja, kuten asetuksessa EKP/2001/13 säädetään (eli DECIMALS = "0"). EKP antaa tälle ominaisuudelle asianmukaiset arvot.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot

TITLE (koodaamaton): Aikasarjan otsakkeessa voidaan esittää vain enintään 70 merkkiä. Koska tila on rajallinen, pakollisena ominaisuutena on sen sijaan ominaisuus otsakkeen täydenne. Ominaisuutta otsake voidaan tulevaisuudessa käyttää lyhyissä otsakkeissa, ja silloin sen tallentaa ja ilmoittaa EKP.

NAT_TITLE (koodaamaton): Kansalliset keskuspankit voivat käyttää ominaisuutta omakielinen otsake esittääkseen täsmällisen kuvauksen ja muita täydentäviä tietoja omalla kielellään (enintään 350 merkkiä). Kansalliset keskuspankit voivat milloin tahansa vahvistaa ominaisuuden tai muuttaa sitä. Vaikka suur- ja pienaakkosten käyttö ei aiheutakaan ongelmia, kansallisia keskuspankkeja pyydetään käyttämään ainoastaan latinalaisia kirjoitusmerkkejä.

AGG_EQU (poistetaan): Tämä ominaisuus otettiin alun perin sarjaperheen ECB_BSI1 osalta käytettyjen ominaisuuksien joukkoon, mutta se poistetaan nyt kyseisestä luettelosta.

COMPILATION (koodaamaton): Tällä ominaisuudella käytettyjä tiedon kokoamismenetelmiä voidaan selittää sanallisesti etenkin, jos ne poikkeavat EKP:n säännöistä ja vaatimuksista (enintään 1050 merkkiä).

3.2. Aikasarjatason ominaisuudet

Pakolliset tiedot

COLLECTION (koodiluettelo: CL_COLLECTION): Tämä ominaisuus kertoo, milloin havaintoja kerätään (esim. jakson alussa, puolivälissä vai lopussa), tai ilmoittaa, ovatko tiedot tietyn jakson keskiarvoja tai jakson lopun arvoja. EKP asettaa tiedonkeruun ominaisuudeksi tase-erätilastojen yhteydessä "E", jakson päättyessä (COLLECTION = "E") kantoja koskevien aikasarjojen ja "S", summa koko jaksolta (COLLECTION = "E") korjauksia ja virtatietoja koskevien aikasarjojen osalta.

AVAILABILITY (koodiluettelo: CL_AVAILABILITY): Tämä ominaisuus kuvaa laitoksia, joiden saataville tiedot voidaan antaa. Mikäli yksittäisiä havaintoja varten tarvitaan erityiskohtelua, voidaan käyttää havaintojen luottamuksellisuutta koskevaa ominaisuutta (ks. jäljempänä).

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot

DOM_SER_IDS (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan viitata kansallisissa tietokannoissa käytettyyn koodiin vastaavien sarjojen yksilöimiseksi (tässä yhteydessä voidaan määritellä myös kansallisia viitekoodeja sisältäviä kaavoja). Raportoiva keskuspankki voi vahvistaa tämän ominaisuuden tai muuttaa sitä milloin tahansa (enintään 70 merkkiä).

UNIT_INDEX_BASE: (koodaamaton): Tämä ominaisuus ilmoittaa indeksien viitepohjan ja pohja-arvon. Arvoa käytetään ainoastaan EKP:n johtamien ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ilmoittamien nimelliskantaindeksin aikasarjoissa. EKP vahvisti tätä tarkoitusta varten arvoksi alun perin "Index Dec98=100", ja se muutettiin muotoon "Index Dec01=100" EKP:n ilmoittaessa lokakuun 2002 tietoja.

BREAKS (koodaamaton): Tämä ominaisuus kuvaa merkittävimpiä tiedonkeruussa, raportoinnin kattavuudessa ja sarjojen kokoamisessa ajan myötä tapahtuneita katkoksia ja muutoksia. Katkoksista raportoitaessa on ilmoitettava, miltä osin uusia ja vanhoja tietoja voidaan pitää vertailukelpoisina (enintään 350 merkkiä).

3.3. Havaintotason ominaisuudet(13)

Pakolliset tiedot

OBS_STATUS (koodiluettelo: CL_OBS_STATUS): Kansalliset keskuspankit raportoivat kuhunkin ilmoitettuun havaintoon liittyvän havainnon laadun. Tämä ominaisuus on pakollinen, ja se on ilmoitettava kunkin tiedonsiirron yhteydessä kustakin yksittäisestä havainnosta. Mikäli kansalliset keskuspankit muuttavat tämän ominaisuuden arvoa, sekä havainnon arvo (vaikka se pysyisikin muuttumattomana) että uusi havainnon laadun arvo ilmoitetaan uudelleen.

Alla olevassa luettelossa esitetään näiden ominaisuuksien odotusarvot (sovitun hierarkian mukaisesti) tase-erätilastoja varten:

"A" = normaaliarvo (oletusarvo, mikäli tiedot eivät puutu),

"M" = puuttuva arvo, tietoja ei ole olemassa (mikäli tiedot eivät ole sovellettavissa)(14)

"L" = puuttuva arvo, tiedot ovat olemassa, mutta niitä ei kerätä(15),

"E" = arvio(16),

"P" = alustava arvo (tätä arvoa voidaan käyttää jokaisen tiedonsiirron yhteydessä viimeisimmän havainnon osalta, mikäli sitä pidetään alustavana).

Normaalitilanteessa numeroarvot pitäisi ilmoittaa havainnon laadun arvolla "A" (normaaliarvo). Muussa tapauksessa annetaan muu arvo kuin "A" edellä olevan luettelon mukaisesti(17).

Mikäli havaintoon liittyy kaksi ominaisuutta, niistä tärkein ilmoitetaan. Mikäli esimerkiksi havainto on sekä arvio että alustava arvo, ensisijainen ominaisuus on arvio, ja käytetään koodia "E".

Aikaisemmissa tase-erätilastojen raportointiohjeissa, jotka sisältyivät tietyistä raha- ja pankkitilastotietoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista ja kansallisten keskuspankkien tiedonantomenettelyistä 30 päivänä heinäkuuta 2002 annettujen suuntaviivojen EKP/2002/5(18) liitteeseen XII, katkosarvoa tarkoittavaa arvoa "B" käytettiin myös mahdollisena havainnon arvona. Koska katkosarvon olemassaolon tase-erien aikasarjassa osoittaa myös se, että vastaavassa luokituksen muutosta koskevaan korjaukseen liittyvässä aikasarjassa ilmoitetaan muu arvo kuin nolla, havaintoa ei ole tarpeen merkitä arvolla "B". Tästä syystä katkosarvoa tarkoittava arvo "B" poistetaan tammikuun 2003 tietojen helmikuussa 2003 tapahtuvan toimituksen yhteydessä havainnon laatua koskevien arvojen luettelosta, jota käytetään tase-eräsarjojen toimittamiseen.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot

- OBS_CONF (koodiluettelo: CL_OBS_CONF): Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa ilmoittaa erikseen tietyn yhden tai useamman havainnon luottamuksellisuudesta, se voi käyttää havaintojen luottamuksellisuutta koskevaa ominaisuutta. Mikäli tälle ominaisuudelle asetetaan arvo, tietojen lähettäjä voi muuttaa sitä tiedonsiirron yhteydessä. Mikäli ominaisuudelle ei vahvisteta arvoa, oletetaan, että luottamuksellisuudesta johtuvia rajoituksia ei ole (OBS_CONF = F, vapaa).

- OBS_PRE_BREAK: Tämä ominaisuus sisältää katkosta edeltävän havainnon arvon, joka on havainnon tavoin numeerinen kenttä. Se ilmoitetaan, kun sarjassa tapahtuu katkos. Tätä ominaisuutta ei tarvitse ilmoittaa tase-erien sarjaperheen yhteydessä, koska tämä tieto on saatavissa jo luokituksen muutokseen liittyvästä sarjasta. Se on lisätty ominaisuusluetteloon, koska se kuuluu kaikille sarjaperheille yhteisten ominaisuuksien alaryhmään.

- OBS_COM (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan esittää sanallisia havaintotason huomautuksia (esim. kuvataan tiettyä havaintoa koskevien tietojen puuttumisen vuoksi tehty arvio, selitetään mahdollisen poikkeavan havainnon syy tai esitetään raportoidun aikasarjan muutosten yksityiskohdat). Tiedonantajana oleva kansallinen keskuspankki voi vahvistaa tiedot tai tarkistaa niitä milloin tahansa (enintään 350 merkkiä).

4. Puuttuvat ja alustavat arvot

Puuttuvia arvoja ("-") ilmoitetaan, kun numeerista arvoa ei voida raportoida (esimerkiksi pyhäpäivän, viikonlopun, tietojen puuttumisen tai sen takia, ettei tietoja ole kerätty). Lisäksi voidaan erottaa toisistaan tapaukset, joissa tiedot puuttuvat sen vuoksi, että kyseistä ilmiötä koskevia tilastotietoja ei ole kerätty, ja tapaukset, joissa tietojen puuttuminen johtuu siitä, että kyseistä ilmiötä ei ole olemassa.

Kun aikasarjan tietoja ei paikallisen käytännön vuoksi kerätä tiettyinä päivinä tai niitä ei kerätä aikasarjan aikana lainkaan (kyseinen ilmiö on olemassa, mutta siitä ei laadita tilastoja), kultakin jaksolta raportoidaan puuttuva arvo ("-"), johon liitetään havainnon laatu "L".

- Jos aikasarjaa (tai sen osaa) ei voida soveltaa paikallisen markkinakäytännön tai lainsäädännön/talouden rajoitteiden vuoksi (kyseistä ilmiötä ei ole), raportoidaan puuttuva arvo ("-"), johon liitetään havainnon laatu "M".

- Puuttuvaa havaintoa ei milloinkaan raportoida arvolla "nolla", koska nolla on normaali numeerinen arvo (eli nollamääräisten transaktioiden arvoksi raportoidaan nolla).

Mikäli kansalliset keskuspankit eivät kykene ilmoittamaan täsmällistä syytä arvon puuttumiselle tai käyttämään koodiluettelossa CL_OBS_STATUS esitettyjä arvoja täydessä laajuudessaan (jolloin ne eivät kykene päättämään, olisiko tämän ominaisuuden arvoksi valittava "L" vai "M"), tulisi käyttää arvoa "M"(19).

Jokaisen tiedonsiirron yhteydessä voidaan raportoida alustavia arvoja, mutta ainoastaan viimeisen saatavilla olevan havainnon osalta (havainnon laatu = "P"). Näille havainnoille annetaan myöhemmin lopulliset arvot (havainnon laatu = "A"). Tuolloin alustavat havainnot korvataan uusilla tarkistetuilla arvoilla eikä tarkistuskirjausta tallenneta EKP:n tietokantaan.

5. Tilastointivaatimukset

Asetuksen EKP/2001/13 mukaan kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle kuukausittain tilastotiedot muiden rahalaitosten ja kansallisen keskuspankin sektoreiden taseesta erikseen rahalaitossektorin konsolidoidun taseen säännöllistä laatimista varten. Nämä vaatimukset kattavat kuukauden lopun kantatiedot ja kuukausittaiset virtojen korjaustiedot. Lisätietoja muiden rahalaitosten ja keskuspankin taseen tietyistä eristä ilmoitetaan neljännesvuosittain kantatietoina.

Lisäksi näissä suuntaviivoissa esitetään muutamia muita tietovaatimuksia euroalueen raha-aggregaattien säännöllistä laatimista varten.

EKP ylläpitää taulukkoja, jotka sisältävät luettelot asetuksessa EKP/2001/13 säädettyjen vaatimusten ja näiden suuntaviivojen mukaisesti toimitettavista tase-erien aikasarjoista, ja toimittaa ne kansallisille keskuspankeille. Kansalliset keskuspankit toimittavat seuraavat aikasarjat EKP:lle.

5.1. Kantatiedot

a) Taulukko 1 - Muita rahalaitoksia ja kansallisia keskuspankkeja/EKP:tä koskevat kuukausittain toimitettavat sarjat

Kuten asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukossa 1 kuvataan, EKP:lle ilmoitetaan rahalaitossektorin taseesta kuukausitasolla sarjat kansallisten keskuspankkien/EKP:n ja muiden rahalaitosten tasetietojen osalta erikseen.

b) Taulukot 2, 3 ja 4 - Muita rahalaitoksia ja kansallisia keskuspankkeja/EKP:tä koskevat neljännesvuosittain toimitettavat sarjat

Asetuksen EKP/2001/13 taulukoissa 2, 3 ja 4 esitetään aikasarjat, jotka on säännöllisesti ilmoitettava EKP:lle neljännesvuosittain ja joissa eritellään yksityiskohtaisemmin tietyt muiden rahalaitosten ja kansallisen keskuspankin/EKP:n sektoreiden kuukausitaseen erät. Taulukko 2 koskee talletusten, lainojen, muiden arvopaperien kuin osakkeiden sekä osakkeiden ja osuuksien sellaista sektorikohtaista erittelyä, jota ei ole ilmoitettu taulukossa 1. Taulukossa 3 esitetään EU:n jäsenvaltioiden maiden mukainen erittely kaikista talletuksista, lainoista, muista arvopapereista kuin osakkeista, rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksista sekä osakkeista ja osuuksista. Taulukossa 4 eritellään vielä valuutoittain kaikki talletukset, liikkeeseen lasketut velkapaperit, lainat ja muut arvopaperit kuin osakkeet muiden EU:n jäsenvaltioiden ja joidenkin EU:n ulkopuolella olevien maiden valuuttojen osalta.

c) Valtion talletusvelkojen (läheiset vastineet) ja hallussa olevat käteinen raha ja arvopaperit - kuukausittain toimitettavat sarjat

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kuukausittain myös muita tilastotietoja rahamääräisistä veloista ja valtion hallussa olevista käteisestä rahasta ja arvopapereista liitteessä VII kuvatulla tavalla euroalueen raha-aggregaattien johtamista varten. Mikäli ilmiötä ei ole olemassa tai se on merkityksetön, raportointia ei edellytetä. Siinä tapauksessa kansallisten keskuspankkien olisi ilmoitettava asiasta etukäteen EKP:lle ja lähetettävä ennen ensimmäistä tiedonsiirtoa luettelo sovellettavista ja säännöllisesti ilmoitettavista aikasarjoista.

d) Lisätietoerät - muut rahalaitokset ja kansalliset keskuspankit/EKP

Liitteissä VIII ja IX on yksilöity muiden rahalaitosten ja kansallisten keskuspankkien/EKP:n sektorien osalta tietyt kuukausittain toimitettavat aikasarjat, jotka ovat välttämättömiä, jotta voitaisiin seurata rahalaitosten tärkeimpien tase-eräsarjojen tiettyjen muiden erittelyjen kehitystä. Nämä sarjat toimitetaan EKP:lle lisätietoerinä, ja ne luokitellaan kahteen ryhmään merkityksellisyytensä mjukaan: "erittäin tärkeisiin" lisätietoeriin ja "vähemmän tärkeisiin" lisätietoeriin. Mikäli ilmiötä ei ole olemassa tai tietoja ei ole saatavilla, raportointia ei edellytetä. Siinä tapauksessa kansallisten keskuspankkien olisi ilmoitettava asiasta etukäteen EKP:lle ja lähetettävä ennen ensimmäistä tiedonsiirtoa luettelo sovellettavista ja säännöllisesti ilmoitettavista aikasarjoista.

e) Lisätietoerät painoarvoja koskevien tietojen johtamiseksi rahalaitoskorkoja varten - muita rahalaitoksia koskevat kuukausittain toimitettavat sarjat

Rahalaitoskorkoja(20) koskevien tilastojen säännöllistä tuottamista varten tarvitaan painoarvoja koskevia tietoja, jotta voitaisiin aggregoida kansalliset rahalaitoskorot euroalueen rahalaitoskorkoja koskeviksi tilastoiksi. Tässä tarkoituksessa liitteessä IX on vahvistettu asianmukaiset lisätietoerät niitä kansallisia keskuspankkeja varten, jotka saattavat kyetä toimittamaan vaaditut erittelyt. Viiteajanjaksosta tammikuu 2003 alkaen nämä (kantoja koskevat) aikasarjat ilmoitetaan samaan aikaan kuin vastaavat asetuksen EKP/2001/13 taulukkoon 1 sisältyvät aggregoidut sarjat.

5.2. Muutoksia koskevat tiedot

Kuten asetuksessa EKP/2001/13 todetaan, virtatilastojen laskemiseksi tarvitaan muitakin tilastotietoja ja kansalliset keskuspankit ilmoittavat kuukausittain EKP:lle erityisesti tiedot lainojen luottotappioista/arvonalennuksista ja arvopapereiden arvostusmuutoksista. Näissä suuntaviivoissa vahvistetaan lisäksi muitakin tietovaatimuksia, joita sovelletaan luokituksen muutoksia koskeviin aikasarjoihin, joita kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kuukausittain ja neljännesvuosittain, ja arvostusmuutoksia koskeviin aikasarjoihin, joita ne ilmoittavat neljännesvuosittain.

a) Muita rahalaitoksia ja kansallisia keskuspankkeja/EKP:tä koskevat kuukausittain toimitettavat aikasarjat

Kuten asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukossa 1A kuvataan, EKP:lle toimitetaan kuukausittain rahalaitossektorin taseeseen tehtäviä arvostusmuutoksia koskevat sarjat erikseen kansallisten keskuspankkien/EKP:n ja muiden rahalaitosten tasetietojen osalta. Erityisesti taulukossa 1A maininnalla "minimi" merkityt sarjat ilmoitetaan myös EKP:lle kuukausittain valvontaa varten vastaavien erittelysarjojen tavanomaisen raportoinnin lisäksi.

Lisäksi raportoidaan myös tietyt kuukausittaiset luokituksen muutoksia koskevat sarjat kaikkien asetuksen EKP/2001/13 taulukkoon 1 sisältyvien aikasarjojen osalta liitteen X mukaisesti.

EKP laskee kansallisten keskuspankkien toimittamien kantatietojen perusteella "valuuttakurssimuutoksen" ja rahoitustransaktioiden virtatietosarjat rahalaitosten tase-erää varten(21).

b) Muita rahalaitoksia ja kansallisia keskuspankkeja/EKP:tä koskevat neljännesvuosittain toimitettavat sarjat

Näissä suuntaviivoissa vahvistettujen vaatimusten perusteella ja niiden muutosten mukaisesti, jotka asetuksella EKP/2001/13 tehtiin neljännesvuosittain toimitettaviin kantatietoihin, on yksilöity tietyt neljännesvuosittain toimitettavat muutossarjat. Tästä syystä edellytetään muutostietojen toimittamista asetuksen taulukkoon 2 sisältyviä neljännesvuosittain toimitettavia sarjoja varten liitteessä X kuvatulla tavalla.

c) Valtion talletusvelat ja hallussa olevat käteinen raha ja arvopaperit - kuukausittain toimitettavat sarjat

Virtatilastojen laatimista varten toimitetaan muutostiedot myös valtion rahamääräisistä veloista ja hallussa olevista käteisestä rahasta ja arvopapereista rahalaitosten tasetilastoja varten vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, kuten liitteessä X todetaan. Vaikka on epätodennäköistä, että muista kuin transaktioista johtuvia muutoksia tapahtuu, muutostiedot olisi aina raportoitava, kun vastaavat kantoja koskevat sarjat ovat sovellettavissa ja sisältyvät EKP:lle säännöllisesti siirrettäviin tietoihin.

d) Lisätietoerät - muita rahalaitoksia ja kansallisia keskuspankkeja/EKP:ta koskevat kuukausittain toimitettavat sarjat

Kansalliset keskuspankit/EKP toimittavat EKP:lle tietyt kuukausittaiset lisätietoeriä koskevat muutossarjat niiden muiden rahalaitosten ja kansallisen keskuspankin/EKP:n kantasarjojen osalta, jotka on määritetty "erittäin tärkeiksi" lisätietoeriksi. Ne on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä X. Muutostiedot pitäisi aina ilmoittaa, kun vastaavat kantatiedot ovat sovellettavissa ja/tai saatavilla ja kun ne sisältyvät tietoihin, joita EKP:lle toimitetaan säännöllisesti.

6. Tietojen toimittaminen

Kaikki tilastotiedot sisältävät ne tietomäärät, jotka on yksilöity asetuksen EKP/2001/13 asianomaisissa taulukoissa tai näissä suuntaviivoissa, riippumatta siitä, onko kyseinen ilmiö todellisuudessa olemassa, lisätietoja koskevia aikasarjoja lukuun ottamatta. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli aikasarja ei ole sovellettavissa, se ilmoitetaan siitä huolimatta (kaikissa tiedonsiirroissa), ja arvot ilmoittavat tiedon puuttumisen ("-"), kuten kohdassa 4 on kuvattu. Esimerkiksi "muiden rahalaitosten" osalta "liikkeessä olevaa rahaa" raportoitaessa on käytettävä tilanteen mukaan numerisia arvoja tai arvoa "-". Ainoa poikkeus on tilanne, jossa koko sektoria ei ole olemassa, jolloin tietoja ei tarvitse toimittaa lainkaan tämän sektorin osalta (eli valtiota koskevat aikasarjat).

6.1. Määräajat

Ensimmäinen asetuksen EKP/2001/13 mukainen raportointi alkaa tammikuuta 2003 koskevista kuukausikohtaisista tiedoista.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle kuukausittaiset muiden rahalaitosten ja kansallisten keskuspankkien/EKP:n sektorien taseen kantatiedot ja muutostiedot erikseen yksilöityinä sen kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 15. pankkipäivään (työajan päättyessä) mennessä, jota toimitettavat tiedot koskevat. Kansalliset keskuspankit toimittavat vuosineljännestä koskevat tilastot EKP:lle sen kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 28. pankkipäivään (työajan päättyessä) mennessä, johon tiedot liittyvät.

a) Siirtymäsäännökset

Asetuksen EKP/2001/13 liitteessä V asetuksen soveltamisesta vahvistettujen siirtymäsäännösten mukaan uusien kuukausikohtaisia kantatietoja ja muutostietoja (lainojen luottotappiot/arvonalennukset ja arvopapereiden arvostusmuutokset) koskevien tilastointivaatimusten mukaiset tiedot voidaan ilmoittaa EKP:lle siten, että määräaikaa pidennetään yhdellä kuukaudella sen kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 15. pankkipäivästä, jota toimitettavat tiedot koskevat. Näitä siirtymäsäännöksiä sovelletaan 12 kuukauden siirtymäkauden ajan. On huomattava, että tätä säännöstä ei sovelleta vastaavaa-puolen erään "rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet".

Siirtymäkauden ajan kansallisten keskuspankkien on lähetettävä (arvioihin tai alustaviin lukuihin perustuvat) tiedot niistä kuukausikohtaisista arvostusmuutoksia koskevista aikasarjoista, joita aiemmin koskivat suuntaviivat EKP/2002/5 ja jotka tästä syystä raportoitiin kuukausittain saman määräajan mukaisesti kuin kantatiedot, samassa määräajassa kuin vastaavat kantoja koskevat aikasarjat. Sarjat oikaistaan tämän jälkeen todellisilla tiedoilla seuraavan kuukauden tietojen toimittamisen yhteydessä siirtymäsäännösten mukaisesti.

Tammikuun 2004 tietojen toimittamisesta eli helmikuussa 2004 tapahtuvasta tiedonsiirrosta lähtien asetuksella EKP/2001/13 käyttöön otettujen uusien kuukausikohtaisia kantatietoja ja muutostietoja koskevien tilastointivaatimusten mukaiset tiedot ilmoitetaan EKP:lle sen kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 15. pankkipäivänä (työajan päättyessä), jota tiedot koskevat.

6.2. Historiatiedot

Asetuksessa EKP/2001/13 ei mainita mitään historiatietojen toimittamisesta niiden uusien kuukausittain ja neljännesvuosittain toimitettavien aikasarjojen osalta, joita koskeva raportointi alkaa tammikuun 2003 tiedoista.

Kantoja koskevat sarjat - Historiatietojen toimittaminen edellyttää uusien kuukausikohtaisten ja neljännesvuosikohtaisten kantoja koskevien aikasarjojen osalta sitä, että todelliset tiedot tai parhaita arvioita on käytettävissä.

Muutoksia koskevat sarjat - Suuntaviivojen EKP/2002/5 liitteen V mukaisesti ja asetuksen EKP/1996/16 perusteella kuukausikohtaisten muutoksia koskevien sarjojen historiatietoja piti toimittaa heinäkuulta 1998 lähtien, parhaita arvioita lokakuulta 1997 lähtien ja saatavilla olevia taustatietoja 1980-luvun alusta lähtien kantatietojen raportoinnin johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Neljännesvuosikohtaisten muutossarjojen osalta suuntaviivoissa EKP/2002/5 myönnetään, että vaikka luokituksen muutoksia koskeneet historiatiedot voitiin helposti toimittaa saman suunnitelman mukaisesti kuin kuukausikohtaisia muutoksia koskevat sarjat, historiatietojen toimittaminen lainojen luottotappioista/arvonalennuksista ja arvostusmuutoksista on vaikeaa, joten ne ilmoitettiin vain, mikäli ne olivat saatavilla. Historiatietojen toimittaminen uusien kuukausittain toimitettavien muutoksia koskevien sarjojen osalta, jotka aiemmin ilmoitettiin neljännesvuosittain, noudattaa tätä linjaa.

Tästä syystä historiatietoja toimitetaan ihannetapauksessa syyskuulta 1997 lähtien. Taulukko 4 osoittaa tilanteen asetuksen ja näiden suuntaviivojen mukaisten uusien kuukausikohtaisten ja neljännesvuosikohtaisten vaatimusten osalta, ja samalla siinä ilmoitetaan aikajänne historiatietojen toimittamiselle, mikäli tietoja oli saatavilla.

Yksityiskohtaiset tiedot virtatilastojen laskemisesta ja uusien kuukausittain ja neljännesvuosittain toimitettavien muutostietojen johtamisesta esitetään liitteessä X.

TAULUKKO 4

Uudet kuukausittain ja neljännesvuosittain toimitettavat sarjat: tammikuuta 2003 edeltävien tietojen toimittaminen

>TAULUKON PAIKKA>

6.3. Erityiset tietojen raportointia koskevat kysymykset

a) Määritelmän muutos

Kuten asetuksessa EKP/2001/13 todetaan, erillinen taseluokka "rahamarkkinapaperit" poistetaan ja sulautetaan rahalaitostaseen vastattavaa-puolen erään "liikkeeseen lasketut velkapaperit". Tähän luokkaan luokiteltavat instrumentit kirjataan erään "liikkeeseen lasketut velkapaperit" ja eritellään niiden alkuperäisen maturiteetin mukaisesti. Vastaava erittely on tehty myös rahalaitostaseen vastaavaa-puolella. Tästä uudesta erittelystä seuraa, että koodiluettelon CL_BS_ITEM tase-eräluokkien "liikkeeseen lasketut velkapaperit" ja "muut arvopaperit kuin osakkeet" arvojen kuvausta on muutettu siten, että se sisältä myös erän "rahamarkkinapaperit". Koodiluettelon CL_BS_ITEM kahden arvon "L40" ja "A30" määritelmän muutos tapahtuu helmikuussa 2003, koska näiden kahden erän raportointi yhdessä alkaa vasta tammikuuta 2003 koskevista tiedoista.

Yksityiskohtaisemmat ohjeet uuden tase-erän "liikkeeseen lasketut velkapaperit ja rahamarkkinapaperit" ja "muut arvopaperit kuin osakkeet sekä rahamarkkinapaperit" raportoinnista annetaan taulukossa 5. Ensimmäinen sarake ilmaisee asianomaisen tase-erän koodin arvon, toisessa sarekkeessa kuvataan tase-erää. Kolmas ja neljäs sarake ilmaisevat arvojen voimassaoloajan ja kuvauksen. Esimerkiksi arvon "A30" määritelmä "muut arvopaperit kuin osakkeet" on voimassa tammikuuhun 2003 saakka (joulukuun 2002 tietojen osalta), kun siitä lähtien, kun tammikuuta 2003 koskevat tiedot toimitetaan helmikuussa 2003, asianmukainen määritelmä on sitä vastoin "muut arvopaperit kuin osakkeet (ml. rahamarkkinapaperit)". Viimeisestä sarakkeesta ilmenevät vielä erityiset raportointiohjeet kunkin esitetyn sarjan osalta.

TAULUKKO 5

Tase-erät - määritelmän muutos: käyttöönotto

>TAULUKON PAIKKA>

b) Neljännesvuosittaisesta raportoinnista kuukausittaiseen raportointiin

Yksi asetuksella EKP/2001/13 tehtävistä muutoksista koskee sitä, että tietyt tase-eräsarjat, jotka raportoitiin aikaisemmin neljännesvuosittain asetuksen EKP/1998/16 mukaisesti, raportoidaan nyt kuukausittain. Taulukossa 6 annetaan lisäohjeita niiden aikasarjojen osalta, joita koskevan raportoinnin ajoitus on muuttunut.

Historiatiedot ja tammikuuta 2003 edeltävät korjaukset olisi aina toimitettava kuukausikohtaisina sarjoina. Neljännesvuosikohtaisiin sarjoihin tehtävät korjaukset olisi lähetettävä kuukausikohtaisia sarja-avaimia käyttäen kuukausikohtaisina tietoina sen neljänneksen viimeisen kuukauden yhteydessä, jota ne koskevat. Tammikuuta 2003 edeltävät historiatiedot ilmoitetaan vapaaehtoisesti, mikäli ne ovat saatavilla ja merkitään, mikäli se on tarpeen, ominaisuuksilla havainnon laatu ja havaintoa koskeva huomautus(22). Historiatiedot, jotka on estimoitu tiedonantajalaitosten otoksen perusteella tai instrumenttien ja/tai vastapuolten otoksen perusteella, voidaan ilmoittaa estimaatteina ja merkitä asianmukaisesti. Siinä tapauksessa ensimmäisen tiedonsiirron yhteydessä olisi esitettävä myös kuvaus estimointimenetelmistä. Jos sitä vastoin kuukausikohtaiset historiasarjat voidaan johtaa ainoastaan aikasarjatekniikoita käyttämällä, raha- ja pankkitilastot -osasto johtaa ne suoraan, eikä kansallisten keskuspankkien tarvitse raportoida niitä.

TAULUKKO 6

Tase-erät - ajoituksen muutos: käyttöönotto kantatietojen osalta

>TAULUKON PAIKKA>

6.4. Validointisäännöt

Tilastointia koskevien EKP:n vähimmäisvaatimusten, sellaisina kuin ne on esitetty asetuksen EKP/2001/13 liitteessä IV, mukaisesti tarkastuksia suoritetaan kahdella pääalalla.

Ensimmäinen koskee lineaarisia suhteita, joita kunkin tiedonsiirron yhteydessä toimitettujen tietojen matemaattisten tulosten on noudatettava. Näin ollen kaikki tase-erien väliset lineaariset rajoitteet on täytettävä (taseiden tulee täsmätä, välisummien ja loppusummien tulee täsmätä, eivätkä niiden arvo saa ylittää koko sarjan arvoa). Jos kansallisten keskuspankkien toimittamat tiedot eivät toteuta vaadittua yhtälöä, niiden on tarkistettava ja korjattava tietojaan. EKP pitää yllä ja jakaa kansallisille keskuspankeille taulukoita, joihin lineaarisissa tarkistuksissa käytettävät yhtälöt sisältyvät.

Toinen koskee laaduntarkistuksia, joista saadut tulokset saattavat edellyttää kansallisten keskuspankkien tutkimuksia. Erityisesti kunkin tase-erän absoluuttiset erot ja prosenttiosuuden muutokset(23) eri ajankohtien arvojen välillä saattavat tuoda esiin poikkeavia arvoja tai katkoksia, kun EKP valvoo niitä säännöllisesti. Myös nolla-arvojen, negatiivisten arvojen ja puuttuvien arvojen ilmoittamista valvotaan säännöllisesti. Kansallisilta keskuspankeilta saatetaan vaatia kirjallista selvitystä laaduntarkistuksissa saaduista tuloksista.

EKP toteuttaa edellä mainitut tarkastukset osana tavanomaisia tietojen vastaanottomenettelyjä.

7. Tietojen korjaaminen

Kansallisten keskuspankkien saattaa olla tarpeen korjata edellisessä kuussa välitettyjä tietoja (tavanomaiset korjaukset). Niiden lisäksi saattaa ilmetä myös esimerkiksi virheistä, luokituksen muutoksista, raportointimenettelyjen parantumisesta jne. johtuvia korjauksia, jotka koskevat aikaisempaan viitekuukauteen liittyviä tietoja (poikkeukselliset korjaukset)(24).

Raha- ja pankkitilastojen laatimisoppaassa (Money and Banking Statistics Compilation Guide)(25) vahvistetaan korjauksia tehtäessä noudatettava periaatteet. Erityisesti:

a) Kansallisilla keskuspankeilla ei ole velvollisuutta korjata järjestelmällisesti tietoja, jotka koskevat edellistä kuukautta edeltävää aikaa. Jos korjauksia tehdään, ne määritellään poikkeuksellisiksi korjauksiksi, ja EKP edellyttää niistä lisätietoja.

b) Sellaiset merkittävät korjaukset, jotka eivät johdu estimoinnista tai vähäisistä rutiinitarkistuksista, selitetään EKP:lle yleensä lisätiedoissa.

c) Kansalliset keskuspankit ottavat korjattuja tietoja toimittaessaan huomioon säännöllistä raportointia koskevat vahvistetut toimitusajat, jotta päällekkäisyys tietojen säännöllisen tuotantokauden aikana vältetään. Poikkeuksellisia korjauksia pitäisi toimittaa ainoastaan säännöllisen tiedonsiirron ulkopuolella.

d) Poikkeukselliset korjaukset otetaan yleensä huomioon ainoastaan siinä tapauksessa, että siitä esitetään tyydyttävät selvitykset.

Edellä mainitun lisäksi poikkeukselliset korjaukset kuukausittaisiin tietoihin suositellaan toimitettaviksi samaan aikaan neljännesvuosittaisten tilastojen kanssa, jotta voidaan varmistaa asianmukainen tasapaino rahatalouden tilastojen laadun ja vakauden välillä sekä lisätä kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tietojen keskinäistä johdonmukaisuutta.

On otettava huomioon, että kun poikkeukselliset ja tavalliset korjaukset sekä päivitykset raportoidaan samassa tiedostossa, kaikki tiedot käsitellään samanaikaisesti. Jos poikkeuksellisia korjauksia raportoidaan (erikseen ja) tuotantokauden aikana päivitysten ja tavallisten korjausten toimittamisen jälkeen, EKP saattaa päättää lykätä näiden tietojen käsittelyä ja tallentamista, kunnes tuotantokausi on päättynyt. Vaikka EKP:llä on tekniset valmiudet käsitellä (poikkeuksellisia/tavallisia korjauksia ja/tai päivityksiä sisältävät) tiedostot välittömästi niiden saavuttua EKP:hen, tuotantokauden aikana saapuvat poikkeukselliset korjaukset saattavat haitata säännöllistä tietojen käsittelyä ja viivyttää euroalueen raha-aggregaattien laskemista. Jos poikkeuksellisilla korjauksilla voidaan lisätä euroalueen tietojen merkityksellisyyttä tai korjata huomattavia virheitä, niitä voidaan ottaa vastaan myös tuotantokauden aikana.

8. Tietojen palauttaminen kansallisille keskuspankeille

EKP pitää yllä kansallisille keskuspankeille palautettavia tilastotietojen aikasarjoja kuvaavia taulukoita, jotka jaetaan kansallisille keskuspankeille.

(1) Myös Euroopan keskuspankin omat tase-erätilastot sisällytetään konsolidointimenettelyyn.

(2) Myös EKP:n laskentaosasto raportoi EKP:n tilastoinnin pääosastolle oman taseensa näiden ohjeiden mukaisesti.

(3) Aikasarjojen nimet (avaimet) saadaan ketjuttamalla muuttujien konkreettiset arvot.

(4) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(5) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

(6) Tammikuun 2003 tietojen ilmoittamisesta lähtien EKP:n tasesarjojen raportoinnissa käytetään arvoa "N", kuten kansallisten keskuspankkienkin taseita raportoitaessa.

(7) Tase-erätilastojen raportoimisessa ja toimittamisessa käytettävän tase-erien sarjaperheen tämänhetkisessä versiossa käytetään arvoa "U" kuvaamaan rahalaitossektoria ml. EKP ja arvoa "M" kuvaamaan rahalaitossektoria pl. EKP. Tammikuun 2003 tietojen raportoinnista alkaen arvo "U" (jota aikaisemmin käytettiin kuvaamaan rahalaitossektoria ml. EKP) poistetaan ja arvo "M" (jota aikaisemmin käytettiin kuvaamaan rahalaitossektoria pl. EKP) määritellään uudelleen tarkoittamaan rahalaitossektoria (ml. EKP).

(8) Valuuttakurssimuutoksiin liittyvien sarjojen ilmoittaminen koskee ainoastaan EKP:tä.

(9) EYVL L 356, 30.12.1998, s. 7.

(10) EYVL L 229, 9.9.2000, s. 34.

(11) Ominaisuudet ovat tilastollisia käsitteitä, jotka antavat käyttäjille täydentäviä koodattuja (kuten yksikkö) ja koodaamattomia (kuten laskentamenetelmä) tietoja vaihdetuista tiedoista. "Pakollisia" ovat ne ominaisuudet, joiden arvot kaikki osapuolet tietävät. "Erityistapauksissa ilmoitettavia" ovat ne ominaisuudet, joille annetaan arvoja ainoastaan, jos tiedonantajalaitos tietää ne (kuten kotimaan sarjoja koskevat indikaattorit) tai jos ne ovat merkityksellisiä (kuten katkokset), ja ominaisuuden arvo voidaan jättää tyhjäksi. Ominaisuuden arvot ilmoitetaan ainoastaan, kun ne vahvistetaan ensi kertaa tai kun niitä muutetaan. Ainoastaan havainnon laatu (observation status) ilmoitetaan jokaisen tiedonsiirron yhteydessä jokaisesta havainnosta.

(12) Ominaisuutta AGG_EQUN ei käytetä sarjaperheen ECB_BSI1 yhteydessä, ja se poistetaan sarjaperheen rakenteen määritelmästä seuraavan päivityksen yhteydessä.

(13) Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa muuttaa ominaisuutta, asianomaiset havainnot on toimitettava samaan aikaan uudelleen. Mikäli tuolloin muutetaan jotain havaintoa koskevia ominaisuuksia, oletusarvot korvaavat olemassa olevat arvot, ellei kansallinen keskuspankki ilmoita asianomaista ominaisuuden arvoa.

(14) Havainnon laatu "M" lähetetään aina yhdessä havainnon arvon "--" kanssa. Ks. lisätiedot 4 kohdasta.

(15) Havainnon laatu "L" lähetetään aina yhdessä havainnon arvon "--" kanssa. Ks. lisätiedot 4 kohdasta.

(16) Havainnon laatu "E" olisi valittava kaikkien sellaisten havaintojen tai tietojaksojen yhteydessä, jotka ovat estimoinnin tulosta ja joita ei voida pitääa normaaliarvoina.

(17) Mikäli (yhden ominaisuuden tai havainnon arvon) korjausta toimitettaessa havainnon laatua ei ilmoiteta yhdessä havainnon arvon kanssa, oletetaan, että arvo "A" pätee muihin kuin puuttuviin tietoihin ja arvo "M" puuttuviin tietoihin.

(18) EYVL L 220, 15.8.2002, s. 67.

(19) Mikäli kansallinen keskuspankki ei teknisistä syistä kykene käyttämään koodin arvoa "L", sen on esitettävä EKP:lle luettelo asianomaisista aikasarjoista kirjallisessa muodossa.

(20) Korkotilastoista, jotka koskevat rahalaitosten soveltamia kotitalouksien ja yritysten talletus-- ja lainakorkoja, 20 päivänä joulukuuta 2002 annettu asetus EKP/2001/18 (EYVL L 10, 12.1.2002, s. 24).

(21) EKP:n taseen osalta valuuttakurssimuutosta koskevat sarjat toimittaa EKP:n laskentaosasto liitteen X mukaisesti.

(22) Arvot, jotka on estimoitu, olisi lähetettävä havainnon laadun (OBS_STATUS) ominaisuudella "E" ja havaintoa koskevalla huomautuksella (OBS_COM), jossa kuvataan estimointimenetelmän yksityiskohtia.

(23) Ei sovelleta nollamääräisiin eriin. Niistä lasketaan erotus.

(24) Määritellään niiden arvojen korjauksiksi, jotka liittyvät kuluvaa viitekuukautta edeltävää kuukautta aiempaan ajanjaksoon.

(25) Euroopan rahainstituutti, Money and Banking Statistics Compilation Guide - Guidance provided to NCBs for the compilation of money and banking statistics for submission to the ECB, huhtikuu 1998.

LIITE XIV

ESTIMOINTIMENETTELYT

Pienten laitosten vapauttaminen

1. Rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetussa asetuksessa EKP/2001/13(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(2), säädetään, että euroalueen raha- ja pankkitilastojen varsinainen tiedonantajien joukko koostuu kaikista alueen rahalaitoksista. Asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa säädetään lisäksi seuraavaa: "Kansalliset keskuspankit voivat myöntää pienille rahalaitoksille poikkeuksia raportointivaatimuksista, jos konsolidoidussa kuukausitaseessa mukana olevien rahalaitosten osuus on vähintään 95 prosenttia kunkin rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion kaikkien rahalaitosten yhteenlasketusta taseesta. Kansalliset keskuspankit tarkistavat tämän ehdon täyttymisen hyvissä ajoin, jotta ne voivat tarvittaessa myöntää tai kumota poikkeuksia kunkin vuoden alusta alkaen". Näin ollen täysimääräisten raportointivaatimusten piiriin kuuluvien rahalaitosten yhteenlasketun taseen on vastattava ainakin 95:tä prosenttia rahalaitossektorin yhteenlasketusta kokonaistaseesta kussakin jäsenvaltiossa.

2. Kun kansalliset keskuspankit päättävät vapauttaa pieniä rahalaitoksia täysimääräisistä raportointivaatimuksista, keskuspankkien tulee kerätä näiltä laitoksilta tiedot taseen loppusummasta ainakin vuosittain, jotta ne voivat seurata, täyttävätkö laitokset, joille vapautus on myönnetty, 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun perusteen. "Yhteenlaskettu tase" määritetään bruttoperusteisesti. Kirjanpitoperiaatteiden eroista johtuvia epäjohdonmukaisuuksia taseen määrittelemisessä Euroopan unionissa ei pidetä tilastollisesti merkitsevinä, ja niiden oletetaan vähenevän vähitellen.

Estimointi muiden kuin täysimääräisesti raportoivien rahalaitosten osalta

3. Jotta varmistettaisiin euroalueen rahalaitosten tasetilastojen laatu, kansalliset keskuspankit estimoivat muiden kuin täysimääräisesti raportoivien laitosten tiedot 100 prosentin kattavuuteen laatiessaan Euroopan keskuspankille ilmoitettavia kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia rahalaitosten tasetietoja.

Estimointia koskevat vähimmäisvaatimukset

4. Kansallinen keskuspankki käyttää estimointimenettelyä 100 prosentin kattavuuteen sillä edellytyksellä, että menettely täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset:

- Puuttuvien erittelyjen osalta (yksittäiset tase-erät, joita pienet rahalaitokset eivät ilmoita) estimaatit johdetaan soveltamalla koko tiedonantajien perusjoukkoon tai pieniä laitoksia tilastollisesti paremmin edustavana pidettävään osajoukkoon perustuvia suhdelukuja.

Mikäli erittelyjä saadaan mutta niiden valmistuminen vie pitempään tai niitä saadaan harvemmin, ilmoitetut tilastotiedot 1) toistetaan väliin jäävän jakson tai jaksojen aikana sellaisinaan, jos ne ovat osoittautuneet riittäviksi, tai 2) niihin sovelletaan asianmukaisia tilastollisia menettelyjä, jos kasvusuuntaus tai kausittaiset vaihtelut sitä edellyttävät (eli jos näiden tapahtumien seurauksena muutoin olisi uusien havaintojen lukeminen mukaan aikasarjoihin siten, että aikasarjoihin olisi tehtävä suuria tarkistuksia ylös- tai alaspäin).

(1) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(2) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

LIITE XV

VARANTOPOHJAA KOSKEVAT TILASTOT

Tietoja koskevat vaatimukset

Yhteenlaskettua varantopohjaa koskevat velkatyypeittäin eritellyt kuukausitilastot lasketaan kuukauden lopun kantatiedoista rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetussa asetuksessa EKP/2001/13(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(2), säädettyjen luokkien mukaisesti. Tilastojen tuottamiseksi tarvittavat tiedot saadaan vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin kuuluvien luottolaitosten kansallisille keskuspankeille toimittamista tiedoista.

Tätä tarkoitusta varten kansalliset keskuspankit ilmoittavat Euroopan keskuspankille (EKP) kuukausittain seuraavat luottolaitoksilta kerätyt tiedot, sellaisina kuin ne on ilmoitettu Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) vähimmäisvarantojärjestelmän yhteydessä:

>TAULUKON PAIKKA>

Velkoja, joiden vastapuolina ovat EKPJ:n vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin kuuluvat muut luottolaitokset, EKP ja rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, ei lasketa varantopohjaan. Jollei luottolaitos pysty toimittamaan tietoja liikkeeseen laskemistaan velkapapereista, joiden maturiteetti on enintään 2 vuotta, tai edellä mainittujen laitosten hallussa olevista rahamarkkinapapereista, se voi soveltaa EKP:n määrittämää vakiovähennystä näiden liikkeeseen laskettujen velkapapereiden kantaan.

Pienten luottolaitosten varantopohjana, jota koskee suppeampi (neljännesvuosittainen) tietojenantovaatimus, käytetään edeltävän vuosineljänneksen lopun tilastotietoja, jotka kansalliset keskuspankit ilmoittavat kolme kertaa kuukausittaisissa raporteissaan EKP:lle.

Tilastointivaatimukset koskevat luottolaitosten kansallisille keskuspankeille EKPJ:n vähimmäisvarantovelvoitteen mukaisesti toimittamia tilastotietoja.

Erät viittaavat luottolaitosten kansallisille keskuspankeille ilmoittamiin kantoihin, joita on käytetty laskettaessa kunkin laitoksen varantopohjaa.

a) Velat, joihin sovelletaan positiivista varantoprosenttia:

a.1) talletukset (yön yli -talletukset, enintään 2 vuoden määräaikaistalletukset ja enintään 2 vuoden irtisanomisehtoiset talletukset) ja

a.2) velkapaperit, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kaksi vuotta.

Luottolaitosten liikkeeseen laskemista siirtokelpoisista arvopapereista EKP:lle ilmoitetut tilastotiedot a.2) vastaavat luottolaitosten kansallisille keskuspankeille ilmoittamaan varantopohjaan sisältyvää todellista kantaa. Tästä johtuen velkapapereista ilmoitettaviin tilastotietoihin a.2) sisältyvät:

- luottolaitosten liikkeeseen laskemien enintään 2 vuoden määräaikaisten velkapapereiden kanta, josta on vähennetty EKP:n määrittämä vakiovähennys niiden luottolaitosten osalta, joiden osalta ei ole ilmoitettu hallussa olevia omia arvopapereita, jolloin on sovellettu makrotason suhdelukua tai

- luottolaitosten liikkeeseen laskemien enintään 2 vuoden määräaikaisten velkapapereiden kanta, jota on korjattu luottolaitosten (ja EKPJ:n) hallussa olevien enintään 2 vuoden määräaikaisten velkapapereiden todellisella kannalla niiden luottolaitosten osalta, jotka ovat ilmoittaneet nämä tiedot.

b) Velat, joihin sovelletaan nollavarantoprosenttia:

b.1) talletukset (yli 2 vuoden määräaikaistalletukset ja yli 2 vuoden irtisanomisehtoiset talletukset),

b.2) takaisinostosopimukset eli repot,

b.3) velkapaperit, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli kaksi vuotta.

Kantaan, joka ilmoitetaan kohdassa "velkapaperit, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli kaksi vuotta" sisältyvät myös varantovelvoitteen piiriin kuuluvien muiden luottolaitosten, EKP:n ja rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien hallussa olevat velkapaperikannat.

c) Vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin kuuluvien luottolaitosten soveltama kiinteämääräinen vähennys

Koodirakenne

Varantopohjaa koskevien tilastojen siirtämiseksi EKP:lle on määritetty koodeja, jotka täydentävät liitteessä XIII kuvattuja koodeja.

a) Tiedonantajasektori ilmoitetaan käyttämällä koodiluettelon CL_BS_REP_SECTOR koodia "R", kun luottolaitos kuuluu vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin(3).

b) Asianomaisen vastapuolen sektori sisältää kaikki "muut rahalaitokset", jotka eivät ole vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin kuuluvia luottolaitoksia(4), kaikki "muut kuin rahalaitokset" (julkisyhteisöt ja muut kotimaiset talousyksiköt) ja ulkomaat. Koodiluettelon CL_BS_COUNT_SECTOR koodia "3000" käytetään kuvaamaan tätä taseen vastapuolen sektoria.

c) Vastapuolen aluetta ei tarvitse eritellä maantieteellisesti. Siksi tässä kohdin käytetään koodiluettelon CL_COUNT_AREA koodia "A1", "maailma".

d) Koodiluettelossa CL_BS_ITEM on kolme koodia, jotka on määritetty erityisesti varantopohjatilastoja koskevien tase-erien raportointia varten mutta joita ei käytetä tase-erätilastoissa eikä kiinteämääräisessä vähennyksessä. Käytettävät koodit ovat koodi "L2A", joka tarkoittaa "määräaikaistalletuksia ja irtisanomisehtoisia talletuksia", koodi "L2B", joka tarkoittaa "yön yli -talletuksia, määräaikaistalletuksia ja irtisanomisehtoisia talletuksia", ja koodi "LSA", joka tarkoittaa "vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin kuuluvien luottolaitosten soveltamaa kiinteämääräistä vähennystä".

e) Valuuttakohtaista erittelyä ei tarvita, joten tässä käytetään koodiluettelon CL_CURRENCY koodia "Z01" (kaikki valuutat yhteensä).

f) Tilastotiedot ilmoitetaan euroina, joten käytetään koodiluettelon CL_SERIES_DENOM koodia "E".

Varantopohjatilastoja varten ilmoitettavat tilastosarjat ilmenevät lisäyksessä olevista taulukoista VV/1 ja VV/2.

Tietojen toimittamisen säännöllisyys

Varantopohjatilastot sisältävät kuusi luottolaitoksia koskevaa aikasarjaa, jotka liittyvät EKP:lle kuukausittain toimitettaviin kuukauden lopun kantatietoihin. Tiedot on toimitettava elektronisen "E9"-verkon välityksellä viimeistään 17. pankkipäivänä sen kuukauden päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Pienet luottolaitokset (jotka on vapautettu täysimääräisestä kuukausittaisesta tietojenantovelvollisuudesta) ilmoittavat suppeammin eritellyt tiedot kansallisille keskuspankeille neljännesvuosittain. Näiden pienten luottolaitosten yhteydessä käytetään yksinkertaistettua varantopohjatilastointia, jossa on kolme (kuukauden pituista) varannon pitoajanjaksoa, ja kansalliset keskuspankit sisällyttävät pienten luottolaitosten tilastotiedot ilmoittamiinsa tietoihin raportointiaikataulunsa mukaisesti(5).

Korjausten ilmoittaminen

Tiedonantajalaitokset saavat korjata varantopohjatilastoja ja tietyn pitoajanjakson varantovaatimuksia vain ennen pitoajanjakson alkamiskuukautta seuraavan kuukauden 14. kalenteripäivää(6).

Korjaukset, joita tiedonantajalaitokset tekevät varantopohjaan tai varantovaatimuksiin pitoajanjakson alkamiskuukautta seuraavan kuukauden 14. päivän jälkeen (myöhästyneet korjaukset) eivät saa olla niin suuria, että ne muuttavat varantopohjaa ja varantovaatimuksia koskevia tilastoja.

(1) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(2) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

(3) Tässä käytettävä tiedonantajasektori on pienempi kuin muiden rahalaitosten sektori, koska siinä eivät ole mukana ne muut rahalaitokset, jotka eivät kuulu vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin.

(4) Euroalueen vastapuolen sektoriin ei sisällytetä kansallisia keskuspankkeja, EKP:ia eikä vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin kuuluvia luottolaitoksia.

(5) Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kuukausittain toimitettavissa tiedoissa pienten luottolaitosten neljännesvuosittaiset varantopohjatiedot myös julkaisukertaa seuraavien kolmen tiedonsiirron yhteydessä.

(6) Tai edeltävänä kansallisen keskuspankin pankkipäivänä, jollei kuukauden 14. kalenteripäivä ole kansallisen keskuspankin pankkipäivä. "Kansallisen keskuspankin pankkipäivällä" tarkoitetaan mitä tahansa päivää, jona tietty rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion kansallinen keskuspankki on avoinna EKPJ:n rahapoliittisten operaatioiden toteuttamista varten.

Lisäys

TAULUKKO VV/1

Kuukausittaisten tase-erätietojen sarja-avain varantopohjaa koskevia tilastoja varten

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO VV/2

Kuukausittaisten tase-erätietojen sarja-avaimet valvontaa varten

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE XVI

EUROALUEEN LAAJUISTEN MAKROTASON SUHDELUKUJEN LASKEMISEEN TARVITTAVAT TIEDOT

Tietoja koskevat vaatimukset

Yksittäisten tiedonantajarahalaitosten kansallisille keskuspankeille toimittamien taseiden perusteella kansalliset keskuspankit voivat saada tietoja vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin kuuluvien luottolaitosten yhteenlasketusta taseesta (rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annettu asetus EKP/2001/13(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(2)).

Euroalueen laajuisen makrotason suhdeluvun laskemista varten kansalliset keskuspankit ilmoittavat Euroopan keskuspankille (EKP) kuukausittain seuraavat kuukauden lopun tilastot:

- luottolaitosten liikkeeseen laskemien "alkuperäiseltä maturiteetiltaan enintään kahden vuoden velkapapereiden" kantatiedot ja

- luottolaitosten hallussa olevat, kotimaisten tai muiden euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemat "muut arvopaperit kuin osakkeet, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kaksi vuotta".

Pienten (eli täysimääräisestä kuukausittaisesta tietojenantovelvollisuudesta vapautettujen) luottolaitosten yhteydessä käytetään soveltuvin osin liitteessä XIV kuvattuja estimointimenettelyjä.

Koodirakenne

Aikasarjojen siirtämisessä EKP:lle käytettävä koodirakenne noudattelee liitteessä XIII määritettyä rakennetta, jota käytetään tase-erätietojen välittämiseen. Kolmen aikasarjan määrittämiseksi käytetään seuraavia koodeja.

a) Ilmoitettavien kolmen aikasarjan tiedot antava sektori on "vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin kuuluvat luottolaitokset", joka koodataan koodiluettelon CL_BS_REP_SECTOR arvolla "R".

b) "Liikkeeseen lasketut velkapaperit, joiden maturiteetti on enintään kaksi vuotta" ja "muut arvopaperit kuin osakkeet, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kaksi vuotta" eritellään maturiteetin mukaan koodiluettelon CL_BS_MATURITY_ORIG koodilla "L".

c) Jotta tilastot ovat yhdenmukaiset tase-eräraportointia varten vahvistettujen sarja-avaimien kanssa, vastaavaa-puolen erä ilmoitetaan erikseen kotimaisten ja muiden euroalueen vastapuolten alueiden osalta. Tähän voidaan käyttää koodiluettelon CL_COUNT_AREA koodeja "U6" ja "U5".

Vastattavaa-puolen erä ilmoitetaan erittelemättä vastapuolen aluetta, ja koodina käytetään arvoa "A1" eli "maailma".

d) Erittelyä valuutoittain ei vaadita, ja tästä syystä käytetään koodiluettelon CL_CURRENCY koodia "Z01" eli "kaikki valuutat yhteensä".

e) Tiedot ilmoitetaan euroina käyttämällä koodiluettelon CL_SERIES_DENOM koodia "E".

Lisäyksessä olevassa taulukossa Luottolaitokset / makrotason suhdeluku esitetään ilmoitettavat kolme aikasarjaa.

Tietojen toimittamisen säännöllisyys

Luottolaitosten kolme aikasarjaa, jotka kuvaavat kuukauden lopun kantatietoja, toimitetaan EKP:lle kuukausittain tilastojaksoa seuraavan kuukauden viimeisenä pankkipäivänä ennen pankkiajan päättymistä.

Tilastosarjat on toimitettava, vaikka niissä mainittuja tase-eriä ei sovellettaisikaan kyseisessä jäsenvaltiossa, jotta osana konsolidoitua tasetta ilmoitetut erät voidaan käsitellä yhdenmukaisesti(3).

(1) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(2) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

(3) Liitteessä XIII kuvataan, kuinka ilmoitetaan asianmukaisesti ne tase-erät, joita jäsenvaltiossa ei sovelleta.

Lisäsys

TAULUKKO

Luottol/makrotason suhdeluku

Kuukausittaisten tase-erätietojen sarja-avaimet. Makrotason suhdeluvun laskemiseen tarvittavat tiedot.

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE XVII

RAHALAITOSLUETTELO

OHJEET PÄIVITYSTEN ILMOITTAMISTA VARTEN

Johdanto

1. Näissä ohjeissa annetaan tiedot rahalaitosluettelon kokoamisesta, tehtävistä tarkistuksista ja jakelusta. Rahalaitosluetteloon kootaan laitokset, jotka kuvaavat kansallisia rahalaitossektoreita Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioissa.

Rahalaitosluetteloon tehtävät satunnaiset päivitykset

2. Satunnaiset päivitykset ovat pakollisia, ja ne tehdään, mikäli rahalaitossektorilla tapahtuu muutoksia eli jos jokin laitos tulee rahalaitossektorille ("tulija") tai olemassa oleva rahalaitos poistuu rahalaitossektorilta ("poistuja").

3. Satunnaiset päivitykset ovat pakollisia myös silloin, kun olemassa olevien rahalaitosten ominaisuudet muuttuvat.

4. Laitos voi tulla rahalaitossektorille jostain seuraavista neljästä syystä:

- rahalaitos perustetaan sulautuman seurauksena,

- uusia oikeushenkilöitä perustetaan olemassa olevan rahalaitoksen jakautumisen seurauksena,

- perustetaan uusi rahalaitos,

- aikaisemman muun kuin rahalaitoksen asema muuttuu sillä tavoin, että siitä tulee rahalaitos.

5. Laitos voi poistua rahalaitossektorilta jostain seuraavista viidestä syystä:

- rahalaitos on mukana sulautumassa,

- toinen laitos ostaa rahalaitoksen,

- rahalaitos jakautuu erillisiksi oikeushenkilöiksi,

- rahalaitoksen asema muuttuu sillä tavoin, että siitä tulee muu kuin rahalaitos,

- rahalaitoksen toiminta lopetetaan.

6. Rahalaitossektorin satunnaisten päivitysten ilmoittaminen on pakollista, jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus rahapoliittisiin operaatioihin hyväksyttävien vastapuolten (jäljempänä MPEC) kanssa ja Euroopan keskuspankin (EKP) verkkosivuilla kuukausittain julkaistavaa rahalaitosluetteloa varten.

7. Kun ilmoitetaan uudesta laitoksesta tai laitosta koskevien tietojen muuttamisesta, kaikkia pakollisia muuttujia koskevat tiedot on täytettävä.

8. Kun ilmoitetaan rahalaitossektorilta poistuvasta laitoksesta (joka ei ole osallisena sulautumassa), vähintään seuraavat tiedot on ilmoitettava: pyynnön tyyppi (eli poista) ja rahalaitoksen tunnistekoodi (eli muuttuja "mfi_id").

Rahalaitosten tunnisteiden ottaminen uudelleen käyttöön

9. Kansalliset keskuspankit eivät saa antaa poistettujen rahalaitosten tunnistekoodeja uusille rahalaitoksille.

10. Mikäli tämä ei ole vältettävissä, noudatetaan seuraavaa menettelyä:

i) Uudelleen käyttöön otettua tunnistetta koskeva päivitys toimitetaan N13-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä. Koska tunnisteiden ottaminen uudelleen käyttöön ei läpäise oikeellisuustarkistusta, kansalliselle keskuspankille ilmoitetaan vahvistuksessa, että päivitys on hylätty. Päivitykseen liittyvät tiedot pysyvät kuitenkin erillisessä tiedostossa;

ii) Samaan aikaan edellä mainitun tiedonsiirron kanssa EKP:lle lähetetään selvitys rahalaitostunnisteen ottamisesta uudelleen käyttöön N13 Cebamail-järjestelmän kautta; otsikkona on ilmoitettava "MFI reallocation". Selvityksessä on esitettävä yksityiskohtaisesti uudelleen käyttöön ottamisen syyt ja ilmoitettava toimitetun tiedoston IREF-numero;

iii) Mikäli EKP hyväksyy selvityksen, se tekee päivityksen manuaalisesti ja toimittaa kansalliselle keskuspankille vahvistuksen Cebamailin välityksellä;

iv) Mikäli selvitystä ei pidetä hyväksyttävänä, päivitystä ei tehdä rahalaitostiedostoon; EKP lähettää kansalliselle keskuspankille Cebamailin välityksellä víestin, jossa se esittää hylkäämisen syyt;

v) Mikäli Cebamail ei ole käytettävissä, selvitys on lähetettävä normaaliin sähköpostiosoitteeseen (viestin otsikkona "MFI re-allocation"), jota käytetään lähetettäessä rahalaitoksiin liittyviä tiedusteluja EKP:lle: mfi.hotline@ecb.int. EKP on kansallisten keskuspankkien kanssa sähköpostiyhteydessä edellä (iii) ja (iv) kohdassa kuvattujen menettelyjen osalta.

Toimitettavat muuttujat

11. Alla olevassa taulukossa kuvataan muuttujat, joita kerätään rahalaitosluetteloa varten, ja mainitaan, ovatko ne pakollisia vai eivät. Ks. jäljempänä jaksosta "Oikeellisuustarkistukset" yksityiskohtaisempia tietoja kustakin muuttujasta. Huomaa, että mikäli ei nimenomaisesti ole todettu toisin, käsitteellä "sulautumiset" tarkoitetaan kotimaisia sulautumisia.

>TAULUKON PAIKKA>

Sulautumispyynnöt

12. Jäljempänä esitetään useita esimerkkejä muuttujista, joita on käytettävä sekä kotimaisia että rajat ylittäviä rahalaitoksen ja toisen rahalaitoksen tai -laitosten/muun kuin rahalaitoksen tai muiden kuin rahalaitosten välisiä sulautumisia ilmoitettaessa. Myös sellaiset tilanteet ilmoitetaan, joissa sulautumisen lakiin perustuvien vaikutusten päivämäärät ovat samat tai eivät ole samat. On huomattava, että jäljempänä kuvattavat tilanteet ovat esimerkkejä eivätkä tyhjentävä luettelo kaikista mahdollisista sulautumisvaihtoehdoista. Lisäksi kunkin tilanteen osalta yksilöity seuraus on vain yksi monista kyseisen tyyppisen sulautumisen mahdollisista tuloksista.

13. XML-raportointivaatimuksia koskevia ohjeita esitetään asiakirjassa "Exchange Specification for the N13 Phase II Data Exchange System" (ks. jäljempänä jakso "Lisätietoja").

>TAULUKON PAIKKA>

Tietojen lähetystiheys

14. Satunnaiset päivitykset lähetetään EKP:lle heti kun rahalaitossektorin muutokset ovat tapahtuneet.

Lähetysväline ja tiedostomuoto

15. Satunnaiset päivitykset lähetetään XML-muodossa N13-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä.

16. Mikäli N13-tiedonsiirtojärjestelmä ei toimi, tiedot lähetään XML-muodossa N13 Cebamailin välityksellä.

17. Ks. yksityiskohdat N13 -tiedonsiirtojärjestelmän käytöstä rahalaitospäivitysten ilmoittamiseen asiakirjasta "Exchange Specification for the N13 Phase II Data Exchange System" (ks. jäljempänä jakso "Lisätietoja").

Oikeellisuustarkistukset

Seuraavat tietojen oikeellisuustarkistukset tehdään ennen rahalaitospäivitysten toimittamista EKP:lle. Kaikki EKP:n vastaanottamat päivitykset, jotka läpäisevät oikeellisuustarkistukset, tallennetaan automaattisesti rahalaitostietokantaan.

Yleistä

i) Kaikki pakolliset muuttujat täytetään.

ii) Muuttujan "object_request" arvo on yksi seuraavista neljästä ennalta määritetystä tyypistä:

- "mfi_req_new" (osoittaa, että annetaan tietoja uudesta rahalaitoksesta),

- "mfi_req_mod" (osoittaa, että annetaan tietoja olemassa olevan rahalaitoksen muutoksista),

- "mfi_req_del" (osoittaa, että annetaan tietoja poistettavasta olemassa olevasta rahalaitoksesta),

- "mfi_req_merger" (osoittaa, että annetaan tietoja sulautumiseen osallistuvista laitoksista).

Tunnistekoodi

iii) Muuttuja "mfi_id" koostuu kahdesta erillisestä osasta, "host"-muuttujasta ja "id"-muuttujasta. Näiden kahden osan arvot yhdessä varmistavat sen, että "mfi_id" koskee yksinomaan kyseistä rahalaitosta. Muuttuja "mfi_id" on rahalaitostietokannan tärkein avain.

iv) Rahalaitoksen "host"-muuttujan arvo (kun se on osana muuttujaa "mfi_id") voi olla vain kahden merkin pituinen EU:n ISO-maakoodi.

v) Aikaisemmin käytettyä tunnistekoodia ei saa antaa uudelle rahalaitokselle. (Ks. poikkeustilanteissa edellä kohta "Rahalaitosten tunnisteiden ottaminen uudelleen käyttöön").

vi) Johdonmukaisuuden varmistamiseksi käytetään samoja tunnistekoodeja kuin ne, jotka julkaistaan kuukausittain EKP:n verkkosivujen rahalaitosluettelossa.

vii) Kun ilmoitetaan "mfi_id" -koodin muutos, on ensin toimitettava pyyntö olemassa olevan "vanhalla" koodilla olevan rahalaitoksen poistamisesta; tämän jälkeen lähetetään toinen pyyntö "uuden" rahalaitoksen perustamisesta uudella "mfi_id" -koodilla.

viii) Jos muuttuja "mfi_id" on epätäydellinen, virheellinen tai puuttuu, koko pyyntö hylätään.

Nimi

ix) Laitoksen täydellinen kansallisessa keskuspankissa rekisteröity nimi.

x) Sisältä nimen yritystunnuksen, esim. Plc, Ltd, Spa jne. Yritystunnus on johdonmukaisesti ilmoitettava kaikkien nimien osalta, kun se on olemassa.

xi) Käytetään kansallisia kirjaimistoja. Kreikassa on käytettävä roomalaisia aakkosia.

xii) Aksenttien yhteydessä käytetään pienaakkosia.

xiii) Käytetään mahdollisuuksien mukaan pienaakkosia.

xiv) Mikäli muuttuja "nimi" on epätäydellinen, virheellinen tai puuttuu, koko pyyntö hylätään.

Osoite

xv) Täytetään ainakin yksi seuraavista osoitemuuttujista: "postal_address", "postal_box" tai "postal_code". Neljäs osoitemuuttuja, "city", on pakollinen.

xvi) Muuttujan "postal_address" yhteydessä ilmoitetaan laitoksen sijaintipaikan kadun nimi ja numero. Käytetään kansallisia kirjaimistoja. Kreikassa on käytettävä roomalaisia aakkosia.

xvii) Muuttujan "postal_box" yhteydessä käytetään kansallisia postilokeronumerokäytäntöjä. Postilokeroa tarkoittavaa tekstiä ei pidä lisätä aakkosnumeerisina merkkeinä ilmoitettavien "postal_box" -numeroiden eteen.

xviii) Muuttujan "postal_code" yhteydessä ilmoitetaan laitoksen sijaintipaikan postinumero. Käytetään kansallisia postinumerokäytäntöjä. Muuttuja "postal_code" voi olla aakkosnumeerinen.

xix) Mikäli muuttujien "address" ryhmä on epätäydellinen, virheellinen tai puuttuu, koko pyyntö hylätään.

Kaupunki

xx) Muuttujan "city" yhteydessä ilmoitetaan sijaintipaikan kaupunki. Käytetään kansallisia kirjaimistoja. Kreikassa on käytettävä roomalaisia aakkosia. Mahdollisuuksien mukaan käytetään pienaakkosia.

xxi) Mikäli muuttuja "city" on epätäydellinen, virheellinen tai puuttuu, koko pyyntö hylätään.

Ryhmä

xxii) Muuttujan "category" yhteydessä ilmoitetaan rahalaitoksen tyyppi neljän ennalta määritetyn arvon mukaisesti: "keskuspankki", "luottolaitos", "rahamarkkinarahasto" tai "muu laitos". Käytetään pienaakkosia paitsi sananaluissa, joissa käytetään suuraakkosia.

xxiii) Mikäli muuttuja "category" on epätäydellinen, virheellinen tai puuttuu, koko pyyntö hylätään.

Raportointi

xxiv) Muuttujan "report" osalta ilmoitetaan, sovelletaanko rahalaitokseen täysimääräisiä raportointivaatimuksia ("true") vai kuuluuko se pieniin rahalaitoksiin ("false"). Vain jompikumpi näistä kahdesta ennalta määritetystä arvosta hyväksytään.

xxv) Mikäli muuttuja "report" on epätäydellinen, virheellinen tai puuttuu, koko pyyntö hylätään.

Järjestys

xxvi) Muuttujan "order_r" osalta ilmoitetaan rahalaitosluettelon haluttu järjestys, mikäli englanninkielistä aakkosjärjestystä ei sovelleta. Anna kullekin rahalaitokselle numeerinen arvo nousevassa numerojärjestyksessä.

xxvii) Muuttuja "order_r" ei ole pakollinen. Mikäli muuttuja on epätäydellinen tai puuttuu (ja kaikki muut oikeellisuustarkistukset läpäistään), pyyntö tallennetaan rahalaitostietokantaan.

Ulkomaisen sivukonttorin tarkistukset

xxviii) Muuttujalle "head_of_branch" on annettava arvo, mikäli rahalaitos on ulkomainen sivukonttori.

xxix) Muuttujan "head_of_branch" osalta ilmoitetaan pääkonttorin tyyppi seuraavien kolmen ennalta määritetyn muuttujan mukaisesti: "non_eu_head", "eu_non_mfi_head" tai "eu_mfi_head".

xxx) Mikäli muuttujana "head_of_branch" on "non_eu_head" (EU:n ulkopuolella sijaitseva pääkonttori), ilmoitetaan pääkonttorin "host" ja nimi.

xxxi) Mikäli muuttujana "head_of_branch" on "eu_non_mfi_head" (EU:ssa sijaitseva pääkonttori, joka ei ole rahalaitos), ilmoitetaan pääkonttorin "host", nimi ja "id". Tällaisen non_mfi:n "id" voi olla joko "OFI" (muu rahoituslaitos) tai kahden merkin pituinen ISO-maakoodi, jota seuraa loppuliite, joka tarkoittaa asianmukaista EKT 95:n(1) sektoriluokitusta.

xxxii) Mikäli muuttuja "head_of_branch" on "eu_mfi_head" (rahalaitos), ilmoitetaan pääkonttorin "host" ja "id". Ks. parhaiten ajan tasalla olevat rahalaitosten id-tiedot EKP:n verkkosivuilla saatavilla olevasta viimeisimmän kuukauden rahalaitosluettelosta.

xxxiii) Mikäli muuttuja "head_of_branch" on "eu_mfi_head" (rahalaitos), pääkonttorin nimeä ei ilmoiteta. Osana EKP:n oikeellisuustarkistusjärjestelmää on kaikkien EU:ssa sijaitsevien ulkomaisten sivukonttoreiden pääkonttoreiden nimien automaattinen päivitys, missä yhteydessä annetaan pääkonttorin "id". Tämä tapahtuu koko rahalaitostietokannan osalta joka kerta kun rahalaitos ilmoitetaan ja muuttujassa "nimi" tapahtuu muutos.

xxxiv) Mikäli jotain edellä esitetyistä oikeellisuustarkistuksista (xii-xvii) ei läpäistä, koko pyyntö hylätään.

xxxv) Epäjohdonmukaiset pääkonttoria koskevat tiedot otetaan EKP:n rahalaitostietokantaan kahdessa tapauksessa:

- mikäli muuttuja "head_of_branch" on "eu_mfi_head" mutta pääkonttorin "id" ei vastaa EKP:n rahalaitostietokannassa olevaa, pyyntö täytetään tästä huolimatta. Pääkonttorin nimeä ei kuitenkaan oteta EKP:n rahalaitostietokantaan,

- mikäli lähetetään rahalaitoksen tunnistekoodin muutospyyntö, on mahdollista, että toisissa jäsenvaltioissa sijaitsevia kyseisen rahalaitoksen ulkomaisia sivukonttoreita koskevat tiedot eivät ole enää johdonmukaisia.

xxxvi) Tämän epätarkkuuden lieventämiseksi EKP lähettää useita kertoja vuodessa kaikille tai tietyille kansallisille keskuspankeille luettelon epäjohdonmukaisista pääkonttoreita koskevista tiedoista tarkistuksia varten.

Sulautumisia koskevat tarkistukset

xxxvii) Muuttuja "mfi_req_merger" on pakollinen, kun ilmoitetaan kotimaisia tai rajat ylittäviä sulautumisia.

xxxviii) Muuttuja "submerger" on pakollinen. Jokainen ryhmä (eli kaksi tai useampaa laitosta), joilla sulautumisen lakiin perustuvien vaikutusten päivämäärä ("date") on sama, ilmoitetaan erillisenä alasulautumisena ("submerger").

xxxix) Mikäli muuttuja "submerger" määrittään, muuttujan "date" arvo annetaan. Muuttujan "date" ilmoittaminen on pakollista.

xl) Ainakin yhden sulautumiseen osallistuvan laitoksen pitäisi olla rahalaitos (ei siis ole mahdollista ilmoittaa pelkästään muiden kuin rahalaitosten välisiä sulautumisia).

xli) Mikäli rahalaitoksen ominaisuudet eivät muutu sulautumisen seurauksena, tämä rahalaitos pitäisi ilmoittaa muutoksena (eli "mfi_req_mod"). Tällä pyritään varmistamaan, että kaikki sulautumiseen osallistuvat rahalaitokset ilmoitetaan.

xlii) Muuttuja "involved_mfi" on pakollinen vain rajat ylittäviä sulautumisia ilmoitettaessa (eli muuttuja "involved_mfi" sisältää tiedot toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevasta laitoksesta).

xliii) Mikäli laitos määritetään muuttujalla "involved_mfi", muuttuja "mfi_ref" ilmoitetaan.

xliv) Muuttuja "mfi_ref" on kaksiosainen: "mfi_id" (joka sisältää laitoksen "hostin" ja "id:n") ja "name".

xlv) Rajat ylittäviä sulautumisia koskevia tietoja ei tallenneta EKP:n rahalaitostietokantaan, elleivät kaikki mukana olevat jäsenvaltiot ole ilmoittaneet täydellisiä sulautumista koskevia pyyntöjä ja ellei niitä ole tarkistettu.

xlvi) Mikäli laitos määritetään muuttujalla "involved_non_mfi", ilmoitetaan "non_mfi_id" ja "name".

xlvii) Muuttujan "involved_non_mfi" "non_mfi_id" koostuu kahdesta osasta: "host" ja "id", ja sen pituus on viisi merkkiä. Sen "host" on kahden merkin pituinen ISO-maakoodi. Sen "id" on kolmen merkin pituinen ja sillä tarkoitetan EKT 95:n asianmukaista sektoriluokitusta.

xlviii) Mikäli jotain edellä mainituista oikeellisuustarkistuksista (xx - xxx) ei läpäistä, koko pyyntö hylätään.

Rahalaitostietokannan ja MPEC-tietokannan ristiintarkistus

18. Mikäli tarvitaan rahalaitostietokannan ja MPEC-tietokannan tietojen ristiintarkistusta, lisää ristiintarkistusmerkki tiedostoon, joka toimitetaan N13-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä.

19. Ristiintarkistus tehdään kaikille lähettäjältä saaduille rahalaitos- ja MPEC-tiedoille, eikä yksinomaan tiedoille, jotka sisältyvät merkittyyn tiedostoon. Tulokset palautetaan välittömästi vahvistuksella. Ristiintarkistusmerkkiä käytetään seuraavalla tavalla:

- kun rahalaitos- ja MPEC-tiedot voidaan koordinoida asianomaisten liiketoiminnan alojen välillä, ristiintarkistuspyyntö sisällytetään ainoastaan vastaavan rahalaitosta tai MPEC:tä koskevan pyynnön jälkimmäiseen tiedostoon,

- mikäli koordinointi ei ole järkevää, päivän lopussa lähetetään uusi viesti, johon sisältyy ainoastaan ristiintarkistustunniste. Tämän viestin voi lähettää toinen tai kumpikin rahalaitos- tai MPEC-liiketoiminnan alueista,

- mikäli ristiintarkistusta ei pyydetä välittömästi rahalaitos-MPEC-yhteensopivuutta varten, tiedostoon ei lisätä merkkiä,

- mikäli tarkistus pyydetään tehtäväksi myöhemmin samana päivänä, tiedot toimitetaan ilman ristiintarkistusmerkkiä. Myöhemmin lähetetään tyhjä tiedosto, jossa on ristiintarkistusmerkki. Koska tässä tapauksessa tyhjässä tiedostossa ei ole tarkistettavia tietoja, yhdenmukaisuustarkistus suoritetaan heti,

- vahvistus sisältää ainoastaan lähettäjän rahalaitos- ja MPEC-tiedostojen välisen yhdenmukaisuustarkistuksen tuloksen.

20. Rahalaitos-MPEC-ristiintarkistus antaa ainoastaan varoituksen. Mikäli ristiintarkistus epäonnistuu, pyyntö täytetään siis tästä huolimatta EKP:n rahalaitostietokannassa. Huomaa kuitenkin, että epäjohdonmukaisia rahalaitos-MPEC-tietoja ei julkaista EKP:n verkkosivuilla kunkin kuukauden lopussa.

Virheiden käsittely

21. Kun rahalaitospäivityksiä sisältävä tiedosto vastaanotetaan, lähettäjälle toimitetaan välittömästi vahvistus. Vahvistuksia on kahdentyyppisiä:

i) tallennusvahvistus: tämä sisältää yhteenvedon rahalaitospäivityksiä koskevista tiedoista, jotka on käsitelty ja tallennettu onnistuneesti rahalaitostiedostoon;

ii) virhevahvistus: tämä sisältää yksityiskohtaista tietoa rahalaitospäivityksistä ja oikeellisuustarkistuksista, joita ei ole läpäisty. Ks. yksityiskohtaiset tiedot siitä, johtaako oikeellisuustarkistuksen läpäisemättä jääminen koko pyynnön hylkäämiseen vai pyynnön tallentamiseen varoitusmerkillä, edellä kohdasta "Oikeellisuustarkistukset".

22. Kun virhevahvistus on saatu, on ryhdyttävä heti toimenpiteisiin korjattujen tietojen toimittamiseksi. Mikäli oikea tieto riippuu päivityksistä, joita muut jäsenvaltiot ovat lähettäneet viimeisen kuukauden aikana (eli jotka eivät ole saatavilla EKP:n verkkosivuilla), on otettava yhteys EKP:hen N13 Cebamailin kautta ja yksilöitävä tarvittavat tiedot.

Vuosittainen laadunvalvonta

23. Tämän pakollisen vuosittaisen valvonnan tarkoituksena on tarkistaa perusteellisesti EKP:ssa oleva rahalaitosluettelo siten, että keskitytään erityisesti ulkomaisten sivukonttoreiden tarkistamiseen.

24. Valvonta pyritään ajoittamaan siten, että varmistetaan se, että EKP:n verkkosivuilla ja myöhemmin painettuina julkaistavat vuoden lopun päivitetyt rahalaitossektorin tiedot ovat mahdollisimman tarkat ja ajan tasalla.

25. Kansalliset keskuspankit noudattavat jäljempänä esitettyjä ohjeita toteuttaakseen standardien mukaisen päivitysmenettelyn oikeaan aikaan ja täsmällisesti ja varmistaakseen sen, että tietoa käsitellään kattavasti ja tehokkaasti sekä kansallisissa keskuspankeissa että EKP:ssä.

Yleiset menettelytavat

i) Kukin kansallinen keskuspankki lähettää yhden Excel-tiedoston, johon sisältyy neljä laskenta-arkkia (raportit 1-4), joista yksi on tyhjä. Nämä lähetetään EKP:sta Cebamailin välityksellä ja päivätään lokakuun viimeisenä pankkipäivänä pankkipäivän päättyessä (aika "T").

ii) Huomaa, että "T" tarkoittaa työpäiviä.

iii) Raportit ja suoritettavat tarkistukset yksilöidään seuraavassa.

Raportti 1: Kansallinen rahalaitosluettelo

Tämä on maakohtainen (kansallinen) rahalaitosluettelo, sellaisena kuin se on EKP:n tietokannassa, jota kansallisten keskuspankkien on verrattava omiin kansallisiin rahalaitosluetteloihinsa.

- Jokainen tähän raporttiin sisältyvä laitos, jonka tiedot ovat oikein, merkitään rastilla sarakkeeseen "Huomautukset".

- Mikäli nämä kaksi luetteloa poikkeavat jollain tavoin toisistaan, tämä yksilöidään asianmukaisesti sarakkeeseen "Huomautukset". On ilmoitettava tarkasti, mikä ero on, eli mitä muutosta pyydetään (mitä ominaisuutta muutetaan ja mikä arvon pitäisi olla) tai mikä merkintä pitäisi hylätä (yksilöidään syy) jne. Lisäksi on ilmoitettava, mikäli tätä merkintää koskeva korjaus lähetetään/on lähetetty N13-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä, ja mainittava IREF-numero sarakkeessa "IREF".

- Mikäli merkintä puuttuu, kaikki merkintää koskevat yksityiskohdat lisätään raporttiin 1 (eli lisämerkintänä). Yksilöi sarakkeessa "Huomautukset", että kyseessä on uusi merkintä ("new record") (yksilöidään syy). Lisäksi on ilmoitettava, mikäli tätä merkintää koskeva korjaus lähetetään/on lähetetty N13-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä, ja ilmoita IREF-numero sarakkeessa, jonka otsikkona on "IREF".

Raportti 2: Luettelo kansallisen keskuspankin kotimaassa sijaitsevista ulkomaisista sivukonttoreista

Kansallisten keskuspankkien on varmistettava, että niiden kotimaassa sijaitsevien rahalaitosten ulkomaisia sivukonttoreita koskevat tiedot ovat täydelliset, täsmälliset ja ajan tasalla.

- Jokainen tähän raporttiin sisältyvä laitos, jonka tiedot ovat oikein, merkitään rastilla sarakkeeseen "Huomautukset".

- Mikäli tehdään muutoksia, ne yksilöidään asianmukaisesti sarakkeessa "Huomautukset". On ilmoitettava tarkasti, mikä ero on, eli mitä muutosta pyydetään (mitä ominaisuutta muutetaan ja mikä arvon pitäisi olla) tai mikä merkintä pitäisi hylätä (yksilöidään syy) jne. Lisäksi on ilmoitettava, mikäli tätä merkintää koskeva korjaus lähetetään/on lähetetty N13-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä, ja mainittava IREF-numero sarakkeessa "IREF".

- Mikäli ulkomainen sivukonttori puuttuu, kaikki merkintää koskevat yksityiskohdat lisätään raporttiin 2 (eli lisämerkintänä). Yksilöi sarakkeessa "Huomautukset", että kyseessä on uusi merkintä ("new record") (yksilöidään syy). Lisäksi on ilmoitettava, mikäli tätä merkintää koskeva korjaus lähetetään/on lähetetty N13-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä, ja mainittava IREF-numero sarakkeessa "IREF".

Raportti 3: Luettelo ulkomaisista sivukonttoreista, joiden pääkonttorin muut kansalliset keskuspankit ovat ilmoittaneeet tietyn kansallisen keskuspankin kotimaassa sijaitsevaksi

Tämän tarkoituksena on rahalaitossektorin ristiintarkistus rahalaitosten ulkomaisten sivukonttoreiden kattavuuden osalta. Kansalliset keskuspankit varmistavat tarkistuksillaan sen, että toiset kansalliset keskuspankit ovat ilmoittaneet kaikki niiden muissa EU-maissa sijaitsevat ulkomaiset sivukonttorit.

- Jokainen tähän raporttiin sisältyvä laitos, jonka tiedot ovat oikein, merkitään rastilla sarakkeeseen "Huomautukset".

- Mikäli tehdään muutoksia, ne yksilöidään asianmukaisesti sarakkeessa "Huomautukset". On ilmoitettava tarkasti, mikä ero on, eli mitä muutosta pyydetään (mitä ominaisuutta muutetaan ja mikä arvon pitäisi olla) tai mikä merkintä pitäisi hylätä (yksilöidään syy) jne.

- Mikäli ulkomainen sivukonttori puuttuu, kaikki merkintää koskevat yksityiskohdat lisätään raporttiin 3 (eli lisämerkintänä). Yksilöi sarakkeessa "Huomautukset", että kyseessä on uusi merkintä ("new record") (yksilöidään syy).

Raportti 4: Kansilehtiarkki

Tämä on tyhjä arkki, jossa jokainen kansallinen keskuspankki ilmoittaa, montako kansilehteä se tarvitsee rahalaitosluettelon painettua versiota varten, kun se julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

iv) Kansallisilla keskuspankeilla on yhdeksän pankkipäivää ("T+9") aikaa tarkistaa raportit ja vahvistaa tietojen täsmällisyys. Täytetyt raportit palautetaan EKP:lle N13 Cebamailin välityksellä. Siinä yhteydessä ilmoitetaan, ovatko tiedot oikein vai eivät (edellä esitetyllä tavalla).

v) Mikäli tiedot eivät ole oikein, kansalliset keskuspankit tekevät samalla korjaukset ja toimittavat päivitykset EKP:lle N13-tiedonsiirtojärjestelmän välitykselle näiden yhdeksän pankkipäivän ("T+9") aikana. EKP:lle palautetuissa raporteissa ilmoitetaan aina korjattujen tietojen IREF-numero. Huom: kansalliset keskuspankit voivat edelleen toimittaa satunnaisia päivätyksiä, jotka eivät liity vuosittaiseen laadunvalvontaan, tavalliseen tapaan N13-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä.

vi) Joko tallennusvahvistus tai virhevahvistus toimitetaan automaattisesti kansallisille keskuspankeille korjattujen tietojen vastaanottamisen yhteydessä N13-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä ("T+9":n aikana). Mikäli kansalliset keskuspankit saavat virhevahvistuksen, niiden on tehtävä korjaukset välittömästi.

vii) EKP käyttää kaksi pankkipäivää ("T+11") kaikkien vastaanottamiensa raporttien ja korjausten tarkistamiseen. Kuten edellä on todettu, kansalliset keskuspankit ilmoittavat IREF-numeron palauttamissaan raporteissa, mikäli ne lähettävät korjauksia.

viii) Kansallisiin keskuspankkeihin otetaan uudelleen yhteys Cebamailin kautta, mikäli tiedoissa on epäselvyyksiä ("T+12").

ix) Mikäli tiedoissa on epäselvyyksiä, kansallisilla keskuspankeilla on kaksi pankkipäivää aikaa toimittaa lisäkorjauksia tai -selvityksiä ("T+14").

x) EKP lähettää lopullisen raportin rahalaitossektorin tilasta kansallisille keskuspankeille Cebamailin välityksellä ("T+15"). Samalla toimitetaan vuosittaisen laadunvalvonnan tiivistelmä.

xi) Kaikki muut selvittämättömät asiat käsitellään seuraavassa raha- ja pankkitilastotyöryhmän kokouksessa.

Yhteenvetotaulukko

xii) Alla olevassa taulukossa on tiivistelmä rahalaitosluettelon vuosittaisen laadunvalvonnan päivämääristä, tehtävistä, tiedonsiirtokanavista ja vastuussa olevista laitoksista.

>TAULUKON PAIKKA>

Varamenettelyt

xiii) Varamenettelyt otetaan käyttöön seuraavissa tapauksissa:

rahalaitossektorin raporttien yhteydessä

- mikäli Cebamail-järjestelmä ei ole käytettävissä rahalaitossektorin raporttien lähettämistä varten, EKP lähettää ne (Excel-muodossa) sähköpostitse. Myös kansalliset keskuspankit käyttävät sähköpostia(2) palauttaessaan täytetyt raportit EKP:lle,

rahalaitosten päivitysten ja korjausten yhteydessä

- mikäli N13-tiedonsiirtojärjestelmä ei ole käytettävissä korjausten toimittamista varten, kansalliset keskuspankit toimittavat tiedot mahdollisuuksien mukaan XML-muodossa CebaMail-järjestelmän kautta,

- mikäli CebaMail-järjestelmä ei ole käytettävissä rahalaitosten päivityksiä/korjauksia koskevia tiedostosiirtoja varten, kansalliset keskuspankit käyttävät sähköpostia3 lähettäessään päivityksiä XML-muodossa,

xiv) mikäli jokin kansallinen keskuspankki on suljettuna jonain sellaisena päivänä, jona edellä mainitut menettelyt on suoritettava, se varmistaa, että menettelyt aloitetaan ja saatetaan loppuun edellä esitetyn aikataulun mukaisesti ennen päivää tai päiviä, jona tai joina se on suljettuna.

Jakelu

EKP:n verkkosivuille kuukausittain tehtävät päivitykset

26. Kunkin kalenterikuukauden viimeisenä pankkipäivänä tehdään rahalaitostietokantaa koskeva tilannekatsaus klo 17.00 EKP:n aikaa. Huomaa, että epäjohdonmukaisia rahalaitos-MPEC-merkintöjä ei oteta mukaan katsaukseen.

27. Rahalaitosluettelo asetetaan yleisön saataville seuraavana päivänä tilannekatsauksen tekemisen jälkeen: jos tilannekatsaus tehdään perjantaina klo 17.00 EKP:n aikaa, päivitetyt rahalaitossektorin tiedot ovat saatavilla lauantaiaamuna klo 12.00 EKP:n aikaa.

28. Samalla kun rahalaitosluettelo julkaistaan EKP:n verkkosivuilla joka kuukausi, samanlainen luettelo toimitetaan kansallisille keskuspankeille N13-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä.

Vuosittain painettava julkaisu

29. EKP julkaisee kerran vuodessa painetun julkaisun rahalaitosluettelosta, jonka viitepäivänä on edellisen vuoden joulukuun viimeinen päivä. Tämä julkaisu on yleisön saatavilla ennen viitepäivämäärää seuraavan vuoden ensimmäisen neljänneksen päättymistä. EKP toimittaa kansallisille keskuspankeille postitse yhden paino-originaalin ja pyydetyn määrän kansilehtiä. Samalla kansallisille keskuspankeille lähetään julkaisun.pdf-versio Cebamailin välityksellä. Myös.pdf-versio julkaistaan EKP:n verkkosivuilla.

Lisätietoja

30. "Exchange Specification for the N13 Phase II Data Exchange System". Tässä asiakirjassa käsitellään tiedostojen siirtoa kansallisten keskuspankkien ja EKP:n välillä. Siinä käsitellään vaihtoprotokollaa, tiedonsiirron infrastruktuuria ja vaihdettavia tiedostomuotoja, jotka muodostavat EKP:n ja kansallisten keskuspankkien välisten sisäisten järjestelmien rajapinnan. Asiakirja on kaksiosainen: siinä on "toiminnallinen" osa ja "tekninen" osa. Molempia kuvataan seuraavassa:

Toiminnallinen osa

- toimintaa koskevat yksityiskohdat (looginen vaihtoprotokolla, eli tietoja lähetettäessä odotettavien vahvistusten järjestys jne.),

- looginen tietomalli,

- vaihdettavien tietojen rakenne,

- vahvistusten sisältö (ei muoto),

- liiketoiminnalliset tarkistussäännöt eli loogisten tietojen oikeellisuuden tarkistaminen (esim.: maturiteettipäivän on sijoituttava tulevaisuuteen) mutta ei syntaksin tarkistusta, ja näiden sääntöjen ilmeneminen virhevahvistuksissa.

Tekninen osa

- käytetyt fyysiset tiedonsiirtojärjestelmät (FTPC/X400-palvelut ESCB-verkkossa); näiden järjestelmien tarkat käyttöohjeet,

- vaihtoprotokollan tekninen kuvaus,

- vaihtoformaatin määritelmä (eli "XML Schema").

Lisäys

31. Luettelo kahden merkin pituisista ISO-maakoodeista.

(1) Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä (EKT) 1995, joka sisältyy Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 359/2002 (EYVL L 58, 28.2.2002, s. 1), liitteeseen A.

(2) Osoite on seuraava: mfi.hotline@ecb.int.

Lisäys

ISO-maakoodien luettelo

Seuraavassa on luettelo maiden nimistä (viralliset nimilyhenteet englannin kielellä) aakkosjärjestyksessä, kuten ISO 3166-1:ssä ja vastaavissa ISO 3166-1-alpha-2 -maakoodeissa. Se päivitetään aina kun ISO 3166-1:n viralliseen luetteloon tehtävän muutoksen suorittaa ISO 3166/MA.

Luetteloon sisältyy 239 virallista nimilyhennettä ja koodia. Lähteenä on www.iso.org.

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE XVIII

MUITA RAHOITUKSEN VÄLITTÄJIÄ PAITSI VAKUUTUSLAITOKSIA JA ELÄKERAHASTOJA KOSKEVAT TILASTOT

RAPORTOINTIOHJEET TILASTOJEN LAATIMISEKSI LYHYEN AIKAVÄLIN LÄHESTYMISTAVAN MUKAISESTI

1. Tavoite

Tilastotietoja muista rahoituksen välittäjistä (pl. vakuutuslaitokset ja eläkerahastot) tarvitaan kahteen tarkoitukseen. Ensinnäkin on tärkeää kerätä tietoja muista rahoituksen välittäjistä, jotta voitaisiin seurata niiden roolia rahalaitossektorin ulkopuolisessa rahoituksen välittämisessä. Muiden rahoituksen välittäjien toiminta on samankaltaista kuin rahalaitosten ja täydentää sitä, ja kun otetaan huomioon erityisesti se, että rahalaitosten kokonaan tai osittain omistamien muiden rahoituksen välittäjien tasetietoja ei konsolidoida rahalaitosten taseisiin Euroopan keskuspankin (EKP) tilastoissa, on tarpeen kerätä muihin rahoituksen välittäjiin liittyviä tilastotietoja, jotta euroaluetta koskevat tilastot olisivat täydellisempiä. Toiseksi EKP:n on seurattava muita rahoituksen välittäjiä, jotta varmistettaisiin rahalaitosten luettelon pysyminen ajan tasalla, täsmällisenä, niin tasalaatuisena kuin mahdollista ja tilastoinnin kannalta riittävän vakaana. Kuten rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetussa asetuksessa EKP/2001/13(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(2), todetaan, rahoitusalan innovaatiot saattavat vaikuttaa rahoitusinstrumenttien ominaisuuksiin ja saada rahoituslaitokset suuntaamaan uudelleen liiketoimintojaan.

Tämän liitteen tarkoituksena on antaa ohjeita EKP:lle toimitettavien muita rahoituksen välittäjiä koskevien lomakkeiden täyttämistä varten.

2. Euroalueen tilastollisten yhdistelmien muodostaminen ja toimitettavat tilastotiedot

2.1. Euroalueen tilastollisten yhdistelmien muodostaminen

Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tiedot on toimitettava lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaisesti eli kullakin hetkellä kansallisella tasolla saatavilla olevien tietojen perusteella. Tästä seuraa, että toimitettavat tilastotiedot eivät ehkä aina ole saatavilla jäljempänä esitettyjen määritelmien ja erittelyjen mukaisella tavalla. Jos ilmoitettavat tiedot eroavat tämän liitteen määritelmistä, kansallisia keskuspankkeja kehotetaan toimittamaan EKP:lle lisätietoja(3). Kansalliset keskuspankit toimittavat saatavilla olevat ajantasaiset tiedot tämän lähestymistavan ja jäljempänä määriteltävän käsitteellisen viitekehyksen mukaisesti. Mikäli ajantasaista tietoa ei ole saatavilla tai sitä ei kyetä käsittelemään, toimitetaan kansalliset arviot. Vaihtoehtoisena ratkaisuna niissä tilanteissa, joissa kansallisia arvioita ei voida toimittaa tiettyjen erittelyjen osalta, EKP voi tehdä tapauskohtaisia arvioita/olettamuksia.

Kun otetaan huomioon se lisärasite, jonka kansallisten arvioiden laatiminen aiheuttaisi kansallisille keskuspankeille, voimavarat olisi pääasiallisesti keskitettävä rajoitettuun määrään keskeisimpiä tilastotietoja. Lyhyen aikavälin lähestymistavalla pyritäänkin keskittämään voimavarat yhteen tiettyyn muiden rahoituksen välittäjien alaluokkaan (ks. 3.2.a kohta): sijoitusrahastoihin. Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjiä, lainanantajina toimivia yrityksiä tai muita rahoituksen välittäjiä (jäännösluokka) koskevien tietojen toimittamiselle ei aseteta erityisiä lisävaatimuksia, mikäli ajantasaisia tietoja ei kerätä kansallisella tasolla.

2.2. Toimitettavat tilastotiedot

Tiedonsiirron yhteydessä toimitetaan kahdentyyppisiä indikaattoreita: keskeisiä indikaattoreita ja lisätietoja

- Keskeiset indikaattorit toimitetaan euroalueen tilastollisten yhdistelmien muodostamista varten. Kaikkien rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden on toimitettava nämä yksityiskohtaiset tiedot, mikäli ajantasaiset tiedot ovat saatavilla. Mikäli ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla tarvittavia erittelyjä varten tai sovitulla tiheydellä, sovittuna aikana tai sovitulta aikajänteeltä, on toimitettava arviot, mikäli se on asianmukaista.

- Lisätiedot toimitetaan lisätietoerinä. Nämä tiedot toimittavat ne maat, joiden osalta on tällä hetkellä saatavilla yksityiskohtaisempia tietoja. Lisätiedot liittyvät erittelyihin, joita käyttäjät ovat ilmoittaneet tarvitsevansa ja joiden osalta euroalueen tilastollisten yhdistelmien muodostamista ei alun perin todettu asianmukaiseksi.

3. Käsitteellinen viitekehys

3.1. Tiedonantajien joukko

Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmässä (jäljempänä EKT 95) määritellään muut rahoituksen välittäjät (S.123) seuraavasti: "rahoitusyritykset ja yrityksiin rinnastettavat yhteisöt(4), jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muussa muodossa kuin valuuttana, talletuksina ja/taitalletusten läheisinä vastineina muilta institutionaalisilta yksiköiltä kuin rahalaitoksilta tai muussa muodossa kuin vakuutusteknisinä vastuuvelkoina".

Muut rahoituksen välittäjät eroavat rahalaitoksista siinä, että muilla kuin rahalaitoksilla ei ole talletusvelkoja, ja eläkerahastosta ja vakuutuslaitoksista siinä, ettei muilla rahoituksen välittäjillä ole vakuutusteknistä vastuuvelkaa.

Lyhyen aikavälin lähestymistavan mukainen tiedonantajien joukko kattaa kaiken tyyppiset euroalueen muut rahoituksen välittäjät. Käsitteen "jossakin maassa oleva" määritelmä on Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98(5) mukainen. Tiedonantajien joukko sisältää siten

- alueella sijaitsevat laitokset mukaan lukien alueen ulkopuolella sijaitsevien emoyhtiöiden tytäryhtiöt ja

- alueella sijaitsevat sellaisten laitosten sivukonttorit, joiden päätoimipaikka on alueen ulkopuolella.

3.2. Muiden rahoituksen välittäjien ryhmittely alaluokkiin

Koska muiden rahoituksen välittäjien harjoittamat toiminnot ovat hyvin erilaisia ja tietojen saatavuus vaihtelee sen mukaan, millainen rahoituksen välittäjä on kyseessä, on yksilöity seuraavat neljä muiden rahoituksen välittäjien alaluokkaa, joiden osalta tiedot pitäisi toimittaa erikseen: 1) sijoitusrahastot (lukuun ottamatta rahamarkkinarahastoja); 2) arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät; 3) lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat rahoitusyritykset; ja 4) muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokka. Vaadittujen tilastoerittelyjen erot esitetään tässä liitteessä.

Luokat/ryhmät, joiden perusteella tiedot on toimitettava, luetellaan ja määritellään seuraavassa:

a) Sijoitusrahastot (pl. rahamarkkinarahastot)

Sijoitusrahastot ovat organisoituja rahoitusjärjestelyjä, joilla kerätään sijoittajien varoja rahoitusvaateiden tai reaalisten varojen hankkimista varten. Muiksi rahoituksen välittäjiksi luokiteltaviin sijoitusrahastoihin kuuluu kaiken tyyppisiä sijoitusrahastoja rahalaitossektoriin kuuluvia lukuun ottamatta. Ne voivat olla oikeudelliselta rakenteeltaan erilaisia (sopimusoikeudellisiin säännöksiin perustuvia, yrityksiä ja trusteja), ja ne voivat olla avoimia tai suljettuja. Ne voidaan myös perustaa joko yksittäisiksi rahastoiksi tai ns. sateenvarjorahastoiksi (moniosastoinen rahasto, johon kuuluu useita alarahastoja).

Sijoitusrahastoista toimitetaan seuraavat tiedot:

Sijoitusrahastot yhteensä: Sijoitusrahastoista yhteensä toimitettavien tietojen on katettava kaiken tyyppiset maassa toimivat sijoitusrahastot. Keskeiset indikaattorit ja myös tietyt lisätiedot ilmoitetaan.

Sijoitusrahastot eriteltyinä sen mukaan, millainen sijoitusrahasto on kyseessä: Toimitettavat tiedot olisi eriteltävä sijoitusrahaston tyypin perusteella:

- Sijoitusrahastot eriteltyinä sen mukaan, millainen sijoitus on kyseessä:

Sijoitusrahastoja koskevat tiedot eriteltyinä sijoituksen tyypin mukaan on ilmoitettava erikseen 1) osakerahastojen; 2) joukkolainarahastojen; 3) yhdistelmärahastojen; 4) kiinteistörahastojen; ja 5) muiden rahastojen osalta.

Eriteltäessä sijoitusrahastoja sen mukaan, millainen sijoitus on kyseessä, rahastot on lähtökohtaisesti luokiteltava sen mukaan, millaiseen omaisuuteen sijoitussalkku on pääasiallisesti sijoitettu. Mikäli sijoitussalkku koostuu lähinnä osakkeista ja osuuksista, rahastot luokitellaan "osakerahastoihin"; mikäli velkapapereista, "joukkolainarahastoihin"; ja mikäli kiinteistöistä, "kiinteistörahastoihin". Rahastot, jotka sijoittavat sekä osakkeisiin että joukkolainoíhin suosimatta toiminnassaan jompaa kumpaa instrumenttia, olisi luokiteltava "yhdistelmärahastoihin"(6). Mikäli rahastoa ei voida asianmukaisesti luokitella edellä mainittuihin luokkiin, se on luokiteltava jäännösluokkaan "muut rahastot".

"Rahastojen rahastot" (rahastot, jotka sijoittavat pääasiassa sijoitusrahasto-osuuksiin) suositellaan luokiteltaviksi niiden rahastojen luokkaan, joihin ne pääasiallisesti sijoittavat. Mikäli tätä luokittelua ei pidetä järkevänä, rahastojen rahastot olisi luokiteltava jäännösluokkaan "muut rahastot".

Sijoitusrahastojen luokittelemiseksi niiden tyypin perusteella tarvittavat kriteerit saadaan selville tarjousesitteistä, rahaston säännöistä, perustamisasiakirjoista, yhtiöjärjestyksistä tai vastaavista säännöistä, merkintäasiakirjoista tai sijoitussopimuksista, markkinointiasiakirjoista tai muista vastaavanlaisista asiakirjoista.

Myöhemmässä vaiheessa voidaan mahdollisesti myös kerätä tietoja, jotka liittyvät investointirahastojen lukumäärään ja jotka on eritelty sen mukaan, millaisiin kohteisiin ne sijoittavat.

- Sijoitusrahastot eriteltyinä sen mukaan, millainen sijoittaja on kyseessä:

Tiedot, jotka koskevat sijoitusrahastoja eriteltyinä sijoittajan tyypin mukaan, ilmoitetaan seuraavasti: 1) yleisölle avoimet rahastot, joiden osuuksia myydään suurelle yleisölle; ja 2) erityissijoittajien rahastot, joiden osuuksia myydään vain tietyn tyyppisille sijoittajille. Tämän tyyppisiä rahastoja koskevat tiedot ilmoitetaan vain lisätietoina.

b) Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät

Muiksi rahoituksen välittäjiksi luokiteltavat arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät harjoittavat pääasiassa seuraavia rahoituksen välitystoimintoja:

- arvopaperikauppa omaan lukuun ostamalla ja myymällä kyseisiä arvopapereita välittäjän lukuun ja välittäjän vastuulla ainoana tarkoituksena saada osto- ja myyntihinnan välinen erotus,

- arvopaperikauppa omaan lukuun sellaisen rahoituksen välittäjän välityksellä, jolla on lupa toimia osakemarkkinoilla, tai muilla järjestäytyneillä markkinoilla.

Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien osalta olisi esitettävä keskeiset indikaattorit. Toimitettavan erittelyn yksityiskohdat ilmenevät tästä liitteestä.

c) Lainanantajina toimivat rahoitusyritykset

Nämä rahoitusyritykset, jotka luokitellaan muihin rahoituksen välittäjiin, ovat lähinnä erikoistuneet kotitalouksien ja yritysten rahoittamiseen. Tähän ryhmään on luettava rahoitusleasingiin(7), factoringrahoitukseen, kiinnitysluottoihin ja kulutusluottoihin erikoistuneet yritykset. Nämä rahoitusyritykset voivat oikeudellisesti toimia asunto-osuuskuntana (building society), kunnallisena luottolaitoksena, erityisyhteisönä, jonka tehtävänä on saamisten arvopaperistaminen, jne.

Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta olisi esitettävä keskeiset indikaattorit. Toimitettavan erittelyn yksityiskohdat ilmenevät tästä liitteestä.

d) Muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokka

Tähän jäännösluokkaan sisällytettävät rahoitusyhtiöt ovat muun tyyppisiä rahoitusyhtiöitä, jotka eivät ole erikoistuneet mihinkään niistä toiminnoista, jotka koskevat kolmea muuta muiden rahoituksen välittäjien luokkaa. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi rahoitusholdingyhtiöt, riskirahoitusyhtiöt tai kehityspääomayhtiöt (development capital companies). Kansallisten keskuspankkien on yksilöitävä lisätiedoissa, minkä tyyppisiä laitoksia tähän luokkaan on luokiteltu.

Tämän muiden rahoituksen välittäjien alaluokan osalta edellytetään ainoastaan saamisten kokonaismäärän ilmoittamista lisätietona.

4. Tilastovaatimukset

4.1. Tase-erät

Keskeisten tilastollisten indikaattorien kokoaminen muiden rahoituksen välittäjien sektorin osalta edellyttää erityistä rahoitusinstrumenttikohtaista erittelyä. Instrumenttikohtaiset, maantieteelliset ja sektorikohtaiset erittelyt ovat mahdollisimman pitkälle rahalaitossektorin osalta määritettyjen raportointivaatimusten mukaisia. Erittely ei kuitenkaan käytännössä ole niin yksityiskohtainen kuin rahalaitosten tasetilastojen osalta edellytetään.

Kun otetaan lisäksi huomioon muihin rahoituksen välittäjiin luokiteltujen rahoitusyritysten toimintojen moninaisuus ja muiden rahoituksen välittäjien alaluokittain eriteltyjen tietojen saatavuuden tämänhetkiset erot, edellytettävät tase-erittelyt vaihtelevat sen mukaan, mikä rahoituksen välittäjien alaluokka on kyseessä.

Instrumentti- ja maturiteettikohtaiset erittelyt: Alla oleva taulukko kuvaa, mitä instrumenttityyppikohtaisia erittelyjä kunkin muiden rahoituksen välittäjien alaluokan osalta vaaditaan. Jäljempänä kuvataan tarkemmin näitä instrumenttikohtaisia erittelyjä. Pääsääntöisesti instrumenttikohtainen erittely on esitettävä keskeisenä indikaattorina muiden rahoituksen välittäjien kaikkien alaluokkien osalta (lukuun ottamatta "sijoittajan tyypin mukaan eriteltyjä sijoitusrahastoja" ja "muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokkaa").

Instrumentti- ja maturiteettierittely

>TAULUKON PAIKKA>

A. Sijoitusrahastot

B. Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät

C. Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat rahoitusyritykset

D. Muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokka

VASTAAVAA

0. Saamiset/velat yhteensä: Saamisten yhteismäärä on ilmoitettava kaikkien muiden rahoituksen välittäjien alaluokkien osalta. Saamisten yhteismäärä vastaa taseen vastaavaa-puolen kaikkien erikseen yksilöityjen erien summaa ja on yhtä suuri kuin velkojen kokonaismäärä.

1. Talletukset: Erä "talletukset" edellytetään ilmoitettavan erikseen kaikentyyppisten erikseen raportoivien sijoitusrahastojen sekä arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien osalta. Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta tämä erä olisi luokiteltava "muihin saamisiin".

Tämä erä(8) koostuu lähinnä kahdesta alaluokasta:

- Siirtokelpoiset talletukset: (kansallisen tai ulkomaan valuutan määräiset) talletukset, jotka voidaan vaihtaa rahaksi tai siirtää ilman merkittävää viivettä, rajoituksia tai sakkomaksuja käyttäen sekkiä, maksumääräystä, tiliin kohdistuvaa veloituksen kirjasta tai vastaavaa (EKT 95, 5.42-5.44 kohta).

- Muut talletukset: kaikki hallussa olevat muut kuin siirtokelpoiset talletukset. Muita talletuksia ei voida käyttää maksamiseen milloin hyvänsä eikä niitä voida vaihtaa käteiseen rahaan tai siirtokelpoisiin talletuksiin ilman merkittäviä rajoituksia tai seuraamuksia. Tähän alaluokkaan kuuluvat määräaikaistalletukset, säästötalletukset jne. (EKT 95, 5.45-5.59 kohta).

Tähän erään kuuluu myös hallussa oleva käteinen raha. Käteinen raha sisältää liikkeessä olevat setelit ja metallirahat, joita käytetään yleisesti maksamiseen. Tämän erän merkityksen odotetaan jäävän pieneksi.

Arvostusta koskevat säännöt: EKT 95:n mukaisesti talletukset ilmoitetaan nimellisarvoon ilman niille kertyneitä korkoja.

2. Lainat: "Lainoja" koskevat tiedot ilmoitetaan erikseen vain lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten alaluokan osalta. Sijoitusrahastojen ja arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien alaluokkien osalta lainat luokitellaan "muihin saamisiin".

Lainat ovat varoja, joita tiedonantajina olevat muut rahoituksen välittäjät lainaavat lainanottajille ja jotka eivät perustu siirtokelpoisiin velkakirjoihin tai joita edustaa vain yksi velkakirja (siitä huolimatta, että se olisi tullut siirtokelpoiseksi). Erä "lainat" koostuu seuraavista alaeristä:

- kotitalouksille myönnetyt lainat, joihin sisältyvät kulutusluotot (lainat, jotka on myönnetty henkilökohtaiseen käyttöön tulevien kulutustavaroiden ja palvelujen hankkimiseksi), asuntolainat (lainat, jotka myönnetään asunnon hankkimiseen, myös rakentamiseen ja peruskorjaukseen myönnetyt lainat) ja muut lainat (lainat, jotka myönnetään esimerkiksi liiketoimintaan, velkajärjestelyihin, opintoihin ym.).

- kolmansille osapuolille myönnetyt rahoitusleasingsopimukset.

- ongelmaluotot, joita ei ole vielä maksettu takaisin tai poistettu luottotappioina.

- hallussa olevat ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit.

- lainasaamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla.

Maturiteeteittain tehtävää erittelyä ei edellytetä.

Arvostaminen: samoin kuin rahalaitosten, myös muiden rahoituksen välittäjien olisi käsiteltävä lainoja pääsääntöisesti siten, että ne kirjataan bruttomääräisinä kaikkine niihin liittyvine sekä yleisine että kohdistettuine varauksineen, kunnes tiedonantajalaitos poistaa lainat luottotappioina, jolloin lainat poistetaan taseesta.

Jaksottamista koskevan yleisperiaatteen mukaisesti talletuksista kertyvä korko olisi kirjattava taseeseen sitä mukaa kuin sitä kertyy (eli suoriteperusteen mukaisesti) eikä sitä mukaa kuin sitä tosiasiallisesti maksetaan (eli maksuperusteen mukaisesti). Korkosaamiset lainoista kirjataan bruttomääräisinä luokkaan "muut saamiset". Korkosaamiset erotetaan lainasta, johon ne liittyvät, ja kyseinen laina olisi arvostettava siihen nimellisarvoonsa, joka on maksamatta taseen laatimispäivänä.

3. Muut arvopaperit kuin osakkeet: Tämä erä edellytetään ilmoitettavan erikseen muiden rahoituksen välittäjien kaikkien alaluokkien osalta niiden jäännösluokkaa lukuun ottamatta.

Tällä tarkoitetaan hallussa olevia yleensä siirtokelpoisia muita arvopapereita kuin osakkeita, joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella, eivätkä ne takaa haltijalle mitään omistajan oikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen. Tämä erä sisältää arvopaperit, jotka antavat haltijalle ehdottoman oikeuden kiinteään tai sopimuksen mukaiseen tuloon korkoina ja/tai määrättyinä kiinteinä summina, jotka maksetaan määräpäivänä (tai -päivinä) tai alkaen liikkeeseenlaskun yhteydessä yksilöidystä ajankohdasta. Siihen sisältyvät myös siirtokelpoiset lainat, jotka on järjestetty uudelleen niin, että niitä edustaa suuri määrä identtisiä velkakirjoja, joilla käydään kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla.

Arvostusta koskevat säännöt: EKT 95:n mukaisesti muut arvopaperit kuin osakkeet ilmoitetaan markkina-arvoon.

"Muiden arvopaperien kuin osakkeiden" erittelyä (alkuperäisen maturiteetin mukaan) "enintään 1 vuoden" ja "yli 1 vuoden" maturiteetteihin edellytetään muiden rahoituksen välittäjien alaluokan "sijoitusrahastot" (sijoitusrahastot yhteensä ja sijoitusrahastot eriteltyinä sijoituksen tyypin mukaisesti) osalta.

4. Osakkeet ja osuudet (pl. sijoitusrahasto-osuudet): Tämä erä edellytetään ilmoitettavan erikseen muiden rahoituksen välittäjien kaikkien alaluokkien osalta niiden jäännösluokkaa lukuun ottamatta.

Tällä tarkoitetaan hallussa olevia arvopapereita, jotka edustavat omistusoikeuksia yrityksiin tai yrityksiin rinnastettaviin yhteisöihin. Tällaiset arvopaperit antavat yleensä haltijalleen oikeuden osuuteen yritysten tai yrityksiin rinnastettavien yhteisöjen voitoista sekä selvitystilassa osuuteen niiden omista varoista. Tähän luokkaan kuuluu lähinnä seuraavat kolme alaluokkaa:

- noteeratut osakkeet lukuun ottamatta sijoitusrahasto-osuuksia: osakkeet, joiden hinnat noteerataan tunnetussa pörssissä tai muuten jälkimarkkinoilla (EKT 95, 5.88-5.93 kohta),

- noteeraamattomat osakkeet lukuun ottamatta sijoitusrahasto-osuuksia: noteeraamattomat osakkeet (EKT 95, 5.88-5.93 kohta),

- muut osuudet: kaikki taloustoimet, jotka kohdistuvat muihin osuuksiin ja jotka eivät kuulu noteerattuihin ja noteerattomiin osakkeisiin (EKT 94, 5.94-5.95 kohta).

Arvostusta koskevat säännöt: EKT 95:n mukaisesti muut arvopaperit kuin osakkeet ilmoitetaan markkina-arvoon.

5. Sijoitusrahasto-osuudet: Sijoitusrahasto-osuudet ilmoitetaan erillisenä eränä vain sijoitusrahastojen alaluokkien sijoitusrahastot (sijoitusrahastot yhteensä ja kaikentyyppiset sijoitusrahastot) sekä arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät osalta. Alaluokan lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat rahoitusyritykset osalta sijoitusrahasto-osuudet luokitellaan "muihin saamisiin".

Sijoitusrahasto-osuudet ovat sellaisen tietyn tyyppisen rahoitusyrityksen liikkeeseen laskemia arvopapereita, jonka yksinomaisena tarkoituksena on sijoittaa rahamarkkinoilta, pääomamarkkinoilta ja/tai kiinteistömarkkinoilta kerättyjä varoja. Sijoitusrahasto-osuudet ovat yksinomaan rahalaitosten (vain rahamarkkinarahastojen) ja muiksi rahoituksen välittäjiksi luokiteltujen sijoitusrahastojen velkoja.

Liikkeeseen lasketut sijoitusrahasto-osuudet antavat haltijalleen oikeuksia sijoitettuun pääomaan ja sijoituksesta saatavaan tuottoon, mutta ne eivät yleensä anna oikeutta valvoa yhteissijoitusta (kuten äänioikeutta tai oikeutta osallistua yhtiön johtoon).

Arvostusta koskevat säännöt: EKT 95:n mukaisesti sijoitusrahasto-osuudet ilmoitetaan markkina-arvoon.

6. Kiinteä omaisuus: Tähän erään kuuluvat

- sijoitustarkoituksia varten hallussa oleva aineellinen kiinteä omaisuus (sijoitukset asuntoihin, muihin rakennuksiin ja rakenteisiin, muut kuin asuinkäytössä olevat rakennukset). Tämä osa voidaan yksilöidä "kiinteistöiksi",

- aineellinen tai aineeton omaisuus (eivät kuitenkaan rahoitusvaateet), jota tiedonantajana olevien muiden rahoituksen välittäjien on tarkoitus käyttää toistuvasti yli vuoden ajan. Tämä omaisuus käsittää muiden rahoituksen välittäjien omistamat maa-alueet ja rakennukset sekä kaluston, ohjelmistot ja muut infrastruktuurit.

"Kiinteä omaisuus" eritellään erän sijoitusrahastot yhteensä osalta ja myös sijoituksen tyypin ja sijoittajan tyypin mukaan eriteltyjen sijoitusrahastojen osalta. Mikäli sijoitusrahastot eritellään sijoituksen mukaan, kiinteä omaisuus yksilöidään erikseen vain kiinteistörahastojen, yhdistelmärahastojen ja muiden rahastojen osalta, koska näillä rahastoilla voidaan odottaa olevan sijoitustarkoituksiin käytettäviä kiinteistöjä. Myös kaikilla muilla sijoitusten mukaan eriteltyjen rahastojen luokilla on kiinteää omaisuutta, mutta sen määrän odotetaan olevan vähäinen, koska kyseessä on lähinnä omassa käytössä oleva kiinteä omaisuus (muun rahoituksen välittäjän käytössä olevat rakennukset, kalusto, ohjelmistot ja muu infrastruktuuri). Mikäli kiinteää omaisuutta ei tarvitse ilmoittaa erikseen, se luetaan "muihin saamisiin".

7. Johdannaiset: "Johdannaiset" ilmoitetaan erillisenä eränä vain alaluokkien sijoitusrahastot (sijoitusrahastot yhteensä ja kaikentyyppiset sijoitusrahastot) ja arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät osalta. Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta tämä erä olisi luokiteltava "muihin saamisiin".

Tämä erä koostuu kaikista johdannaisilla eli rahoitusvaateilla, jotka perustuvat johonkin toiseen rahoitusinstrumenttiin tai jotka johdetaan jostakin toisesta rahoitusinstrumentista, suoritettavista transaktioista. Perustana on yleensä jokin muu rahoitusvaade, mutta se voi olla myös hyödyke tai indeksi (EKT 95, 5.65 kohta).

Muiden rahoituksen välittäjien on pääsääntöisesti ilmoitettava "johdannaiset" rahalaitosten raportointivaatimuksissa suositellulla tavalla. Tässä yhteydessä raha- ja pankkitilastojen keräämisestä laadituissa ohjeissa Guidance Notes to the Regulation ECB/2001/13 on the MFI balance sheet statistics(9) todetaan, että voimassa olevien kansainvälisten tilastostandardien mukaisesti johdannaisinstrumentit, joilla on markkina-arvo, olisi pääsääntöisesti kirjattava taseeseen. Johdannaisilla on markkina-arvo, jos niillä käydään kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla (pörssissä) tai sellaisissa olosuhteissa, joissa ne voidaan yleensä OTC-markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella.

Tämän erän yhteydessä ilmoitetaan seuraavat johdannaiset:

- optiot, jälkimarkkinakelpoiset ja OTC;

- merkintäoptiot;

- futuurit, mutta ainoastaan siltä osin kuin niillä on markkina-arvo, koska ne ovat jälkimarkkinakelpoisia tai ne voidaan korvata vastakkaisella sopimuksella;

- swapit, mutta ainoastaan siltä osin kuin niillä on markkina-arvo, koska ne ovat jälkimarkkinakelpoisia tai ne voidaan korvata vastakkaisella sopimuksella.

Taseeseen kirjattavat johdannaiset kirjataan markkina-arvoonsa, jolla tarkoitetaan voimassa olevaa markkinahintaa tai sen läheistä vastinetta (kohtuullista arvoa).

Johdannaiset kirjataan taseeseen bruttoperusteisesti. Yksittäiset johdannaissopimukset, joilla on positiivinen bruttomääräinen markkina-arvo, kirjataan taseen vastaavaa-puolelle, ja sopimukset, joilla on negatiivinen bruttomääräinen markkina-arvo, kirjataan vastattavaa-puolelle. Johdannaissopimuksiin perustuvia tulevia bruttomääräisiä sitoumuksia ei kirjata tase-eriin. Johdannaiset voidaan kirjata myös nettoperusteisesti eri arvostamismenetelmien mukaisesti. Mikäli ainoastaan nettopositioita on saatavilla tai positiot kirjataan muuhun kuin markkina-arvoon, ilmoitetaan sen sijaan nämä positiot.

Erittelyjä (sektoreittain, valuutoittain jne.) ei edellytetä.

8. Muut saamiset: Tämä erä edellytetään ilmoitettavan erikseen muiden rahoituksen välittäjien kaikkien alaluokkien osalta niiden jäännösluokkaa lukuun ottamatta.

Tähän kuuluvat saamiset, jotka eivät kuulu muihin eriin, kuten

- lainoista kertyneet korkosaamiset ja rakennuksista kertyneet vuokrat,

- osinkosaamiset,

- saamiset, jotka eivät liity varsinaiseen muiden rahoituksen välittäjien toimintaan,

- ns. "suspense"-erien saamiset bruttomääräisinä,

- maksujenvälityssaamiset bruttomääräisinä,

- muut saamiset, joita ei yksilöidä erikseen, esim. kiinteä omaisuus, lainat, talletukset (muun rahoituksen välittäjän alaluokasta riippuen).

Edellä oleva luettelo ei ole tyhjentävä, ja se vaihtelee tiedonantajaluokan tyypin mukaan (ks. viimeinen alakohta). Tase, jota vaaditaan muun rahoituksen välittäjän alaluokan tyypin mukaan, vaihtelee kyseisen muiden rahoituksen välittäjien alaluokan harjoittaman toiminnan perusteella. Ainoastaan taseen tärkeimmät erät yksilöidään erikseen. Kaikki määrät, joita ei voida kohdistaa johonkin näistä tärkeimmistä tase-eristä, kohdistetaan "muihin saamisiin"; koska esim. sijoitusrahastot eivät yleensä myönnä lainoja, taseessa ei ilmoiteta erikseen erää "lainat". Mikäli sijoitusrahastot kuitenkin todellisuudessa myöntäisivät lainoja, kyseinen erä olisi kohdistettava "muihin saamisiin".

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat "muihin saamisiin" kuuluvien erien yksityiskohtaiset tiedot lisätiedoissa.

VASTATTAVAA

0. Saamiset/velat yhteensä Velkojen yhteismäärä vastaa taseen vastattavaa-puolen kaikkien erikseen yksilöityjen erien summaa ja on yhtä suuri kuin saamisten kokonaismäärä (ks. myös "vastaavaa-puolen erät - saamiset/velat yhteensä").

9. Vastaanotetut talletukset ja lainat: Tämä erä ilmoitetaan erikseen sijoitusrahastojen, arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien ja lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta.

Tähän erään kuuluvat

- Talletukset: muille rahoituksen välittäjille tehdyt siirtokelpoiset talletukset ja muut talletukset (ks. vastaavaa-puoli). Nämä talletukset tehdään yleensä rahalaitoksiin.

- Lainat: tiedonantajina oleville muille rahoituksen välittäjille annetut lainat, jotka eivät perustu velkakirjoihin tai joita edustaa vain yksi velkakirja (siitä huolimatta, että se olisi tullut jälkimarkkinakelpoiseksi).

10. Liikkeeseen lasketut velkapaperit: Tämä erä ilmoitetaan erikseen arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien ja lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta. Sijoitusrahastojen osalta tämä erä kohdistetaan "muihin velkoihin" ja sen merkityksen oletetaan olevan vähäinen.

Tämä erä tarkoittaa muita arvopapereita kuin osuuksia, jotka yleensä ovat siirtokelpoisia ja joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella ja jotka eivät takaa haltijalle mitään omistusoikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen. Joissain maissa muut rahoituksen välittäjät voivat laskea liikkeeseen jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita, jotka vastaavat ominaisuuksiltaan rahalaitosten liikkeeseen laskemia rahamarkkinapapereita. Näiden raportointivaatimusten mukaan kaikki tällaiset instrumentit luokitellaan velkapapereihin.

11. Oma pääoma ja varaukset: Tämä erä ilmoitetaan erikseen arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien ja lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta. Sijoitusrahastojen osalta tämä erä kohdistetaan "muihin velkoihin".

Tämä erä käsittää määrät, jotka perustuvat tiedonantajina olevien muiden rahoituksen välittäjien osakkeenomistajille tai muille omistajille osakeanneissa myymistä osakkeista, jotka takaavat osakkeen haltijalle omistusoikeuksia kyseisessä muussa rahoituksen välittäjässä ja yleensä osuuden sen voitoista sekä selvitystilassa osuuden sen omista varoista. Erään kuuluvat myös rahastot, jotka muodostuvat jakamattomista voitoista tai sellaisista varoista, jotka tiedonantajana oleva muu rahoituksen välittäjä on pannut talteen vastaisuudessa odotettavissa olevien maksujen ja sitoumusten varalta. Omaan pääomaan ja varauksiin kuuluvat seuraavat erät:

- oma pääoma,

- jakamattomat voitot tai rahastot,

- kohdistetut varaukset laina-, arvopaperi- ja muuntyyppisiä vaateita varten,

- liikevoitto/-tappio.

12. Sijoitusrahasto-osuudet: Tämä erä ilmoitetaan erikseen vain alaluokan sijoitusrahastot vastattavaa-puolella, koska ainoastaan sijoitusrahastot laskevat liikkeeseen sijoitusrahasto-osuuksia.

Tämä erä tarkoittaa muiden sijoitusrahastojen kuin rahamarkkinarahastojen liikkeeseen laskemia rahasto-osuuksia.

13. Johdannaiset:

Ks. "vastaavaa-puolen erät - johdannaiset".

14. Muut velat: Tämä erä edellytetään ilmoitettavan erikseen muiden rahoituksen välittäjien kaikkien alaluokkien osalta niiden jäännösluokkaa lukuun ottamatta. Tämä erä vastaa rahalaitosten "muita velkoja", mutta se ei sisällä johdannaisia.

Tähän kuuluvat velat, jotka eivät kuulu muihin eriin, kuten

- ns. maksettavat "suspense"-erät bruttomääräisinä

- siirtovelat bruttomääräisinä

- maksamatta olevat talletusten korot

- maksamattomat osingot,

- velat, jotka eivät liity varsinaiseen muiden rahoituksen välittäjien toimintaan,

- kolmansille osapuolille maksettavia korvauksia koskevat varaukset,

- johdannaissopimusten vakuusmaksut, jotka vastaavat luottoriskiltä suojautumiseksi maksettavaa käteisvakuutta mutta joihin tallettajalla on edelleen omistusoikeus ja jotka on maksettava takaisin tallettajalle, kun sopimus suljetaan,

- ilman käteisvakuuksia lainaksi annetuista arvopapereista aiheutuneet nettopositiot,

- arvopaperikauppojen tulevista tilityksistä aiheutuvat nettovelat.

Edellä oleva luettelo ei ole tyhjentävä, ja se vaihtelee tiedonantajaluokan tyypin mukaan. Tase, jota vaaditaan muun rahoituksen välittäjän alaluokan tyypin mukaan, vaihtelee kyseisen muiden rahoituksen välittäjien alaluokan harjoittaman toiminnan perusteella. Ainoastaan taseen tärkeimmät erät yksilöidään erikseen. Kaikki määrät, joita ei voida kohdistaa johonkin näistä tärkeimmistä vastattavaa-puolen tase-eristä, kohdistetaan "muihin velkoihin"; koska esim. sijoitusrahastot eivät yleensä laske liikkeeseen "velkapapereita", tätä erää ei ilmoiteta erikseen vastattavaa-puolella. Mikäli sijoitusrahastot kuitenkin todellisuudessa laskisivat liikkeeseen velkapapereita, kyseinen erä olisi kohdistettava "muihin velkoihin".

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat "muihin velkoihin" kuuluvien erien yksityiskohtaiset tiedot lisätiedoissa.

KIRJANPITOSÄÄNNÖT

Muiden rahoituksen välittäjien on kirjanpitoaan laatiessaan lähtökohtaisesti noudatettava pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY(10) kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä sekä sovellettavia kansainvälisiä standardeja. Kaikki saamiset ja velat ilmoitetaan bruttomääräisinä tilastointia varten, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpitokäytäntöihin. Kunkin erän yhteydessä annetaan erityisohjeita käytettävistä arvostusmenetelmistä.

ERITTELY MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN, SEKTORIN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAAN

EKP edellyttää muiden rahoituksen välittäjien joidenkin alaluokkien ja tiettyjen tase-erien osalta vastaavanlaista maantieteellistä ja sektorikohtaista erittelyä kuin rahalaitosten tase-erien osalta.

Maantieteelliset ja sektorikohtaiset erittelyt

>TAULUKON PAIKKA>

Maantieteelliset erittelyt

Euroalueen muita rahoituksen välittäjiä koskevien tilastojen kokoaminen edellyttää euroalueella sijaitsevien vastapuolten yksilöimistä siten, että eritellään kotimaiset ja muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden vastapuolet. Tästä syystä edellytetään täydellistä maantieteellistä erittelyä "kotimaassa oleviin/muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa oleviin/ulkomailla oleviin" muihin rahoituksen välittäjiin. Rahaliittoon kuulumattomien jäsenvaltioiden osalta erittely tehdään "kotimaassa oleviin/ rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa oleviin/ulkomailla oleviin".

Edellytetty maantieteellinen erittely liittyy seuraaviin tase-eriin:

- Sijoitusrahastot yhteensä/sijoitusrahastot eriteltyinä sijoituspolitiikan mukaan: Erityisesti "muiden arvopaperien kuin osakkeiden", "osakkeiden ja osuuksien", "sijoitusrahasto-osuuksien" (vastaavaa-puoli) ja "liikkeeseen laskettujen sijoitusrahasto-osuuksien" (vastattavaa-puoli) osalta. Vastaavaa-puolella tämä tieto ilmoitetaan keskeisenä indikaattorina, vastattavaa-puolella lisätietona.

- Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat yritykset: erä "lainat" olisi eriteltävä maantieteellisen sijainnin mukaan kotimaassa oleviin/muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa oleviin (keskeisenä indikaattorina).

Sektorikohtaiset erittelyt(11)

Tärkein edellytetty sektorikohtainen erittely on erittely "rahalaitoksiin/muihin kuin rahalaitoksiin" Rahalaitosten määritelmä on yleisesti tunnettu. "Muihin kuin rahalaitoksiin" kuuluvat sektorit "julkisyhteisöt"(12) ja "muut sektorit"(13).

Sektorikohtaista erittelyä koskevat vaatimukset ovat samat sekä kotimaata että muita rahaliittoon osallistuvia jäsenvaltioita koskevien tietojen osalta. Ulkomaita koskevia tietoja ei tarvitse eritellä sektorikohtaisesti.

Sektorikohtaista erittelyä edellytetään vain seuraavien erien osalta:

- Se ilmoitetaan "lisätietona" alasektorin "sijoitusrahastot" osalta (sijoitusrahastot yhteensä ja sijoitusrahastot sijoituksen tyypin mukaan eriteltyinä) ja vain niiden erien osalta, joista edellytetään maantieteellistä erittelyä.

- Se ilmoitetaan "keskeisenä indikaattorina" alasektorin "lainanantajina toimivat yritykset" erän "lainat" osalta. Lisäksi ainoastaan tämän muiden rahoituksen välittäjien alaluokan ja tämän erän osalta edellytetään kuitenkin vielä "yrityksille ja kotitalouksille" myönnettyjen "lainojen" yksilöimistä.

Erittely käyttötarkoituksen mukaan

Tämä erittely edellytetään ilmoitettavaksi vain lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivia yrityksiä koskevien tietojen osalta. Sillä tarkoitetaan erityistä tase-erää "lainat" ja erityisesti "lainoja" kotitalouksille, joiden osalta ilmoitetaan lainan käyttötarkoitus (jaoteltuna kulutusluottoihin, asuntolainoihin ja muihin luottoihin (jäännösluokka)). Tämä erittely on ilmoitettava keskeisenä indikaattorina.

4.2. Muutostiedot

Muutostiedot ilmoitetaan vain siinä tapauksessa, että kantatiedoissa on merkittäviä katkoksia. Muutokset on ilmoitettava esimerkiksi silloin, kun ne johtuvat EKT 95:n käyttöönoton yhteydessä tehtävistä luokituksen muutoksista. Tiedot ilmoitetaan vapaaehtoisesti, mikäli ne ovat saatavissa.

Viiteajanjakson aikana suoritettavia rahoitustaloustoimia(14) mittaavien virtatilastojen toimittamista edellytetään ihannetapauksessa samalla tavoin kuin rahalaitosten tasetilastojenkin yhteydessä. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan pyritä siihen, että tarvittavat muutostiedot (jotka sisältäisivät sekä "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" että "arvostusmuutokset ja luottotappiot/luottojen arvonalennukset") ilmoitettaisiin säännöllisesti täysimääräisinä.

4.3. Raportoinnin tiheys, toimitusaika ja aikajänne

EKP:lle annetaan tiedot neljännesvuosittain.

Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tilastot toimitetaan EKP:lle viimeistään viiteajanjakson päättymistä seuraavan kolmannen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä tai sitä edeltävänä kansallisen keskuspankin pankkipäivänä(15), mikäli kyseisen kalenterikuukauden viimeinen päivä ei ole kansallisen keskuspankin pankkipäivä. Tarkoista tietojen toimitusajankohdista ilmoitetaan kansallisille keskuspankeille edeltäkäsin raportointikalenterissa. Neljännesvuositason historiatiedot toimitetaan EKP:lle siten, että ensimmäisenä toimitetaan vuoden 1998 neljättä neljännestä koskevaan viiteajanjaksoon liittyvät tiedot.

5. Muita rahoituksen välittäjiä koskevien tilastojen sähköinen siirto - sarjaperheen (key family) tunniste: Muu rahoituksen välittäjä

Muiden rahoituksen välittäjien sarjaperhe liittyy euroalueen muiden rahoituksen välittäjien tasetilastoihin. Se on suunniteltu siten, että se vastaa mahdollisimman pitkälle tase-eriä koskevia tilastoja varten jo aiemmin määriteltyjä koodiluetteloita ja koodeja.

5.1. Muuttujat

Alla olevassa taulukossa kuvataan muiden rahoituksen välittäjien sarjaperheessä käytettyjä muuttujia. Muita rahoituksen välittäjiä koskevien tilastojen osalta on yksilöity 11 muuttujaa, joiden katsotaan olevan olennaisia aikasarjojen määrittämiseksi.

>TAULUKON PAIKKA>

Kunkin yhdentoista tilastollisen muuttujan arvot saadaan sitä vastaavasta koodiluettelosta. Esimerkiksi muuttujan REF_AREA (viitealue) arvot saadaan edellä olevan taulukon mukaisesti koodiluettelosta CL_AREA_EE. Muita rahoituksen välittäjiä koskevien koodiluokkien muuttujat kuvataan seuraavassa samassa järjestyksessä kuin ne ilmenevät avaimesta.

Muuttuja nro 1: Toistuvuus (FREQ; pituus: yksi merkki)

Muuttuja osoittaa raportoidun aikasarjan toistuvuuden. Muiden rahoituksen välittäjien sarjaperheessä käytetty koodi on "Q" eli neljännesvuositason tiedot, ja se on vain yksi koodiluettelossa CL_FREQ määritellyistä arvoista. Mikäli kansalliset tiedot ovat saatavilla harvemmin (esim. puolivuosittain tai vuosittain), kansalliset keskuspankit estimoivat neljännesvuosittaiset tiedot. Mikäli neljännesvuosittaisten arvioiden esittäminen ei ole asianmukaista, tiedot esitetään kuitenkin neljännesvuosittaisina aikasarjoina (esim. vuosittaiset tiedot esitetään tietoina yyyyQ4 ja puolivuosittaiset tiedot tietoina yyyyQ2 ja yyyyQ4, jolloin muita vuosineljänneksiä koskevat tiedot joko jätetään ilmoittamatta tai ne ilmoitetaan puuttuviksi koodilla "L"(16)).

Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Muuttuja osoittaa tiedonantajalaitoksen kotimaan. Siihen liittyvä koodiluettelo CL_AREA_EE sisältää ISO-standardin mukaisen maaluettelon ja muutamia muita arvoja (ks. myös muuttuja nro 8: Vastapuolen alue. Muiden rahoituksen välittäjien sarjaperheessä käytetyt arvot vastaavat 15:tä Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiota.

Muuttuja nro 3: Muutosindikaattori (ADJUSTMENT; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja ilmoittaa sen, onko tietoihin tehty kausivaihtelusta ja/tai pankkipäivän viikonpäivästä johtuvia muutoksia. Vastaava koodiluettelo on CL_ADJUSTMENT. Muiden rahoituksen välittäjien sarjaperheessä käytetty koodi on "N", joka tarkoittaa, että aikasarjoja ei ole muutettu kausivaihtelun eikä pankkipäivän viikonpäivän vuoksi.

Muuttuja nro 4: Muun rahoituksen välittäjän viitesektorikohtainen erittely (OFI_REP_SECTOR, pituus: kaksi merkkiä)

Tämä muuttuja osoittaa, minkä tyyppinen muu rahoituksen välittäjä on tiedonantajana, ja se liittyy koodiluetteloon CL_OFI_REP_SECT. Seuraavat 11 arvoa on yksilöity: sijoitusrahastot yhteensä ("10"); sijoitusrahastot eriteltyinä sijoituksen tyypin mukaan: osakerahastot ("11"), joukkolainarahastot ("12"), yhdistelmärahastot ("13"), kiinteistörahastot("14") ja muut rahastot ("15"); sijoitusrahastot eriteltyinä sijoittajan tyypin mukaan: yleisölle avoimet rahastot ("1G") ja erityissijoittajien rahastot ("1S"), arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät ("20"), lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat rahoitusyritykset ("30") ja muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokat("40").

Muuttuja nro 5: Muun rahoituksen välittäjän tase-erä (OFI_ITEM; pituus: kolme merkkiä)

Tämä muuttuja kuvaa muun rahoituksen välittäjän taseen tase-erää, ja se liittyy koodiluetteloon CL_OFI_ITEM. Saamisten ja velkojen arvot yksilöidään etuliitteellä "A" tai "L", ja ne järjestetään ja koodataan erien välisen hierarkisen suhteen mukaisesti aina, kun se on mahdollista. Koska muut rahoituksen välittäjät keskittyvät erilaisiin rahoitustoimenpiteisiin sen mukaan, minkä tyyppinen välittäjä on kyseessä, kaikkien osalta ei sovelleta kaikkia tase-eriä. Erityisesti vastaavaa-puolella on yksilöity kaksi eri erää "muiden saamisten" osalta:

- muut saamiset (mukaan lukien lainat) ("A8A"), jota sovelletaan muiden rahoituksen välittäjien kaikkiin luokkiin lukuun ottamatta lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivia rahoitusyrityksiä, ja

- muut saamiset (mukaan lukien talletukset, käteinen raha, sijoitusrahasto-osuudet, kiinteä omaisuus ja johdannaiset) ("A8B"), jota sovelletaan lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimiviin rahoitusyrityksiin.

Vastattavaa-puolella on "muiden velkojen" osalta yksilöity kolme eri erää:

- muut velat (lukuun ottamatta velkapapereita, omaa pääomaa & varauksia ja johdannaisia) ("L6A"), jota sovelletaan arvopapereiden ja johdannaisten välittäjiin,

- muut velat (mukaan lukien johdannaiset) ("L6B"), jota sovelletaan lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimiviin rahoitusyrityksiin, ja

- muut velat (mukaan lukien velkapaperit sekä oma pääoma ja varaukset) ("L6C"), jota sovelletaan sijoitusrahastoihin.

Muuttuja nro 6: Alkuperäinen maturiteetti (MATURITY_ORIG; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja kuvaa tase-erän alkuperäistä maturiteettia, ja se liittyy koodiluetteloon CL_MATURITY_ORIG. Maturiteettierittelyä "enintään yhden vuoden" ("F") ja "yli 1 vuoden" ("K") sovelletaan erään "muut arvopaperit kuin osakkeet" sijoitusrahastojen luokkien osalta. Vaikka tässä yhteydessä ei edellytetä erittelyä maturiteeteittain, alkuperäistä maturiteettia sovelletaan käsitteellisesti myös vastaavaa-puolen eriin "lainat" ja "talletukset" ja vastattavaa-puolen eriin "vastaanotetut talletukset ja lainat" ja "liikkeeseen lasketut velkapaperit". Tästä syystä näissä tapauksessa käytetään koodia "A" kuvaamaan kokonaismaturiteettia. Kaikissa muissa erissä on koodi "X", joka tarkoittaa ei sovellettavissa.

Muuttuja nro 7: Tiedon tyyppi (DATA_TYPE; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja kuvataan koodiluettelossa CL_DATA_TYPE, ja se ilmoittaa, minkä tyyppistä tietoa raportoidaan: bruttomääräiset kannat ("1") ja luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt ("5"). Luokituksen muutoksiin ja muihin vastaaviin järjestelyihin kuuluvat sellaiset tiedonantajana olevan muiden rahoituksen välittäjien sektorin taseen vastaavaa- ja vastattavaa -puolella tehtävät muutokset, jotka johtuvat 1) muutoksista tiedonantajien joukossa; 2) yritysten uudelleenjärjestelyistä; 3) saamisten ja velkojen luokituksen muutoksista ja 4) sellaisten raportointivirheiden korjaamisesta, joita ei teknisistä syistä voida poistaa kantatiedoista koko kyseisen ajanjakson ajalta.

Muuttuja nro 8: Vastapuolen alue (COUNT_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Tämä muuttuja kuvaa muiden rahoituksen välittäjien taseen vastapuolen asuinpaikkaa. Tähän käsitteeseen liittyvä koodiluettelo on CL_AREA_EE, joka sisältää ISO-standardin mukaisen maaluettelon ja muutamia muita arvoja (esim. "U6" - "Domestic: sama maa kuin tiedonantajana olevan muun rahoituksen välittäjän maa"). Muita rahoituksen välittäjiä koskevissa koodiluokissa käytetään ainoastaan muutamia arvoja: kotimaa (kotipaikka tai viitealue) ("U6"); muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot (kaikki maat viitealuetta lukuun ottamatta) ("U5"); rahaliittoon osallistumattomat jäsenvaltiot ("U4") ja koko maailma (kaikki talousyksiköt) ("A1"). Kun valtiosta tulee rahaliittoon osallistuva jäsenvaltio, liittymistä edeltävään ajanjaksoon liittyvät historiatiedot ilmoitetaan käyttäen vastapuolen alueen koodeja rahaliitto ("U2") ja kaikki muut alueet kuin rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ja viitealue/kotipaikka ("U8")(17).

Muuttuja nro 9: Tase-erän vastapuolen sektori (BS_COUNT_SECTOR; pituus: neljä merkkiä)

Tämä muuttuja kuvaa muiden rahalaitosten tase-erän sektorikohtaista erittelyä, ja se liittyy koodiluetteloon CL_BS_COUNT_SECT. Viisi vastapuolen sektoria on ilmoitettava: rahalaitokset ("1000"); muut kuin rahalaitokset ("2000"); muut sektorit - joista yrityksiä ("2240"); muut sektorit - joista kotitalouksia ("2251") ja määrittelemätön sektori ("0000").

Muuttuja nro 10: Transaktiovaluutta (CURRENCY_TRANS; pituus: kolme merkkiä)

Tämä muuttuja ilmoittaa muun rahoituksen välittäjän tase-erien rahayksikön, ja sitä vastaa koodiluettelo CL_CURRENCY. Käytetään vain koodia "Z01" kaikki valuutat yhteensä.

Muuttuja nro 11: Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma (SERIES_DENOM; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja osoittaa, onko raportoitavat sarjat ilmaistu kansallisessa vai yhteisessä rahayksikössä (euro). Sillä on kaksi arvoa ("N", kansallinen rahayksikkö ja "E", euro), jotka ilmenevät koodiluettelosta CL_SERIES_DENOM. Koodia "E" käyttävät rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot, kun taas koodia "N" käyttävät uudet rahaliittoon osallistuvat maat ilmoittaessaan osallistumista edeltävää ajanjaksoa koskevia historiatietoja(18).

5.2. Ominaisuudet

Avaimen määrittelemisessä käytettävien 11 muuttujan lisäksi on määritelty useita ominaisuuksia(19). Niitä liitetään toimitettaviin tietoihin eri tasoilla:

Tase-erien sarjaperhe (ECB_OFI): koodatut ja koodaamattomat ominaisuudet

>TAULUKON PAIKKA>

Kuhunkin näistä ominaisuuksista liittyy lisäksi joitain teknisiä erityispiirteitä, jotka luetellaan seuraavassa taulukossa.

Euroalueen kansallisten keskuspankkien raportointi EKP:lle

ECB_OFI -sarjaperheen yhteiset ominaisuudet

>TAULUKON PAIKKA>

Seuraavassa kuvataan kutakin ominaisuutta sekä esitetään viitekoodiluettelo (ilmoitetaan suuraakkosin, kuten CL_FI*), mikäli se on sovellettavissa.

5.2.1. Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

- TITLE_COMPL (koodaamaton): Otsakkeen täydenteen laatii, tallentaa ja ilmoittaa EKP (englanninkielinen, pituus enintään 350 merkkiä). Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa muuttaa sitä, muutos voidaan tehdä EKP:n kuulemisen jälkeen. Muutoksen toteuttaa kuitenkin EKP.

- UNIT (koodiluettelo CL_UNIT): Tämä ominaisuus ilmoittaa raportoitujen tietojen mittayksikön. Rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ilmoittavat tiedot euroina ja EKP asettaa tämän ominaisuuden arvoksi "EUR" (DENOM = "EUR"). Kun valtiosta tulee rahaliittoon osallistuva jäsenvaltio, EKP asettaa tämän ominaisuuden arvoksi vastaavan kansallisen rahayksikön, mikäli kyseessä ovat liittymistä edeltävään ajanjaksoon liittyvät historiatiedot(20).

- UNIT_MULT (koodiluettelo:CL_UNIT_MULT): tämä ominaisuus antaa tietoa siitä, onko sarjat ilmaistu miljoonina (UNIT_MULT = "6"), miljardeina (UNIT_MULT = "9") jne. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot miljoonina ja EKP asettaa arvoksi 6 (UNIT_MULT = "6").

- DECIMALS (koodiluettelo: CL_DECIMALS): Ominaisuus kertoo havaintojen arvoille annettavien desimaalien määrän. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot kolmen desimaalin tarkkuudella, ja EKP asettaa ominaisuuden arvoksi 3 kaikkien aikasarjojen osalta (eli DECIMALS = "3").

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

- TITLE (koodaamaton): Aikasarjan otsakkeessa voidaan esittää vain enintään 70 merkkiä. Koska tila on rajallinen, pakollisena ominaisuutena on sen sijaan TITLE COMPLEMENT. Ominaisuutta TITLE voidaan käyttää lyhyissä otsakkeissa.

- NAT_TITLE (koodaamaton): Kansalliset keskuspankit voivat käyttää tätä ominaisuutta esittääkseen täsmällisen kuvauksen ja muita täydentäviä tietoja omalla kielellään. Vaikka suur- ja pienaakkosten käyttö ei aiheutakaan ongelmia, aksenttimerkkien ja pitkien kirjaimista ja numeroista koostuvien symbolien vaihto on testattava ennen kuin ne otetaan säännölliseen käyttöön.

- COMPILATION (koodaamaton): Tätä ominaisuutta käytetään esitettäessä sanallisesti yksityiskohtaisia selvityksiä sovelletuista tiedon kokoamismenetelmistä, ja siihen sisältyy esimerkiksi seuraavia tietoja:

- tietolähteet/tiedon keräämismenetelmä,

- kokoamismenetelmät (mukaan lukien tehtyjen arvioiden/olettamusten kuvaus),

- sovellettava lainsäädäntö: tiedot sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä ja yhteydet EU:n direktiiveihin kunkin muiden rahoituksen välittäjien tyypin osalta,

- poikkeamat EKP:n raportointiohjeista (instrumentti/maturiteetti/maantieteellinen/sektori-luokittelu ja arvostusmenetelmät),

- kriteerit, joiden mukaan sijoitusrahastot on luokiteltu tyypeittäin.

Lisäyksessä 2 (kohdat 1-5) esitetään yksityiskohtainen kuvaus tähän ominaisuuteen sisällytettävistä tiedoista.

- COVERAGE (koodaamaton): tämä ominaisuus kuvaa tiedonantajajoukon kattavuutta, ja se on yksilöitävä saatavien/velkojen yhteismäärää koskevien sarjojen yhteydessä. Siinä kuvataan pääryhmiin kuuluvien muiden rahoituksen välittäjien tyypit. Mikäli tietojen tiedetään olevan vain osittain kattavia, esitetään arvio markkinaosuudesta. Lisäksi ilmoitetaan, onko luvut estimoitu. Ks. lisätietoja tähän ominaisuuteen sisällytettävistä tiedoista lisäyksestä 2 (6 kohta).

5.2.2. Aikasarjatason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

- COLLECTION (koodiluettelo: CL_COLLECTION): Tämä ominaisuus kertoo, milloin havaintoja kerätään (esim. jakson alussa, puolivälissä vai lopussa), tai ilmoittaa, ovatko tiedot tietyn jakson keskiarvoja, korkeimpia arvoja tai matalimpia arvoja jne. EKP asettaa muiden rahoituksen välittäjien sarjojen arvoksi "ajanjakson päättyessä" (COLLECTION = "E").

- AVAILABILITY (koodiluettelo: CL_AVAILABILITY): Tämä ominaisuus kuvaa laitoksia, joiden saataville tiedot voidaan antaa. Mikäli yksittäisiä havaintoja varten tarvitaan erityiskohtelua, voidaan käyttää havaintojen luottamuksellisuutta koskevaa ominaisuutta (ks. jäljempänä).

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

- DOM_SER_IDS (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan viitata kansallisissa tietokannoissa käytettyyn koodiin vastaavien sarjojen yksilöimiseksi (tässä yhteydessä voidaan määritellä myös kansallisia viitekoodeja sisältäviä kaavoja).

- BREAKS (koodaamaton): Tämä ominaisuus kuvaa merkittävimpiä tiedonkeruussa, raportoinnin kattavuudessa ja sarjojen kokoamisessa ajan myötä tapahtuneita katkoksia ja muutoksia. Katkoksista raportoitaessa on ilmoitettava, miltä osin uusia ja vanhoja tietoja voidaan pitää vertailukelpoisina (enintään 350 merkkiä).

5.2.3. Havaintotason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

- OBS_STATUS (koodiluettelo: CL_OBS_STATUS): Kansalliset keskuspankit raportoivat kuhunkin ilmoitettuun havaintoon liittyvän havainnon laadun. Tämä ominaisuus on pakollinen, ja se on ilmoitettava kunkin tiedonsiirron yhteydessä kustakin yksittäisestä havainnosta. Mikäli kansalliset keskuspankit muuttavat tämän ominaisuuden arvoa, sekä havainnon arvo (vaikka se pysyisikin muuttumattomana) että uusi havainnon laadun arvo ilmoitetaan uudelleen.

Alla olevassa luettelossa esitetään näiden ominaisuuksien odotusarvot (sovitun hierarkian mukaisesti) muita rahoituksen välittäjiä koskevia tilastoja varten:

"A" = normaaliarvo,

"B" = katkosarvo,

"M" = tiedot eivät ole sovellettavissa(21),

"L" = tiedot ovat olemassa, mutta niitä ei kerätä(22),

"E" = arvio/oletusarvo,

"P" = alustava arvo (tätä ominaisuutta voidaan käyttää jokaisen tiedonsiirron yhteydessä erityisesti viimeisimmän havainnon osalta)(23).

- Mikäli havaintoon liittyy kaksi ominaisuutta, niistä tärkein ilmoitetaan. Mikäli esimerkiksi havainto on sekä alustava arvo että arvioinnin tulosta, ensisijainen ominaisuus on "arvio", ja käytetään koodia "E".

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

- OBS_CONF (koodiluettelo: CL_OBS_CONF): Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa ilmoittaa erikseen tietyn yhden tai useamman havainnon luottamuksellisuudesta, se voi käyttää ominaisuutta OBS_CONF. Mikäli tälle ominaisuudelle asetetaan arvo, tietojen lähettäjä voi muuttaa sitä tiedonsiirron yhteydessä.

- OBS_PRE_BREAK: Tämä ominaisuus sisältää katkosta edeltävän arvon, joka on havainnon tavoin numeerinen kenttä. Se ilmoitetaan, kun sarjassa tapahtuu katkos. Tätä ominaisuutta ei tarvitse ilmoittaa muiden rahoituksen välittäjien luokittelun yhteydessä, koska tämä tieto on saatavissa jo luokituksen muutokseen liittyvästä sarjasta. Se on lisätty ominaisuusluetteloon, koska se on osa kaikille koodiluokille yhteisistä ominaisuuksista.

- OBS_COM (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan esittää sanallisia havaintotason huomautuksia (esim. kuvataan tiettyä havaintoa koskevien tietojen puuttumisen vuoksi tehty arviointi tai oletus, selitetään mahdollisen poikkeavan havainnon syy tai esitetään raportoidun aikasarjan muutosten yksityiskohdat).

6. Tietojenvaihto

6.1. Sarjaluettelo

EKP ylläpitää taulukkoja, jotka sisältävät toimitettavien muiden rahoituksen välittäjien aikasarjojen sarja-avainten luettelot, ja toimittaa ne kansallisille keskuspankeille. EKP:lle toimitettavat sarjat on esitetty lisäyksessä 1. Raportoitavat sarjat on kuvattu seuraavassa:

KESKEISET INDIKAATTORIT

Tähän luokkaan kuuluvat ilmoitettavat tiedot liittyvät seuraaviin eriin:

Sijoitusrahastot yhteensä ja investointirahastot eriteltyinä sijoituksen tyypin mukaan:

- Rahastot yhteensä: taseet eriteltyinä instrumentin, maturiteetin ja vastaerän maantieteellisen sijainnin mukaan (yhteensä 29 sarjaa).

- Investointirahastot eriteltyinä sijoitustoiminnan tyypin mukaan: Vaaditut erittelyt ovat vähäisiä eroja lukuun ottamatta samat kuin erän "sijoitusrahastot yhteensä" osalta. Tähän luokkaan kuuluvat ilmoitettavat tiedot liittyvät seuraaviin eriin:

- osakerahastojen ja joukkolainarahastojen taseet (yhteensä 28 sarjaa kunkin luokan osalta),

- yhdistelmärahastojen taseet (yhteensä 29 sarjaa),

- kiinteistörahastojen taseet (yhteensä 20 sarjaa),

- muiden rahastojen taseet (yhteensä 29 sarjaa),

- Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät (SDD) (yhteensä 12 sarjaa).

- Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten (FCL) taseet eriteltyinä instrumentin, sektorin ja vastaerän maantieteellisen sijainnin mukaan sekä lainojen käyttötarkoituksen mukaan (yhteensä 32 sarjaa).

LISÄTIETOERÄT:

Tähän luokkaan kuuluvat ilmoitettavat tiedot liittyvät seuraaviin eriin:

- Sijoitusrahastot yhteensä: Tasetiedot eriteltyinä sektoreittain rahalaitos/muu kuin rahalaitos (yhteensä 27 sarjaa).

- Osakerahastot (27 sarjaa), joukkolainarahastot (27 sarjaa), yhdistelmärahastot (27 sarjaa), kiinteistörahastot (15 sarjaa), muut rahastot (27 sarjaa): Tasetiedot sijoitusrahastojen osalta sijoitustoiminnan mukaan eriteltyinä sektoreittain rahalaitos/muu kuin rahalaitos.

- Tasetiedot yleisölle avoimista rahastoista (12 sarjaa) ja erityissijoittajien rahastoista (12 sarjaa).

- Saamiset/velat yhteensä muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokan osalta (1 sarja).

MUUTOSTIEDOT

Kantoja koskevien sarjojen lisäksi edellytetään vastaavien "luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä" koskevien sarjojen ilmoittamista, mikäli tällaisia järjestelyjä on tehty.

6.2. Tilastointivaatimukset

Kaikki rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ilmoittavat keskeiset indikaattorit, mikäli ajantasaiset tiedot ovat saatavilla. Mikäli ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla tiettyjen erittelyjen osalta tai sovituin neljännesvuosittaisin välein, toimitetaan arviot, mikäli se on asianmukaista.

Lisätietoja toimittavat vain ne maat, joilla on käytettävissään ajantasaiset tiedot.

Mikäli kuvattava taloudellinen ilmiö on olemassa, mutta sitä ei seurata tilastollisesti eikä kansallisia arvioita voida esittää, kansalliset keskuspankit voivat joko jättää aikasarjat ilmoittamatta tai ilmoittaa ne puuttuviksi havainnon laatu -koodilla "L". Aikasarjat, joita ei ilmoiteta, tulkitaan näin ollen "tiedoiksi, jotka ovat olemassa mutta joita ei kerätä", ja EKP:ssa voidaan tehdä oletuksia/arvioita euroalueen yhdistelmiä koottaessa.

Mikäli kyseistä ilmiötä ei ole olemassa, aikasarjat on ilmoitettava puuttuvina tietoina havaintotilanne-koodilla "M".

Mikäli kyseessä ovat "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt", tiedot ilmoitetaan vain siinä tapauksessa, että tapahtuu 4.2 kohdassa kuvattu luokituksen muutos tai muu vastaava järjestely.

7. Korjausten ilmoittaminen

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan edellisellä vuosineljänneksellä toimitettuja tietoja (tavanomaiset korjaukset). Lisäksi saatetaan joutua korjaamaan aikaisempien vuosineljännesten tietoja (historiatietojen korjaukset).

Tällöin noudatetaan seuraavia yleisperiaatteita:

- Kaikkien säännöllisten neljännesvuosittaisten tietojen siirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän neljänneksen tietojen lisäksi toimittaa ainoastaan "tavanomaisia" (eli edellistä vuosineljännestä koskevia) korjauksia.

- "Historiatietoja" koskevia korjauksia pitäisi tehdä mahdollisimman vähän, ja ne on ilmoitettava erillään tavanomaisesta raportoinnista. Pieniä rutiininomaisia historiatietojen korjauksia pitäisi lähtökohtaisesti tehdä vain vuositasolla (neljättä vuosineljännestä koskevan tiedonsiirron yhteydessä). Historiatietojen korjauksia voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti hyväksyä vuoden aikana (normaalista tiedonsiirrosta erillään), mikäli ne parantavat merkittävästi tietojen laatua.

- Mikäli tehdään merkittäviä korjauksia, EKP:lle toimitetaan niitä koskevat lisätiedot.

(1) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(2) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

(3) Ks. lisäys 2.

(4) Sisältyy Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella N:o 359/2002 (EYVL L 58, 28.2.2002, s. 1), liitteeseen A.

(5) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(6) Siinä tapauksessa että rahastoja, jotka sijoittavat siirtokelpoisiin arvopapereihin ja kiinteistöihin, pidetään kansallisella tasolla "yhdistelmärahastoina", nämä rahastot luokitellaan luokkaan "yhdistelmärahastot".

(7) Tilastoitaessa leasing määritellään rahoitusleasingiksi, kun leasingkausi kattaa kulutushyödykkeen koko taloudellisen eliniän tai suurimman osan siitä. Leasingkauden päättyessä leasingvuokraajalla on usein mahdollisuus ostaa hyödyke nimellisarvoon (EKT 95, liite II).

(8) On huomattava, että rahalaitosten taseessa ei eroteta talletuksia ja lainoja vastaavaa- ja vastattavaa -puolella. Sen sijaan kaikkien rahalaitoksiin talletettujen/rahalaitoksille lainattujen ei-jälkimarkkinakelpoisten varojen (=velat) katsotaan olevan "talletuksia" ja kaikkien rahalaitosten tallettamien/lainaamien varojen (=saamisten) katsotaan olevan "lainoja". EKT 95:ssä tehdään kuitenkin ero sen perusteella, mikä taho tekee taloustoimea koskevan aloitteen. Mikäli aloitteen tekee lainanottaja, rahoitustaloustoimi on luokiteltava lainaksi. Mikäli aloitteen tekee lainanantaja, se on luokiteltava talletukseksi.

(9) Euroopan keskuspankki, marraskuu 2002.

(10) EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1.

(11) EKT 95:tä käytetään sektoriluokittelun standardina.

(12) Julkisyhteisöt: Kotimaiset yksiköt, jotka harjoittavat sellaisia toimintoja, joiden tarkoituksena on pääasiallisesti markkinattomien, yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden tuottaminen ja/tai kansantulon ja -varallisuuden uudelleen jakaminen (EKT 95, kohdat 2.68-2.70). Julkisyhteisöt sisältävät valtionhallinnon, osavaltionhallinnon, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastot (EKT 95, kohdat 2.71-2.74). Ks. lisää sektoriluokituksesta Money and Banking Statistics Sector Manual: Guidance for the statistical classification of customers, Euroopan keskuspankki, toinen painos, marraskuu 1999.

(13) Muut sektorit sisältävät seuraavat sektorit:

- Muut rahoituksen välittäjät sellaisina kuin ne on tässä yhteydessä määritelty,

- Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset,

- Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot. Rahoitusyritykset ja yrityksiin rinnastavat yhteisöt, jotka toimivat pääasiallisesti riskien hallintaan liittyvän rahoituksen välittäjinä (EKT 95, 2.60-2.67 kohta),

- Yritykset. Yritykset ja yrityksiin rinnastettavat yhteisöt, jotka eivät välitä rahoitusta ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palveluiden (paitsi rahoituspalveluiden) tuotanto (EKT 95, 2.21-2.31 kohta),

- Kotitaloudet. Henkilöt tai henkilöryhmät kuluttajina ja tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalveluiden tuottajina omaa loppukäyttöä varten, jos toiminta ei ole yrityksiin rinnastettavien yhteisöjen toimintaa. Mukaan luetaan kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka lähinnä tuottavat tietyille kotitalousryhmille tarkoitettuja markkinattomia tavaroita ja palveluja (EKT 95, 2.75-2.88 kohta).

(14) Rahoitustaloustoimet voidaan määritellä vuosineljänneksen lopun raportointipäivien kantatietojen erotukseksi, kun siitä on poistettu muista kuin taloustoimista aiheutuvat muutokset. Näitä vaikutuksia koskevat tiedot ovat muutoksia, jotka kattavat "muut muutokset": "Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" ja "arvostusmuutokset ja luottotappiot / luottojen arvonalennukset". Muut muutokset:

- Tasetilastoissa "muut muutokset" ovat muista kuin taloustoimista johtuvia muutoksia vuosineljännestaseiden välillä. Muut muutokset voidaan ryhmitellä seuraaviin kahteen pääluokkaan: "Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" ja "arvostusmuutokset ja luottotappiot / luottojen arvonalennukset".

- "Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" sisältävät kaikki muutokset taseen kantatiedoissa, jotka johtuvat tilastollisen kattavuuden muutoksesta (uusien muiden rahoituksen välittäjien tietojen mukaan ottamisesta tai tietojen pois jättämisestä), saamisten tai velkojen luokituksen muutoksesta (maturiteetin, sektorin tai instrumentin mukaan) ja sellaisten raportointivirheiden vaikutuksista, jotka on korjattu kantatiedoissa vain rajoitetun ajanjakson ajan.

- "Arvostusmuutokset ja luottotappiot /luottojen arvonalennukset" koostuu kahdesta erästä. Se käsittää ensinnäkin kaikki sellaiset muutokset kantatiedoissa, jotka johtuvat valuuttakurssimuutoksista ulkomaan valuutan määräisissä saamisissa ja veloissa. Toiseksi hallussa olevien, myytyjen tai liikkeeseen laskettujen jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden kannan markkinahinnan vaihtelujen ja luottotappioina tai arvonalennuksen vuoksi taseesta poistettavien lainojen vaikutus johtaa "muihin uudelleenarvostuksiin".

(15) "Kansallisen keskuspankin pankkipäivällä" tarkoitetaan mitä tahansa päivää, jona tietty rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki on avoinna EKPJ:n rahapoliittisten operaatioiden toteuttamista varten.

(16) Ks. myös 6.2 kohta, "Tilastointivaatimukset".

(17) Esimerkiksi Kreikan tapauksessa vastaerän aluekoodeja "U2" ja "U8" käytetään ajanjaksoa 2000Q4 ja sitä edeltäviä ajanjaksoja koskevien tietojen yhteydessä, ja koodeja "U5" ja "U4" jaksosta 2001Q1 eteenpäin.

(18) Esimerkiksi Kreikan tapauksessa koodia "N" käytetään ajanjaksoa 2000Q4 ja sitä edeltäviä ajanjaksoja koskevien tietojen osalta ja koodia "E" jaksosta 2001Q1 eteenpäin.

(19) Ominaisuudet ovat tilastollisia käsitteitä, joilla käyttäjille annetaan koodattua (kuten yksikkö) ja koodaamatonta (kokoamismenetelmä) lisätietoa toimitettavista tiedoista. Pakollisia ominaisuuksia ovat ominaisuudet, joiden arvot kaikki osapuolet tuntevat. Vapaaehtoisia ominaisuuksia ne, jotka annetaan ainoastaan, jos tiedot antava laitos tuntee ne (kuten kotimaan emissiosarjat) tai kun ne ovat merkityksellisiä (kuten kokoaminen, katkokset). Ominaisuuksien arvot toimitetaan ainoastaan kun ne asetetaan ensimmäistä kertaa tai niitä muutetaan. Ainoastaan havainnon laatu ilmoitetaan tiedonsiirrossa aina kunkin havainnon yhteydessä.

(20) Esimerkiksi Kreikan tapauksessa tämän ominaisuuden arvoksi annetaan "GRD" ajanjakson 2000Q4 ja sitä edeltävien jaksojen osalta ja "EUR" jaksosta 2001Q1 eteenpäin.

(21) Mikäli markkinoiden paikallisen käytännön tai lainsäädännön vuoksi aikasarjaa (tai osaa siitä) ei voida soveltaa (kyseistä ilmiötä ei ole olemassa), puuttuva arvo ilmoitetaan koodilla ("-") ja havaintotilanne koodilla "M".

(22) Kun yhden aikasarjan tietoja, paikallisista tilastoista rüppuen, ei ole kerätty tiettyinä ajankohtina tai koko ajanjaksona (taloudellinen havainto on olemassa mutta ei tilastoitu), ilmoitetaan puuttuva arvo ("-") ja havaintotilanne "L" jokaisella ajanjaksolle.

(23) Nämä havainnot saavat lopullisen arvonsa (havaintotilanne "A") myöhemmin. Uudet korjatut arvot korvaavat aikaisemmat alustavat havainnot.

Lisäys 1

EKP:LLE MUISTA RAHOITUKSEN VÄLITTÄJISTÄ (PL. SIJOITUSRAHASTOT) TOIMITETTAVAT AIKASARJAT

(Keskeiset indikaattorit/Lisätietoerät)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

EKP:LLE MUISTA RAHOITUKSEN VÄLITTÄJISTÄ (PL. SIJOITUSRAHASTOT) TOIMITETTAVAT AIKASARJAT

(Keskeiset indikaattorit/Lisätietoerät)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys 2

KANSALLISET LISÄTIEDOT

Yksityiskohtaiset käytettyjä menettelytapoja kuvaavat kansalliset lisätiedot ovat erittäin tärkeitä, koska lyhyen aikavälin lähestymistapa pohjautuu rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa kullakin hetkellä saatavilla oleviin tietoihin.

Vaikka suurin osa lisätiedoissa edellytetyistä tiedoista pitäisi lähtökohtaisesti toimittaa E9-verkon välityksellä asianomaisten ominaisuuksien yhteydessä tämän liitteen 5.2 kohdassa kuvatulla tavalla, myös paperikopio on toimitettava.

Käytettyjä menettelytapoja kuvaavissa kansallisissa lisätiedoissa on esitettävä seuraavat seikat:

1. Tietolähteet/tiedonkeruujärjestelmä: Tämä sisältää seuraavat tiedot:

- Tietolähteet, joita käytetään muita rahoituksen välittäjiä koskevien tilastojen laatimisessa, esim. tilastointitoimistot, muiden rahoituksen välittäjien suora raportointi, rahastojen laatimat tilastot.

- Tiedonkeruujärjestelmiä koskevat yksityiskohdat, esim. vapaaehtoisesti toimitetut raportit, kyselyt, otanta, tietyn kynnyksen ylittävien havaintojen raportointi, estimointi.

2. Tiedon kokoamismenetelmät: Tietojen kokoamisessa käytetyn menetelmän kuvaus, esim. yksityiskohtainen kuvaus tehdyistä arvioista/oletuksista, miten sarjat on laskettu yhteen, mikäli kahta sarjaa koskevat tiedot saadaan eri aikavälein.

3. Sovellettava lainsäädäntö: Kattavat tiedot kyseisiä laitoksia koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä toimitetaan. Yhteydet Euroopan unionin lainsäädäntöön olisi esitettävä erikseen. Mikäli samaan luokkaan kuuluu usean eri tyyppisiä laitoksia, nämä tiedot edellytetään esitettävän kaiken tyyppisten laitosten osalta.

4. Poikkeamat Euroopan keskuspankin (EKP) raportointiohjeista: Kansalliset keskuspankit ilmoittavat poikkeamat raportointiohjeista.

Raportointiohjeista saatetaan poiketa seuraavien tietojen osalta:

- instrumenttikohtainen erittely: Instrumenttien kattavuus saattaa poiketa EKP:n raportointiohjeista (esim. kahta eri instrumenttia ei voida yksilöidä erikseen);

- maturiteettikohtainen erittely.

- erittely maantieteellisen sijainnin mukaan.

- sektorikohtainen erittely.

- arvostusmenetelmät.

5. Sijoitusrahastot eriteltyinä niiden tyypin mukaan: Kriteerit, joiden perusteella sijoitusrahastot on luokiteltu niiden tyypin mukaan, on selitettävä (esim. rahasto luokitellaan osakerahastoksi, mikäli se sijoittaa ainakin 60 prosenttia kokonaisvaroistaan osakkeisiin). Esitetään tiedot siitä, onko nämä kriteerit asetettu/määritetty tarjousesitteessä, rahaston säännöissä, perustamisasiakirjoissa, yhtiöjärjestyksissä tai vastaavissa säännöissä taikka markkinointiasiakirjoissa ym.

6. Tiedonantajien joukko:

a) Laitokset, jotka on sisällytetty tiedonantajana olevaan muiden rahoituksen välittäjien alaluokkaan tai jätetty sen ulkopuolelle: Onko kaikki laitokset luokiteltava tiettyyn muiden rahoituksen välittäjien alaluokkaan/sisällytettävä toimitettaviin tietoihin? Kaikki laitokset, jotka otetaan tiettyyn muiden rahoituksen välittäjien alaluokkaan tai jätetään sen ulkopuolelle, kuvataan (esim. sijoitusrahastot yhteensä sisältää yleisölle avoimet rahastot mutta ei sisällä kaikkia erityissijoittajien rahastoja).

b) Kattavuus: Arvio tietojen kattavuudesta esitetään (mikäli mahdollista osuutena koko tiedonantajien joukon kokonaissaamisista).

7. Katkokset historiasarjoissa: Katkokset ja suurimmat tiedonkeruussa, raportoinnin kattavuudessa, raportointivaatimuksissa ja historiasarjojen kokoamisessa ajan myötä tapahtuneet muutokset kuvataan. Katkosten osalta ilmoitetaan, missä määrin uusia ja vanhoja tietoja voidaan pitää keskenään vertailukelpoisina.

8. Muut huomautukset: Kaikki muut mahdolliset huomautukset tai tiedot, jotka kansallinen keskuspankki haluaa tuoda esiin.

LIITE XIX

ARVOPAPERIEMISSIOITA KOSKEVAT TILASTOT RAPORTOINTIOHJEET TILASTOJEN LAATIMISEKSI LYHYEN AIKAVÄLIN LÄHESTYMISTAVAN MUKAISESTI

1. Tavoite

Arvopaperiemissioita koskevat tiedot ovat tärkeä osa rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden analyysiä. Lainanottajan kannalta arvopaperiemissiot ovat vaihtoehto pankkirahoitukselle. Arvopaperisijoittajien kannalta muiden kuin pankkien arvopaperiemissiot korvaavat osittain pankkitalletukset ja pankkien liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset rahamarkkinainstrumentit. Arvopaperiemissioita koskevat tilastot täydentävät näin ollen rahataloutta koskevia tilastoja. Ajan myötä muutokset (arvopaperimarkkinoiden kautta tapahtuvan) suoran rahoituksen ja (pankkijärjestelmän kautta tapahtuvan) välillisen rahoituksen välillä voivat vaikuttaa rahapolitiikan välittymismekanismiin, sillä tällaiset muutokset voivat muuttaa euroalueen rahoitusmarkkinoiden rakennetta. Emissioiden jakautuminen sektoreittain kuvaa julkisen ja yksityisen sektorin pääomamarkkinoihin kohdistuvan kysynnän suhteellista merkitystä, ja sen avulla voidaan selittää markkinakorkojen liikkeitä erityisesti keskipitkissä ja pitkissä maturiteeteissa. Arvopaperien kantaa koskevat tiedot ilmaisevat myös pääomamarkkinoiden syvyyden. Lisäksi euroalueella olevien ja euroalueen ulkopuolisten talousyksikköjen euromääräisiä arvopaperiemissioita koskevia tietoja käytetään arvioitaessa euron asemaa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.

Euroalueen arvopaperiemissioita koskevista tilastoista voidaan muodostaa kaksi yhdistelmää:

- kaikki euroalueen talousyksikköjen arvopaperiemissiot kaikissa valuutoissa ja

- kaikki euromääräiset arvopaperiemissiot maailmanlaajuisesti, sekä kotimaiset että ulkomaiset emissiot.

Arvopaperiemissioita koskevat tilastot perustuvat mahdollisuuksien mukaan jäsenvaltioissa ja kansainvälisesti olemassa oleviin tietoihin. Tietoja ei aina ole saatavissa täysin tässä liitteessä täsmennettyjen määritelmien ja jaottelujen mukaisesti. Jos ilmoitetut tiedot poikkeavat liitteen määritelmistä, kansallisia keskuspankkeja kehotetaan toimittamaan Euroopan keskuspankille (EKP) lisätietoja(1).

2. Käsitteellinen viitekehys ja tiedonkeruu

Kaaviossa 1 on yhteenveto käsitteellisestä viitekehyksestä, jonka mukaisesti kansalliset keskuspankit toimittavat arvopaperiemissioita koskevia tilastoja EKP:lle. Merkittävin erottava tekijä on liikkeeseenlaskijan kotipaikka(2). Kansalliset keskuspankit antavat tiedot kaikista emissioista. Euroalueen 12 jäsenvaltion kansalliset keskuspankit kattavat yhdessä kaikki euroalueen talousyksiköiden emissiot. Kansainvälinen järjestelypankki (BIS) toimittaa tiedot ulkomaiden eli muiden kuin euroalueen maiden kaikkien talousyksiköiden arvopaperiemissioista, ja kolmen rahaliittoon kuulumattoman EU:n jäsenvaltion talousyksiköiden emissiot esitetään erikseen muista ulkomaista eriteltyinä(3).

Lisäksi arvopaperiemissioita tarkastellaan niiden rahayksikön mukaan(4): "euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset" tai "muiden rahayksiköiden määräiset" emissiot. Ennen tammikuun 1. päivää 1999 ilmaisulla "euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset" tarkoitetaan ecua ja rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia rahayksiköitä. Tammikuun 1. päivästä 1999 lähtien sillä on tarkoitettu euroa ja sen kansallisia ilmentymiä. Kansalliset keskuspankit toimittavat tiedot kotimaisten talousyksiköiden emissioista niiden rahayksiköstä riippumatta. BIS antaa tiedot yksinomaan ulkomaisten talousyksiköiden euromääräisistä tai kansallisten rahayksiköiden määräisistä emissioista(5).

Kaavio 1: Yhteenveto käsitteellisestä viitekehyksestä

>PIC FILE= "L_2003241FI.035801.TIF">

Tärkeimmät tilastolliset yhdistelmät saadaan laskemalla tietokentät yhteen: A- ja B-kentän summa vastaa euromääräisten emissioiden kokonaismäärää, ja A- ja C-kenttien summa vastaa euroalueen talousyksiköiden emissioiden kokonaismäärää. D-kenttää ei tarvita vaadittuja yhdistelmiä varten.

Liikkeeseenlaskijan kotipaikkaa käytetään pääasiallisena erottavana tekijänä, koska se on yksiselitteinen ja siinä hyödynnetään tiedon tuottajien suhteellisia vahvuuksia: kansalliset keskuspankit antavat tietoja kotimaisista liikkeeseenlaskijoista ja BIS kansainvälisistä liikkeeseenlaskijoista. Tämän käsitteellisen lähestymistavan perusteella BIS:lle ja kansallisille keskuspankeille on laadittu omat raportointilomakkeet, jotka ovat lisäyksessä 2.

Kansallisilla keskuspankeilla saattaa olla puutteellisia tietoja kotimaisten talousyksiköiden arvopaperiemissioista ulkomaisilla markkinoilla, ja erityisesti muun kuin euron määräisistä emissioista (C-kenttä). Kansalliset keskuspankit täyttävät kaikki mahdolliset kansallisista tietolähteistä saatavissa olevat tiedot raportointilomakkeisiin ja pyrkivät täydentämään puuttuvat kohdat toissijaisista lähteistä saaduilla tiedoilla. Kansallisia keskuspankkeja kehotetaan antamaan tietoja muiden euroalueen talousyksiköiden arvopaperiemissioista maan kansallisilla markkinoilla. Tietojenvaihdon merkitys saattaa lisääntyä ajan myötä, jos rahaliitto johtaa rahoitusmarkkinoiden syvempään integraatioon ja lisää näin kilpailua rahoitusmarkkinoilla toimivien välittäjien kesken uusien emissioiden toteuttamisesta. BIS on tarjonnut kansallisille keskuspankeille kahdenvälistä yhteistyötä tietojen kattavuuden parantamiseksi.

3. Liikkeeseenlaskijan kotipaikka

3.1. Määritelmä

Arvopapereita liikkeeseenlaskeva talousyksikkö on tiedot antavan maan kotimainen yksikkö, jos sillä on taloudellisen mielenkiinnon keskus kyseisen maan alueella - eli kun se osallistuu pitemmän ajanjakson ajan (yhden vuoden tai kauemmin) tämän alueen taloudelliseen toimintaan(6). Ulkomaiset liikkeeseenlaskijat ovat talousyksiköitä, jotka 1) sijaitsevat tiedot antavan maan talousalueella, mutta joilla ei ole nyt tai jotka eivät suunnittele vähintään vuoden kestävää taloudellista toimintaa tai liiketoimia tiedot antavan maan alueella tai jotka 2) sijaitsevat tiedot antavan maan talousalueen ulkopuolella.

Tiedot antavan maan talousalueella toimivien mutta ulkomailla sijaitsevan talousyksikön omistamien tytäryhtiöiden toteuttamat emissiot luokitellaan tiedot antavan maan kotimaisten talousyksiköiden toteuttamiksi emissioiksi. Tiedot antavan maan talousalueella sijaitsevien, kansainvälisesti toimivien pääkonttorien emissiot luokitellaan myös kotimaisten talousyksiköiden toteuttamiksi emissioiksi. Tiedot antavan maan talousyksiköiden omistuksessa mutta muualla kuin kyseisen maan talousalueella sijaitsevien pääkonttoreiden tai tytäryhtiöiden toteuttamat emissiot luokitellaan ulkomaisten talousyksiköiden toteuttamiksi emissioiksi. Esimerkiksi Brasilian Volkswagenin emissiot luokitellaan Brasiliassa sijaitsevien talousyksiköiden toteuttamiksi emissioiksi eikä tiedot antavassa maassa sijaitsevien talousyksiköiden emissioiksi.

3.2. Raportointivaatimukset

Kuten 2 kohdassa on todettu ja kuten kaaviosta 1 ilmenee, raportointivaatimukset perustuvat pääasiassa kotipaikkaan. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat kaikista kotimaisten talousyksiköiden emissioista (emission rahayksiköstä riippumatta). Ne erottavat toisistaan oman maan talousyksiköt, eli kotimaassa olevat yksiköt, ja ulkomaiset talousyksiköt. Kunkin kansallisen keskuspankin osalta "tiedot antavan maan talousyksiköt" ovat kyseisen maan liikkeeseenlaskijoita, esimerkiksi Portugalin kohdalla kyseessä ovat Portugalissa sijaitsevat liikkeeseenlaskijat. Ulkomaiset liikkeeseenlaskijat ovat muualla kuin tiedot antavassa maassa sijaitsevia liikkeeseenlaskijoita, eli esimerkiksi Portugalin tapauksessa kaikki muualla kuin Portugalissa sijaitsevat liikkeeseenlaskijat (kotipaikasta riippumatta).

BIS toimittaa tietoja ulkomaisista talousyksiköistä, jotka toteuttavat emissioita euromääräisinä tai kansallisten rahayksiköiden määräisinä. Tietoja on neljänlaisia: kutakin kolmea euroalueeseen kuulumatonta jäsenvaltiota (Tanskaa, Ruotsia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa) koskevat tiedot sekä muita ulkomaisia talousyksiköitä koskevat tiedot (kaikki Euroopan unionin (EU) ulkopuoliset maat). BIS:n kannalta "tiedot antavan maan kotimainen talousyksikkö" määräytyy raportoinnin näkökulmasta. Esimerkiksi Tanskan raportissa tällainen yksikkö tarkoittaa Tanskassa sijaitsevaa yksikköä, kun taas "muita ulkomaisia talousyksiköitä" koskevassa raportissa sillä tarkoitetaan muualla kuin EU:ssa sijaitsevia liikkeeseenlaskijoita.

Puutteellisten tietojen ja päällekkäisyyksien välttämiseksi BIS ja asianomaiset kansalliset keskuspankit raportoivat kahdenvälisesti erityisyhteisöjen(7) arvopaperiemissioista. Erityisyhteisöt, kuten Toyota Motor Finance Netherlands BV, täyttävät EKT 95:n kotipaikkaa koskevat edellytykset, ja näin ollen ne luokitellaan euroalueen talousyksiköiksi ja tässä esimerkissä Alankomaan yksiköksi. Tällaisten yksiköiden emissioista raportoi kansallinen keskuspankki eikä BIS.

Jos tiedot antava maa ei pysty tuottamaan EKT 95:n (ja Kansainvälisen valuuttarahaston, IMF) kotipaikkaa koskevan määritelmän mukaisia tilastotietoja, kyseisen maan kansallisen keskuspankin edellytetään antavan lisätiedoissa kattavan selvityksen käytetyistä perusteista. Esimerkiksi Deutsche Bundesbank on selvittänyt ilmoittavansa kaikista taloudellista toimintaa Saksassa harjoittavien liikkeeseenlaskijoiden emissioista riippumatta kotipaikkana olon kestosta ("lainmukaisen kotipaikan käsite").

4. Liikkeeseenlaskijoiden jakautuminen sektoreittain

4.1. Määritelmä

Arvopapereiden liikkeeseenlaskijoihin kuuluvat ne yritykset tai yrityksiin rinnastettavat yhteisöt, jotka laskevat arvopapereita liikkeeseen ja jotka ovat oikeudellisessa vastuussa kyseisten arvopaperien haltijoihin nähden emission ehtojen mukaisesti.

Kotimaiset ja ulkomaiset arvopapereiden liikkeeseenlaskijat on luokiteltava sektoreittain. Emissiot luokitellaan sen sektorin mukaan, jolle liikkeeseenlaskettuihin arvopapereihin liittyvä vastuusitoumus lankeaa. Jos investointipankki markkinoi velkapapereita kunnan puolesta, liikkeeseenlaskijaksi luokitellaan näin ollen valtio ja paikallishallinto. Jos arvopaperit lasketaan liikkeeseen erityisyhteisön kautta mutta emissioon liittyvä vastuusitoumus lankeaa erityisyhteisön sijasta emoyhtiölle, emissiot luokitellaan emoyhtiön toteuttamiksi. Esimerkiksi Philipsin erityisyhteisön toteuttamat emissiot lasketaan yritysten emissioiden sektoriin, ja niistä ilmoittaa Alankomaat. Tätä sääntöä sovelletaan kuitenkin ainoastaan silloin, kun erityisyhteisö ja sen emoyhtiö sijaitsevat samassa maassa. Näin ollen jos emoyhtiö ei ole sijoittautunut tiedot antavaan maahan, erityisyhteisö luokitellaan tiedot antavan maan nimelliseksi kotimaiseksi yksiköksi(8), ja liikkeeseenlaskeva sektori on "muut rahoituksen välittäjät". Esimerkiksi Toyota Motor Finance Netherlands BV:n emissiot luokitellaan Alankomaiden muiden rahoituksen välittäjien emissioiksi, sillä emoyhtiö "Toyotan" kotipaikka ei ole Alankomaat.

Sektoriluokittelu kattaa yhdeksän erityyppistä arvopapereiden liikkeeseenlaskijaa(9):

- EKP/kansalliset keskuspankit

- Muut rahalaitokset kuin keskuspankit, joihin luetaan yhteisön oikeudessa määritellyt kotimaiset luottolaitokset ja kaikki muut kotimaiset rahoituslaitokset, joiden toimintaan kuuluu talletusten ja/tai talletusten läheisten vastineiden vastaanottaminen muilta talousyksiköiltä kuin rahalaitoksilta ja luottojen myöntäminen omaan lukuunsa (ainakin taloudellisesti ilmaistuna) ja/tai arvopaperisijoittaminen(10).

- Muut rahoituksen välittäjät, joihin kuuluvat kaikki rahoitusyritykset ja yrityksiin rinnastettavat yhteisöt (vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja lukuun ottamatta), jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muussa muodossa kuin valuuttana, talletuksina ja/tai talletusten läheisinä vastineina muilta institutionaalisilta talousyksiköiltä kuin rahalaitoksilta. Tähän kuuluvat myös rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset, jotka toteuttavat rahoituksen välitykseen läheisesti liittyviä toimintoja, mutta eivät varsinaisesti välitä rahoitusta(11).

- Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot, joihin kuuluvat kaikki rahoitusyritykset ja yrityksiin rinnastettavat yhteisöt, jotka pääasiallisesti ovat riskien hallintaan liittyvän rahoituksen välittäjiä(12).

- Yritykset, joihin kuuluvat kaikki yritykset ja yrityksiin rinnastettavat yhteisöt, jotka eivät välitä rahoitusta vaan ovat pääasiallisesti tavaroiden ja muiden palvelujen kuin rahoituspalvelujen tuotantoa harjoittavia markkinatuottajia(13).

- Valtionhallinto, johon kuuluvat kaikki valtion ministeriöt ja keskusvirastot, joiden toimivalta ulottuu tiedonantajavaltion koko talousalueelle, ei kuitenkaan sosiaaliturvarahastojen hallinto(14).

- Osavaltiohallinto ja paikallishallinto: osavaltiohallintoon kuuluvat erilliset institutionaaliset yksiköt, jotka hoitavat joitakin julkisen hallinnon tehtäviä valtionhallintoa alemmalla, mutta paikallishallintoa ylemmällä tasolla, ei kuitenkaan sosiaaliturvarahastojen hallinto. Paikallishallintoon kuuluvat julkisen hallinnon elimet, joiden toimivalta ulottuu ainoastaan tiedonantajavaltion talousalueen paikalliseen osaan, lukuun ottamatta sosiaaliturvarahastojen paikallisia laitoksia(15).

- Sosiaaliturvarahastot, joihin kuuluvat valtionhallinnon, osavaltiohallinnon ja paikallishallinnon institutionaaliset yksiköt, joiden pääasiallinen toiminta on tuottaa sosiaalietuuksia(16).

- Kansainväliset järjestöt, joihin kuuluvat ylikansalliset ja kansainväliset järjestöt kuten Euroopan investointipankki, IMF ja Maailmanpankki.

Jos valtionyhtiö yksityistetään laskemalla liikkeeseen noteerattuja osakkeita, liikkeeseenlaskeva sektori on "yritykset". Samoin jos julkinen luottolaitos yksityistetään, liikkeeseenlaskeva sektori on "muut rahalaitokset kuin keskuspankit". Ne harvinaiset tapaukset, joissa kotitaloudet tai kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt laskevat liikkeeseen arvopapereita, luokitellaan tässä yhteydessä "yritysten" toteuttamiksi emissioiksi.

4.2. Raportointivaatimukset

Jos tiedot antava maa ei noudata tätä luokittelua tai ei kykene ilmoittamaan kaikkia emissioita eriteltyinä liikkeeseenlaskijan sektorin mukaisesti, sen on esitettävä mahdollisimman yksityiskohtainen edellä mainitun luokittelun mukainen erittely sekä lisätiedot, joissa tuodaan selvästi esille kaikki poikkeamat ja sellaiset sektorit, joita ei voida määritellä erikseen. Jos esimerkiksi muiden rahoituksen välittäjien emissioita ei voida erotella yritysten emissioista, näiden kahden sektorin emissioiden kokonaismäärä ilmoitetaan joko muiden rahoituksen välittäjien tai yritysten toteuttamina emissioina. Luokittelusta ilmoitetaan kansallisissa lisätiedoissa.

BIS noudattaa seuraavaa BIS:n tietokannassa olevien liikkeeseenlaskijoiden ja raportointilomakkeissa vaadittujen liikkeeseenlaskijoiden sektorikohtaista erittelyä.

Kaavio 2: BIS:n tietokantaa koskeva sektorikohtainen erittely

>PIC FILE= "L_2003241FI.036101.TIF">

5. Liikkeeseenlaskun kirjauksen ajankohta

Kerättävissä tilastotiedoissa emissio katsotaan toteutuneeksi liikkeeseenlaskijan saadessa maksun eikä vastuusitoumuksen syntyessä. BIS ilmoittaa nämä emissiot toteutuneina emissioina(17).

6. Emission rahayksikkö

6.1. Määritelmä

Liikkeeseenlaskun rahayksiköllä tarkoitetaan rahayksikköä, jonka määräisenä arvopaperi lasketaan liikkeeseen. Kahden rahayksikön joukkovelkakirjalainat, joissa joukkovelkakirja lunastetaan tai sen korot maksetaan muuna kuin joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskun rahayksikkönä, luokitellaan sen rahayksikön mukaan, jonka määräisenä ne on laskettu liikkeeseen.

Maailmanlaajuisten joukkovelkakirjalainojen(18) arvo ilmoitetaan yleensä yhtenä rahayksikkönä ja usein Yhdysvaltain dollareina. Jos maailmanlaajuinen joukkovelkakirjalaina lasketaan liikkeeseen useamman kuin yhden rahayksikön määräisenä, kukin osa ilmoitetaan omana emissionaan sen rahayksikön mukaisesti.

Jos emissio toteutetaan kahden rahayksikön määräisenä, esimerkiksi 70 prosenttia euroina ja 30 prosenttia Yhdysvaltain dollareina, asianomaiset valuuttamääräiset osat ilmoitetaan kukin erikseen. Näin ollen emissiosta 70 prosenttia ilmoitetaan euromääräisenä/kansallisten rahayksiköiden määräisenänä(19) ja 30 prosenttia muiden rahayksiköiden määräisenä(20). Jos emission valuuttakomponentteja ei ole mahdollista ilmoittaa erikseen, tiedot antavan maan tekemä todellinen erittely ilmoitetaan kansallisissa lisätiedoissa.

Noteeratut osakkeet katsotaan lasketuiksi liikkeeseen yrityksen kotimaan rahayksikön määräisinä: muiden rahayksiköiden määräisinä toteutetut osakeannit ovat hyvin vähäisiä tai niitä ei ole. Tästä syystä noteeratuista osakkeista annetuissa tiedoissa viitataan ainoastaan kaikkiin euroalueen talousyksiköiden toteuttamiin emissioihin.

6.2. Raportointivaatimukset

Tammikuun 1. päivää 1999 edeltävää aikaa koskevissa historiatiedoissa ilmaisulla "euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset" tarkoitetaan ecua ja rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia rahayksiköitä. Tammikuun 1. päivän 1999 jälkeen sillä on tarkoitettu euroa ja sen kansallisia ilmentymiä. "Muut rahayksiköt" tarkoittaa kaikkia muita rahayksiköitä, myös euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden kansallisia rahayksiköitä (Tanskan kruunu, Ruotsin kruunu, Englannin punta).

Kansalliset keskuspankit erottavat toisistaan kotimaisten talousyksiköiden euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset emissiot (A-kenttä) ja muiden rahayksiköiden määräiset emissiot (C-kenttä). Esimerkiksi Saksa ilmoittaa kaikki euromääräisinä, Saksan markkojen ja ecujen määräisinä(21) sekä euroalueen jäsenvaltioiden rahayksiköiden määräisinä (kuten Ranskan frangeina, Italian liiroina ja Itävallan sillinkeinä) liikkeeseen lasketut arvopaperit euromääräisinä/kansallisten rahayksiköiden määräisinä (A-kenttä). Lisäksi se antaa tiedot kaikista muista kotimaisten talousyksiköiden muiden rahayksiköiden määräisinä (Englannin puntina, Sveitsin frangeina, Yhdysvaltain dollareina, Japanin jeneinä) toteuttamista emissioista C-kentässä.

Tammikuun 1. päivää 1999 edeltävistä historiatiedoista, joiden osalta kansalliset keskuspankit eivät kykene erottelemaan toisistaan euron ja sen kansallisten ilmentymien (myös ecun) määräisiä emissioita sekä muiden rahayksiköiden määräisiä emissioita, niiden on määriteltävä lisätiedoissa, mihin emissiot on luokiteltu, ja ilmoitettava niiden emissioiden kokonaismäärä, joita ei ole voitu luokitella sääntöjen mukaisesti. Näin voidaan arvioida vääristymän laajuus.

BIS ilmoittaa ulkomaisten talousyksiköiden euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset emissiot (B-kenttä), mutta ei muiden rahayksiköiden määräisiä emissioita. BIS:n tietokanta sisältää tietoa liikkeeseenlaskun valuutasta, joten sen perusteella euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset emissiot voidaan erottaa muiden rahayksiköiden määräisistä emissioista.

7. Emissioiden luokittelu

Emissiot jaetaan kahteen ryhmään analysointia varten: 1) muut arvopaperit kuin osakkeet ja johdannaiset(22) ja 2) noteeratut osakkeet (muut kuin rahasto-osuudet)(23). Suunnatut emissiot katetaan mahdollisimman laajalti. Rahamarkkinapaperit luokitellaan muiksi arvopapereiksi kuin osakkeiksi, mutta tiedonantovelvollisuutta ei sovelleta johdannaisiin ja rahasto-osuuksiin. Noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia ei oteta huomioon, sillä kyseisiä tietoja ei ole laajalti saatavissa nykyisissä arvopaperiemissioita koskevissa tilastoissa(24). Noteeraamattomien osakkeiden ja osuuksien luetteloinnista ei myöskään välttämättä olisi analyyttistä hyötyä, sillä kyseiset emissiot eivät aina ole jälkimarkkinakelpoisia.

7.1. Muut arvopaperit kuin osakkeet(25)

Muiden arvopapereiden kuin osakkeiden ja johdannaisten luokka(26) koostuu kaikista rahoitusinstrumenteista, jotka ovat haltijapapereita ja jotka yleensä ovat siirto- ja jälkimarkkinakelpoisia. Ne eivät anna haltijalleen omistusoikeutta liikkeeseenlaskevaan institutionaaliseen yksikköön. Tähän luokkaan kuuluvat rahoitusinstrumentit, joiden vastineena on tyypillisesti asiakirja, joka on tarkoitettu kiertoon ja jonka nimellisarvo määritellään liikkeeseenlaskun yhteydessä. Näihin kuuluvat vekselit, eri pituiset joukkovelkakirjat, debentuurit sekä muut samankaltaiset instrumentit, joilla käydään normaalisti kauppaa rahoitusmarkkinoilla. Tähän luokkaan kuuluvat instrumentit antavat haltijalleen ehdottoman oikeuden kiinteään tai sopimuksen mukaiseen vaihtelevaan tuottoon kuponkimaksuna (korko) ja/tai määrättynä kiinteänä summana määräpäivänä tai -päivinä tai liikkeeseenlaskun yhteydessä määritellystä päivästä alkaen. Suunnatut emissiot katetaan mahdollisimman laajalti. Mukaan luetaan myös maailmanlaajuiset joukkovelkakirjalainat.

Kansallisten keskuspankkien rahalaitosten arvopaperiemissioista antamien tietojen on oltava yhdenmukaisia arvopaperiemissioita koskevien tilastojen ja rahalaitosten tasetietojen kanssa, sillä tiedot kattavat samat instrumentit ja liikkeeseenlaskevat rahalaitokset(27).

Seuraavat BIS:n tietokantaan sisältyvät instrumentit luokitellaan muiksi arvopapereiksi kuin osakkeiksi:

- talletustodistukset

- yritystodistukset

- lyhytaikaiset velkasitoumukset

- joukkovelkakirjat

- euroyritystodistus

- keskipitkän aikavälin velkakirjalainat

- muut lyhytaikaiset paperit.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat lisätiedoissa, mitä arvopapereita kansallisiin tietoihin sisältyy, sekä niiden kansalliset nimitykset. Jos annettujen tietojen tiedetään kattavan vain osan arvopapereista, tiedot antava maa ilmoittaa puutteellisista tiedoista. Lisäksi kansalliset keskuspankit ilmoittavat summittaisen arvion siitä, kuinka kattavasti kunkin kotimaisten talousyksiköiden emissioluokan arvopaperit on käsitelty(28).

Muiden arvopaperien kuin osakkeiden luokka jakautuu kahteen alaluokkaan:

7.1.1. Muut lyhytaikaiset arvopaperit kuin osakkeet(29)

Muiden lyhytaikaisten arvopaperien kuin osakkeiden alaluokka koostuu osakkeita lukuun ottamatta kaikkien sellaisten arvopaperien emissioista, joiden alkuperäinen maturiteetti on lyhyt. Lyhytaikaiset arvopaperit diskontataan yleensä liikkeeseenlaskun yhteydessä. Tähän alaluokkaan eivät kuulu arvopaperit, joiden jälkimarkkinakelpoisuus on hyvin rajoitettu, vaikka ne teoriassa olisivatkin jälkimarkkinakelpoisia.

Alaluokkaan kuuluvat seuraavat instrumentit(30):

- lyhytaikaiset velkasitoumukset ja muut julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat lyhytaikaiset paperit,

- rahoituslaitosten ja yritysten liikkeeseenlaskemat jälkimarkkinakelpoiset lyhytaikaiset paperit. Tällaisille papereille on lukuisia nimityksiä: yritystodistus, tavaravekselit, omat vekselit, kauppavekselit, vekselit sekä sijoitustodistukset,

- lyhytaikaiset arvopaperit, jotka on laskettu liikkeeseen pitkäaikaisen merkintätakuisen rahoitusohjelman (Note issuance facilities, NIF) yhteydessä,

- pankkivekselit (bankers' acceptances, BA).

Jos pankkivekselit ovat siirtokelpoisia ja jos ne on sisällytetty muiden lyhytaikaisten arvopaperien kuin osakkeiden alaluokasta annettuihin tietoihin, tiedot antava maa selvittää kansallisissa lisätiedoissa kansalliset menettelyt, joiden mukaisesti kyseiset instrumentit on kirjattu, sekä instrumenttien laadun.

7.1.2. Muut pitkäaikaiset arvopaperit kuin osakkeet(31)

Muiden pitkäaikaisten arvopapereiden kuin osakkeiden alaluokka koostuu osakkeita lukuun ottamatta kaikkien sellaisten arvopapereiden emissioista, joiden alkuperäinen maturiteetti on pitkä. Pitkäaikaisten arvopapereiden liikkeeseenlaskuun liittyy yleensä kuponkeja.

Alaluokkaan kuuluvat seuraavat instrumentit(32):

- haltijajoukkovelkakirjalainat,

- toissijaiset joukkovelkakirjalainat, joita usein kutsutaan velkainstrumenteiksi, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla,

- joukkovelkakirjat, joiden valinnainen maturiteetti on pisimmillään vähintään vuosi,

- päiväämättömät tai jatkuvat joukkovelkakirjat,

- vaihtuvakorkoiset velkakirjalainat,

- indeksiin sidotut arvopaperit, joissa lainan pääoman arvo on sidottu hintaindeksiin, hyödykkeen hintaan tai valuutta-indeksiin,

- selvästi alihintaiset tai nollakuponkilainat,

- eurolainat (eurobonds), jotka ovat joukkovelkakirjoja, jotka lasketaan samanaikaisesti liikkeeseen vähintään kahden maan markkinoille ja joiden ei tarvitse olla kummankaan asianomaisen maan valuutan määräisiä. Yleensä liikkeeseenlaskun hoitaa useissa maissa toimivien rahoituslaitosten yhteenliittymä,

- maailmanlaajuiset joukkovelkakirjalainat, joita lasketaan samanaikaisesti liikkeeseen sekä kotimaan markkinoilla että euromarkkinoilla,

- suunnatut joukkovelkakirjalainat, jotka on rajoitettu kahdenvälisellä sopimuksella vain tietyille sijoittajille, jos lainoja on kuitenkin mahdollista siirtää edelleen,

- arvopaperit, jotka ovat syntyneet lainojen muuntamisen yhteydessä,

- lainat, jotka ovat todellisuudessa muuttuneet jälkimarkkinakelpoisiksi,

- debentuurit ja lainat, jotka voidaan vaihtaa liikkeeseenlaskevan yhtiön tai muun yhtiön osakkeiksi (vaihtovelkakirjalainat) niin kauan kuin niitä ei ole vaihdettu. Jos vaihto-oikeus(33) on kohde-etuutena olevasta lainasta erillään (optiotodistus), sitä ei lueta mukaan,

- sellaiset osakkeet, jotka antavat kiinteän tuoton mutta eivät oikeuta osuuteen yhtiön jäännösarvosta yhtiötä purettaessa, mukaan luettuina voittoon oikeuttamattomat etuoikeutetut osakkeet,

- liikkeeseenlasketut rahoitusinstrumentit, jotka ovat syntyneet osana lainojen, asuntolainojen, luottokorttilainojen, siirtosaamisten tai muiden instrumenttien arvopaperistamista.

Seuraavat instrumentit eivät kuulu tähän alaluokkaan:

- takaisinostosopimusten osana olevat arvopapereihin liittyvät taloustoimet,

- ei-jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskut,

- ei-jälkimarkkinakelpoiset lainat.

7.1.3. Muiden pitkäaikaisten arvopapereiden kuin osakkeiden jaottelu instrumenttiluokkiin

Muut pitkäaikaiset arvopaperit kuin osakkeet jaetaan edelleen seuraaviin instrumenttiluokkiin analysointia varten:

- Kiinteäkorkoiset emissiot: Näihin kuuluvat kaikki emissiot, joissa kuponkikorko ei muutu emission aikana. BIS:n tietokannan mukaisesti mukaan luetaan myös sellaiset emissiot, jotka eivät ole varsinaisesti kiinteäkorkoisia eivätkä vaihtuvakorkoisia (yhdistelmäkorkoiset)(34), esimerkiksi ensin kiinteä- ja sitten vaihtuvakorkoiset tai ensin vaihtuva- sitten kiinteäkorkoiset emissiot ja emissiot, joiden kuponkikorko muuttuu emission aikana, sekä koroltaan porrastetut arvopaperit.

- Vaihtuvakorkoiset emissiot: Näihin kuuluvat kaikki emissiot, joissa kuponkikorko vahvistetaan ajoittain uudelleen itsenäisen korkotason mukaisesti, sekä indeksiin sidotut kuponkikorot.

- Nollakuponkilainat: Näihin kuuluvat kaikki emissiot, joihin ei sisälly kuponkikoron maksua. Yleensä lainat lasketaan liikkeeseen alihintaan ja lunastetaan nimellisarvoon. Niihin luetaan myös nimellisarvoon liikkeeseenlasketut ja ylihintaan lunastetut lainat, kuten lainat, joiden lunastushinta on sidottu vaihtokurssiin tai indeksiin. Yleensä alihinta tai ylihinta on saman suuruinen kuin lainasta kertyneet korot.

Pitkäaikaiset arvopaperit jaotellaan näin kunkin liikkeeseenlaskevan sektorin osalta. Edellä mainittujen kolmen luokan summa on lähtökohtaisesti sama kuin kaikkien muiden pitkäaikaisten arvopaperien kuin osakkeiden summa. Koska suurin osa pitkäaikaisia arvopapereita voidaan jaotella näin, muttei ehkä kuitenkaan kaikkia, on mahdollista, että kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten emissioiden sekä nollakuponkilainojen yhteenlaskettu määrä ei ole täysin sama kuin kaikkien muiden pitkäaikaisten arvopapereiden kuin osakkeiden määrä. Tiedonantajavaltio ilmoittaa kansallisissa lisätiedoissa niiden pitkäaikaisten arvopaperien tyypin ja määrän, joita ei ole eritelty edellä mainitulla tavalla.

Muita lyhytaikaisia arvopapereita kuin osakkeita ei tarvitse eritellä edellä mainitulla tavalla. Kaikki lyhytaikaiset arvopaperit ovat diskontattuja papereita, jotka luokitellaan kiinteäkorkoisiksi emissioiksi.

7.2. Noteeratut osakkeet(35)

Noteerattujen osakkeiden luokkaan kuuluvat kaikki osakkeet, joiden hinnat noteerataan julkisesti arvopaperipörssissä tai muilla säännellyillä markkinoilla. Osakkeiksi luetaan kaikki rahoitusinstrumentit, jotka antavat omistusoikeuden yritykseen tai yritykseen rinnastettavaan yhteisöön. Nämä rahoitusinstrumentit antavat yleensä haltijoilleen oikeuden osuuteen yritysten tai yrityksiin rinnastettavien yhteisöjen voitoista sekä osuuteen niiden nettovarallisuudesta suoritustilan yhteydessä. Näihin ei lueta noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia.

Noteeratuiksi osakkeiksi luetaan:

- osuudet osakeyhtiöiden osakepääomasta: nämä ovat arvopapereita, jotka antavat haltijoilleen omistajan oikeuksia ja oikeuttavat osuuteen jaettavista voitoista sekä osuuteen nettovaroista suoritustilan yhteydessä,

- lunastetut osakeyhtiön osakkeet: nämä ovat osakkeita, joiden pääoma on maksettu takaisin mutta jotka edelleen ovat edellisen omistajan hallussa. Haltijat ovat edelleen yhtiön omistajia ja oikeutettuja siihen osuuteen voitoista, joka jää jäljelle, kun osingot on maksettu jäljellä olevalle rekisteröidylle pääomalle, sekä myös osaan suoritustilan yhteydessä jäävästä mahdollisesta ylijäämästä.

- osakeyhtiöiden liikkeeseenlaskemat etuoikeutetut osakkeet. Näitä ovat arvopaperit,

- joilla maasta ja arvopapereiden syntyolosuhteista riippuen on erilaisia nimiä kuten perustajan osakkeet (founder's shares), voitonjakoon oikeuttavat (profits shares) ja osinkoon oikeuttavat osakkeet (dividend shares) ja joita ei lueta mukaan rekisteröityyn pääomaan,

- jotka eivät varsinaisesti anna haltijalleen omistajan asemaa,

- jotka oikeuttavat haltijan osuuteen niistä mahdollisista voitoista, joita jää jäljelle, kun rekisteröidylle pääomalle on maksettu osingot, sekä osaan suoritustilan yhteydessä jäävästä mahdollisesta ylijäämästä,

- sellaiset etuoikeutetut osakkeet, jotka oikeuttavat jako-osaan yhtiön jäännösvaroista sitä purettaessa. Tällaiset osakkeet voivat olla julkisesti noteerattuja tai noteeraamattomia.

- suunnatut annit (eli osakkeiden myynti yhdelle ostajalle tai rajoitetulle määrälle ostajia ilman julkista liikkeeseenlaskua) luetaan mukaan mahdollisuuksien mukaan.

Noteerattuihin osakkeisiin eivät kuulu:

- myynnissä olevat osakkeet, joita ei ole merkitty liikkeeseenlaskun yhteydessä,

- debentuurit ja lainat, jotka voidaan vaihtaa osakkeisiin. Ne luetaan mukaan, kun ne vaihdetaan osakkeiksi,

- henkilöyhtiöiden vastuunalaisten yhtiömiesten osuudet,

- julkisyhteisöjen sijoitukset sellaisiin kansainvälisiin järjestöihin, jotka ovat juridisesti samaan tapaan perustettuja kuin yhtiöt, joilla on osakepääoma,

- ilmaisannit (ainoastaan liikkeeseenlaskun yhteydessä), joissa vanhoille osakkaille suunnataan uusia osakkeita omistusosuuksien suhteessa. Sama pätee osakkeiden nimellisarvon pilkkomiseen, kun yritys tai yritykseen rinnastettava yhteisö lisää osakkeiden määrää tietyssä suhteessa tai tietyllä kertoimella. Tällaisten osakkeiden osakeantia ei ilmoiteta, mutta ne sisällytetään kuitenkin erittelemättä noteerattujen osakkeiden kantaan(36).

Jos yritys yksityistetään ja valtio pitää itsellään osan osakkeista mutta loput noteerataan säännellyillä markkinoilla, yrityksen koko pääoma kirjataan noteeratuiksi osakkeiksi, sillä kaikilla osakkeilla voitaisiin milloin vain mahdollisesti käydä kauppaa markkinahintaan. Sama pätee silloin, jos osa osakkeista myydään suursijoittajille ja ainoastaan jäljelle jäävällä osuudella käydään kauppaa arvopaperipörssissä.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat kansallisissa lisätiedoissa, jos noteerattujen osakkeiden tiedot tiedetään puutteellisiksi. Jos esimerkiksi noteerattuja ja noteeraamattomia osakkeita ei voida eritellä erikseen, annetaan tiedot kaikista osakkeista. Tämä ilmoitetaan lisätiedoissa ja samalla annetaan arvio noteeraamattomien osakkeiden määrästä vääristymän laajuuden kuvaamiseksi.

8. Emissioiden maturiteetti

Muiden arvopapereiden kuin osakkeiden emissiot luokitellaan sen mukaan, ovatko arvopaperit lyhyt- vai pitkäaikaisia:

- Lyhytaikaisiin arvopapereihin (muut kuin osakkeet) kuuluvat arvopaperit, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään yksi vuosi, vaikka ne laskettaisiinkin liikkeeseen pitkäaikaisiin arvopapereihin sovellettavien menettelyjen mukaisesti.

- Pitkäaikaisiin arvopapereihin (muut kuin osakkeet) kuuluvat arvopaperit, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli vuosi. Pitkäaikaisiin kuuluvat myös arvopaperit, joiden valinnainen maturiteetti on pisimmillään vähintään vuosi, ja arvopaperit, joiden maturiteetti on määrittelemätön.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat lähtökohtaisesti arvopaperiemissioita koskevien tilastojen ja rahalaitosten tasetietojen maturiteetit yhdenmukaisella tavalla(37). Jos arvopapereiden maturiteettien luokittelua lyhyt- ja pitkäaikaisiin ei voida tiukasti noudattaa, kansalliset keskuspankit ilmoittavat kansallisissa lisätiedoissa, miltä osin toimitetut tiedot poikkeavat ohjeista. EKT 95:n 5.22 kohdassa sallitaan maturiteettierittelyn joustava soveltaminen eli poikkeustapauksissa lyhytaikaisten arvopapereiden alkuperäinen maturiteetti voi olla kaksi vuotta.

BIS soveltaa tällä hetkellä erilaista menettelytapaa. BIS pitää kaikkia lyhyen aikavälin ohjelman mukaisesti liikkeeseen laskettuja euroyritystodistuksia ja muita sijoitus- ja yritystodistuksia lyhytaikaisina instrumentteina ja kaikkia pitkän aikavälin ohjelman mukaisesti liikkeeseen laskettuja arvopapereita pitkäaikaisina arvopapereina riippumatta niiden alkuperäisestä maturiteetista.

Rahalaitosten tasetietoihin kuuluvaa maturiteettijakoa enintään kahden vuoden ja yli kahden vuoden pituisiin papereihin ei sovelleta lyhyen aikavälin lähestymistavassa.

9. Varantojen ja virtojen yhteensovittaminen

Kansalliset keskuspankit toimittavat tiedot kannasta, bruttomääräisistä emissioista ja lunastetuista lyhyt- ja pitkäaikaisista velkapapereista sekä noteeratuista osakkeista. Jos tilastointikauden emissiot ja lunastukset eivät ole saatavissa erikseen ilmoitettuina, kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden erotuksen nettomääräisenä eli nettomääräiset emissiot.

Kaaviossa 3 esitetään kantojen ja virtojen (bruttomääräiset emissiot, lunastukset ja nettomääräiset emissiot) yhteys. Käytännössä yhteys on monitahoisempi, mikä johtuu hintojen ja vaihtokurssin muutoksista, uudelleen sijoitetuista (kertyneistä) koroista, luokituksen muutoksista, tarkistuksista ja muista vastaavista järjestelyistä(38).

Kaavio 3: Kantojen ja virtojen yhteys

>PIC FILE= "L_2003241FI.036601.TIF">

Muutoksia lukuun ottamatta tilastointikauden lopun kanta on lähtökohtaisesti yhtä suuri kuin edellisen tilastointikauden lopun kanta, johon on lisätty bruttomääräiset emissiot ja josta on vähennetty tilastointikauden lunastukset. Vastaavasti tilastointikauden lopun kanta on sama kuin edellisen tilastointikauden kanta, johon on lisätty tilastointikauden nettomääräiset emissiot.

Tilastointikauden (bruttomääräisiin) emissioihin kuuluvat kaikki velkapaperien ja noteerattujen osakkeiden emissiot, kun liikkeeseenlaskija myy arvopapereita käteistä vastaan. Näillä tarkoitetaan uusien arvopapereiden säännönmukaisia emissioita, jotka kattavat ensimmäistä kertaa pörssiin listautuvien yritysten osakkeet, mukaan luettuina vasta perustetut yritykset ja yritysmuotoaan esimerkiksi henkilöyhtiöstä tai yksityisestä osakeyhtiöstä muuttavat yritykset. Mukaan luetaan valtionyhtiöiden yksityistäminen, kun ne listautuvat pörssiin. Ilmaisosakkeet eivät kuulu tähän(39). Bruttomääräisiin emissioihin ei lueta osakkeiden vaihtamista tai siirtämistä yritysoston tai sulautumisen yhteydessä(40), ellei samalla synny uusia instrumentteja. Myöhemmin muiksi instrumenteiksi muunnettavissa olevien arvopapereiden liikkeeseenlasku kirjataan liikkeeseenlaskuksi alkuperäisessä instrumenttiluokassa: kun ne muunnetaan muiksi arvopapereiksi, ne katsotaan lunastetuiksi kyseisestä instrumenttiluokasta samalla summalla, jolla arvopaperi katsotaan sitten laskettavan uudelleen liikkeeseen uudessa luokassa(41). Emission toteutumisaika määritellään sen perusteella, milloin maksu suoritetaan. Tällöin emissioiden kirjaus vastaa mahdollisimman tarkkaan kyseisen emission maksun suoritushetkeä.

Tilastointikauden lunastukset kattavat kaikki liikkeeseenlaskijan tekemät velkapapereiden ja noteerattujen osakkeiden takaisinostot, joiden yhteydessä sijoittaja saa arvopapereistaan käteistä. Tämä tarkoittaa instrumenttien säännönmukaista poistamista. Lunastuksiin luetaan kaikki velkapaperit, joiden maturiteetti umpeutuu, sekä ennenaikaiset lunastukset. Mukaan luetaan myös yritysten osakkeiden takaisinostot, jos yritys ostaa takaisin kaikki osakkeensa käteisellä ennen yhtiömuotonsa muutosta tai jos se ostaa osan osakkeistaan takaisin käteisellä, mikä johtaa pääoman alenemiseen. Lunastuksiin ei lueta yritysten osakkeiden takaisinostoa, jos sillä tarkoitetaan sijoittamista yrityksen omiin osakkeisiin(42).

Nettomääräiset emissiot tarkoittavat kaikkia toteutuneita emissioita, joista vähennetään kaikki tilastointikaudella toteutuneet lunastukset. Nettomääräiset emissiot kirjataan ainoastaan, jos emissioita ja lunastuksia ei voida ilmoittaa erikseen.

10. Arvostaminen

Arvopaperiemissioiden arvo muodostuu hintakomponentista ja lisäksi vaihtokurssikomponentista, kun emission rahayksikkönä on muu kuin tiedot antavan maan rahayksikkö.

10.1. Hinnan arvostaminen

Noteerattujen osakkeiden kannat ja virrat kirjataan markkina-arvoon ja muiden arvopapereiden kuin osakkeiden kannat ja virrat nimellisarvoon. Muiden arvopapereiden kuin osakkeiden kantojen ja virtojen kirjaamisesta nimellisarvoon tehdään poikkeus, kun kyseessä ovat alihintaiset joukkovelkakirjat ja nollakuponkilainat, joiden emissiot kirjataan niistä suoritetun maksun suuruisina, eli oston yhteydessä diskontattuun hintaan, ja joiden lunastushintana maturiteetin umpeutuessa on nimellisarvo. Alihintaisten joukkovelkakirjojen ja nollakuponkilainojen kanta on yhtä suuri kuin niistä suoritettu maksu korkoineen. Ennenaikaiset lunastukset kirjataan niistä suoritetun maksun ja lunastukseen mennessä kertyneiden korkojen suuruisiksi.

Eri maissa sovellettujen hinnan arvostamismenettelyjen erot sallitaan. Kukin tiedot antava maa määrittelee kansallisissa lisätiedoissa yksityiskohtaisesti arvostamismenettelyt, joita käytetään 1) lyhytaikaisten velkapapereiden, 2) pitkäaikaisten velkapapereiden, 3) diskontattujen joukkovelkakirjojen ja 4) noteerattujen osakkeiden arvostamisessa. Jos varantojen ja virtojen arvostamisessa on eroja, myös niistä ilmoitetaan.

EKT 95:n mukaista hinnan arvostamista, jossa edellytetään velkapapereiden ja osakkeiden virtojen kirjaamista transaktioarvoon ja kantojen kirjaamista markkina-arvoon, ei sovelleta tässä yhteydessä.

BIS:n nykyisten arvostamissääntöjen mukaisesti velkapaperit kirjataan nimellisarvoon ja noteeratut osakkeet emissiohintaan. Alihintaisten joukkovelkakirjojen ja nollakuponkilainojen osalta lasketaan kertyneet korot.

10.2. Valuutta- ja vaihtokurssien arvostamisesta ilmoittaminen

Kansalliset keskuspankit toimittavat kaikki tiedot EKP:lle euromääräisinä historiasarjat mukaan lukien.

Kansalliset keskuspankit soveltavat mahdollisimman tarkkaan EKT 95:een perustuvia vaihtokurssien arvostamisperiaatteita muuntaessaan kotimaisten talousyksiköiden muiden rahayksiköiden määräisinä liikkeeseen laskemia arvopapereita (C-kenttä)(43) euromääräisiksi(44):

- Kannat muunnetaan euromääräisiksi/kansallisten rahayksiköiden määräisiksi tilastointikauden lopulla eli tilastointikauden viimeisenä työpäivänä soveltamalla pankkiajan päättymishetkellä markkinoilla vallitsevaa asiaankuuluvaa keskihinnan mukaista vaihtokurssia.

- Emissiot ja lunastukset muunnetaan euromääräisiksi/kansallisten rahayksiköiden määräisiksi soveltamalla maksun suoritushetkellä markkinoilla vallitsevaa keskihinnan mukaista vaihtokurssia. Jos muuntamisessa sovellettavaa vaihtokurssia ei ole mahdollista määritellä tarkkaan, voidaan käyttää maksun suoritushetkellä mahdollisimman lähellä markkinoiden keskihintaa olevaa vaihtokurssia.

Ennen tammikuun 1. päivää 1999 päättyneiden kausien osalta kansalliset keskuspankit noudattavat mahdollisimman tarkkaan EKT 95:n standardeja muiden kuin kotimaan valuutan määräisten emissioiden, lunastusten ja kantojen muuntamisessa tiedot antaneiden maiden kansalliseen eurovaluuttaan. Jotta tiedot voitaisiin lähettää EKP:iin, kaikki aikasarjat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä 31. joulukuuta 1998 peruuttamattomasti kiinnitettyjä muuntokursseja.

BIS ilmoittaa EKP:lle kaikista ulkomaisten talousyksiköiden euromääräisistä/kansallisten rahayksiköiden määräisistä emissioista (B-kenttä) muuntamalla ne kantatietojen osalta tilastointikauden lopulla voimassa olevien vaihtokurssien ja emissioiden ja lunastusten osalta ajanjakson keskimääräisen vaihtokurssin mukaisesti Yhdysvaltain dollareiksi. EKP muuntaa kaikki tiedot euromääräisiksi saman BIS:n soveltaman periaatteen mukaisesti. Ennen tammikuun 1. päivää 1999 päättyneiden tilastointikausien osalta käytetään ecun ja Yhdysvaltain dollarin välistä vaihtokurssia.

11. Käsitteiden yhdenmukaisuus

Arvopaperiemissioita koskevat tilastot ja rahalaitosten tasetiedot ovat yhteneväiset rahalaitosten jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden(45) emissioiden osalta. Arvopapereita ja niitä liikkeeseenlaskevia rahalaitoksia koskevat tiedot ovat käsitteellisesti yhdenmukaiset. Sama pätee myös arvopapereiden luokitteluun maturiteettiluokittain ja erittelyyn valuutoittain. Arvostamisperiaatteissa on eroja: arvopaperiemissioita koskevissa tilastoissa arvopaperit arvotetaan nimellisarvoon ja rahalaitosten tasetiedoissa markkina-arvoon. Jos arvostuseroja ei oteta huomioon, kunkin maan osalta arvopaperiemissioita koskevia tilastoja varten annetut tiedot rahalaitosten liikkeeseenlaskemien arvopapereiden kannasta vastaavat rahalaitosten taseiden vastattavaa-puolen kohtia 11 ("liikkeeseenlasketut velkapaperit") ja 12 ("rahamarkkinapaperit"). Lyhytaikaiset arvopaperit, sellaisena kuin ne on määritelty arvopaperiemissioita koskevia tilastoja varten, vastaavat enintään vuoden pituisten rahamarkkinapapereiden ja velkapapereiden summaa(46). Pitkäaikaiset arvopaperit, sellaisena kuin ne on määritelty arvopaperiemissioita koskevia tilastoja varten, vastaavat yli vuoden ja enintään kahden vuoden pituisten velkapapereiden ja yli kahden vuoden pituisten velkapapereiden summaa.

Kansalliset keskuspankit tarkistavat arvopaperiemissioita koskevien tilastojen ja rahalaitosten tasetilastojen kattavuuden sekä ilmoittavat EKP:lle mahdollisista käsitteellisistä eroista. Emissiot jaetaan kolmeen ryhmään yhdenmukaisuuden tarkistamiseksi: 1) kansallisten keskuspankkien euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset emissiot, 2) muiden rahalaitosten euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset emissiot ja 3) muiden rahalaitosten kuin keskuspankkien muiden rahayksiköiden määräiset emissiot. Vähäiset erot ovat mahdollisia ja ne sallitaan, sillä arvopaperiemissioita koskevat tilastot ja rahalaitosten tasetiedot johdetaan eri tarkoituksia varten luoduista kansallisista raportointijärjestelmistä.

12. Raportoinnin tiheys, toimitusaika ja aikajänne

EKP:lle annetaan tiedot kuukausittain.

Arvopaperiemissioita koskevat tilastot toimitetaan EKP:lle viimeistään viisi viikkoa sen kuukauden päättymisestä, jota tiedot koskevat. Tarkoista tietojen toimitusajankohdista ilmoitetaan kansallisille keskuspankeille edeltäkäsin raportointikalenterin muodossa.

EKP:lle toimitettavat aikasarjat alkavat pääasiallisesti tammikuusta 1990. Lähtökohtana pidetään emissioiden kantaa joulukuun 1989 lopulla. Toimitettavissa tiedoissa erotetaan toisistaan tammikuusta 1999 alkavat "nykyiset tiedot", tammikuusta 1995 alkavat "historiatiedot" sekä tammikuusta 1990 alkavat "pidemmät aikasarjat".

Kansallisissa lisätiedoissa selvitetään tarvittaessa sarjojen ja korjausten katkosten syyt.

13. Arvopaperiemissioita koskevien tilastojen sähköinen siirto - sarjaperheen (key family) tunniste: ECB_SEC1

13.1. Arvopaperiemissioiden sarjaperhe ja sitä vastaavat koodiluettelot

ECB_SEC1-sarjaperhe koskee muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin (lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset) sekä noteerattuihin osakkeisiin liittyviä EKP:n tilastoja. Luokittelu perustuu mahdollisimman pitkälti rahaliiton tilinpäätöstilastoissa (MUFA) ja maksutasetilastoissa määriteltyihin koodiluetteloihin ja arvoihin erityisesti EKT 95:n käsitteiden ja määritelmien osalta.

Arvopaperiemissioiden sarjaperheessä käytetyt muuttujat ja ominaisuudet kuvataan jäljempänä. Arvopaperiemissioita koskevien tilastojen osalta on määritelty yhdeksän muuttujaa, joiden katsotaan olevan olennaisia aikasarjojen määrittelemiseksi(47):

Taulukko 1. Arvopaperiemissioiden sarjaperhe (ECB_SEC1): Sarjojen muuttujat

>TAULUKON PAIKKA>

Kunkin yhdeksän tilastollisen muuttujan arvot saadaan sitä vastaavasta koodiluettelosta. Esimerkiksi muuttujan REF_AREA (viitealue) arvot saadaan edellä olevan taulukon mukaisesti koodiluettelosta CL_AREA_EE. Sarjaperheen ECB_SEC1 muuttujat kuvataan seuraavassa samassa järjestyksessä kuin ne ilmenevät avaimesta.

13.1.1. Muuttuja nro 1: Toistuvuus (FREQ; pituus: 1 merkki)

Muuttuja osoittaa raportoidun aikasarjan toistuvuuden. Käytetty koodiluettelo on CL_FREQ. Arvopaperiemissioiden luokittelussa käytetään ainoastaan osaa koodiluettelossa määritellyistä arvoista: M tarkoittaa kuukausittaista, Q neljännesvuosittaista ja A vuosittaista aikasarjaa. Edellytyksenä on kuukausittaisten tietojen antaminen. Jos kuukausittaista tietoa ei ole käytettävissä eikä sitä voida arvioida, voidaan sen sijaan toimittaa neljännesvuosittaista tai vuosittaista tietoa.

13.1.2. Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: 2 merkkiä)

Muuttuja ilmoittaa liikkeeseenlaskevan sektorin kotimaan(48). Siihen liittyvä koodiluettelo on CL_AREA_EE. Arvopaperiemissioiden sarjaperhern viitealuetta ilmaisemaan käytetään ainoastaan muutamia arvoja, sillä liikkeeseenlaskevat maat ovat 15 EU:n jäsenvaltiota ja ulkomaat.

13.1.3. Muuttuja nro 3: Arvopapereiden liikkeeseenlaskijan sektori (SEC_ISSUING_SECTOR; pituus: 4 merkkiä)

Muuttuja osoittaa liikkeeseenlaskijoiden sektorikohtaisen erittelyn ja sitä vastaa koodiluettelo CL_ESA95_SECTOR. Arvopaperiemissioiden sarjaperheessä käytetään ainoastaan kymmentä arvoa - liikkeeseenlaskevia sektoreita eritellään vain yhdeksän ja yksi sektori tarkoittaa koko taloutta.

13.1.4. Muuttuja nro 4: Arvopaperiyksikkö (SEC_ITEM; pituus: 6 merkkiä)

Muuttuja kuvaa rahaliiton tilinpäätöstilastoja (MUFA) varten laadittua yksikköluetteloa, joka on EKT 95:n mukainen. Sitä vastaa koodiluettelo CL_ESA95_ACCOUNT. Arvopaperiemissioiden sarjaperheessä käytetään ainoastaan muutamia koodiluettelon arvoja, sillä vain joistakin instrumenttiluokista on annettava tiedot lyhyen aikavälin lähestymistapaa soveltavissa arvopaperiemissioita koskevissa tilastoissa. Kahdessa koodiluettelon instrumenttiluokassa viitataan "lisätietoeriin", joiden ilmoittaminen on vapaaehtoista. Näihin kuuluvat "noteeraamattomat osakkeet" ja "muut osuudet".

13.1.5. Muuttuja nro 5: Arvopapereiden arvostaminen (SEC_VALUATION; pituus: 1 merkki)

Muuttuja ilmoittaa arvopaperiemissioita koskevissa tilastoissa käytetyn arvostamismenetelmän, ja sitä vastaa koodiluettelo CL_MUFA_VALUATION. Tässä yhteydessä käytetään vain muutamia arvoja, sillä kaikki koodiluettelon arvostamismenetelmät eivät ole merkityksellisiä arvopaperiemissioita koskevien tilastojen kannalta.

Lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaan muut arvopaperit kuin osakkeet on kirjattava nimellisarvoon (N) ja noteeratut osakkeet markkina-arvoon (M). Lisäksi on määritelty kaksi muuta arvostamismenetelmää eli arvo korkoineen (A) ja suoritettu summa (E). Arvostamismenettelyssä, jossa mukaan lasketaan myös kertyneet korot (A), jaetaan lunastuksen ja emissiohinnan eroon perustuvaa korkoa joukkovelkakirjan elinkaaren ajalta. Suoritettu summa (E) tarkoittaa ostohetkellä maksettua hintaa. Lunastusten ja kannan osalta suoritettu summa tarkoittaa "historiallista hintaa" ostohetkellä, eli toisin kuin markkina-arvostamisessa arvopapereita ei "arvosteta uudestaan".

Muiden pitkäaikaisten arvopapereiden kuin osakkeiden osalta emissiotyypit (kiinteäkorkoinen, vaihtuvakorkoinen ja nollakuponkilainat) voidaan arvostaa eri menetelmiä käyttämällä, jolloin kokonaissumma arvostetaan näiden menetelmien yhdistelmän mukaan. Esimerkiksi kiinteäkorkoiset ja vaihtuvakorkoiset emissiot arvotetaan tyypillisesti nimellisarvoon ja nollakuponkilainat suoritettuun summaan. Yleensä nollakuponkilainojen suhteellinen määrä on pieni, joten koodiluettelossa ei ole näiden menetelmien yhdistelmään perustuvaa arvostamista koskevaa vaihtoehtoa, vaan pitkäaikaisten arvopapereiden kokonaissumma kirjataan nimellisarvoon (N). Mikäli nollakuponkilainoja on paljon, kokonaissummaa kuvaamaan käytetään arvoa "määrittelemätön" (Z). Yleensä jos kyse on arvostamismenetelmien yhdistelmästä, kansallinen keskuspankki toimittaa tästä yksityiskohtaiset tiedot ominaisuuksien yhteydessät (ks. ominaisuus "tiedon kokoaminen" jäljempänä 13.2 kohdassa).

13.1.6. Muuttuja nro 6: Arvopapereita koskevan tiedon tyyppi (DATA_TYPE_SEC; pituus: 1 merkki)

Muuttuja on erityisesti kehitetty lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaisen arvopaperiemissioiden sarjaperheen vaatimuksia vastaavaksi. Tässä yhteydessä se ilmoittaa arvopaperiemissioita koskevan tiedon tyypin, ja sitä vastaa koodiluettelo CL_DATA_TYPE_SEC, johon kuuluu yhteensä neljä arvoa: 1) kannat, 2) (bruttomääräiset) emissiot, 3) lunastukset ja 4) nettomääräiset emissiot. Nettomääräiset emissiot ilmoitetaan ainoastaan, kun bruttomääräisiä emissioita ja lunastuksia ei voida ilmoittaa erikseen.

13.1.7. Muuttuja nro 7: Transaktiovaluutta (CURRENCY_TRANS; pituus: 3 merkkiä)

Muuttuja osoittaa arvopaperien liikkeeseen laskemisen rahayksikön, ja sitä vastaa koodiluettelo CL_CURRENCY. Arvopaperiemissioiden luokittelussa hyödynnetään ainoastaan muutamia koodiluettelon arvoja. Euromääräiset tai kansallisten rahayksiköiden määräiset emissiot ilmoitetaan arvolla EUR(49), kun taas muina kuin euroina toteutetut emissiot kirjataan arvolla Z06. Kolme lisäarvoa (DKK, SEK ja GBP) on sisällytetty koodiluetteloon, sillä niitä voidaan tarvita euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden tietojen toimittamisessa.

13.1.8. Muuttuja nro 8: Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma (SERIES_DENOM; pituus: 1 merkki)

Muuttuja ilmoittaa rahayksikön, jonka määräisinä aikasarjat ilmoitetaan, ja sitä vastaa koodiluettelo CL_SERIES_DENOM. Tässä sarjaperheessä käytetään kolmea arvoa, eli euroa (E), kansallista rahayksikköä (N) ja Yhdysvaltain dollaria (U)(50). Kansallinen rahayksikkö (N) on sisällytetty siksi, että jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä ottaneet euroa käyttöön, voisivat tulevaisuudessa ilmoittaa tietoja omissa kansallisissa rahayksiköissään.

13.1.9. Muuttuja nro 9: Loppuliite arvopaperiemissioissa (SEC_SUFFIX; pituus: 1 merkki)

Muuttuja on kehitetty nimenomaan lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaisen arvopaperiemissioiden sarjaperheen vaatimuksia vastaavaksi. Tässä yhteydessä sen avulla voidaan muokata arvopaperiemissioita koskevien tilastojen tietoja ja laajentaa niitä tulevaisuudessa. Tällä hetkellä on olemassa ainoastaan yksi arvo, Z "määrittelemätön" ja sitä vastaa koodiluettelo CL_SEC_SUFFIX.

13.1.10. Muuttujien järjestys

Muuttujien järjestys on vahvistettu kutakin sarjapehettä varten. Joitakin esimerkkejä aikasarja-avaimista annetaan jäljempänä (ks. kaaviossa 1 ja lisäyksessä 2 esitetyt tietokentät):

- Esimerkki A-kentän aikasarja-avaimesta: M: AT: 1000: F33100: N: 1: EUR: E: Z

Kuukausittainen: Itävalta: koko talous: muut lyhytaikaiset arvopaperit kuin osakkeet: nimellisarvo: tilastointikauden lopun kannat: emissiot euromääräisinä ja euron kansallisina ilmentyminä: euro: loppuliite määrittelemätön.

- Esimerkki C-kentän aikasarja-avaimesta: M: AT: 1220: F33200: N: 2: Z06: E: Z

Kuukausittainen: Itävalta: muut rahalaitokset kuin keskuspankit: muut pitkäaikaiset arvopaperit kuin osakkeet: nimellisarvo: bruttomääräiset emissiot (virrat): emissiot ulkomaan valuutan määräisinä, yhdistetty: euro: loppuliite määrittelemätön.

- Esimerkki B-kentän aikasarja-avaimesta: M: Z8: 1230: F33201: N: 3: EUR: U: Z

Kuukausittainen: EU:n jäsenvaltioiden ulkopuoliset maat (kohdistamattomat): muut rahoituksen välittäjät: muut pitkäaikaiset arvopaperit kuin osakkeet/kiinteäkorkoiset emissiot: nimellisarvo: lunastukset (virrat): emissiot euromääräisinä ja rahaliittoon kuuluvien maiden kansallisten rahayksiköiden määräisinä: Yhdysvaltain dollari: loppuliite määrittelemätön.

13.2. Ominaisuudet

Avaimen määrittelemisessä käytettävien yhdeksän muuttujan lisäksi on määritelty useita ominaisuuksia(51). Niitä liitetään toimitettaviin tietoihin eri tasoilla:

Taulukko 2. Sarjaperhettä ECB_SEC 1 varten määritellyt koodatut ja koodaamattomat ominaisuudet

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 3. ECB_SEC1 -sarjaperheen yhteiset ominaisuudet: Euroalueen kansallisten keskuspankkien raportointi EKP:lle

>TAULUKON PAIKKA>

Rinnakkaistason sekä havainto- ja aikasarjatason ominaisuuksien tekninen kuvaus on erityistapauksissa ilmoitettavien ja pakollisten sarjojen osalta raha- ja pankkitilastojen eli rahalaitosten tasetilastojen yhteydessä aiemmin määriteltyjen sarjaperheiden mukainen. Arvopaperiemissioita koskevien tilastojen erityisvaatimusten täyttämiseksi jäljempänä selitetään suositeltujen ominaisuuksien pääasialliset käyttötavat:

- Otsake: teksti(52).

- Yksikkö: euro. Yhdysvaltain dollari ainoastaan BIS:n tilastoissa. Muut kuin eurovaluutat ainoastaan rahaliittoon kuulumattomien jäsenvaltioiden osalta.

- Yksikön kerroin: 6 (miljoonaa).

- Desimaalit: kolme desimaalia kussakin sarjassa.

- Tiedonkeruun indikaattori: "E" (tilastointikauden loppu) kantatietojen osalta ja "S" (tilastointikauden yhteenlaskettu summa) virtatietojen osalta.

- Saatavuus: Aikasarjoihin merkitään yksi koodiluettelon CL_AVAILABILITY arvo.

- Otsakkeen täydenne: teksti.

- Omakielinen otsake: teksti.

- Kotimaan sarjojen indikaattorit: teksti.

- Tiedon kokoaminen: teksti. Seuraavat tiedot annetaan tarvittaessa(53):

- Tietolähteet/tiedonkeruujärjestelmä: Yksityiskohtaiset tiedot niistä tietolähteistä, joita käytetään arvopaperiemissioita koskevien tilastojen kokoamiseen (muun muassa valtionhallinnon emissioiden osalta hallinnolliset lähteet sekä rahalaitosten ja muiden laitosten suora raportointi). Yksityiskohtaiset tiedot tiedonkeruusta ja sen säilyttämisestä (säilytetäänkö kustakin liikkeeseenlaskusta erikseen vai erittelemättä tilastointikauden aikana yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden toteuttamien emissioiden summana). Perusteet, joilla tiedonantajat määritellään.

- Tiedon kokoamismenetelmät: Tiedon kokoamisessa käytetty menetelmä (yksittäisten arvopaperiemissioiden kokoaminen, nykyisten aikasarjojen järjestäminen).

- Liikkeeseenlaskijoiden jakautuminen sektoreittain: Poikkeamat 4 kohdassa määritellystä liikkeeseenlaskijoiden sektorikohtaisesta luokittelusta.

- Emission valuutta: Poikkeamat 6 kohdassa määritellystä valuuttaluokittelusta.

- Emissioiden maturiteetti: Poikkeamat 8 kohdassa määritellystä maturiteettiluokittelusta.

- Hinnan arvostaminen: Mikäli erityyppiset emissiot (kiinteäkorkoiset ja vaihtuvakorkoiset emissiot sekä nollakuponkilainat) on arvostettu eri menetelmin tai kun tiedot antavien sektoreiden osalta on käytetty eri arvostamismenetelmiä, mikä johtaa kokonaissumman eri osien arvostamiseen eri tavalla, annetaan selitys ja määritellään kunkin osuus kokonaisuudesta.

- Lunastukset: Kansalliset keskuspankit täsmentävät, kerätäänkö lunastuksia koskevat tiedot suoraa raportointia hyödyntäen vai lasketaanko ne jäännöksen perusteella.

- Katkokset: Teksti, jossa täsmennetään tiedonkeruussa, raportoinnin kattavuudessa ja sarjojen kokoamisessa tapahtuneet huomattavat muutokset. Jos tila ei riitä (350 merkkiä), käytetään tavanomaisia lyhenteitä.

- Kattavuus: teksti. Seuraavat tiedot annetaan tarvittaessa(54):

- Emissioiden luokittelu: Kansallisissa tiedoissa käsiteltävien arvopapereiden tyyppi. Jos tietojen kattavuus tiedetään osittain puutteelliseksi, puutteet selitetään (erityisesti suunnattujen emissioiden ja pankkivekseleiden osalta). Tässä ilmoitetaan myös, jos noteeraamattomat osakkeet ja osuudet on sisällytetty noteerattuihin osakkeisiin.

- Havainnon laatu: Valitaan koodi koodiluettelosta CL_OBS_STATUS.

- Havainnon luottamuksellisuus: Valitaan koodi koodiluettelosta CL_OBS_CONF.

- Katkosta edeltävä havainnon arvo: Ominaisuuteen sisältyy katkosta edeltävä arvo, ja se ilmoitetaan, jos sarjassa on katkos (eli kun vastaavassa havainnon laatu -kohdassa on arvo "B").

- Havaintoa koskeva huomautus: teksti. Tähän voidaan lisätä kirjallisia huomautuksia havainnosta (kuten selvittää mahdollisen epätavallisen havainnon syy tai antaa yksityiskohtaisia tietoja aikasarjojen muutoksista).

13.3. Tietojenvaihto

13.3.1. Vaadittavat tiedot

Kukin maa toimittaa tilastotiedot kustakin sovellettavasta aikasarjasta. Jos jokin maa ei sovella tiettyä kohtaa, kyseisen maan on välittömästi ilmoitettava tästä kirjallisesti EKP:lle perusteluineen. Jos asianomaista ilmiötä ei ole olemassa, aikasarjaa koskevat tiedot voi tilapäisesti jättää ilmoittamatta. tästä ja kaikista edellä mainituista luokittelujärjestelmän muutoksista ilmoitetaan. Lisäksi EKP:lle ilmoitetaan korjauksista, jotka lähetetään korjausten laatua koskevine perusteluineen. Jotta EKP:lle voitaisiin tulevaisuudessa toimittaa tietoja rahaliittoon kuulumattomista jäsenvaltioista, on tähän tarkoitukseen luotu laaja sähköinen raportointijärjestelmä, jonka käyttäminen ei kuitenkaan vielä tällä hetkellä ole pakollista.

13.3.2. Sarjaluettelot

Lisäys 2 sisältää kansallisten keskuspankkien ja BIS:n raportointilomakkeet: kaksi lomakkeista koskee kansallisia keskuspankkeja ja yksi BIS:ää. Lähtökohtaisesti EKP:lle ilmoitetaan kunkin raportin kussakin kentässä yhdestä aikasarjasta, joka alkaa vuoden 1990 tammikuusta. Kaikilla raportointilomakkeilla yhdessä annetaan tietoja seuraavista neljästä tietokentästä(55):

- A-kenttä: Tiedot ilmoittaa kansallinen keskuspankki. Koskee kaikkia kotimaisten talousyksiköiden euromääräisiä/kansallisten rahayksiköiden määräisiä emissioita.

- C-kenttä: Tiedot ilmoittaa kansallinen keskuspankki. Koskee kaikkia kotimaisten talousyksiköiden muiden rahayksiköiden määräisiä emissioita.

- B-kenttä: Tiedot ilmoittaa BIS. Koskee kaikkia ulkomaisten talousyksiköiden euromääräisiä/kansallisten rahayksiköiden määräisiä emissioita. Rahaliittoon kuulumattomia EU:n jäsenvaltioita koskevat tiedot merkitään erikseen.

- Lisätietoerät: Tiedot ilmoittaa kansallinen keskuspankki vapaaehtoisesti. Koskee kotimaisten talousyksiköiden euromääräisiä/kansallisten rahayksiköiden määräisiä noteeraamattomien osakkeiden ja osuuksien emissioita.

Kussakin raportointilomakkeessa pyydetään tietoja kannoista (kohdat A1, B1 ja C1), emissioista (kohdat A2, B2 ja C2) ja lunastuksista (kohdat A3, B3 ja C3). Kansallisten keskuspankkien raportointilomakkeissa pyydetään lisäksi tietoja nettomääräisistä emissioista (kohdat A4 ja C4), jotka täytyy toimittaa vain, jos (bruttomääräisiä) emissioita ja lunastuksia ei voida ilmoittaa erikseen.

Kussakin raportointilomakkeessa pyydetään tietoja muista lyhyt- ja pitkäaikaisista arvopapereista kuin osakkeista. Noteeratut osakkeet sisältyvät ainoastaan kansallisten keskuspankkien raportointilomakkeisiin (A-kenttä), sillä ainoastaan euroalueen talousyksiköiden euromääräisillä/kansallisten rahayksiköiden määräisillä emissioilla on merkitystä (ei mun rahayksiköiden määräisillä).

"Kansainväliset järjestöt" -kohta on oleellinen ainoastaan ulkomaisten talousyksiköiden euromääräisten/kansallisten rahayksiköiden määräisten emissioiden (B-kenttä) osalta, joten sitä ei ole sisällytetty muihin raportointilomakkeisiin.

(1) Tarkistusluettelo lisäyksessä 1.

(2) Määritelty 3 kohdassa.

(3) Näissä suuntaviivoissa mainitaan BIS:n raportointi, kun se on tarpeen täydellisen ja selkeän kuvan antamiseksi. Näitä suuntaviivoja ei kuitenkaan ole osoitettu BIS:lle.

(4) Määritelty 6 kohdassa.

(5) Tämä viittaa euron kansallisina ilmentyminä toteutettuihin emissioihin. Ulkomaisten talousyksiköiden Tanskan kruunun, Ruotsin kruunun ja Englannin punnan määräiset emissiot kuuluvat D-kenttään, eikä niitä tarvitse raportoida lyhyen aikavälin lähestymistavan yhteydessä.

(6) Ks. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 359/2002 (EYVL L 58, 28.2.2002, s. 1), liitteessä A esitetty Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 1995, jäljempänä EKT 95, 1.30 kohta.

(7) Ks. EKT 95, 2.55 (f) kohta. Näitä kutsutaan myös konsernin sisäisiksi erityisyksiköiksi tai erityisrahoituslaitoksiksi.

(8) Ks. EKT 95, 2.15 kohta.

(9) Ks. myös Euroopan keskuspankki, "Money and Banking Statistics - Sector Manual, Guidance for the statistical classification of customers", toinen painos, EKP marraskuu 1999.

(10) Ks. rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annettu asetus EKP/2001/13 (EYVL 333, 17.12.2001, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8 (EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29).

(11) Ks. EKT 95, 2.53-2.59 kohta.

(12) Ks. EKT 95, 2.60-2.67 kohta.

(13) Ks. EKT 95, 2.21-2.31 kohta.

(14) Ks. EKT 95, 2.71 kohta.

(15) Ks. EKT 95, 2.72 ja 2.73 kohta.

(16) Ks. EKT 95, 2.74 kohta.

(17) Eikä julkistettuina emissioina.

(18) Maailmanlaajuiset joukkovelkakirjalainat luokitellaan muiksi pitkäaikaisiksi arvopapereiksi kuin osakkeiksi, ks. jäljempänä II kohta.

(19) A-kenttä koskee kansallisia keskuspankkeja ja B-kenttä BIS:iä.

(20) C-kenttä koskee kansallisia keskuspankkeja. BIS ei toimita tästä tietoja, sillä se raportoi ainoastaan euromääräisinä/kansallisina rahayksiköinä toteutetuista emissioista.

(21) Ennen tammikuun 1. päivää 1999.

(22) EKT 95, F.33 luokka.

(23) EKT 95, F.511 luokka.

(24) Mahdolliset noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia koskevat tiedot voidaan ilmoittaa vapaaehtoisesti lisätietoerissä.

(25) Ks. EKT 95, 5.50-5.55 kohta, vastaa EKT 95:n F.33 luokkaa.

(26) Jäljempänä tässä liitteessä käytetään myös termiä "velkapaperit".

(27) Katso myös 11 kohta.

(28) Katso lisäys 1.

(29) Ks. EKT 95, 5.56-5.59 kohta, vastaa EKT 95:n F.331 luokkaa.

(30) Nämä ovat esimerkkejä arvopapereista, jotka lasketaan yleensä liikkeeseen lyhyellä maturiteetilla. Luettelo ei ole tyhjentävä. On mahdollista, että yleensä maturiteetiltaan lyhytaikainen arvopaperi lasketaan liikkeeseen alunperin pitkällä maturiteetilla, jolloin arvopaperi luokitellaan tässä yhteydessä muuksi pitkäaikaiseksi arvopaperiksi kuin osakkeeksi. Emissioiden maturiteetti määritellään 8 kohdassa.

(31) Ks. EKT 95, 5.60-5.64 kohta, vastaa EKT 95:n F.332 luokkaa.

(32) Nämä ovat esimerkkejä arvopapereista, jotka lasketaan yleensä liikkeeseen pitkällä maturiteetilla. Luettelo ei ole tyhjentävä. On mahdollista, että yleensä maturiteetiltaan pitkäaikainen arvopaperi lasketaan liikkeeseen alun perin lyhyellä maturiteetilla, jolloin arvopaperi luokitellaan tässä yhteydessä muuksi lyhytaikaiseksi arvopaperiksi kuin osakkeeksi. Emissioiden maturiteetti määritellään 8 kohdassa.

(33) Näitä pidetään johdannaisina.

(34) Pitkän aikavälin lähestymistavassa on hyvä olla oma luokkansa yhdistelmäkorkoisille emissioille.

(35) Ks. EKT 95, 5.86-5.93 kohta, vastaa EKT 95:n F.511 luokkaa.

(36) Katso myös 9 ja 10.1 kohta.

(37) Ks. myös 11 kohta.

(38) Vaikka arvopaperiemissioita koskevia tilastoja on hyvä soveltaa laajemminkin rahaliiton tilinpäätöstilastoihin (MUFA) ja maksutasetilastoihin, näitä EKT 95:ssä määriteltyjä tietoja ei pyydetä tässä, sillä niitä ei voida johtaa olemassa olevista tiedoista.

(39) Ei luokitella rahoitustaloustoimeksi, katso EKT 95, 5.93 ja 6.56 kohta sekä tämän liitteen 7.2 kohta.

(40) Jälkimarkkinoilla tapahtuva taloustoimi, johon kuuluu haltijan vaihtuminen. Ei sisälly näihin tilastoihin.

(41) Luokitellaan kahdeksi rahoitustaloustoimeksi: katso EKT 95, 5.62 ja 6.54 kohta sekä tämän liitteen 7.1.2 kohta.

(42) Jälkimarkkinoilla tapahtuva taloustoimi, johon kuuluu haltijan vaihtuminen. Ei sisälly näihin tilastoihin.

(43) Tammikuun 1. päivän 1999 jälkeen kotimaisten talousyksiköiden toteuttamia euromääräisiä emissioita (osa A-kenttää) ei tarvitse arvostaa vaihtokurssiin perustuen, ja kotimaisten talousyksiköiden euron kansallisina ilmentyminä toteuttamat arvopaperiemissiot (jäljelle jäävä A-kentän osa) muutetaan euroiksi soveltamalla 31. päivänä joulukuuta 1998 peruuttamattomasti kiinnitettyjä muuntokursseja.

(44) Ks. EKT 95, 6.58 kohta.

(45) Tarkoittaa velkapapereita ja rahamarkkinapapereita.

(46) Jos rahamarkkinapaperi on laskettu liikkeeseen yli vuoden maturiteetilla, tämä kohta on muutettava vastaavasti.

(47) Liittämällä yhteen konkreettiset käsitearvot saadaan aikasarjojen nimet (avaimet).

(48) Kansallisia keskuspankkeja varten liikkeeseenlaskevan sektorin kotimaa on kansallisen keskuspankin kotimaa.

(49) Tämä on yhteneväinen tasetilastojen kanssa.

(50) BIS voi ilmoittaa tiedot Yhdysvaltain dollareissa.

(51) Ominaisuudet ovat tilastollisia käsitteitä, joilla käyttäjille annetaan koodattua (kuten yksikkö) ja koodaamatonta (kokoamismenetelmä) lisätietoa toimitettavista tiedoista. Pakollisia ominaisuuksia ovat ne, joiden arvot kaikki osapuolet tuntevat ja vapaaehtoisia ominaisuuksia ne, jotka annetaan ainoastaan, jos tiedot antava laitos tuntee ne (kuten kotimaan emissiosarjat) tai kun ne ovat merkityksellisiä (kuten katkokset). Ominaisuuksien arvot toimitetaan ainoastaan jos ja kun ne asetetaan ensimmäistä kertaa tai niitä muutetaan. Ainoastaan havainnointitilanne ilmoitetaan tiedonsiirrossa aina kunkin havainnon yhteydessä.

(52) Koska "otsakkeeseen" mahtuva tekstin pituus on rajallinen, ominaisuus voidaan korvata "otsakkeen täydennyksellä".

(53) Katso myös lisäys 1.

(54) Ks. myös 7 kohta ja lisäys 1.

(55) Ks. myös kaavio 1.

Lisäys 1

KANSALLISET LISÄTIEDOT

Lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaisesti toimitettujen arvopaperiemissioita koskevien tilastojen mukana toimitetaan yksityiskohtaiset selvitykset, jotka auttavat tietojen tulkinnassa. Kukin kansallinen keskuspankki toimittaa yhden raportin, jossa kuvataan tiedonsiirron yhteydessä toimitettua tietoa. Raportti kattaa jäljempänä yksilöidyt aiheet, ja siinä noudatetaan ehdotettua muotoa mahdollisimman tarkasti. Erityisen tärkeää on luonnollisesti toimittaa lisätietoja sellaisissa tapauksissa, joissa annetut tiedot eivät ole suuntaviivojen mukaiset tai joissa tietoja ei ole saatavilla, ja syyt siihen. Raportti toimitetaan EKP:lle word-asiakirjana Cebamailin kautta. Raportti jätetään viimeistään samaan aikaan kuin tiedot toimitetaan.

1. Tiedonlähteet/tiedonkeruujärjestelmä: Raportissa annetaan yksityiskohtaiset tiedot tietolähteistä, joita käytetään arvopaperiemissioita koskevia tilastoja koottaessa (valtionhallinnon emissioiden osalta hallinnolliset tietolähteet, rahalaitosten ja muiden laitosten suora raportointi, sanomalehdet ja tiedontuottajat, kuten International Financial Review jne.). Raportissa ilmoitetaan, onko tiedot kerätty ja säilytetäänkö niitä emissiokohtaisesti, ja jos näin on, mitä perusteita on käytetty. Vaihtoehtoisesti voidaan ilmoittaa, kerätäänkö tiedot ja tallennetaanko ne erikseen tilastointikautena yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden toteuttamien emissioiden summana, mikä on mahdollista suorien tiedonkeruujärjestelmien kohdalla. Kun raportointi on suoraa, annetaan tiedot perusteista, joita on käytetty tiedonantajien ja toimitettavan tiedon määrittelemisessä.

2. Tiedon kokoamismenetelmät: Raportissa annetaan lyhyt kuvaus tietojen kokoamisessa käytetystä menetelmästä, kuten yksittäisiä arvopaperiemissioita koskevan tiedon kokoamisesta sekä olemassa olevien, julkaistujen tai julkaisemattomien (täsmennettävä) aikasarjojen järjestämisestä.

3. Liikkeeseenlaskijan kotipaikka (3 kohta): Raportissa tarkennetaan, voidaanko emissioiden luokittelussa täysin noudattaa EKT 95:n (ja IMF:n) kotipaikkaa koskevaa määritelmää. Jos tämä ei ole mahdollista tai on vain osittain mahdollista, annetaan kattava selvitys käytetyistä perusteista.

4. Liikkeeseenlaskijoiden jakautuminen sektoreittain (4 kohta): Raportissa ilmoitetaan poikkeamista 4 kohdassa vahvistetusta liikkeeseenlaskijoiden sektorikohtaisesta luokittelusta. Lisätiedoissa selitetään todetut poikkeukset ja puutteet.

5. Emission valuutta (6 kohta): Jos emission valuuttakomponentteja ei voida määritellä erikseen, raportissa selitetään ohjeista tehdyt poikkeamat. Lisäksi kansalliset keskuspankit, jotka eivät kykene erittelemään kaikkia emissioita sen mukaan, onko ne toteutettu paikallisen rahayksikön, muiden kansallisten eurovaluuttojen tai muiden rahayksiköiden määräisinä, ilmoittavat, mihin emissiot on luokiteltu ja niiden emissioiden kokonaissumman, joita ei ole voitu asianmukaisesti luokitella, jotta voidaan päätellä vääristymän laajuus.

6. Emissioiden luokittelu (7 kohta) Kansalliset keskuspankit antavat kattavat tiedot kansallisissa tiedoissa kuvatuista arvopaperityypeistä sekä niiden kansalliset nimikkeet. Jos kattavuudessa on puutteita, niistä ilmoitetaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä seuraaviin asioihin:

- Suunnatut emissiot: ilmoitettava, sisältyvätkö ne annettuihin tietoihin.

- Pankkivekselit: jos ko. arvopaperit ovat siirtokelpoisia ja sisältyvät annettuihin tietoihin, on tarkennettava arvopapereiden kirjaamisessa sovellettavat kansalliset menettelyt ja arvopaperin luonne.

- Noteeratut osakkeet: raportissa ilmoitetaan, jos annettuihin tietoihin sisältyy noteeraamattomia osakkeita tai osuuksia. Raportissa annetaan myös arvio noteeraamattomien osakkeiden ja/tai osuuksien määrästä, jotta vääristymän laajuus voidaan päätellä.

7. Pitkäaikaisten arvopapereiden jaottelu instrumenttiluokkiin: (7.1.3 kohta): Jos kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten emissioiden sekä nollakuponkilainojen summa ei vastaa kaikkien muiden pitkäaikaisten arvopapereiden kuin osakkeiden summaa, ilmoitetaan niiden pitkäaikaisten arvopapereiden tyyppi ja määrä, joista tällainen jako on saatavilla.

8. Emissioiden maturiteetti (8 kohta): Raportissa täsmennetään, kuinka lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset arvopaperit erotetaan toisistaan. Ohjeista tehdyt poikkeukset selitetään.

9. Lunastukset (9 kohta): Kansalliset keskuspankit täsmentävät, kuinka lunastuksia koskevat tiedot on johdettu, ts. onko tiedot kerätty suoran raportoinnin avulla vai laskettu jäännöksen perusteella.

10. Hinnan arvostaminen (10.1 kohta): Kansalliset keskuspankit täsmentävät, mitä menetelmää käytetään 1) lyhytaikaisten velkapapereiden, 2) pitkäaikaisten velkapapereiden, 3) diskontattujen joukkovelkakirjojen ja 4) noteerattujen osakkeiden arvostamisessa. Mahdolliset erot kantojen ja virtojen arvostamisessa selitetään.

11. Raportoinnin toistuvuus, toimitusaika ja aikajänne (12 kohta): Raportissa ilmoitetaan, kuinka paljon raportointia varten kootuista tiedosta voidaan toimittaa vaatimusten mukaisesti (kuukausittaisen tiedon osalta viiden viikon kuluessa). Myös toimitettavien aikasarjojen pituus on määriteltävä. Kaikista sarjojen katkoksista ilmoitetaan, kuten arvopapereita koskevien tietojen kattavuudessa havaituista puutteista.

12. Korjaukset (12 kohta): Jos korjauksia on tehty, niiden syistä ja laajuudesta annetaan lyhyet perustelut.

13. Kunkin kotimaisten talousyksiköiden liikkeeseen laskeman instrumentin arvioitu osuus: Kansalliset keskuspankit antavat kansalliset arviot kunkin kotimaisten talousyksiköiden emissiotyypin arvopapereiden osuuksista, eli sellaisten lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten arvopapereiden sekä noteerattujen osakkeiden emissioiden osalta, jotka on toteutettu paikallisen rahayksikön, muiden kansallisten eurovaluuttojen, ecu mukaan luettuna, tai muiden rahayksiköiden määräisinä. Prosentuaalisen osuuden arvio tarkoittaa kuhunkin arvopaperiluokkaan kuuluvien arvopapereiden prosentuaalista osuutta kaikista emissioista. Tämä olisi ilmoitettava raportointia koskevien ohjeiden jälkeen asiaankuuluvan otsakkeen alla. 'Huomautuksissa' voidaan antaa lyhyitä kuvauksia. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat myös kaikki rahaliiton mukanaan tuomat muutokset arvopapereiden osuuksissa.

>TAULUKON PAIKKA>

STS = muut lyhytaikaiset arvopaperit kuin osakkeet

LTS = muut pitkäaikaiset arvopaperit kuin osakkeet

QUS = noteeratut osakkeet

Lisäys 2

RAPORTOINTILOMAKKEET

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE XX

TILASTOTIETOJEN SÄHKÖISTÄ VAIHTOA KOSKEVAT RAPORTOINTISTANDARDIT

RAHALAITOSTEN KOROT

SARJAPERHEEN (KEY FAMILY) TUNNISTE: ECB_MIR1

1. Tavoite

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto antoi 20 päivänä joulukuuta 2001 asetuksen EKP/2001/18 korkotilastoista, jotka koskevat rahalaitosten soveltamia kotitalouksien ja yritysten talletus- ja lainakorkoja(1). Asetus tuli voimaan 31.1.2002.

Rahalaitosten korot ovat viimeinen vaihe mekanismissa, jolla virallisten korkojen muutoksiin perustuva rahapolitiikka välittyy eteenpäin, joten ne ovat välttämätön edellytys rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden rahatalouden kehityksen luotettavan analyysin laatimiseksi. Samalla myös Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) tarvitsee tietoa korkokehityksestä edistääkseen osaltaan luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaa ja rahoitusjärjestelmän vakautta koskevan toimivaltaisten viranomaisten politiikan kitkatonta harjoittamista.

Tästä syystä tässä liitteessä annetaan kansallisille keskuspankeille raportointiohjeet, joiden mukaisesti rahalaitosten korkotilastot toimitetaan EKP:lle.

2. Rahalaitosten korkotilastojen laatiminen

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat yhteenlasketut kansalliset kuukausittaiset tilastot luottokannoista ja uusista luotoista asetuksen EKP/2001/18 liitteen II lisäliitteissä 1 ja 2 täsmennetyllä tavalla rahalaitosten korkotilastojen säännöllistä tuottamista varten(2).

3. Toimitusstandardi

Tilastotiedot toimitetaan kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle ESCB-Net -tietoliikenneverkossa käyttämällä tilastosanomamuotoa "Gesmes/CB". Tämä toimitustapaa koskeva vaatimus ei kuitenkaan estä käyttämästä jotakin muuta tapaa välittää tilastotietoja EKP:lle ennalta sovittuna varamenettelynä.

4. Rahalaitosten korkotilastojen sähköinen toimittaminen - sarjaperheen tunniste: ECB_MIR1

Rahalaitosten korkotilastot koskevat korkoja, joita kotimaan luottolaitokset ja muut laitokset soveltavat rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa olevien kotitalouksien ja yritysten euromääräisiin talletuksiin ja lainoihin. ECB_MIR1 -sarjaperhe on suunniteltu siten, että se vastaa mahdollisimman pitkälle EKP:n rakenteellisissa määritelmissä jo aiemmin määriteltyjä koodiluetteloita ja koodeja. Joissain tapauksissa on kuitenkin ollut välttämätöntä täydentää olemassa olevia koodiluetteloita uusilla koodeilla ja lisätä uusia koodiluetteloita muuttujia "määrän mukainen ryhmä" ja "rahalaitoskorkoa koskevan tiedon tyyppi" varten.

4.1. Muuttujat

Alla olevassa taulukossa kuvataan ECB_MIR1 -sarjaperheessä määritellyt muuttujat. Rahalaitosten korkotilastojen osalta on yksilöity 10 muuttujaa, joiden katsotaan olevan olennaisia aikasarjojen määrittämiseksi.

Taulukko 1.

ECB_MIR1 -sarjaperheen muuttujat

>TAULUKON PAIKKA>

Kunkin kymmenen tilastollisen muuttujan arvo saadaan sitä vastaavasta koodiluettelosta. Esimerkiksi muuttujan REF_AREA (viitealue) arvot saadaan edellä olevan taulukon mukaisesti koodiluettelosta CL_AREA_EE. ECB_MIR1 -sarjaperheen muuttujat kuvataan seuraavassa samassa järjestyksessä kuin ne ilmenevät sarja-avaimesta.

Muuttuja nro 1: Toistuvuus (FREQ; pituus: yksi merkki)

Muuttuja ilmoittaa raportoidun aikasarjan toistuvuuden. ECB_MIR1 -sarjaperheessä käytetty koodi on "M" eli kuukausittaiset tiedot, ja se otetaan koodiluettelosta CL_FREQ.

Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Muuttuja osoittaa tiedonantajalaitoksen kotimaan. Siihen liittyvä koodiluettelo CL_AREA_EE sisältää ISO-standardin mukaisen maaluettelon. ECB_MIR1 -selitteessä käytettyjen arvojen alajoukko vastaa 15:tä Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiota.

Muuttuja nro 3: Taseen viitesektorin erittely (BS_REP_SECTOR; pituus: yksi merkki)

Muuttuja kuvaa tiedonantajana olevan (rahalaitos)sektorin erittelyä ja liittyy koodiluetteloon CL_BS_REP_SECTOR. Rahalaitosten korkotilastot liittyvät korkoihin, joita soveltavat kotimaan luottolaitokset ja muut laitokset, jotka vastaanottavat talletuksia kotitalouksilta ja yrityksiltä ja myöntävät niille lainoja. Uusi koodi "B" tarkoittaa siten kaikkia rahalaitoksia paitsi rahamarkkinarahastoja ja kansallisia keskuspankkeja.

Muuttuja nro 4: Tase-erä (BS_ITEM; pituus: kolme merkkiä)

Tämä muuttuja kuvaa tase-eräluetteloa, sellaisena kuin se on määritelty rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetulla asetuksella EKP/2001/13(3), sellaisena kuin kyseinen asetus on muutettuna asetuksella EKP/2002/8(4), ja sen arvot saadaan koodiluettelosta CL_BS_ITEM. ECB_MIR1 -sarjaperheessä käytetään ainoastaan muutamia tämän koodiluettelon arvoja, koska rahalaitosten korkotilastot kattavat vain korot, joita kotimaan luottolaitokset ja muut laitokset soveltavat rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa olevien kotitalouksien ja yritysten euromääräisiin talletuksiin ja lainoihin.

Vaikka rahalaitosten korkotilastojen instrumenttiluokat vastaavat suurelta osin rahalaitosten taseen luokkakohtaista erittelyä, niitä on joiltain osin eriteltävä tarkemmin. Tämä koskee esimerkiksi lainoihin sisältyviä sekkiluottoja. Tästä syystä on otettu käyttöön koodi, jota käytetään lainojen (pl. sekkiluotot) yhteydessä.

Muuttuja nro 5: Alkuperäinen maturiteetti/irtisanomisaika/alkuperäinen koron kiinnittäminen (MATURITY_ORIG; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja osoittaa talletusten tai lainojen alkuperäisen maturiteetin tai irtisanomisajan mukaisen erittelyn. Lisäksi tämä muuttuja viittaa uusia lainoja koskevissa rahalaitosten korkotilastoissa alkuperäiseen koron kiinnittämisen ajanjaksoon. Siihen liittyvää koodiluetteloa CL_MATURITY_ORIG on laajennettu kattamaan myös 1) yli 5 vuoden ja enintään 10 vuoden ja 2) yli 10 vuoden ajanjaksot.

Muuttuja nro 6: Rahalaitoskorkoa koskevan tiedon tyyppi (DATA_TYPE_MIR; pituus: yksi merkki)

Tällä muuttujalla erotetaan korkoja kuvaavat rahalaitostilastot ("R" tarkoittaa vuositasoista sovittua korkoa tai suppeasti määriteltyä efektiivistä korkoa ja "C" todellista vuosikorkoa) niistä tilastoista, jotka kuvaavat uusien luottojen tai luottokantojen määriä ("B"). Rahalaitosten korkotilastoja varten on otettu käyttöön koodiluettelo CL_DATA_TYPE_MIR.

Muuttuja nro 7: Määrän mukainen ryhmä (AMOUNT_CAT; pituus: yksi merkki)

Yrityksille myönnettyjen uusien lainojen osalta tämä muuttuja osoittaa määrän mukaisen ryhmän ("0" tarkoittaa enintään 1 miljoonan euron suuruisia lainoja; "1" tarkoittaa yli 1 miljoonan euron suuruisia lainoja). Kaikissa muissa tapauksissa tämän muuttujan koodi on "A" koko määrän osalta. Rahalaitosten korkotilastoja varten on otettu käyttöön tähän liittyvä koodiluettelo CL_AMOUNT_CAT.

Muuttuja nro 8: Tase-erän vastapuolen sektori (BS_COUNT_SECTOR; pituus: neljä merkkiä)

Muuttuja kuvaa tase-erien vastapuolen sektoriluokitusta, ja siihen liittyy koodiluettelo CL_BS_COUNT_SECTOR. Rahalaitosten korkotilastoissa käytetään ainoastaan muutamia arvoja tästä koodiluettelosta, koska ne liittyvät ainoastaan kotitalouksiin ja yrityksiin sovellettaviin korkoihin.

Muuttuja nro 9: Transaktiovaluutta (CURRENCY_TRANS; pituus: kolme merkkiä)

Muuttuja osoittaa talletusten ja lainojen valuutan. Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden osalta rahalaitosten korkotilastot koskevat euromääräisiä talletuksia ja lainoja. Tämän muuttujan osalta käytetään osaa koodiluettelon CL_CURRENCY arvoista.

Muuttuja nro 10: Liiketoiminnan kattavuus (IR_BUS_COV; pituus: yksi merkki)

Muuttuja osoittaa, liittyvätkö rahalaitosten korkotilastot luottokantoihin ("O") vai uuteen liiketoimintaan ("N"), ja siihen liittyy koodiluettelo CL_IR_BUS_COV.

4.2. Ominaisuudet

Sarja-avaimen määrittelemisessä käytettävien 10 muuttujan lisäksi on määritelty useita ominaisuuksia, jotka antavat laadullista lisätietoa aikasarjojen eri tasoilta.

Taulukko 2.

Koodatut ja koodaamattomat ominaisuudet rahalaitosten korkotilastojen sarjaperhettä (ECB_MIR1) varten

>TAULUKON PAIKKA>

Kuhunkin näistä ominaisuuksista liittyy lisäksi joitain teknisiä ominaisuuksia, jotka luetellaan seuraavassa taulukossa.

Taulukko 3.

Euroalueen kansallisten keskuspankkien raportointi EKP:lle

ECB_MIR1 -sarjaperheen yhteiset ominaisuudet

>TAULUKON PAIKKA>

Seuraavassa kuvataan kutakin ominaisuutta sekä esitetään viitekoodiluettelo (ilmoitetaan suuraakkosin, kuten CL_FI*), mikäli se on sovellettavissa.

4.2.1. Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

- TITLE_COMPL (koodaamaton): Tämän ominaisuuden vahvistaa, tallentaa ja ilmoittaa EKP (englannin kielellä, enimmäispituus 1050 merkkiä). Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa muuttaa sitä, muutos voidaan tehdä EKP:n kuulemisen jälkeen. Muutoksen toteuttaa kuitenkin EKP.

- UNIT (koodiluettelo: CL_UNIT): Tämä ominaisuus ilmoittaa raportoitujen tietojen mittayksikön. Korkojen osalta yksikkö on vuotuinen korkoprosentti (UNIT = "PCPA"). Rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ilmoittavat liiketoiminnan määriä koskevat tarvittavat tiedot euroina (UNIT = "EUR"). EKP vahvistaa näiden ominaisuuksien arvot.

- UNIT_MULT (koodiluettelo: CL_UNIT_MULT): Korkojen osalta yksikön kertoimeksi asetetaan nolla (UNIT_MULT = "0"), koska tämä tieto annetaan prosentteina (tulos saadaan kertomalla 100:lla). Liiketoiminnan määriä koskevien tietojen osalta tämä ominaisuus osoittaa sen, onko sarjat ilmoitettu miljoonina (UNIT_MULT = "6"), miljardeina (UNIT_MULT = "9") jne. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat uusia luottoja ja luottokantoja koskevat tiedot miljoonina, ja EKP vahvistaa arvoksi 6 (UNIT_MULT = "6").

- DECIMALS (koodiluettelo: CL_DECIMALS): Ominaisuus kertoo havaintojen arvojen desimaalien määrän. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat rahalaitosten koron neljän desimaalin tarkkuudella (DECIMALS = "4"). Liiketoiminnan määriä koskevien havaintojen arvot toimitetaan ilman desimaaleja (DECIMALS = "0"). EKP vahvistaa tälle ominaisuudelle asianmukaiset arvot.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

- NAT_TITLE (koodaamaton): Kansalliset keskuspankit voivat käyttää tätä ominaisuutta esittääkseen täsmällisen kuvauksen ja muita täydentäviä tai erityistietoja omalla kielellään (tekstin enimmäispituus 350 merkkiä). Vaikka suur- ja pienaakkosten käyttö ei aiheutakaan ongelmia, aksenttimerkkien ja pitkien kirjaimista ja numeroista koostuvien symbolien vaihto on testattava ennen kuin ne otetaan säännölliseen käyttöön.

- COVERAGE (koodaamaton): Tätä ominaisuutta käytetään yksityiskohtaisiin ja jäsenneltyihin sanallisiin selvityksiin (tekstin enimmäispituus 350 merkkiä)

- tiedonantajien joukon kattavuudesta (kokonaisotanta/otos/molempien yhdistelmä), ja otoksen osalta

- ositusperusteista,

- valintamenettelystä (yhtäläinen todennäköisyys/koosta riippuva todennäköisyys/suurimpien laitosten valinta).

Kansalliset keskuspankit esittävät nämä raportoitavien aikasarjojen ominaisuudet ensimmäisten toimitusten yhteydessä. Myöhemmissä toimituksissa nämä tiedot päivitetään ainoastaan, mikäli sovellettavissa menetelmissä tehdään merkittäviä muutoksia.

- COMPILATION (koodaamaton): Tätä ominaisuutta käytetään yksityiskohtaisiin ja jäsenneltyihin sanallisiin lisäselvityksiin (tekstin enimmäispituus 1050 merkkiä) tiedon kokoamismenetelmistä, painotuksista, tilastollisista menettelytavoista jne.

4.2.2. Aikasarjatason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

- COLLECTION (koodiluettelo: CL_COLLECTION): Tämä ominaisuus kertoo, milloin havaintoja kerätään (esim. jakson alussa, puolivälissä vai lopussa), tai ilmoittaa, ovatko tiedot kuukauden keskiarvoja vai kuukauden lopun havaintoja. Elleivät kansalliset keskuspankit päätä toisin, EKP asettaa "tiedonkeruun" oletusarvoksi "E" (= jakson loppu) kantatietoja koskevien rahalaitosten korkotilastojen osalta ja "A" (= jakson havaintojen keskiarvo) uutta liiketoimintaa koskevien rahalaitosten korkotilastojen osalta.

- AVAILABILITY (koodiluettelo: CL_AVAILABILITY): Tämä ominaisuus kuvaa laitoksia, joiden saataville tiedot voidaan antaa. Rahalaitosten korkotilastojen toimittamiseksi kansallisella ja euroalueen tasolla tämä ominaisuus asetetaan siten, että rakenne on mahdollisimman tasapainoinen. Mikäli yksittäisiä havaintoja varten tarvitaan erityiskohtelua, voidaan käyttää havaintojen luottamuksellisuutta koskevaa ominaisuutta (ks. jäljempänä).

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

- DOM_SER_IDS (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan viitata kansallisissa tietokannoissa käytettyyn koodiin vastaavien sarjojen yksilöimiseksi (tässä yhteydessä voidaan määritellä myös kansallisia viitekoodeja sisältäviä kaavoja). Tiedot toimittava kansallinen keskuspankki voi vahvistaa tämän ominaisuuden ja muuttaa sitä milloin tahansa (tekstin enimmäispituus 70 merkkiä).

- BREAKS (koodaamaton): Tämä ominaisuus kuvaa (tekstin enimmäispituus 350 merkkiä) merkittävimpiä tiedonkeruussa, raportoinnin kattavuudessa ja sarjojen kokoamisessa ajan myötä tapahtuneita katkoksia ja muutoksia. Katkoksista raportoitaessa on ilmoitettava, miltä osin vanhoja ja uusia tietoja voidaan pitää vertailukelpoisina.

4.2.3. Havaintotason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

- OBS_STATUS(5) (koodiluettelo: CL_OBS_STATUS): Kansalliset keskuspankit raportoivat kuhunkin ilmoitettuun havaintoon liittyvän havainnon laadun. Tämä ominaisuus on pakollinen, ja se on ilmoitettava kunkin tiedonsiirron yhteydessä kustakin yksittäisestä havainnosta. Mikäli kansalliset keskuspankit muuttavat tämän ominaisuuden arvoa, sekä havainnon arvo (vaikka se pysyisikin muuttumattomana) että uusi havainnon laadun arvo ilmoitetaan uudelleen.

- Alla olevassa luettelossa esitetään (sovitun hierarkian mukaisesti) näiden ominaisuuksien oletusarvot rahalaitosten korkotilastoja varten:

"A" = normaaliarvo

"B" = katkosarvo,

"M" = tietoja ei ole (tiedot, jotka eivät ole sovellettavissa, esim. mikäli instrumenttiryhmä ei ole käytössä kansallisella tasolla)(6),

"P" = alustava arvo(7).

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

- OBS_CONF(8) (koodiluettelo: CL_OBS_CONF): Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa ilmoittaa erikseen tietyn yhden tai useamman havainnon luottamuksellisuudesta, se voi käyttää ominaisuutta "havaintojen luottamuksellisuus". Mikäli tälle ominaisuudelle asetetaan arvo, tietojen lähettäjä voi muuttaa sitä tiedonsiirron yhteydessä. Mikäli ominaisuudelle ei aseteta arvoa, oletuksena on, että luottamuksellisuudesta johtuvia rajoituksia ei ole (OBS_CONF = "F" (julkaisuvapaa)).

- OBS_PRE-BREAK(9) (koodaamaton): Tämä ominaisuus sisältää katkosta edeltävän arvon, joka on havainnon tavoin numeerinen kenttä. Se ilmoitetaan, kun sarjassa tapahtuu katkos (ja havainnon laaduksi asetetaan "B").

- OBS_COM (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan esittää sanallisia (tekstin enimmäispituus 35 merkkiä) havaintotason huomautuksia (esim. kuvataan tiettyä havaintoa koskevien tietojen puuttumisen vuoksi tehty arviointi tai oletus, selitetään mahdollisen poikkeavan havainnon syy tai esitetään raportoidun aikasarjan muutosten yksityiskohdat).

Ensimmäinen asetuksen EKP/2001/18 mukainen säännöllinen tiedonsiirto alkaa tammikuun 2003 tilannetta koskevien kuukausittaisten tilastotietojen toimittamisen yhteydessä 27.2.2003.

Kyseisessä asetuksessa säädetään kahdesta siirtymäajan järjestelystä, jotka ovat voimassa viitekuukauteen joulukuu 2003 saakka, kyseinen kuukausi mukaan lukien. Ensimmäinen järjestely koskee uuden liiketoiminnan ja kantojen yhteenlaskettuja kuukausittaisia kansallisia tilastotietoja, jotka voidaan ilmoittaa EKP:lle kahden pankkipäivän lisäviipeellä viitekuukautta seuraavan 19. pankkipäivän päättymisestä. Toiseksi kantoja koskevat yhteenlasketut kuukausittaiset kansalliset tilastotiedot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa EKP:lle vain kerran vuosineljänneksen aikana kahden pankkipäivän viipeellä kalenterivuosineljänneksen päättymistä seuraavan 19. pankkipäivän päättymisestä.

Kansallinen keskuspankki ilmoittaa EKP:lle, mikäli se haluaa soveltaa näitä siirtymäkauden järjestelyjä.

5. Korjausten yhteydessä sovellettavat menettelytavat

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan edellisen viitekuukauden arvoa (tavanomaiset korjaukset). Lisäksi korjauksia saatetaan joutua tekemään edellistä viitekuukautta edeltäviin tietoihin (poikkeukselliset korjaukset)(10) esim. virheiden, luokitusten muutosten, raportointimenettelyjen kehittymisen jne. vuoksi.

Korjauksiin sovelletaan seuraavia yleisperiaatteita:

- Asetuksessa EKP/2001/18 edellytetään täsmällisten tietojen toimittamista määräajassa. Tästä syystä kansalliset keskuspankit eivät saa systemaattisesti korjata edellistä viitekuukautta tai aikaisempia jaksoja koskevia tietoja (poikkeukselliset korjaukset). Mikäli näin menetellään, EKP:lle toimitetaan korjauksia koskevat lisätiedot.

- Merkittäviin korjauksiin on joka tapauksessa liitettävä lisätietoja.

- Korjattuja tietoja toimittaessaan kansalliset keskuspankit ottavat huomioon rahalaitosten korkotilastojen säännöllistä raportointia varten asetetut määräajat. Poikkeukselliset korjaukset ilmoitetaan muulloin kuin kuukausittaisten raportointijaksojen aikana.

6. Aikasarjojen luettelot ja koodiluettelot

EKP pitää yllä luetteloja/taulukoita rahalaitoskorkojen aikasarjoista, joita on lähetettävä tämän liitteen mukaisesti, sekä ECB_MIR1 -sarjaperheeseen liittyviä koodiluetteloja ja toimittaa niitä kansallisille keskuspankeille. EKP ylläpitää luetteloja/taulukoita tilastollisista sarjoista, jotka on palautettava kansallisille keskuspankeille, ja toimittaa ne niin pian kuin mahdollista kansallisille keskuspankeille.

(1) EYVL L 10, 12.1.2002, s. 24.

(2) Kansallisia keskuspankkeja varten laaditaan parhaillaan ohjeita, joista toivotaan olevan niille apua niiden kerätessä ja laatiessa tilastotietoja toimitettavaksi EKP:lle asetuksen EKP/2001/18 mukaisesti. Näillä ohjeilla pyritään varmistamaan se, että asetukseen sisältyvät tilastointivaatimukset ymmärretään selkeästi ja yhdenmukaisella tavalla.

(3) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(4) EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29.

(5) Neljää havainnon arvon kohdetta sekä koodeja OBS_STATUS, OBS_CONF ja OBS_PRE_BREAK käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa sitä, että kansallisten keskuspankkien on toimitettava kaikki lisätiedot havainnosta. (Mikäli ominaisuuksia ei ilmoiteta, aikaisemmat arvot korvataan oletusarvoilla.).

(6) Mikäli markkinoiden paikallisen käytännön tai lainsäädännön vuoksi aikasarjaa (tai osaa siitä) ei voida soveltaa (kyseistä ilmiötä ei ole olemassa), puuttuva arvo ilmoitetaan koodilla ("-") ja havainnon laatu koodilla "M". Puuttuvaa havaintoa ei milloinkaan saa ilmoittaa "nollana", koska nolla on normaali numerinen arvo, joka osoittaa täsmällisesti koron tai liiketoiminnan määrän olevan nolla.

(7) Nämä havainnot saavat lopullisen arvonsa (havaintotilanne "A") myöhemmin. Uudet korjatut arvot korvaavat aikaisemmat alustavat havainnot.

(8) Ks. alaviite 6.

(9) Ks. alaviite 6.

(10) Näillä tarkoitetaan korjauksia, joita tehdään kuluvaa viitekuukautta edeltävää kuukautta aikaisempaan jaksoon liittyviin arvoihin.

LIITE XXI

PANKKIEN LAINA- JA TALLETUSKOROT RAHALIITOSSA

Talletuskorot

Tiedosto 1: Yön yli -talletukset

Tiedosto 2/3: Enintään 2 vuoden määräaikaistalletukset

Tiedosto 2: Enintään 1 vuoden määräaikaistalletukset

Tiedosto 3: Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden määräaikaistalletukset

Tiedosto 4: Yli 2 vuoden määräaikaistalletukset

Tiedosto 5: Enintään 3 kk:n irtisanomisehtoiset talletukset

Tiedosto 6: Yli 3 kk:n irtisanomisehtoiset talletukset

Lainakorot

Tiedosto 13: Yrityksille myönnetyt enintään 1 v:n lainat

Tiedosto 14: Yrityksille myönnetyt yli 1 v:n lainat

Tiedosto 15/16: Kotitalouksille myönnetyt kulutuslainat

Tiedosto 15: Kotitalouksille myönnetyt enintään 1 v:n kulutuslainat

Tiedosto 16: Kotitalouksille myönnetyt yli 1 v:n kulutuslainat

Tiedosto 17/18: Kotitalouksille myönnetyt asuntolainat

Tiedosto 17: Kotitalouksille myönnetyt kiinteäkorkoiset asuntolainat

Tiedosto 18: Kotitalouksille myönnetyt vaihtuvakorkoiset asuntolainat

Kansallisten korkojen sisältö määritellään tiedonkeruun sisältöä koskevissa lisätiedoissa.

Lisäys: Tilastotietojen sähköistä vaihtoa koskevat raportointistandardit

EUROALUEEN PANKKIKORKOJA KOSKEVAT EKP:N VAATIMUKSET

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukoissa 1 ja 2 esitetään euroalueen pankkikorkojen tiedunkeruuta koskevat lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaiset vaatimukset

LISÄTIEDOT ERITELTYINÄ INSTRUMENTIN JA MAAN MUKAAN

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys

TILASTOTIETOJEN SÄHKÖISTÄ VAIHTOA KOSKEVAT RAPORTOINTISTANDARDIT

SARJAPERHEEN (KEY FAMILY) TUNNISTE: ECB_RIR2

1. Korkosarjaperhe ja vastaavat avainluettelot

Korkosarjaperheellä tarkoitetaan Euroopan keskuspankin (EKP) tilastoja rahalaitossektorin soveltamista talletus- ja lainakoroista. Sovitun lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaisesti kansallisten keskuspankkien saatavilla tällä hetkellä olevien tilastotietojen perusteella on yksilöity euroalueen edustavien talletus- ja lainakorkojen tietyt yhdistelmät, jotka ilmoitetaan EKP:lle.

Talletuskorkojen osalta edellytetään kuukausittain tehtävää yksinkertaista instrumentti/maturiteettikohtaista erittelyä 1) yön yli -talletuksista, 2) määräaikaistalletuksista ja 3) irtisanomisehtoisista talletuksista.

Lainakorkojen osalta edellytetään kuukausittain tehtävää jaottelua lainan "lajin" mukaan (yrityksille myönnetyt lainat, kotitalouksien kulutusluotot ja asuntoluotot), ja sen erittelemistä maturiteetin mukaan ja kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin (asuntoluottojen osalta).

Pankkikorkojen sarjaperheessä käytetyt muuttujat ja ominaisuudet kuvataan jäljempänä.

Korkotietojen osalta on yksilöity kymmenen muuttujaa, joiden katsotaan olevan olennaisia aikasarjojen määrittämiseksi:

>TAULUKON PAIKKA>

Kunkin kymmenen tilastollisen muuttujan arvot saadaan sitä vastaavasta koodiluettelosta. Esimerkiksi muuttujan BS_ITEM (tase-erä) arvot saadaan edellä olevan taulukon mukaisesti koodiluettelosta CL_BS_ITEM. Aikasarjojen nimet (avaimet) saadaan liittämällä asianmukaiset muuttujan arvot yhteen.

Korkosarjaperheen muuttujat kuvataan seuraavassa samassa järjestyksessä kuin ne ilmenevät avaimesta.

1.1. Muuttuja nro 1: Toistuvuus (FREQ; pituus: yksi merkki)

Muuttuja ilmoittaa raportoidun aikasarjan toistuvuuden. Käytetty koodiluettelo on CL_FREQ. Lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaisesti ainoastaan kuukausittaiset korot (toistuvuus = M) sisällytetään kansallisten keskuspankkien EKP:lle lähettämien pankkikorkojen luetteloon.(1)

1.2. Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Muuttuja osoittaa tiedonantajalaitosten kotimaan. Tähän käsitteeseen liittyvä koodiluettelo on CL_AREA_EE. Ainoastaan osaa arvoista käytetään korkosarjaperheen viitealueen määrittelemiseen, koska raportoivina maina on enintään 15 EU:n jäsenvaltiota.

1.3. Muuttuja nro 3: Taseen viitesektorin erittely (BS_REP_SECTOR; pituus: yksi merkki)

Muuttuja kuvaa tiedonantajana olevan (rahalaitos)sektorin erittelyä ja liittyy koodiluetteloon CL_BS_REP_SECTOR. Korkosarjaperheessä käytetään ainoastaan koodia "A", jolla tarkoitetaan "muita rahalaitoksia".

1.4. Muuttuja nro 4: Tase-erä (BS_ITEM; pituus: kolme merkkiä)

Tämä muuttuja kuvaa tase-erien luetteloa, sellaisena kuin se on määritelty asetuksella EKP/2001/13, ja sen arvot saadaan koodiluettelosta CL_BS_ITEM.

Korkosarjaperheessä käytetään ainoastaan muutamia tämän koodiluettelon arvoja, koska lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaisesti vaaditaan ainoastaan euromääräisille talletuksille (yön yli, määräaikaiset, irtisanomisehtoiset) maksettavien korkojen ja (kaikkien valuuttojen määräisistä) lainoista perittyjen korkojen ilmoittamista.

1.5. Muuttuja nro 5: Alkuperäinen maturiteetti (MATURITY_ORIG; pituus: yksi merkki)

Tästä muuttujasta ilmenee tase-erien (alkuperäisen) maturiteetin mukainen erittely, ja siihen liittyy koodiluettelo CL_MATURITY_ORIG. Tämä muuttuja ja sen arvot on räätälöity korkotilastoja varten yksilöityjen vaatimusten mukaisiksi.(2)

1.6. Muuttuja nro 6: Tase-erän vastapuolen sektori (BS_COUNT_SECTOR; pituus: neljä merkkiä)

Muuttuja kuvaa tase-erien vastapuolen sektoriluokitusta, ja siihen liittyy koodiluettelo CL_BS_COUNT_SECTOR. Korkosarjaperhe tarvitsee ainoastaan muutamia arvoja tase-erien sarjaperheessä käytetystä koodiluettelosta. Vastattavaa-puolella ei edellytetä sektorikohtaista erittelyä. Vastaavaa-puolella edellytetään sektorikohtaista erittelyä kotitalouksiin (joiden osalta ilmoitetaan erikseen kulutusluotot ja asuntoluotot) ja yrityksiin.

1.7. Muuttuja nro 7: Transaktiovaluutta (CURRENCY_TRANS; pituus: kolme merkkiä)

Muuttuja osoittaa tase-erien valuutan, ja siihen liittyy koodiluettelo CL_CURRENCY. Korkojen osalta käytetään vain osaa arvoista. Euromääräisten talletusten korot ilmoitetaan valuuttamuuttujalla EUR, kun lainakorot (kaikki valuutat) ilmoitetaan koodilla Z01.

1.8. Muuttuja nro 8: Liiketoiminnan kattavuus (IR_BUS_COV; pituus: yksi merkki)

Muuttuja osoittaa ilmoitettujen sarjojen kattavuuden, ja siihen liittyy koodiluettelo CL_IR_BUS_COV. Sille on yksilöity kaksi arvoa, jotka riippuvat siitä, liittyykö korko instrumentin kantoihin markkinoilla (O) vai uuteen liiketoimintaan (N).

1.9. Muuttuja nro 9: Korkolaji (k/v) (IR_FV_TYPE; pituus: yksi merkki)

Muuttuja kuvaa koron ominaisuuksia (esim. kiinteä, vaihtuva jne.). Se saa arvonsa koodiluettelosta CL_IR_FV_TYPE. Sille on yksilöity seuraavat neljä arvoa: kiinteä (F), vaihtuva (V), suhteutettu kiinteä/vaihtuva (P), määrittelemätön (Z). Tämä muuttuja on ilmoitettava ainoastaan lainakoroista. Lyhyen aikavälin lähestymistapaan ei sisälly suhteutettuja kiinteä/vaihtuva -korkoja, joten tällä hetkellä käytetään ainoastaan arvoja F, V ja Z.

Mikäli tase-erän korkolajia ei eritellä (esim. "Uudet enintään 1 vuoden lainat"), korkolajiksi ilmoitetaan arvo Z. Arvoa Z käytetään talletuksista.

1.10. Muuttuja nro 10: Koron loppuliite (RIR_SUFFIX; pituus: yksi merkki)

Muuttuja kuvaa tieton tyypin (esim. korko, variaatiokerroin jne.). Pankkikorkojen sarjaperhe antaa mahdollisuuden sisällyttää pankkikorkoja koskevaan tietokantaan muutamia lisätietoja, jotka liittyvät suoraan aikasarjoihin mutta joita ei ole ilmaistu korkoina. Se saa arvonsa koodiluettelosta CL_RIR_SUFFIX. Sille on tähän mennessä yksilöity viisi arvoa: korot(3) (R), osto- ja myyntihinnan erot (S), marginaalit (M), variaatiokertoimet (V) ja keskeisimmät kansalliset tunnusluvut(4) (K). Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle ainoastaan korot ja keskeisimmät kansalliset korot, koska EKP laskee ja ilmoittaa osto- ja myyntihinnan erot, marginaalit ja variaatiokertoimet itse.

2. Ominaisuudet

Ominaisuudet antavat laadullista lisätietoa ilmoitetuista aikasarjoista ja tiedoista. Alla oleva taulukko kuvaa ominaisuuksia, jotka koskevat pankkikorkojen sarjaperhettä. Ensimmäinen sarake kuvaa kunkin ominaisuuden tasoa, toisesta ja kolmannesta sarakkeesta ilmenee tilastollisen käsitteen lyhenne ja käsitteen nimi, ja neljännessä ja viidennessä sarakkeessa esitetään kuhunkin käsitteeseen liittyvä asianmukainen koodiluettelo (koodiluettelon lyhenne ja nimi).

Pankkikorkojen sarjaperhe (ECB_RIR2): koodatut ja koodaamattomat ominaisuudet

>TAULUKON PAIKKA>

Kuhunkin näistä ominaisuuksista liittyy lisäksi joitain teknisiä ominaisuuksia, jotka luetellaan seuraavassa taulukossa.

>TAULUKON PAIKKA>

M: Pakollinen; C: Erityistapauksissa ilmoitettava.

Seuraavassa kuvataan kutakin ominaisuutta, esitetään viitekoodiluettelo (ilmoitetaan suuraakkosin, kuten CL_FI*), mikäli se on sovellettavissa, ja ilmoitetaan kunkin ominaisuuden arvon maksimipituus.

2.1. Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

- TITLE_COMPL (koodaamaton): Tämän ominaisuuden vahvistaa, tallentaa ja ilmoittaa EKP. (Se on englanninkielinen, ja sen enimmäispituus on 1050 merkkiä.) Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa muuttaa sitä, muutos voidaan tehdä EKP:n kuulemisen jälkeen. Muutoksen toteuttaa kuitenkin EKP.

- UNIT (koodiluettelo: CL_UNIT): Tämä ominaisuus ilmoittaa raportoitujen tietojen mittayksikön. Korkojen osalta yksikkö on prosenttia vuodessa (PC). EKP asettaa ominaisuuden arvon.

- UNIT_MULT (koodiluettelo: CL_UNIT_MULT): Koska tiedot annetaan prosentteina (tulos saadaan kertomalla 100:lla, yksikön kertoimeksi asetetaan 0. EKP vahvistaa ominaisuuden arvon.

- DECIMALS (koodiluettelo CL_DECIMALS): Ominaisuus osoittaa havaintojen arvoille annettavien desimaalien määrän. Kaikki kansalliset keskuspankit ilmoittavat nämä tiedot kahden desimaalin tarkkuudella. EKP vahvistaa ominaisuuden arvoksi 2 kaikkien aikasarjojen osalta.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot

- COMPILATION (koodaamaton): Yksityiskohtainen sanallinen selvitys käytetyistä tiedon kokoamismenetelmistä (tekstin enimmäispituus 1050 merkkiä). Kansallisten keskuspankkien käyttämissä tiedon kokoamismenetelmissä on havaittu huomattavaa vaihtelua (yksi arvo, kantojen, transaktion tai pankkien koon mukaan painotettu keskiarvo tai keskiarvo). Tiedon kokoamismenetelmien erot ovat hyväksyttäviä, jos niillä on merkitystä kansallisella tasolla ja niistä kerrotaan tiedon käyttäjille väärinkäsitysten välttämiseksi.

- Kansalliset keskuspankit ilmoittavat myös koron luonteen ja koron standardilaadun, mikäli niillä on merkitystä:

Koron luonne = efektiivinen tai nimelliskorko

- Koron luonne määrittää korot ominaisuuksiltaan joko nimelliskoroiksi (N) tai efektiivisiksi koroiksi (E).

Koron standardilaatu = täsmällinen korko, estimoitu korko, ei estimaattia

- Koron standardilaatu ilmaisee annettujen tietojen laadun. Kansallisten keskuspankkien edellytetään ilmoittavan korkoja, jotka "edustavat" rahalaitosten taseluokkia ja vastaavat mahdollisimman hyvin määritelmiä, joista on sovittu "monikerroksisen lähestymistavan" (layered approach) yhteydessä. Mikäli aikasarjat vastaavat määritelmää, kansallinen keskuspankki ilmoittaa "täsmällisen koron". Mikäli instrumentti on olemassa jäsenvaltiossa, mutta sille ei makseta korkoa, "täsmällinen korko" on nolla. Mikäli vastaavat aikasarjat eivät ole käytettävissä, tulisi valita "estimoitu korko". Mikäli instrumenttia ei ole olemassa jäsenvaltiossa, "estimaattia" ei anneta.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle raportoitavien aikasarjojen ominaisuuksista korkosarjojen luonteen ja standardilaadun ensimmäisten toimitusten yhteydessä. Myöhemmissä toimituksissa nämä tiedot päivitetään ainoastaan, mikäli ominaisuuksissa (tai yleisissä sovellettavissa menetelmissä) tehdään merkittäviä muutoksia.

COVERAGE (institutionaalinen kattavuus; koodaamaton): Institutionaalisella kattavuudella tarkoitetaan tapaa, jolla kansalliset keskuspankit keräävät korkoja koskevat tiedot (tekstin enimmäispituus 350 merkkiä). Tiedot voivat kattaa kaikki "muut rahalaitokset", rahalaitosten otoksen tai muutamia valittuja edustavia rahalaitoksia. Kansallinen keskuspankki vahvistaa ominaisuuden arvon, ja sitä voidaan muuttaa milloin tahansa.

- TITLE (koodaamaton): Tämän ominaisuuden enimmäispituus on 70 merkkiä. Rajoitetun tilan vuoksi pakollisena ominaisuutena käytetään sen sijaan otsakkeen täydennettä. Ominaisuutta "otsake" voidaan käyttää lyhyiden otsikoiden antamiseen, ja sen vahvistaa ja ilmoittaa EKP.

- NAT_TITLE (koodaamaton): Kansalliset keskuspankit voivat käyttää omakielinen otsake -ominaisuutta esittääkseen täsmällisen kuvauksen ja muita täydentäviä tietoja omalla kielellään (tekstin enimmäispituus 350 merkkiä). Kansalliset keskuspankit voivat vahvistaa ominaisuuden ja muuttaa sitä milloin tahansa. Vaikka suur- ja pienaakkosten käyttö ei aiheutakaan ongelmia, aksenttimerkkien ja pitkien kirjaimista ja numeroista koostuvien symbolien vaihto on testattava ennen kuin ne otetaan säännölliseen käyttöön.

2.2. Aikasarjatason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

- AVAILABILITY (koodiluettelo: CL_AVAILABILITY) Tämä ominaisuus ilmoittaa laitokset, joiden saataville tiedot voidaan antaa. Sen arvot otetaan koodiluettelosta CL_AVAILABILITY, ja EKP vahvistaa sen. Mikäli yksittäisiä havaintoja varten tarvitaan erityiskohtelua, voidaan käyttää havaintojen luottamuksellisuutta koskevaa ominaisuutta (ks. jäljempänä).

- COLLECTION (koodiluettelo: CL_COLLECTION): Ominaisuus kertoo, miten havaintoja kerätään (esim. jakson alussa, puolivälissä vai lopussa), tai ilmoittaa, ovatko tiedot ajanjakson keskiarvoja taikka korkeimpia tai matalimpia arvoja jne. Sen arvot otetaan koodiluettelosta CL_COLLECTION. EKP vahvistaa pankkikorkojen sarjat "keskiarvoksi" (COLLECTION = "A"), elleivät kansalliset keskuspankit ilmoita toisin.(5) Kansalliset keskuspankit eivät voi muuttaa ominaisuuden arvoa.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot

- DOM_SER_IDS (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan viitata kansallisissa tietokannoissa käytettyyn koodiin, jolla yksilöidään vastaavat sarjat (tässä yhteydessä voidaan määritellä myös kansallisia viitekoodeja sisältäviä kaavoja). Raportoiva kansallinen keskuspankki voi vahvistaa ominaisuuden arvon ja muuttaa sitä milloin tahansa (enimmäispituus 70 merkkiä).

- BREAKS (koodaamaton): Ominaisuus kuvaa merkittävimpiä tiedonkeruussa, raportoinnin kattavuudessa ja sarjojen kokoamisessa ajan myötä tapahtuneita katkoksia ja muutoksia. Katkoksista raportoitaessa on ilmoitettava, miltä osin vanhoja ja uusia tietoja voidaan pitää vertailukelpoisina (enimmäispituus 350 merkkiä).(6) Kansalliset keskuspankit voivat vahvistaa ominaisuuden arvon ja muuttaa sitä milloin tahansa.

2.3. Havaintotason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

- OBS_STATUS(7) (koodiluettelo: CL_OBS_STATUS): Kansalliset keskuspankit raportoivat kuhunkin ilmoitettuun havaintoon liittyvän havainnon laadun. Tämä ominaisuus on pakollinen, ja se on ilmoitettava kunkin tiedonsiirron yhteydessä kustakin yksittäisestä havainnosta. Mikäli kansalliset keskuspankit haluavat muuttaa tämän ominaisuuden arvoa, sekä havainnon arvo (vaikka se pysyisikin muuttumattomana) että uusi havainnon laadun arvo ilmoitetaan.

Alla olevassa luettelossa esitetään (sovitun hierarkian mukaisesti) tämän ominaisuuden oletusarvot kansallisten keskuspankkien tiedonsiirtoja varten:

"A" = normaaliarvo,

"B" = katkosarvo,

"M" = tietoja ei ole (tiedot, jotka eivät ole sovellettavissa),

"L" = tieto on olemassa, mutta sitä ei kerätä,

"H" = lomakauden tai viikonlopun vuoksi puuttuva arvo,

"E" = estimoitu arvo,

"P" = alustava arvo. (Tätä ominaisuutta voidaan käyttää erityisesti viimeisintä päivitystä toimitettaessa, mikäli se on alustava).

Mikäli kansalliset keskuspankit eivät kykene esittämään täsmällistä syytä puuttuvalle arvolle tai valitsemaan tiettyä koodiluettelon CL_OBS STATUS arvoa (eli ne eivät kykene valitsemaan "H" "L" tai "M" tämän ominaisuuden arvoksi), käytetään arvoa "M".

Mikäli havaintoon liittyy kaksi ominaisuutta, tärkein ilmoitetaan. Mikäli havainto on sekä katkosarvo että estimoinnin tulosta, ominaisuus "katkos" on ensisijainen, ja käytetään arvoa "B".

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot

- OBS_COM (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan esittää sanallisia havaintotason huomautuksia (esim. selitetään mahdollisen poikkeavan havainnon syy tai esitetään raportoidun aikasarjan muutoksen yksityiskohdat).Raportoiva kansallinen keskuspankki voi vahvistaa ominaisuuden arvon tai muuttaa sitä milloin tahansa (enimmäispituus 350 merkkiä).

Havaintoa koskeva huomautus annetaan aina kun se liittyy havainnon laatuun "B", joka ilmoittaa, että aikasarjassa on katkos. Siinä tapauksessa tällä ominaisuudella annettavat tiedot ovat olennaisia, jotta voidaan yksilöidä aikasarjan muutos ja tallentaa raportoitavissa aikasarjoissa ajan myötä tapahtuneita muutoksia koskevat tarvittavat tiedot.

- OBS_CONF(8) (koodiluettelo: CL_OBS_CONF): Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa ilmoittaa erikseen tietyn yhden tai useamman havainnon luottamuksellisuudesta, se voi käyttää ominaisuutta OBS_CONF. Mikäli tälle ominaisuudelle annetaan arvo, tietojen lähettäjä voi muuttaa sitä tiedonsiirron yhteydessä.

- OBS_PRE_BREAK(9) (koodaamaton): Tämä ominaisuus sisältää katkosta edeltävän arvon, joka on havainnon tavoin numeerinen kenttä. Se ilmoitetaan, kun sarjassa tapahtuu katkos (eli kun vastaavaksi havainnon laaduksi asetetaan "B"). Kansallinen keskuspankki vahvistaa sen, ja kansallinen keskuspankki voi muuttaa sitä milloin tahansa.

3. Tietojenvaihto

3.1. Tietoja koskevat vaatimukset

- Tilastotiedot on aina ilmoitettava, mikäli aikasarja on sovellettavissa. Mikäli asianomaista ilmiötä ei ole olemassa, aikasarjat voidaan väliaikaisesti jättää ilmoittamatta. Nämä vaatimukset saattavat tulevaisuudessa muuttua.

- Tilastovaatimukset koskevat ainoastaan sellaisia aikasarjoja, jotka eivät ole vielä saatavilla BIS:n (Bank for International Settlements) tietokannasta, koska mikäli ne ovat saatavilla, EKP saa ne BIS:ltä.

3.1.1. Erityiset raportointivaatimukset

Näissä suuntaviivoissa vahvistetaan kattava raportointijärjestely, joka voidaan ottaa käyttöön kansallisella tasolla jo nyt, jotta olisi olemassa tekniset valmiudet siihen, että säännölliset kuukausittaiset (ja tilanteen mukaan neljännesvuosittaiset) tiedonsiirrot EKP:lle voitaisiin aloittaa.

Täsmennettäköön vielä seuraavaa:

- Taseen vastattavaa-puolella vaatimukset koskevat ainoastaan kantatietoihin liittyviä korkoja, kun ne taseen vastaavaa-puolella koskevat ainoastaan uutta liiketoimintaa. Mikäli asianomaista aikasarjaa ei ole olemassa vaaditun liiketoiminnan kattavuuden osalta, jälkimmäistä määritelmää voidaan käyttää ensin mainitun estimaattina.

Tämän liitteen taulukoista 1 ja 2 ilmenevät lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaisesti hyväksytyt euroalueen pankkikorot. Kansallisia korko-osuuksia koskevat erityisvaatimukset on esitetty tämän liitteen ensimmäisessä osassa. Tämä koskee yleisesti seuraavia aikasarjoja:

- yön yli -talletusten korkoja,

- enintään yhden vuoden määräaikaistalletusten korkoja,

- yli yhden mutta enintään kahden vuoden määräaikaistalletusten korkoja,

- yli kahden vuoden määräaikaistalletusten korkoja,

- enintään kolmen kuukauden irtisanomisehtoisten talletusten korkoja,

- yli kolmen kuukauden irtisanomisehtoisten talletusten korkoja,

- yrityksille myönnettyjen enintään vuoden pituisten lainojen korkoja,

- yrityksille myönnettyjen yli vuoden pituisten lainojen korkoja,

- (tai yritykselle myönnettyjen maturiteetiltaan erittelemättömien lainojen korkoja),

- kotitalouksille myönnettyjen enintään vuoden pituisten kulutusluottojen korkoja,

- kotitalouksille myönnettyjen yli vuoden pituisten kulutusluottojen korkoja,

- (tai kotitalouksille myönnettyjen maturiteetiltaan erittelemättömien kulutusluottojen korkoja),

- kotitalouksille myönnettyjen kiinteäkorkoisten asuntolainojen korkoja,

- kotitalouksille myönnettyjen vaihtuvakorkoisten asuntolainojen korkoja,

- (tai kotitalouksille myönnettyjen korkotyypiltään määrittelemättömien asuntolainojen korkoja).

3.2. Raportoinnin aloittaminen ja taannehtivien tietojen kattavuus

Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden edellytetään toimittavan kuukausittaiset taannehtivat tiedot viimeistään tammikuusta 1990 alkaen kuukausittaisia euroalueen pankkikorkotilastoja varten. Tietoihin on sisällytettävä edellä lueteltujen korkojen yhdistelmät.

Muiden aikasarjojen osalta raportoinnin aloittamista ja historiallisten sarjojen kattavuutta koskevat erityisvaatimukset vahvistetaan myöhemmin.

4. Aikasarjojen luettelot ja koodiluettelot

EKP pitää yllä korkojen aikasarjoja koskevia luetteloita sekä koodiluetteloita sisältäviä taulukoita ja toimittaa niitä kansallisille keskuspankeille.

(1) Vaatimukset lainojen kantatietojen ilmoittamisesta sektorikohtaisesti eriteltyinä pankkien kuukausittaisten lainakorkojen painotusten laskemista varten täytettiin rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 1 päivänä joulukuuta 1998 annetulla asetuksella EKP/1998/16 (EYVL L 356, 30.12.1998, s. 7), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2000/8 (EYVL L 229, 9.9.2000, s. 34), ainoastaan neljännesvuosittaisilla ilmoituksilla. Rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetussa uudessa asetuksessa EKP/2001/13 (EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella EKP/2002/8 (EYVL L 330, 6.12.2002, s. 29), jolla korvataan asetus EKP/1998/16, säädetään näiden sektorikohtaisten erittelyjen toimittamisesta kuukausittain viitejaksosta tammikuu 2003 alkaen.

(2) Määräaikaistalletusten osalta tällä muuttujalla tarkoitetaan alkuperäisen maturiteetin mukaista erittelyä, kun sillä irtisanomisehtoisten talletusten osalta tarkoitetaan sitä vastoin irtisanomisaikaa.

(3) Loppuliite "R" kuvaa rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden kansallisia korko-osuuksia tai pankkikorkoja, joita voidaan verrata euroalueen korkoihin.

(4) Loppuliite "K" kuvaa muita keskeisiä kansallisia korkoja kuin kansallisia korko-osuuksia tai euroalueeseen vertailukelpoisia vastineita.

(5) Kansalliset keskuspankit ilmoittavat kaikista ominaisuuden COLLECTION osalta tehtävistä muutoksista kirjallisesti asianomaisille yhteyshenkilöille EKP:ssa.

(6) Jotta katsoksia koskevat tiedot olisivat täydellisempiä, ilmoitetaan myös katkosta edeltävät arvot havaintotason ominaisuutena.

(7) Neljää osatekijää havainnon arvo sekä OBS_STATUS, OBS_CONF ja OBS_PRE_BREAK käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Tämä merkitsee sitä, että kansallisten keskuspankkien on lähetettävä kaikki havaintoa koskevat täydentävät tiedot. (Mikäli ominaisuuksia ei ilmoiteta, niiden aikaisemmat arvot korvataan oletusarvoilla).

(8) Ks. alaviite 7.

(9) Ks. alaviite 7.