32007R0958

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
Asetus - 958/2007 - EN - EUR-Lex

Document 32007R0958

Help

Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 958/2007, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2007 , sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista (EKP/2007/8)

OJ L 211, 11.8.2007, p. 8–29 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 01 Volume 007 P. 139 - 161

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2014; Kumoaja 32013R1073

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2007/958/oj

HTML

PDF

Official Journal

11.8.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 211/8

EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EY) N:o 958/2007,

annettu 27 päivänä heinäkuuta 2007,

sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista

(EKP/2007/8)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että Euroopan keskuspankin (EKP) tilastoihin liittyvien tiedonantovaatimusten täyttämiseksi EKP:llä on oikeus kansallisten keskuspankkien avustuksella kerätä tilastotietoja tietojen antajien perusjoukosta siinä määrin kuin on välttämätöntä Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tehtävien hoitamiseksi. Asetuksen (EY) N:o 2533/98 2 artiklan 2 kohdan a alakohdasta seuraa, että sijoitusrahastot kuuluvat tietojen antajien perusjoukkoon, jota koskee EKP:n tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten täyttämisvelvollisuus muun muassa raha- ja pankkitilastoinnin aloilla. Asetuksen (EY) N:o 2533/98 3 artiklassa EKP velvoitetaan täsmentämään varsinainen tietojen antajien joukko tietojen antajien perusjoukon rajoissa ja oikeutetaan vapauttamaan jotkin tietojen antajien ryhmät kokonaan tai osittain tilastointiin liittyvistä tietojenantovaatimuksista.

(2)

EKPJ tarvitsee korkealaatuisia tilastotietoja sijoitusrahastojen toiminnasta, jotta se voisi täyttää tehtävänsä ja valvoa muiden kuin rahalaitosten liiketoimintaa. Näiden tietojen päätarkoituksena on antaa EKP:lle kattava tilastollinen kuva sijoitusrahastosektorista rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa, jotka katsotaan yhdeksi talousalueeksi.

(3)

Edellyttäen että EKP:n tilastovaatimusten täyttäminen ei vaarannu, kansalliset keskuspankit voivat tietojen keräämisestä aiheutuvien rasitteiden vähentämiseksi kerätä tarvittavat sijoitusrahastoja koskevat tiedot varsinaiselta tietojen antajien joukolta osana laajempaa tilastointiin liittyvää tiedonkeruuta, joka palvelee muita tilastointitarkoituksia. Avoimuuden varmistamiseksi tällaisissa tapauksissa on asianmukaista ilmoittaa tietojen antajille, että tietoja kerätään muita tilastointitarkoituksia varten.

(4)	Rahoitustaloustoimia koskevat tiedot mahdollistavat syvällisemmän analyysin rahapolitiikkaa ja muita tarkoituksia varten. Tietoja rahoitustaloustoimista ja kannoista käytetään myös muiden tilastojen laatimiseen, erityisesti euroalueen rahoitustilinpidossa.

(5)

Vaikka EKP:n perussäännön 34.1 artiklan nojalla ei anneta mitään oikeuksia eikä aseteta mitään velvollisuuksia rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille, perussäännön 5 artikla koskee kaikkia jäsenvaltioita riippumatta siitä, ovatko ne ottaneet euron käyttöön vai eivätkö. Asetuksen (EY) N:o 2533/98 johdanto-osan 17 kappaleen perusteella on selvää, että perussäännön 5 artikla yhdessä perustamissopimuksen 10 artiklan (ent. 5 artikla) kanssa sisältää velvoitteen laatia ja ottaa käyttöön kansallisella tasolla kaikki toimenpiteet, jotka rahaliittoon osallistumattomat jäsenvaltiot katsovat tarkoituksenmukaisiksi sellaisten tilastotietojen keräämisessä, jotka ovat tarpeen, jotta EKP voi täyttää tietojenantovaatimuksensa ja jotta jäsenvaltio voi valmistautua ajoissa tilastojen tuottamiseen rahaliittoon osallistuvalta jäsenvaltiolta edellytettävällä tavalla.

(6)	Vaikka tämä asetus on ensisijaisesti osoitettu sijoitusrahastoille, tietoja sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemien haltijaosuuksien haltijoista ei välttämättä voi saada suoraan sijoitusrahastoilta, ja näin ollen on tarpeen sisällyttää tietojen antajien joukkoon muitakin yhteisöjä.

(7)	Asetuksen (EY) N:o 2533/98 7 artiklassa vahvistettua EKP:n seuraamusjärjestelmää tullaan soveltamaan sijoitusrahastoihin.

(8)	Vuoteen 2012 mennessä EKP:n neuvosto arvioi, hyväksyykö se tässä asetuksessa vahvistetun sekamallin käytön ainoastaan sellaisissa jäsenvaltioissa, joiden sijoitusrahastosektori, saamisten kokonaismäärällä mitattuna, alittaa tietyn vähimmäisosuuden kaikista euroalueella hallinnoiduista saamisista,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

—

’sijoitusrahastolla’ yhteissijoitusyritystä, joka

a)	sijoittaa yleisöltä hankittuja varoja liitteessä II tarkoitettuihin rahoitus- ja muihin saamisiin; ja

on perustettu yhteisö- tai kansallisen oikeuden mukaisesti;

i)	sopimusoikeuden nojalla (rahastoyhtiöiden hoidossa olevat sijoitusrahastot);

ii)	trusteja koskevien säännösten nojalla (”unit trust”);

iii)	yhtiöoikeuden nojalla (sijoitusyhtiöt); tai

iv)	minkä tahansa vastaavan mekanismin nojalla;

sijoitusrahaston määritelmä kattaa

a)	yritykset, joiden osuudet tai osakkeet on haltijan vaatimuksesta ostettava takaisin tai lunastettava suoraan tai välillisesti näiden yritysten varoilla;

b)	yritykset, joiden liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä on kiinteä ja joiden osakkeenomistajien on ostettava tai myytävä olemassa olevia osakkeita liittyessään rahastoon tai erotessaan siitä;

sijoitusrahaston määritelmä ei kata

a)	asetuksen (EY) N:o 2533/98 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja liitteessä B tarkoitettuja eläkerahastoja; eikä

b)	rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 2423/2001 (EKP/2001/13) (2) liitteessä I tarkoitettuja rahamarkkinarahastoja;

sijoitusrahastojen määritelmän tarkoituksia varten ilmaisulla ’yleisö’ tarkoitetaan piensijoittajia, ammattimaisia sijoittajia sekä institutionaalisia sijoittajia;

—	’rahaliittoon osallistuvalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka on ottanut euron käyttöön;

—	’rahaliittoon osallistumattomalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka ei ole ottanut euroa käyttöön;

—	’tietojen antajalla’ asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa tarkoitettua tietojen antajaa;

—

’jossakin maassa olevalla’ asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa tarkoitettua jossakin maassa olevaa; mikäli oikeushenkilöllä ei ole merkityksellistä fyysistä elementtiä, sen olinpaikka määritetään tämän asetuksen tarkoituksia varten sen mukaan, minkä talousalueen lainsäädännön mukaan se on merkitty kaupparekisteriin. Mikäli oikeushenkilöä ei ole merkitty kaupparekisteriin, laillista kotipaikkaa käytetään kriteerinä; tällä tarkoitetaan maata, joiden lakien mukaan oikeushenkilön perustaminen ja sen olemassaolon jatkuminen määritetään;

—	’rahalaitoksella’ asetuksen (EY) N:o 2423/2001 (EKP/2001/13) liitteessä I olevassa 1 osassa tarkoitettua rahalaitosta;

—	’muulla rahoituksen välittäjällä’ asetuksen (EY) N:o 2533/98 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja liitteessä B tarkoitettuja muita rahoituksen välittäjiä kuin vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja;

—	’asianomaisella kansallisella keskuspankilla’ sen rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jossa kyseessä oleva sijoitusrahasto on.

2 artikla

Varsinainen tietojen antajien joukko

1. Varsinainen tietojen antajien joukko koostuu rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden alueella olevista sijoitusrahastoista. Sijoitusrahasto itse on velvollinen toimittamaan tässä asetuksessa vaaditut tilastotiedot; jos sijoitusrahastoilla ei ole kansallisen lainsäädäntönsä mukaan oikeushenkilöllisyyttä, velvollisuus koskee henkilöitä, jotka ovat lain mukaan oikeutettuja edustamaan niitä.

2. Tietojen saamiseksi sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemien haltijaosuuksien haltijoista (liitteessä I olevan 2 osan 3 kohta) varsinainen tietojen antajien joukko kattaa myös sellaiset rahalaitokset ja muut rahoituksen välittäjät, jotka eivät ole sijoitusrahastoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia tällaisille yhteisöille edellyttäen, että vaaditut tilastotiedot kerätään liitteessä I olevan 2 osan 3 kohdan mukaisesti muista käytettävissä olevista lähteistä. Kansallinen keskuspankki tarkistaa tämän ehdon täyttymisen hyvissä ajoin, jotta se voi yhteisymmärryksessä EKP:n kanssa tarvittaessa myöntää tai kumota mahdolliset poikkeukset kunkin vuoden alusta. Tämän asetuksen tarkoituksia varten kansalliset keskuspankit voivat liitteessä I olevan 2 osan 3 kohdassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti perustaa ja ylläpitää luetteloa tietojen antajina olevista muista rahoituksenvälittäjistä, jotka eivät ole sijoitusrahastoja.

3 artikla

Poikkeukset

1. Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia pienimmille sijoitusrahastoille edellyttäen, että yhteenlasketussa neljännesvuosittaisessa taseessa mukana olevien sijoitusrahastojen osuus on vähintään 95 prosenttia kunkin rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion kaikkien sijoitusrahastojen neljännesvuosittaisesta taseesta. Kansalliset keskuspankit tarkistavat tämän ehdon täyttymisen hyvissä ajoin, jotta ne voivat tarvittaessa myöntää tai kumota poikkeuksia kunkin kalenterivuoden alusta. Sijoitusrahastot, joita tällainen poikkeus koskee, raportoivat ainoastaan neljännesvuosittain soveltuvin osin neljännesvuoden lopun kantatiedot liikkeeseen lasketuista sijoitusrahastojen osuuksista ja vastaavista neljännesvuosittaisista arvostusmuutoksista tai taloustoimista.

2. Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia sellaisille sijoitusrahastoille, joihin sovellettavien kansallisten kirjanpitosäännösten mukaan varojen arvostus voi tapahtua harvemmin kuin neljännesvuosittain. EKP:n neuvosto päättää sijoitusrahastojen luokista, joihin kuuluville sijoitusrahastoille kansallisilla keskuspankeilla on oikeus myöntää poikkeuksia. Sijoitusrahastoihin, joille on myönnetty tällainen poikkeus, sovelletaan tämän asetuksen 6 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia tiheydellä, joka vastaa niihin sovellettavien kirjanpitosäännösten velvoitteita varojen arvostuksen ajoituksesta.

3. Sijoitusrahastot voivat halutessaan olla hyödyntämättä poikkeuksia ja täyttää sen sijaan 6 artiklassa määritetyt tiedonantovaatimukset täysimääräisesti. Jos sijoitusrahasto tekee tällaisen päätöksen, sen on hankittava asianomaisen kansallisen keskuspankin suostumus, ennen kuin se muuttaa käytäntönsä näiden poikkeusten hyödyntämisen suhteen.

4 artikla

Tilastoinnissa käytettävä sijoitusrahastojen luettelo

1. Johtokunta perustaa ja ylläpitää luetteloa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista sijoitusrahastoista, mahdolliset 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut alarahastot mukaan luettuina. Luettelo voi perustua mahdollisesti jo olemassa oleviin luetteloihin kansallisten viranomaisten valvomista sijoitusrahastoista; tällaisiin luetteloihin on lisättävä 1 artiklassa olevan sijoitusrahastojen määritelmän soveltamisalaan kuuluvat muut sijoitusrahastot.

2. EKP ja kansalliset keskuspankit toimittavat tilastoinnissa käytettävän sijoitusrahastojen luettelon ja sen päivitykset asianomaisille sijoitusrahastoille tarkoituksenmukaisella tavalla, myös sähköisesti, internetin kautta tai asianomaisten tietojen antajien pyynnöstä paperimuodossa.

3. Tilastoinnissa käytettävä sijoitusrahastojen luettelo on laadittu ainoastaan tiedoksi. Jos 2 kohdassa tarkoitetun luettelon viimeisin käytettävissä oleva sähköinen versio on kuitenkin virheellinen, EKP ei määrää seuraamuksia yhteisölle, joka ei ole asianmukaisesti täyttänyt raportointivaatimuksiaan siltä osin kuin se on hyvässä uskossa luottanut virheellisen luettelon tietoihin.

5 artikla

Sijoitusrahastokohtainen raportointi

1. Varsinaisen tietojen antajien joukon on annettava tiedot saamisistaan ja veloistaan sijoitusrahastokohtaisesti.

2. Jos sijoitusrahasto jakaa saamisensa eri alarahastoihin siten, että kuhunkin alarahastoon liittyvien osuuksien vakuutena ovat eri saamiset, jokainen alarahasto katsotaan erilliseksi sijoitusrahastoksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

3. Poiketen 1 ja 2 kohdasta sijoitusrahastot voivat asianomaisen kansallisen keskuspankin etukäteissuostumuksen ja ohjeiden mukaisesti antaa tiedot saamisistaan ja veloistaan ryhmänä, edellyttäen että tällainen raportointi johtaa vastaaviin tuloksiin kuin rahastokohtainen raportointi.

6 artikla

Neljännesvuosittaiset ja kuukausittaiset tiedonantovaatimukset

1. Varsinaisen tietojen antajien joukon on liitteen I mukaisesti toimitettava

a)	neljännesvuosittain vuosineljänneksen lopun kantatiedot sijoitusrahastojen saamisista ja veloista ja soveltuvin osin neljännesvuosittaiset arvostusmuutokset tai taloustoimet; ja

b)	kuukausittain kuukauden lopun kantatiedot sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemista osuuksista sekä soveltuvin osin vastaavat kuukausittaiset arvostusmuutokset tai taloustoimet.

2. Asianomaisen kansallisen keskuspankin etukäteissuostumuksen ja ohjeiden mukaisesti varsinaisen tietojen antajien joukon on annettava tilastotiedot jommankumman liitteessä I täsmennetyn tiedonantomallin ja liitteessä II olevien määritelmien mukaisesti.

3. Kansalliset keskuspankit voivat kerätä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot kuukausittain neljännesvuosittaisen tiedonkeruun sijaan.

7 artikla

Arvostusmuutokset tai taloustoimet

1. Varsinaisen tietojen antajien joukon on asianomaisen kansallisen keskuspankin ohjeiden mukaisesti annettava tiedot arvostusmuutoksista tai taloustoimista sellaisten yhteenlaskettujen tietojen osalta, jotka raportoidaan liitteessä I täsmennetyn sekamallin tai aggregoitujen tietojen mallin mukaisesti.

2. Liitteessä I tarkoitettua sekamallia käytettäessä kansallinen keskuspankki voi joko laskea arvopaperitaloustoimia koskevat likiarvot arvopaperikohtaisten tietojen perusteella tai kerätä taloustoimia koskevat tiedot suoraan arvopaperikohtaisesti.

3. Lisävaatimukset ja -suuntaviivat arvostusmuutoksia tai taloustoimia koskevien tietojen kokoamisesta vahvistetaan liitteessä III.

8 artikla

Kirjanpitosäännöt

1. Kirjanpitosäännöt, joita sijoitusrahastot noudattavat tässä asetuksessa tarkoitettuja tietoja antaessaan, ovat pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY (3) kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisia tai, jos nämä eivät ole sovellettavissa, sijoitusrahastoihin sovellettavien muiden kansallisten tai kansainvälisten standardien mukaisia.

2. Kaikki rahoitussaamiset ja -velat ilmoitetaan bruttomääräisinä tilastointia varten tämän vaikuttamatta rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpito- ja nettoutuskäytäntöihin.

9 artikla

Määräajat

1. Kansalliset keskuspankit päättävät, milloin tietojen antajien on toimitettava 6 artiklassa tarkoitetut tiedot 2 kohdassa tarkoitetun määräajan noudattamiseksi.

2. Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle

a)	sijoitusrahastoilta saatuihin neljännesvuosittaisiin tietoihin perustuvat aggregoidut neljännesvuosittaiset kannat ja arvostusmuutokset sen vuosineljänneksen päättymistä seuraavan 28 työpäivän päättymiseen mennessä, jota toimitettavat tiedot koskevat; ja

b)	aggregoidut kuukausittaiset kannat ja arvostusmuutokset, jotka perustuvat sijoitusrahastojen osuuksia koskeviin kuukausittaisiin tietoihin tai 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin ajantasaisiin tietoihin, sen kuukauden päättymistä seuraavan 28 työpäivän päättymiseen mennessä, jota tiedot koskevat.

10 artikla

Vähimmäisvaatimukset ja kansalliset tiedonantomenettelyt

1. Sijoitusrahaston on toimitettava vaaditut tilastotiedot asianomaiselle kansalliselle keskuspankille liitteessä IV määritettyjen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

2. Kansalliset keskuspankit määrittelevät ja ottavat kansallisten erityispiirteiden mukaisesti käyttöön tiedonantomenettelyt, joita varsinaisen tietojen antajien joukon on noudatettava. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että näillä tiedonantomenettelyillä tuotetaan vaaditut tilastotiedot ja että niiden perusteella voidaan myös tarkistaa asianmukaisesti tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien liitteessä IV määritettyjen vähimmäisvaatimusten noudattaminen.

11 artikla

Sulautuminen, jakautuminen ja uudelleenjärjestelytoimet

Jos kyseessä on sulautuminen tai jakautuminen tai uudelleenjärjestelytoimi, joka saattaa vaikuttaa tilastointiin liittyvän tiedonantovelvollisuuden täyttämiseen, tietojen antaja ilmoittaa tällaisen toimen täytäntöönpanoa koskevan aikomuksen tultua julkiseksi ja hyvissä ajoin ennen sen voimaantuloa asianomaiselle kansalliselle keskuspankille suunnitelluista menettelyistä, joiden mukaisesti tässä asetuksessa asetetut tilastointiin liittyvät tiedonantovelvollisuudet täytetään.

12 artikla

Tilastotietojen tarkistus ja pakollinen keruu

Kansallisilla keskuspankeilla on oikeus tarkistaa tietojen antajien tässä asetuksessa säädettyjen tilastointiin liittyvien raportointivaatimusten mukaisesti toimittamat tilastotiedot tai toimittaa niiden pakollinen keruu tämän kuitenkaan rajoittamatta EKP:n oikeutta käyttää itse näitä oikeuksia. Näitä oikeuksia käytetään erityisesti silloin, kun jokin varsinaiseen tietojen antajien joukkoon kuuluva laitos ei täytä IV liitteessä määritettyjä tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevia vähimmäisvaatimuksia.

13 artikla

Tietojen antaminen ensimmäisen kerran

Ensimmäiset kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset tiedot annetaan joulukuun 2008 tilanteesta.

14 artikla

Loppumääräys

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Annettu Frankfurt am Mainissa 27 päivänä heinäkuuta 2007.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET

(1) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(2) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(3) EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1.

LIITE I

TILASTOVAATIMUKSET

1 OSA

Tiedonantomallit

1.	EKP:n on säännöllisesti laadittava kaikkien rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden sijoitusrahastojen saamisten ja velkojen aggregoidut määrät kantoina ja taloustoimina; rahaliitto katsotaan yhdeksi talousalueeksi.

Varsinaisen tietojen antajien joukon on tilastotietojen antamisessa noudatettava jompaakumpaa seuraavista tiedonantomalleista:

Sekamalli: tämän mallin mukaan annetaan

—

neljännesvuosittain i) arvopaperikohtaiset tiedot sijoitusrahastojen hallussa olevista arvopapereista, joilla on julkisesti saatavilla oleva tunnistekoodi; ii) instrumenttien/maturiteettiluokkien, valuuttojen ja vastapuolten mukaan eritellyt aggregoidut tiedot muista kuin arvopaperisaamisista ja -veloista sekä arvopapereista, joilla ei ole julkisesti saatavilla olevaa tunnistekoodia; ja iii) joko arvopaperikohtaiset tai aggregoidut tiedot tämän liitteen 2 osassa tarkemmin määritetyistä liikkeeseen laskettujen sijoitusrahastojen osuuksien haltijoista. Asianomainen kansallinen keskuspankki voi vaatia tietojen antajilta arvopaperikohtaisia tietoja sellaisten arvopaperien osalta, joilla ei ole julkisesti saatavilla olevaa tunnistekoodia, taikka yksilöivää vaadetietoa muiden saamisten ja velkojen kuin arvopaperien osalta; ja

—	kuukausittain arvopaperikohtaiset tiedot, joissa kaikki sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemat osuudet eritellään erikseen.

Kuten taulukossa 2 vahvistetaan, asianomainen kansallinen keskuspankki voi päättää kerätä tiedot taloustoimista arvopaperikohtaisesti niiden kenttien lisäksi, jotka on raportoitava arvopaperikohtaisesti aggregoitujen tietojen saamiseksi arvopapereista.

Aggregoidut tiedot on ilmoitettava kantoina ja asianomaisen kansallisen keskuspankin ohjeiden mukaisesti joko i) hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvina arvostusmuutoksina tai ii) taloustoimina.

Asianomaisen kansallisen keskuspankin etukäteissuostumuksella tietojen antajat, jotka toimittavat vaaditut neljännesvuosittaiset tiedot arvopaperikohtaisesti, voivat toimittaa vaaditut kuukausittaiset tiedot aggregoituina arvopaperikohtaisten tietojen sijaan.

Aggregoitujen tietojen malli: tämän mallin mukaan annetaan

—	neljännesvuosittain täydellinen aggregoitujen tietojen sarja sijoitusrahastojen saamisista ja veloista, eriteltyinä insrumenttien/maturiteettiluokkien, valuuttojen ja vastapuolien mukaan; ja

—	kuukausittain aggregoidut tiedot sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemista osuuksista.

Neljännesvuosittaiset ja kuukausittaiset tiedot on annettava joko kantoina tai asianomaisen kansallisen keskuspankin ohjeiden mukaisesti joko i) hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvina arvostusmuutoksina tai ii) taloustoimina.

Tiedot, jotka kansallisille keskuspankeille on sekamallin mukaan annettava arvopaperikohtaisesti, määritetään taulukossa 2. Neljännesvuosittainen raportointivelvollisuus kantoja koskevien aggregoitujen tietojen suhteen määritetään taulukossa 1 ja hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvia arvostusmuutoksia koskevien aggregoitujen tietojen suhteen taulukossa 3. Hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvia arvostusmuutoksia koskeva aggregoitu kuukausittainen raportointivelvollisuus määritetään taulukossa 4.

2 OSA

Sijoitusrahastojen osuuksien haltijoiden sijaintipaikka ja sektori

Tietojen antajat toimittavat neljännesvuosittain vähintään tiedot rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemien sijoitusrahastojen osuuksien haltijoiden sijaintipaikasta erittelyn kotimaa/muu rahaliittoon osallistuva jäsenvaltio/muu maailma mukaisesti. Kotimaiset ja muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden vastapuolet eritellään lisäksi sektoreittain.

Osuudet liikkeeseen laskeneet sijoitusrahastot taikka niitä laillisesti edustavat henkilöt toimittavat rekisteröityjen osuuksien osalta näiden osuuksien haltijoiden sijaintipaikan ja sektorin mukaisesti eritellyt tiedot. Mikäli osuudet liikkeeseen laskenut sijoitusrahasto ei voi suoraan yksilöidä haltijan sijaintipaikkaa ja sektoria, se antaa kyseeseen tulevat tiedot saatavilla olevien tietojen perusteella.

Tietojen antajat toimittavat sijoitusrahastojen haltijaosuuksien osalta niiden haltijoiden sijaintipaikan ja sektorin mukaisesti eritellyt tiedot asianomaisen kansallisen keskuspankin päättämällä tavalla. Tämä vaatimus rajoittuu yhteen seuraavista vaihtoehdoista tai niiden yhdistelmään, joka on valittava kyseessä olevien markkinoiden rakenteen ja kyseessä olevassa jäsenvaltiossa sovellettavien oikeudellisten menettelytapojen perusteella. Kansalliset keskuspankit valvovat säännöllisesti tämän vaatimuksen noudattamista.

Osuudet liikkeeseen laskeneet sijoitusrahastot:

Osuudet liikkeeseen laskeneet sijoitusrahastot, taikka niitä laillisesti edustavat henkilöt tai tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteisöt, toimittavat liikkeeseen laskemiensa osuuksien haltijoiden sijaintipaikan ja sektorin mukaisesti eritellyt tiedot. Osuuksien välittäjä tai jokin muu osuuksien liikkeeseenlaskussa, takaisinostossa tai siirrossa mukana oleva yhteisö voi antaa tällaiset tiedot.

Rahalaitokset tai muut rahoituksen välittäjät sijoitusrahastojen osuuksien säilyttäjinä:

Rahalaitokset tai muut rahoituksen välittäjät, jotka toimivat sijoitusrahastojen osuuksien säilyttäjinä, toimittavat tietojen antajina sellaisten osuuksien haltijoiden sijaintipaikan ja sektorin mukaisesti eritellyt tiedot, jotka ovat kotimaassa olevien sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemia ja joita säilytetään haltijan lukuun tai sellaisen toisen välittäjän lukuun, joka myös toimii säilyttäjänä. Tämä vaihtoehto on käytettävissä jos i) säilyttäjä erottaa haltijoiden lukuun säilytettävät sijoitusrahastojen osuudet muiden säilyttäjien lukuun säilytettävistä osuuksista; ja ii) suurin osa sijoitusrahastojen osuuksista on sellaisten kotimaisten laitosten säilytyksessä, jotka on luokiteltu rahoituksen välittäjiksi (rahalaitokset tai muut rahoituksen välittäjät).

Rahalaitokset ja muut rahoituksen välittäjät, jotka antavat tietoja kotimaassa olevien ulkomailla olevien kanssa tekemistä taloustoimista, jotka koskevat kotimaassa olevien sijoitusrahastojen osuuksia:

Rahalaitokset ja muut rahoituksen välittäjät, jotka toimivat tietojen antajina kotimaassa olevien ulkomailla olevien kanssa tekemistä kotimaassa olevien sijoitusrahastojen osuuksia koskevista toimista, antavat sellaisten osuuksien haltijoiden sijaintipaikan ja sektorin mukaisesti eritellyt tiedot, jotka ovat kotimaassa olevien sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemia ja joilla ne käyvät kauppaa haltijan lukuun tai sellaisen toisen välittäjän lukuun, joka on myös mukana toimessa. Tätä vaihtoehto on käytettävissä, jos i) tiedot ovat kattavia eli ne kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki tietojen antajien tekemät taloustoimet; ii) ostoista ja myynneistä rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden ulkopuolella olevien kanssa toimitetaan täsmälliset tiedot; iii) erot osuuksien liikkeeseenlaskuarvon ja ilman toimitusmaksuja lasketun lunastusarvon välillä ovat hyvin pienet; ja iv) kotimaassa olevien sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemien sellaisten osuuksien arvo on pieni, jotka ovat rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden ulkopuolella olevien hallussa.

d)	Mikäli vaihtoehtoja a–c ei voida soveltaa, tietojen antajat, mukaan lukien sellaiset rahalaitokset ja muut rahoituksen välittäjät, jotka eivät ole sijoitusrahastoja, toimittavat asianomaiset tiedot saatavilla olevien tietojen perusteella.

Mikäli rekisteröityjä osuuksia tai haltijaosuuksia lasketaan liikkeeseen ensimmäistä kertaa taikka mikäli markkinakehitys edellyttää siirtymistä vaihtoehdosta tai vaihtoehtojen yhdistelmästä toiseen, kansalliset keskuspankit voivat myöntää yhdeksi vuodeksi poikkeuksia 2 ja 3 kohdassa vahvistetuista vaatimuksista.

3 OSA

Raportointitaulukot

Taulukko 1

Kannat

Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot

A.	Kotimaa (yhteensä)

B.	Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot (yhteensä)

C.	Ulkomaat (yhteensä)

D.	Kohdistamattomat

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset - yhteensä

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset - Yhteensä

joista rahaliitoon osallistumattomat jäsenvaltiot

joista USA

joista Japani

Julkisyhteisöt

Muut

Julkisyhteisöt

Muut

Yhteensä

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S. 123 + S. 124).

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125)

Yritykset (S. 11)

Kotitaloudet + kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat omat yhteisöt (S. 14 + S. 15).

Yhteensä

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S. 123 + S. 124).

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S. 125)

Yritykset (S. 11)

Kotitaloudet + kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat omat yhteisöt (S. 14 + S. 15).

SAAMISET

1.	Talletukset ja lainasaamiset

2.	Muut arvopaperit kuin osakkeet

2e.

Euro

enintään 1 vuoden

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuotta

yli 2 vuoden

2x.	Ulkomaiset valuutat

Enintään 1 vuoden

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuotta

yli 2 vuoden

2t.	Kaikki valuutat

Enintään 1 vuoden

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuotta

yli 2 vuoden

3.	Osakkeet ja osuudet

joista: noteerattuja osakkeita, sijoitusrahastojen ja rahamarkkinarahastojen osuuden pois luettuina

joista sijoitusrahastojen ja rahamarkkinarahastojen osuuksia

4.	Johdannaiset

5.	Muut kuin rahoitussaamiset (kiinteät saamiset mukaan luettuina)

6.	Muut saamiset

VELAT

7.	Saadut lainat ja talletukset

8.	Sijoitusrahastojen osuudet (1)

9.	Johdannaiset

10.	Muut velat

Aggregoitujen tietojen mallia soveltavat sijoitusrahastot antavat kaikkien solujen, myös mustien ja harmaiden solujen, tiedot.

Sekamallia soveltavat sijoitusrahastot antavat i) mustien solujen tiedot; ii) taulukossa 2 vaaditut tiedot sellaisten arvopaperien osalta, joista kerätään arvopaperikohtaiset tiedot; ja iii) harmaiden solujen tiedot sellaisten arvopaperien osalta, joista ei kerätä arvopaperikohtaisia tietoja.

Taulukko 2

Vaadittavat arvopaperikohtaiset tiedot

Sekamallia käytettäessä kustakin arvopaperista luokissa ”muut arvopaperit kuin osakkeet”, ”osakkeet ja osuudet” ja ”liikkeeseen lasketut sijoitusrahastojen osuudet” on alla olevan taulukon kentissä annettava tiedot seuraavien sääntöjen mukaisesti.

a)	Kentän 1 tiedot on annettava.

b)	Jos asianomainen kansallinen keskuspankki ei kerää arvopaperikohtaisia tietoja taloustoimista suoraan, se antaa kenttien 2–4 osalta vain kahden kohdan tiedot eli joko kenttien 2 ja 3 tiedot tai kenttien 2 ja 4 tiedot tai kenttien 3 ja 4 tiedot.

Jos asianomainen kansallinen keskuspankki kerää arvopaperikohtaiset tiedot taloustoimista suoraan, sen on annettava seuraavien kenttien tiedot:

i)	kenttä 5 tai kentät 6 ja 7 ja

ii)	kenttä 4 tai kentät 2 ja 3.

d)	Asianomainen kansallinen keskuspankki voi myös vaatia tietojen antajilta kentän 8 tietojen raportoimista.

Edellä b kohdassa ja c kohdan ii alakohdassa asianomainen kansallinen keskuspankki voi halutessaan kerätä ainoastaan kentän 2 tiedot. Tässä tapauksessa kansallisen keskuspankin on vähintään vuosittain tarkistettava ja ilmoitettava EKP:lle, että tämä käytäntö ei vaikuta kansallisen keskuspankin raportoimien aggregoitujen tietojen laatuun, tarkistusten tiheys ja suuruus mukaan luettuina.

Kenttä	Otsikko
1	Arvopaperin tunnistekoodi
2	Kappalemäärä tai aggregoitu nimellisarvo
3	Hinta
4	Kokonaisarvo
5	Taloustoimet
6	Ostetut arvopaperit (saamiset) tai liikkeeseen lasketut arvopaperit (velat)
7	Myydyt arvopaperit (saamiset) tai lunastetut arvopaperit (velat)
8	Arvopaperin kirjauksen valuutta

Taulukko 3

Arvostusmuutokset tai taloustoimet

Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot

A.	Kotimaa (yhteensä)

B.	Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot (yhteensä)

C.	Ulkomaat (yhteensä)

D.	Kohdistamattomat

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset - yhteensä

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset - yhteensä

joista rahaliittoon osallistumattomat jäsenvaltiot

joista USA

joista Japani

Julkisyhteisöt

Muut

Julkisyhteisöt

Muut

Yhteensä

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S. 123 + S. 124)

Vakuutuslaitokset ja eläkelaitokset (S. 125)

Yritykset (S. 11)

Kotitaloudet + kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S. 14 + S. 15)

Yhteensä

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S. 123 + S. 124)

Vakuutuslaitokset ja eläkelaitokset (S. 125)

Yritykset (S. 11)

Kotitaloudet + kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S. 14 + S. 15)

SAAMISET

1.	Talletukset ja lainasaamiset

2.	Muut arvopaperit kuin osakkeet

2e.

Euro

enintään 1 vuoden

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuotta

yli 2 vuoden

2x.	Ulkomaiset valuutat

enintään 1 vuoden

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuotta

yli 2 vuoden

2t.	Kaikki valuutat

enintään vuoden

MINIMI

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuotta

MINIMI

yli 2 vuoden

MINIMI

3.	Osakkeet ja osuudet

MINIMI

joista: noteerattuja osakkeita, sijoitusrahastojen ja rahamarkkinarahastojen osuudet pois luettuina

MINIMI

joista: sijoitusrahastojen ja rahamarkkinarahastojen osuuksia

MINIMI

4.	Johdannaiset

MINIMI (3)

5.	Muut kuin rahoitussaamiset (kiinteät saamiset mukaan luettvina)

MINIMI (3)

6.	Muut saamiset

VELAT

7.	Saadut lainat ja talletukset

8.	Sijoitusrahastojen osuudet (2)

MINIMI

9.	Johdannaiset

MINIMI (3)

10.	Muut velat

Aggregoitujen tietojen mallia soveltavat sijoitusrahastot antavat ”MINIMI”-sanalla merkittyjen solujen tiedot. Kansalliset keskuspankit voivat laajentaa näitä vaatimuksia siten, että ne koskevat mustia ja harmaita soluja, joita ei ole merkitty ”MINIMI”-sanalla.

Sekamallia soveltavat sijoitusrahastot antavat i) ”MINIMI”-sanalla merkittyjen mustien solujen tiedot, ii) ”MINIMI”-sanalla merkittyjen harmaiden solujen tiedot sellaisten arvopaperien osalta, joista ei kerätä arvopaperikohtaisia tietoja.

Kansalliset keskuspankit voivat laajentaa näitä vaatimuksia koskemaan i) mustia soluja, joita ei ole merkitty ”MINIMI”-sanalla ja ii) harmaita soluja, joita ei ole merkitty ”MINIMI”-sanalla, sellaisten arvopaperien osalta ,joita ei kerätä arvopaperikohtaisesti.

Taulukko 4

Kannat: Arvostusmuutokset tai taloustoimet

Kuukausittain raportoitavat tiedot

A.	Kotimaa (yhteensä)

B.	Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot (yhteensä)

Ulkomaat

D.	Kohditamattomat

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset - yhteensä

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset - yhteensä

Yhteensä

Julkisyhteisöt

Muut

Julkisyhteisöt

Muut

Yhteensä

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S. 123 + S. 124).

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S. 125)

Yritykset (S. 11)

Kotitaloudet + kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat omat yhteisöt (S. 14 + S. 15).

Yhteensä

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S. 123 + S. 124).

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S. 125)

Yritykset (S. 11)

Kotitaloudet + kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat omat yhteisöt (S. 14 + S. 15).

VELAT

8.	Sijoitusrahastojen osuudet

(1) Mikäli tiedonantaja ei voi suoraan yksilöidä haltijan kotipaikkaa ja sektoria, se antaa kyseeseen tulevat tiedot saatavilla olevien tietojen perusteella. Haltijaosuuksien osalta tiedot voidaan kerätä rahalaitoksilta ja muilta rahoituksen välittäjiltä, jotka eivät ole sijoitusrahastoja (määritelty tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä I olevassa 2 osan 3 kohdassa).

(2) Mikäli tiedonantaja ei voi suoraan yksilöidä haltijan kotipaikkaa ja sektoria, se antaa kyseeseen tulevat tiedot saatavilla olevien tietojen perusteella. Haltijaosuuksien osalta tiedot voidaan kerätä rahalaitoksilta ja muilta rahoituksen välittäjiltä, jotka eivät ole sijoitusrahastoja (määritelty tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä I olevassa 2 osan 3 kohdassa).

(3) Kansalliset keskuspankit voivat päättää, että sijoitusrahastojen ei tarvitse raportoida tätä erää, jos taulukon 1 mukaisten neljännesvuosittaisten kantojen arvo on pienempi kuin 5 % sijoitusrahaston liikkeeseen lasketuista osuuksista.

LIITE II

MÄÄRITELMÄT

1 osa

Instrumenttiluokkien määritelmät

Tässä taulukossa on eri instrumenttiluokkien yksityiskohtaiset standardoidut kuvaukset. Kansalliset keskuspankit mukauttavat määritelmät kansallisella tasolla soveltuviksi instrumenttiluokiksi tämän asetuksen mukaisesti (1). Määritelmien perustana on Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä yhteisössä (EKT 95).

TAULUKKO A

Sijoitusrahastojen saamisten ja velkojen instrumenttiluokkien määritelmät

SAAMISTEN LUOKAT

Luokka

Pääpiirteiden kuvaukset

1.	Talletukset ja lainasaamiset

Tässä tiedonkeruussa lainat sisältävät sijoitusrahastojen lainanottajille lainaamat varat, jotka eivät perustu velkakirjoihin tai joita edustaa vain yksi velkakirja (siitä huolimatta, että se olisi tullut jälkimarkkinakelpoiseksi). Lainat sisältävät talletuksina olevat saamiset:

—

rahalaitoksiin tehdyt talletukset:

a)	siirtokelpoiset talletukset: (kansallisen tai ulkomaan valuutan määräiset) talletukset, jotka voidaan välittömästi vaihtaa rahaksi tai siirtää ilman merkittäviä rajoituksia tai seuraamuksia käyttäen sekkiä, maksumääräystä, tiliveloitusta tai vastaavaa (EKT 95,5.42–5.44 kohta);

muut talletukset: kaikki hallussa olevat muut kuin siirtokelpoiset talletukset. Muita talletuksia ei voida käyttää maksuihin milloin tahansa, eivätkä ne ole vaihdettavissa rahaksi tai muutettavissa siirtokelpoisiksi talletuksiksi ilman merkittäviä rajoituksia tai seuraamuksia. Tähän alaryhmään kuuluvat aikatalletukset ja säästötalletukset jne. (EKT 95,5.45.–5.49 kohta)

—	hallussa olevat ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hallussa olevat muut arvopaperit kuin osakkeet ja osuudet, jotka eivät ole jälkimarkkinakelpoisia ja joita ei vaihdeta jälkimarkkinoilla, (ks. myös ”siirretyt lainat”)

—	siirretyt lainat Lainat, joista on tosiasiallisesti tullut jälkimarkkinakelpoisia, kirjataan saamiserään ”talletukset ja lainasaamiset”, mikäli niitä edustaa edelleen vain yksi velkakirja ja niitä vaihdetaan yleensä vain satunnaisesti

—

takaisinmyyntisopimuksiin liittyvät saamiset

Sen rahan vastaerä, jonka sijoitusrahastot maksavat arvopapereista, jotka ne ostavat tiettyyn hintaan sitoutuen samalla vakaasti myymään samat (tai vastaavat) arvopaperit takaisin tiettyyn kiinteään hintaan tiettynä myöhempänä ajankohtana (katso luokka 7)

Tähän erään sisältyvät myös hallussa ja liikkeessä olevat eurosetelit ja -kolikot sekä ulkomaiset setelit ja kolikot, joita käytetään yleisesti maksujen maksamiseen.

2.	Muut arvopaperit kuin osakkeet

Hallussa olevat jälkimarkkinakelpoiset muut arvopaperit kuin osakkeet tai osuudet, joilla käydään kauppaa yleensä jälkimarkkinoilla ja jotka voidaan markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella ja jotka eivät takaa haltijalle mitään omistajan oikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen.

Tähän erään kuuluvat

—

arvopaperit (siitä riippumatta, perustuvatko ne velkakirjoihin), jotka antavat haltijalle ehdottoman oikeuden kiinteään tai sopimuksen mukaiseen tuloon kuponkimaksuina ja/tai määrättyinä kiinteinä summina, jotka maksetaan määräpäivänä (tai -päivinä) tai alkaen liikkeeseenlaskun yhteydessä yksilöidystä ajankohdasta;

—	siirtokelpoiset lainat, jotka on järjestetty uudelleen niin, että niitä edustaa suuri määrä identtisiä velkakirjoja, ja joilla voidaan käydä kauppaa jälkimarkkinoilla (ks. myös ”siirretyt lainat” luokassa 1);

—	velkapaperien muodossa olevat lainasaamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla;

—

jotta repo-tyyppisiä operaatioita käsiteltäisiin johdonmukaisesti, arvopaperilainausoperaatioiden yhteydessä lainatut arvopaperit pysyvät alkuperäisen omistajan taseessa (eikä niitä pidä siirtää väliaikaisen haltijan taseeseen), mikäli on olemassa käänteisoperaatiota koskeva kiinteä sitoumus (eikä ainoastaan mahdollisuutta menetellä niin) (katso myös luokka 7).

Muut arvopaperit kuin osakkeet on eriteltävä maturiteetin mukaan. Tällä tarkoitetaan alkuperäistä maturiteettia eli rahoitusinstrumentin kiinteää määräaikaa, jota ennen rahoitusinstrumenttia ei voida lunastaa takaisin.

3.	Osakkeet ja osuudet

Hallussa olevat arvopaperit, jotka edustavat omistusoikeuksia yrityksiin tai yritysmäisiin yhteisöihin. Tällaiset arvopaperit oikeuttavat yleensä haltijansa osuuteen yritysten tai yritysmäisten yhteisöjen voitoista sekä selvitystilassa osuuteen niiden omista varoista. Tähän luokkaan kuuluvat seuraavat neljä alaerää:

—	Sijoitusrahastojen ja rahamarkkinarahastojen osuudet;

—	noteeratut osakkeet, sijoitusrahastojen ja rahamarkkinarahastojen osuudet pois luettuina;

—	noteeraamattomat osakkeet, sijoitusrahastojen ja rahamarkkinarahastojen osuudet pois luettuina: noteeraamattomat osakkeet (EKT 5.90–5.93. kohta),

—	osuudet: kaikki muut kuin edellä mainituissa alaluokissa luokitellut osuudet (EKT 95,5.94 ja 5.95 kohta)

3a.	Osakkeet ja muut osuudet, joista noteeratut osakkeet, sijoitusrahastojen ja rahamarkkinarahastojen osuudet pois luettuina

Osakkeet, joiden hinnat noteerataan tunnetussa pörssissä tai muuten jälkimarkkinoilla (EKT 95,5.90–5.93 kohta)

3b.	Osakkeet ja osuudet, joista sijoitusrahastojen ja rahamarkkinarahastojen osuudet

Tähän saamiserään kuuluvat tilastoinnissa käytettävässä sijoitusrahastojen ja rahalaitosten luettelossa olevien sijoitusrahastojen ja rahamarkkinarahastojen liikkeeseen laskemat hallussa olevat osuudet.

Rahamarkkinarahastot ovat yhteissijoitusyrityksiä, joiden osuudet ovat likvidiydeltään talletusten läheisiä vastineita. Rahamarkkinarahastot sijoittavat ensisijaisesti rahamarkkinainstrumentteihin ja/tai rahamarkkinarahastojen osuuksiin ja/tai muihin siirtokelpoisiin velkapapereihin, joiden jäljellä oleva maturiteetti on enintään vuoden, ja/tai pankkitalletuksiin, ja/tai niiden tarkoituksena on saavuttaa tuottoprosentti, joka vastaa rahamarkkinainstrumenttien korkoja. Rahamarkkinarahastojen määritelmä on rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 2423/2001 (EKP/2001/13).

Sijoitusrahastojen määritelmä on tämän asetuksen 1 artiklassa

4.	Johdannaiset

Voimassa olevien kansainvälisten tilastostandardien mukaisesti johdannaisinstrumentit, joilla on markkina-arvo, olisi pääsääntöisesti kirjattava taseeseen. Johdannaisilla on markkina-arvo, jos niillä käydään kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla (eli pörssissä) tai sellaisissa olosuhteissa, joissa ne voidaan yleensä OTC-markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella.

Tämän erän yhteydessä ilmoitetaan seuraavat johdannaiset:

—	optiot, jälkimarkkinakelpoiset ja OTC;

—	optiotodistukset (warrantit);

—	futuurit, mutta ainoastaan siltä osin kuin niillä on markkina-arvo, koska ne ovat jälkimarkkinakelpoisia tai ne voidaan korvata vastakkaisella sopimuksella; ja

—	swapit, mutta ainoastaan siltä osin kuin niillä on markkina-arvo, koska ne ovat jälkimarkkinakelpoisia tai ne voidaan korvata vastakkaisella sopimuksella.

Taseeseen kirjattavat johdannaiset kirjataan markkina-arvoonsa, jolla tarkoitetaan voimassa olevaa markkinahintaa tai sen läheistä vastinetta (kohtuullista arvoa).

Johdannaiset kirjataan taseeseen bruttoperusteisesti. Yksittäiset johdannaissopimukset, joilla on positiivinen bruttomääräinen markkina-arvo, kirjataan taseen vastaavaa-puolelle, ja sopimukset, joilla on negatiivinen bruttomääräinen markkina-arvo, kirjataan vastattavaa-puolelle. Johdannaissopimuksiin perustuvia tulevia bruttomääräisiä sitoumuksia ei kirjata tase-eriin. Johdannaiset voidaan kirjata myös nettoperusteisesti eri arvostamismenetelmien mukaisesti. Mikäli ainoastaan nettopositioita on saatavilla tai positiot kirjataan muuhun kuin markkina-arvoon, nämä positiot ilmoitetaan.

5.	Muut kuin rahoitussaamiset (kiinteät varat mukaan luettuina)

Tähän erään kuuluvat

—	sijoitukset kiinteisiin varoihin (esim. asunnot, muut rakennukset ja rakennelmat, muut kuin asuinkäytössä olevat rakennukset) ja arvoesineisiin (esim. jalometallit); ja

—	aineelliset tai aineettomat varat (eivät kuitenkaan rahoitussaamiset), joita sijoitusrahastojen on tarkoitus käyttää toistuvasti yli vuoden ajan. Kiinteät varat käsittävät sijoitusrahastojen omistamat maa-alueet ja rakennukset sekä kaluston, ohjelmistot ja muut infrastruktuurit.

6.	Muut saamiset

Tämä on taseen vastaavaa-puolen jäännöserä, joka sisältää ”muut kuin edellä mainitut saamiset”. Kansalliset keskuspankit voivat tässä erässä vaatia yksilöidyt erittelyt

—	talletuksista ja lainoista kertyneistä korkosaamisista,

—	muista arvopapereista kuin osakkeista kertyneistä koroista,

—	rakennuksista kertyneistä vuokrasaamisista,

—	saamisista, jotka eivät liity varsinaiseen sijoitusrahastotoimintaan.

VELKALUOKAT

Luokka

Pääpiirteiden kuvaukset

7.	Lainat ja vastaanotetut talletukset

Sijoitusrahastojen velkojille kohdistettavissa olevat velkaerät, jotka eivät ole arvopaperipohjaisia. Tähän erään kuuluvat

—	lainat: tietojen antajina oleville sijoitusrahastoille annetut lainat, jotka eivät perustu velkakirjoihin tai joita edustaa vain yksi velkakirja (siitä huolimatta, että se olisi tullut jälkimarkkinakelpoiseksi);

—

takaisinostosopimukset eli repot: rahan vastaerä, jonka sijoitusrahastot saavat arvopapereista/kullasta, jotka ne myyvät tiettyyn hintaan sitoutuen samalla ostamaan samat (tai vastaavat) arvopaperit/kullan takaisin tiettyyn kiinteään hintaan tiettynä myöhempänä ajankohtana. Rahat, joita sijoitusrahastot saavat vastineeksi kolmannelle osapuolelle (”väliaikainen haltija”) siirretyistä arvopapereista/kullasta, luokitellaan ”takaisinostosopimuksiin”, mikäli on olemassa kiinteä sitoumus käänteisoperaatiosta eikä ainoastaan mahdollisuus toteuttaa se. Tämä merkitsee sitä, että sijoitusrahastoilla on edelleen tosiasiallinen (taloudellinen) omistusoikeus asianomaisiin arvopapereihin/kultaan operaation aikana. Tässä yhteydessä laillisen omistusoikeuden siirtämisellä ei ole merkitystä ratkaistaessa sitä, miten repo-tyyppisiä operaatioita olisi käsiteltävä. Mikäli väliaikainen haltija myy repo-operaation yhteydessä saamansa arvopaperit/kullan, myyntitapahtuma on kirjattava suorana arvopaperitaloustoimena/kultataloustoimena ja kirjattava väliaikaisen haltijan taseeseen arvopaperisalkun/kullan negatiivisena positiona.

Seuraavat kolme repo-operaation muotoa ovat kaikki rakenteeltaan sellaisia, että ne täyttävät välttämättömät edellytykset niiden käsittelemiseksi vakuudellisina lainoina. Siten sijoitusrahastojen (vastineeksi kolmannelle osapuolelle väliaikaisesti siirretyistä arvopapereista/kullasta) saamat rahat luokitellaan ”takaisinostosopimuksiin”:

—	rahat, jotka on saatu vastineeksi kolmannelle osapuolelle takaisinostosopimuksella väliaikaisesti siirretyistä arvopapereista/kullasta,

—	rahat, jotka on saatu vastineeksi kolmannelle osapuolelle (käteisvakuutta vastaan) väliaikaisesti lainatuista joukkovelkakirjoista/kullasta,

—	rahat, jotka on saatu vastineeksi kolmannelle osapuolelle ns. sale/buy back -sopimuksella väliaikaisesti siirretyistä arvopapereista/kullasta.

8.	Sijoitusrahastojen osuudet

Tilastoinnissa käytettävässä sijoitusrahastojen luettelossa olevien sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemat osuudet, omaan pääomaan kuuluvat osuudet mukaan luettuina. Erä muodostaa sijoitusrahaston kokonaisvelan osuuksien haltijoille. Erään kuuluvat myös varat, jotka muodostuvat jakamattomista voitoista tai sellaisista varoista, jotka tietojen antajana oleva sijoitusrahasto on pannut talteen vastaisuudessa odotettavissa olevien maksujen ja sitoumusten varalta.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

—	’sijoitusrahastojen rekisteröidyillä osuuksilla’ sijoitusrahastojen osuuksia, joiden osalta pidetään kansallisen lainsäädännön mukaisesti rekisteriä, joka sisältää tiedot rahaston osuuksien haltijoista, mukaan lukien tiedot haltijan sijaintipaikasta ja sektorista,

—	’sijoitusrahastojen haltijaosuuksilla’ sijoitusrahastojen osuuksia, joista ei kansallisen lainsäädännön mukaan pidetä haltijoiden tiedot sisältävää rekisteriä taikka joista pidetään rekisteriä ilman tietoa haltijan sijaintipaikasta ja sektorista.

9.	Johdannaiset

Katso luokka 4

10.	Muut velat

Tämä on taseen vastattavaa-puolen jäännöserä, joka sisältää ”velat, jotka eivät kuulu muihin eriin”.

Kansalliset keskuspankit voivat tässä erässä vaatia yksilöidyt erittelyt

—

liikkeeseen lasketuista velkapapereista

Sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemat arvopaperit (eivät kuitenkaan osakkeet), jotka yleensä ovat jälkimarkkinakelpoisia ja joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella ja jotka eivät takaa haltijalle mitään omistusoikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen,

—	maksamatta olevien lainojen ja talletusten kertyneistä koroista,

—	veloista, jotka eivät perustu varsinaiseen sijoitusrahastotoimintaan (velat tavarantoimittajille, verovelat, maksamattomat palkat ja sosiaalimaksut jne.),

—	varauksista kolmansille osapuolille olevia velkoja varten (eläkkeet, osingot jne.),

—	ilman käteisvakuuksia lainaksi annetuista arvopapereista aiheutuneista nettopositioista,

—	arvopaperikauppojen tulevista tilityksistä aiheutuvista nettoveloista.

2 osa

Arvopaperikohtaisten ominaisuuksien määrittelyt

TAULUKKO B

Arvopaperikohtaisten ominaisuuksien määrittelyt

Kenttä	Kuvaus
Arvopaperin tunnistekoodi	Arvopaperin yksiselitteisesti yksilöivä tunnistekoodi. Se voi olla ISIN-koodi tai kansallisen keskuspankin ohjeiden mukaisesti muu arvopaperin tunnistekoodi.
Kappalemäärä tai aggregoitu nimellisarvo	Arvopaperin kappalemäärä tai, jos arvopaperilla käydään kauppaa arvoina eikä kappaleittain, aggregoitu nimellisarvo.
Hinta	Arvopaperin yksikköhinta tai, jos arvopaperilla käydään kauppaa arvoina eikä kappaleittain, prosenttiosuus aggregoidusta nimellisarvosta. Hinta on yleensä markkinahinta tai lähellä markkinahintaa. Kansalliset keskuspankit voivat myös vaatia tietoja kertyneistä koroista tässä positiossa.
Kokonaisarvo	Arvopaperin kokonaisarvo. Jos arvopaperilla käydään kauppaa kappaleittain, tämä arvo on arvopaperien kappalemäärä kerrottuna osuuksien yksikköhinnalla. Jos arvopaperilla käydään kauppaa arvoina, tämä arvo on aggregoitu nimellisarvo kerrottuna prosenttiosuutena ilmaistulla hinnalla. Kokonaisarvo on pääsääntöisesti markkina-arvo tai lähellä markkina-arvoa. Kansalliset keskuspankit voivat myös vaatia tietoja kertyneistä koroista tässä positiossa.
Taloustoimet	Arvopaperin ostojen summa vähennettynä myyntien summalla (vastaavaa-puolen arvopaperit) tai liikkeeseenlaskujen summa vähennettynä lunastuksien summalla (vastattavaa-puolen arvopaperit) taloustoimen arvon mukaan kirjattuna.
Ostetut (saamiset) tai liikkeeseen lasketut (velat) arvopaperit	Arvopaperin ostojen (vastaavaa-puolen arvopaperit) tai liikkeeseenlaskujen (vastattavaa-puolen arvopaperit) summa taloustoimen arvon mukaan kirjattuna.
Myydyt (saamiset) tai lunastetut (velat) arvopaperit	Arvopaperin myyntien (vastaavaa-puolen arvopaperit) tai lunastusten (vastattavaa-puolen arvopaperit) summa taloustoimen arvon mukaan mitattuna.
Arvopaperin kirjauksen valuutta	Arvopaperin hinnan ja/tai liikkeessä olevan kannan ilmaisemiseksi käytetty ISO-koodi tai vastaava.

3 osa

Sektorien määritelmät

Sektoriluokitus perustuu EKT 95:een. Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden muodostamalla alueella olevat vastapuolet eritellään niiden sektorin perusteella tilastoinnissa käytettävän sijoitusrahastojen ja rahalaitosten luettelon mukaisesti sekä käyttäen vastapuolten tilastollista luokittelua koskevia ohjeita, joita on EKP:n julkaisussa Monetary, financial institutions and markets statistics sector manual. Guidance for the statistical classification of customers.

TAULUKKO C

Sektorien määritelmät

Sektori

Määritelmä

1.	Rahalaitokset

Kotimaassa olevat keskuspankit, kotimaassa olevat luottolaitokset, siten kuin ne on määritelty yhteisön lainsäädännössä, ja muut kotimaassa olevat rahoituslaitokset, jotka ottavat vastaan talletuksia ja/tai niiden läheisiä vastineita muilta kuin rahalaitoksilta ja myöntävät luottoja ja/tai tekevät arvopaperisijoituksia omaan lukuunsa (ainakin taloudellisessa mielessä) (asetus (EY) N:o 2423/2001 (EKP/2001/13))

2.	Julkisyhteisöt

Kotimaassa olevat yksiköt, jotka harjoittavat sellaisia toimintoja, joiden tarkoituksena on pääasiallisesti markkinattomien, yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden tuottaminen ja/tai kansantulon ja -varallisuuden uudelleen jakaminen (EKT 95, kohdat 2.68–2.70).

3.	Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset.

Rahoitusyritykset ja yritysmäiset yhteisöt (lukuun ottamatta vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja), jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muuten kuin valuuttana, talletuksina ja/tai talletusten läheisinä vastineina muilta institutionaalisilta yksiköiltä kuin rahalaitoksilta tai muussa muodossa kuin vakuutusteknisinä vastuuvelkoina (EKT 95, kohdat 2.53–2.56). Niihin kuuluvat myös rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset, jotka koostuvat kaikista rahoitusyrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti avustavat rahoituksen välitystä (EKT 95, kohdat 2.57–2.59.). Asetuksessa määritetyt sijoitusrahastot kuuluvat näihin.

4.	Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

Rahoitusyritykset ja yritysmäiset yhteisöt, jotka pääasiallisesti ovat riskien hallintaan liittyvän rahoituksen välittäjiä (EKT 95, kohdat 2.60–2.67).

Yritykset

Yritykset ja yritysmäiset yksiköt, jotka eivät välitä rahoitusta vaan ovat pääasiallisesti tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalvelujen markkinatuottajia (EKT 95, kohdat 2.21–2.31).

6.	Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Henkilöt tai henkilöryhmät kuluttajina ja markkinatavaroita ja rahoitus- ja muita palveluita omaa loppukäyttöä varten tuottavina yrittäjinä, jos jälkimmäisessä tapauksessa vastaavat toiminnot eivät ole erillisten yritysmäisinä yhteisöinä käsiteltyjen yksiköiden toimintaa. Kotitaloussektoriin luetaan myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka pääasiallisesti tuottavat markkinattomia tavaroita ja palveluita tietyille kotitalousryhmille (EKT 95, kohdat 2.75–2.88).

(1) Nämä taulukot eivät toisin sanoen ole luetteloita yksittäisistä rahoitusinstrumenteista.

LIITE III

TALOUSTOIMET TAI ARVOSTUSMUUTOKSET

Varsinaisen tietojen antajien joukon on annettava tiedot arvostusmuutoksista tai taloustoimista tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti. Jos varsinainen tietojen antajien joukko antaa tiedot arvostusmuutoksista, nämä tiedot kattavat joko hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset tarkasteluajanjakson aikana tai asianomaisen kansallisen keskuspankin etukäteissuostumuksella ainoastaan hintamuutoksista johtuvat arvostusmuutokset tarkasteluajanjakson aikana. Jos arvostusmuutokset kattavat ainoastaan hintamuutoksista johtuvat arvostusmuutokset, asianomainen kansallinen keskuspankki kerää valuuttakurssien muutoksista johtuvien arvostusmuutosten määrittelemiseksi tarvittavat tiedot, joihin sisältyvät vähintään valuuttaerittelyt Ison-Britannian puntiin, Yhdysvaltain dollareihin, Japanin jeneihin ja Sveitsin frangeihin.

’Rahoitustaloustoimilla’ tarkoitetaan taloustoimia, jotka johtuvat rahoitussaamisten tai -velkojen omistuksen perustamisesta, muuttamisesta tai lakkauttamisesta. Nämä taloustoimet määritellään jakson lopun raportointipäivien kantatietojen erotukseksi, kun siitä on poistettu (hintojen tai valuuttakurssien muutoksista johtuvista) ”arvostusmuutoksista” ja ”luokitusten muutoksista ja muista vastaavista muutoksista” aiheutuvat muutokset. EKP tarvitsee taloustoimia koskevien tietojen keräämiseksi muutoksia koskevia tilastotietoja, jotka kattavat erät ”luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt” sekä ”hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset”. Taloustoimien tulisi pääsääntöisesti olla EKT 95:n mukaisia, mutta kansallisten käytäntöjen mukaiset poikkeumat ovat sallittuja.

’Hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvilla arvostusmuutoksilla’ tarkoitetaan sellaisia muutoksia saamisten ja velkojen arvostuksessa, jotka johtuvat muutoksista saamisten ja velkojen hinnoissa ja/tai sellaisissa valuuttakursseissa, jotka vaikuttavat valuuttamääräisten saamisten ja velkojen euromääräiseen arvoon. Hintojen muutoksista johtuvilla saamisten/velkojen arvostusmuutoksilla tarkoitetaan sellaisia muutoksia saamisten/velkojen arvostuksessa, jotka johtuvat siitä, että hinta, johon saamisia/velkoja kirjataan tai jolla niillä käydään kauppaa, muuttuu. Arvostusmuutoksiin sisältyvät ne muutokset, joita tapahtuu kauden lopun kantatietojen mukaisessa arvossa niitä kirjattaessa käytetyn viitearvon muutosten vuoksi. Jaksojen lopun raportointipäivien välillä tapahtuneet valuuttakurssimuutokset suhteessa euroon aiheuttavat muutoksia valuuttamääräisten saamisten/velkojen arvossa, kun ne ilmoitetaan euromääräisinä. Koska nämä muutokset näkyvät hallussapitovoittoina/-tappioina eivätkä johdu taloustoimista, niiden vaikutukset on poistettava taloustoimia koskevista tiedoista. ”Hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset” sisältävät pääsääntöisesti myös arvostusmuutokset, jotka johtuvat saamisia/velkoja koskevista taloustoimista eli toteutuneista voitoista/tappioista; tältä osin esiintyy kuitenkin poikkeavia kansallisia käytäntöjä.

LIITE IV

VÄHIMMÄISLAATUVAATIMUKSET, JOITA VARSINAISEN TIETOJEN ANTAJIEN JOUKON ON NOUDATETTAVA

Tietojen antajien tulee täyttää seuraavat vähimmäislaatuvaatimukset EKP:n tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten täyttämiseksi.

1. Toimitusta koskevat vähimmäisvaatimukset

a)	Tietojen antajien tulee toimittaa tiedot oikea-aikaisesti ja asianomaisen kansallisen keskuspankin asettamien määräaikojen mukaisesti;

b)	tilastotiedot tulee esittää kansallisten keskuspankkien määrittelemien teknisten raportointivaatimusten mukaisessa muodossa;

c)	tietojen antajan yhteyshenkilö(t) tulee mainita;

d)	teknisiä määrittelyjä, jotka koskevat tiedonsiirtoa kansallisiin keskuspankkeihin, tulee noudattaa; ja

arvopaperikohtaisessa raportoinnissa tietojen antajien on asianomaisen kansallisen keskuspankin pyynnöstä annettava lisätietoja (esim. liikkeeseenlaskijan nimi, liikkeeseenlaskun päivämäärä) sellaisten arvopapereiden tunnistamiseksi, joilla ei ole julkisesti saatavilla olevaa tunnistekoodia tai joiden tunnistekoodi on virheellinen.

2. Tarkkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset

Tilastotiedoissa ei saa olla virheitä:

—	kaikki lineaariset rajoitteet tulee täyttää (esimerkiksi saamisten ja velkojen tulee täsmätä, välisummien ja loppusumman tulee täsmätä); ja

—	eri raportointifrekvenssein toimitettujen tietojen tulee vastata toisiaan;

b)	tietojen antajien tulee kyetä antamaan lisätietoja toimittamiensa tietojen taustalla olevista muutoksista;

c)	tilastotietojen on oltava täydelliset: puuttuvista tiedoista tulee ilmoittaa ja antaa selitys kansalliselle keskuspankille, ja puuttuvat tiedot tulee tarvittaessa toimittaa mahdollisimman pian;

d)	tilastotiedoissa ei saa olla jatkuvia ja rakenteellisia aukkoja;

e)	tietojen antajien tulee noudattaa niitä mittasuhteita ja desimaalitarkkuuksia, jotka kansalliset keskuspankit ovat määritelleet toimitettavien tietojen teknistä siirtoa varten; ja

f)	tietojen antajien tulee noudattaa kansallisten keskuspankkien antamia lukujen pyöristämisohjeita tietojen teknistä siirtoa varten.

3. Käsitteellistä vastaavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset

a)	Tilastotietojen tulee vastata asetuksessa olevia määritelmiä ja luokitteluja;

b)	mikäli näistä määritelmistä ja luokitteluista poiketaan, tietojen antajien tulee tarvittaessa seurata ja mitata säännöllisesti käyttämiensä tilastointiperusteiden ja tämän EKP:n asetuksen mukaisten tilastointiperusteiden tuottamien tulosten eroja; ja

c)	tietojen antajien tulee pystyä selittämään mahdolliset katkokset, joita niiden ilmoittamissa tilastotiedoissa on verrattuna aikaisempien jaksojen tietoihin.

4. Tarkistuksia koskevat vähimmäisvaatimukset

EKP:n ja kansallisten keskuspankkien määrittelemiä tarkistusperiaatteita ja -menettelyjä on noudatettava. Tavanomaisista tarkistuksista poikkeaviin tarkistuksiin on liitettävä selitykset.

Top