32002O0010

Euroopan keskuspankin suuntaviivat,

annettu 5 päivänä joulukuuta 2002,

kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä

(EKP/2002/10)

(2003/131/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26.4 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) yleisneuvoston perussäännön 47.2 artiklan toisen ja kolmannen luetelmakohdan mukaisen myötävaikutuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Perussäännön 15 artiklan mukaisesti Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) on velvollinen laatimaan kertomuksia.

(2) Perussäännön 26.3 artiklan mukaisesti EKP:n johtokunta laatii EKPJ:n konsolidoidun taseen analysoimiseen ja johtamiseen liittyviä tarpeita varten.

(3) Perussäännön 26.4 artiklan mukaisesti EKP:n neuvosto vahvistaa tarvittavat säännöt rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien kirjanpidon ja niiden toimintaa koskevien tilinpäätöstietojen standardoimiseksi perussäännön 26 artiklan soveltamista varten.

(4) Kirjanpitoa ja tietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 1 päivänä joulukuuta 1998 annettujen suuntaviivojen EKP/2000/18, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 15 päivänä joulukuuta 1999 ja 14 päivänä joulukuuta 2000(1), siirtymäsäännösten mukaan kaikki saamiset ja velat 31 päivältä joulukuuta 1998 oli arvostettava 1 päivänä tammikuuta 1999. Tammikuun 1 päivänä 1999 tai sitä aikaisemmin syntyneet realisoitumattomat voitot oli erotettava mahdollisista tammikuun 1 päivän 1999 jälkeen syntyvistä realisoitumattomista voitoista, ja niiden piti jäädä kansallisille keskuspankeille. Siirtymäkauden alussa piti uusiksi keskihinnoiksi ottaa ne markkinahinnat ja -kurssit, joita EKP ja kansalliset keskuspankit olivat soveltaneet avaustaseissaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Suuntaviivoissa suositeltiin, ettei tammikuun 1 päivänä 1999 tai sitä aikaisemmin syntyneitä realisoitumattomia voittoja katsottaisi jakokelpoisiksi siirtymähetkellä ja ettei niitä käsiteltäisi realisoitavina/jakokelpoisina kuin sellaisten liiketapahtumien yhteydessä, jotka tapahtuisivat siirtymäkauden alun jälkeen. Valuutta- ja kultakaupoista aiheutuvia voittoja ja tappioita sekä hintavoittoja ja -tappioita, jotka aiheutuisivat varallisuuden siirrosta kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle, oli määrä pitää realisoituneina.

(5) Liikkeeseen laskettuja euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille suoritettavaa korkoa ja rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot olisi yhdenmukaistettava kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaisemissa taseissa, tuloslaskelmissa ja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhdenmukaistettavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX.

(6) Euroopan rahapoliittisen instituutin (ERI) valmistelutyö on otettu asianmukaisesti huomioon.

(7) Suuntaviivoihin EKP/2000/18 tehdään tässä yhteydessä merkittäviä muutoksia. Selkeyden vuoksi on asianmukaista muotoilla ne uudelleen yksiksi suuntaviivoiksi.

(8) EKP pitää EKPJ:tä koskevan lainsäädännön avoimuuden lisäämistä erittäin tärkeänä, vaikka Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa ei siihen velvoitetakaan. EKP on sen vuoksi päättänyt julkaista nämä suuntaviivat.

(9) Perussäännön 12.1 ja 14.3 artiklan mukaan EKP:n suuntaviivat ovat erottamaton osa yhteisön lainsäädäntöä,

ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

I LUKU

YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

1 artikla

Määritelmät

1. Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan

- "seteleiden jakoperusteella" prosenttilukuja, jotka saadaan, kun otetaan huomioon EKP:n osuus euroseteleiden liikkeeseenlaskujen kokonaismäärästä ja sovelletaan merkityn pääoman jakoperustetta kansallisten keskuspankkien osuuteen tästä kokonaismäärästä euroseteleiden liikkeeseenlaskusta 6 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn päätöksen EKP/2001/15(2) mukaisesti,

- "konsolidoinnilla" kirjanpitomenettelyä, jossa useiden erillisten oikeushenkilöiden tilinpäätökset yhdistellään kuin kyse olisi yhdestä yksittäisestä oikeushenkilöstä,

- "EKPJ:n kirjanpitoon ja tilinpäätöstietojen antamiseen liittyvillä tarkoituksilla" niitä tarkoituksia, joita varten EKP perussäännön 15 ja 26 artiklan mukaisesti tuottaa liitteessä I luetteloidut taseet,

- "kansallisilla keskuspankeilla" rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja,

- "rahaliittoon osallistuvilla jäsenvaltioilla" jäsenvaltioita, jotka ovat ottaneet euron käyttöön Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti,

- "rahaliittoon osallistumattomilla jäsenvaltioilla" jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa perustamissopimuksen mukaisesti,

- "eurojärjestelmällä" kansallisia keskuspankkeja ja EKP:tä,

- "siirtymäkaudella" ajanjaksoa, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2001,

- "vuosineljänneksen arvostuspäivällä" vuosineljänneksen viimeisenä kalenteripäivänä pidettävää päivää.

2. Näissä suuntaviivoissa käytettyjä määrämuotoisia ilmauksia selitetään sanastossa liitteessä II.

2 artikla

Soveltamisala

1. Näiden suuntaviivojen sääntöjä sovelletaan EKP:hen ja kansallisiin keskuspankkeihin EKPJ:n kirjanpitoon ja tilinpäätöstietojen antamiseen liittyvissä tarkoituksissa.

2. Nämä suuntaviivat on perussäännön mukaisesti tarkoitettu koskemaan ainoastaan EKPJ:n kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevaa järjestelyä, eikä niissä sen vuoksi anneta sitovia sääntöjä kansallisten keskuspankkien kansallisesta tilinpäätöstietojen antamisesta ja kirjanpidosta. EKPJ:n järjestelyssä ja kansallisissa järjestelyissä noudatettavien menettelytapojen johdonmukaisen soveltamisen ja keskinäisen vertailtavuuden vuoksi suositellaan kuitenkin, että kansalliset keskuspankit mahdollisuuksien mukaan seuraisivat näissä suuntaviivoissa annettuja sääntöjä kansallisessa tilinpäätöstietojen antamisessa ja kirjanpidossaan.

3 artikla

Keskeiset puiteoletukset ja periaatteet

Tilinpäätöksen laatimisessa sovelletaan seuraavia keskeisiä puiteoletuksia ja periaatteita:

a) taloudellinen todellisuus ja avoimuus: kirjanpitomenetelmien sekä tilinpäätöstietojen antamisen on heijastettava taloudellista todellisuutta, ja niissä on noudatettava avoimuuden periaatetta sekä informaation laatua koskevia ymmärrettävyyden, merkityksellisyyden, luotettavuuden ja vertailtavuuden periaatteita. Liiketapahtumat on käsiteltävä ja esitettävä sisältöpainotteisesti ja taloudellista todellisuutta silmällä pitäen, eikä ainoastaan niiden oikeudellisen muodon perusteella;

b) varovaisuus: saamisten ja velkojen arvostuksessa sekä tulojen kirjaamisessa on noudatettava varovaisuutta. Näissä suuntaviivoissa varovaisuuden periaatteesta seuraa, että realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostilille. Varovaisuuden periaatteeseen nojautuen ei kuitenkaan ole sallittua luoda piilovarauksia tai merkitä tietoisesti taseen ja tuloslaskelman eriä kirjanpitoon väärin;

c) tilinpäätöspäivän jälkeiset erät: mikäli tilikauden päättymisen jälkeen ennen päivää, jona toimivaltaiset elimet vahvistavat taseet, on tiedossa muutoksia, jotka vaikuttavat saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, saamisten ja velkojen määrät on oikaistava niiden mukaisiksi. Tilinpäätöspäivän jälkeen tapahtuneet muutokset on ilmoitettava, vaikkeivät ne vaikuttaisikaan saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, sikäli kuin niiden merkitys on sellainen, että ilmoittamatta jättäminen vaikuttaisi taseiden hyväksikäyttäjien arviointimahdollisuuksiin ja päätöksiin. Saamisia ja velkoja ei tällöin oikaista;

d) olennaisuus: kirjanpitosäännöistä poikkeamista ei sallita, ellei tase-eriä voida perustellusti pitää epäolennaisina laitoksen taseessa ja sen esittämisessä. Periaate koskee myös yksittäisen kansallisen keskuspankin tai EKP:n tuloslaskelmaan vaikuttavia kirjanpitosääntöjä;

e) toiminnan jatkuvuuden oletus: tilinpäätös laaditaan jatkuvuusperiaatteen mukaisesti;

f) suoriteperuste: tuotot ja kulut kirjataan sille tilikaudelle, jona ne ovat realisoituneet, ei sille kaudelle, jona ne on vastaanotettu tai maksettu;

g) menettelytapojen soveltamisen jatkuvuus ja vertailtavuus: kerran valittuja periaatteita noudatetaan EKPJ:ssä jatkuvasti taseen arvostuksessa ja tulojen kirjaamisessa. Lähestymistapa säilytetään yhtenevänä eri taseiden tietojen keskinäisen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

4 artikla

Saamisten ja velkojen kirjaaminen

Rahoitusomaisuuden saamiset ja velat sekä muut saamiset ja velat kirjataan kirjanpitovelvollisen taseeseen vain, jos

a) vastaavien tai vastattavien erään tulevaisuudessa liittyvän taloudellisen edun voidaan odottaa tulevan kirjanpitovelvolliselle tai poistuvan kirjanpitovelvolliselta;

b) saamiseen tai velkaan liittyvät riskit ja edut ovat oleellisilta osiltaan siirtyneet kirjanpitovelvolliselle; ja

c) saamisen hinta tai arvo kirjanpitovelvolliselle tai velvoitteen suuruus voidaan mitata luotettavasti.

5 artikla

Kassaperuste (maksuperuste) ja talousperuste

1. Eurojärjestelmän kirjanpitojärjestelmissä liiketapahtumat voidaan kirjata kassa- eli maksuperustetta noudattaen 31 päivään joulukuuta 2006 saakka.

2. Liitteessä III kuvattua talousperusteista kirjaustapaa on käytettävä 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen kirjattaessa valuuttakauppoja ja valuuttamääräisiä siirtosaamisia ja -velkoja eurojärjestelmän kirjanpitojärjestelmissä. Arvopaperikaupat voidaan edelleen kirjata kassa- eli maksuperustetta noudattaen.

3. Kansalliset keskuspankit saavat 1 kohdasta poiketen käyttää talousperusteista kirjaustapaa jo ennen tammikuun 1 päivää 2007.

4. Eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamista varten päivittäin annettavien tietojen yhteydessä ilmoitettavista luvuista on käytävä ilmi muut tase-erissä tapahtuneet kassaan- ja kassastamaksut kuin ne, jotka on ilmoitettu "muissa saamisissa" ja "muissa veloissa". Tämä ei koske vuosineljänneksen ja vuoden lopussa tehtäviä kirjanpito-oikaisuja.

II LUKU

TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET

6 artikla

Taseen sisältö

EKPJ:n tilinpäätöstietojen antamiseen liittyviä tarkoituksia varten tuotettavissa EKP:n tai kansallisten keskuspankkien taseissa esiintyvät erät perustuvat liitteeseen IV.

7 artikla

Tase-erien arvostaminen

1. Tase-erien arvostuksessa käytetään markkinahintoja ja -kursseja, jollei liitteessä IV muuta säädetä.

2. Kulta, valuuttainstrumentit, arvopaperit ja rahoitusinstrumentit arvostetaan vuosineljänneksen lopussa markkinakeskihintoihin ja -kursseihin. Arvostus koskee sekä taseessa olevia että taseen ulkopuolisia eriä. Tämä ei estä EKP:tä / kansallisia keskuspankkeja arvostamasta sijoitussalkkujaan useammin. EKPJ:n kirjanpitotietoihin tarkoitettava tieto ei kuitenkaan saa sisältää tiheämmällä frekvenssillä arvostettuja tase-eriä, vaan se on vuosineljänneksen sisällä hankintahintaan perustuvaa.

3. Kullan arvostuksessa ei hinta- ja valuuttakurssimuutoksia eroteta toisistaan, vaan kirjataan yksi ainoa kullan arvonmuutos, joka perustuu kullan painoyksikön eurohintaan vuosineljänneksen arvostuspäivän EUR/USD-kurssiin. Valuuttasaamiset arvostetaan valuutoittain, mukaan lukien taseessa olevat ja taseen ulkopuoliset erät, ja arvopaperit arvostetaan arvopaperilajeittain (ISIN-koodeittain). "Muu rahoitusomaisuus" -erään kuuluvat arvopaperit käsitellään erillisinä.

4. Seuraavan vuosineljänneksen lopussa arvostuskirjaukset peruutetaan, lukuun ottamatta tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita. Vuosineljänneksen aikana liiketapahtumat kirjataan hankintahintoihin ja sopimuskursseihin.

8 artikla

Takaisinmyynti- ja takaisinostositoumukset

1. Takaisinostosopimuksena eli reposopimuksena toteutettu käänteisoperaatio kirjataan vakuudellisina luottoina taseen vastattavaa-puolelle, ja vakuus säilytetään taseen vastaavien eränä. Myytyjä arvopapereita, jotka alkuperäinen myyjä (EKP tai kansallinen keskuspankki) repo-sopimuksessa velvoittautuu ostamaan takaisin, kohdellaan kuin ne olisivat yhä osa sitä sijoitussalkkua, josta ne on myyty.

2. Takaisinmyyntisopimuksena eli käänteisenä reposopimuksena toteutettu käänteisoperaatio kirjataan vakuudellisina talletuksina taseen vastaavaa-puolelle. Takaisinmyyntisopimuksella haltuun saatuja arvopapereita ei arvosteta, eikä niistä syntyvää voittoa tai tappiota kirjata luotonantajan (EKP:n tai kansallisen keskuspankin) tuloslaskelmaan.

3. Eri valuuttojen määräisistä arvopapereista tehdyillä käänteisoperaatioilla ei ole vaikutusta valuuttaposition keskihintaan.

4. Arvopapereiden antolainaustapauksissa arvopaperit säilyvät luovuttajan taseessa. Tällaiset liiketapahtumat käsitellään samoin kuin takaisinostosopimukset edellä. Jolleivät EKP:n tai kansallisen keskuspankin luovutuksensaajana lainaamat arvopaperit kuitenkaan vuoden lopussa ole sen hallussa, se tekee varauksen vastaisia menoja tai menetyksiä varten, jos arvopapereiden markkinahinta on noussut antolainauspäivän hinnasta, sekä kirjaa vastattaviin arvopapereiden takaisin siirtämisen, jos arvopaperit on myyty.

5. Vakuudellisia kultakauppoja kohdellaan takaisinostosopimuksina. Näiden vakuudellisten liiketapahtumien perusteella saatavaa kultaa ei kirjata taseeseen. Avista- ja termiinihintojen välinen erotus kirjataan suoriteperiaatteella.

6. Automaattiseen arvopapereiden lainausohjelmaan liittyvät käänteisoperaatiot (myös arvopaperilainaukset) kirjataan taseeseen vaikuttavina vain silloin, kun kyseessä ovat transaktiot, joissa lainanottaja antaa vakuuden käteisenä rahana operaation juoksuajaksi.

9 artikla

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet

1. Tätä artiklaa sovelletaan jälkimarkkinakelpoisiin osakkeisiin ja osuuksiin (kantaosakkeet tai osakerahastot) riippumatta siitä, toteuttaako liiketapahtumat kansallinen keskuspankki tai EKP suoraan vai edustaja, lukuun ottamatta liiketapahtumia, jotka toteutetaan eläkerahastoja, voitto-osuuksia, sijoituksia tytäryhtiöihin, merkittäviä osuuksia yhtiöissä tai muita kuin luovutettaviksi tarkoitettuja varoja varten.

2. Valuuttamääräiset osakkeet tai osuudet eivät sisälly kokonaisvaluuttapositioon vaan muodostavat erillisen valuuttasaamisen. On suositeltavaa, että niihin liittyvät valuuttamääräiset voitot ja tappiot lasketaan joko nettokeskihintamenetelmällä tai (vaihtoehtoisesti) keskihintamenetelmällä.

3. On suositeltavaa, että osakkeita tai osuuksia käsitellään seuraavalla tavalla:

a) Osakesalkut arvostetaan 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kukin erä arvostetaan erikseen. Osakerahastojen osalta hinta arvostetaan nettoperusteisesti eikä yksittäisten osakkeiden perusteella. Eri osakkeita ei nettouteta keskenään, ei myöskään eri osakerahastoja.

b) Liiketapahtumat kirjataan taseeseen transaktiohintaan.

c) Välityspalkkio kirjataan joko hankintahintaan sisältyvänä liiketoimikustannuksena tai kuluna tuloslaskelmaan.

d) Osaketta ostettaessa mukana siirtyneen kertyneen osingon määrä sisältyy osakkeen tai osuuden hankintahintaan. Osingon irrottua mutta sen ollessa vielä maksamatta osaketta ostettaessa mukana siirtynyttä kertynyttä osinkoa voidaan käsitellä erillisenä eränä.

e) Osinkosaamisia ei kirjata jakson lopussa, koska ne heijastuvat jo osakkeiden markkinahinnassa niitä osakkeita lukuun ottamatta, jotka on noteerattu osingon irtoamisen jälkeen.

f) Uusmerkinnät käsitellään erillisenä saamisena, kun ne ovat toteutuneet. Hankintahinta lasketaan osakkeiden vanhan keskihinnan, uuden osakkeen toteutushinnan ja vanhojen ja uusien osakkeiden keskinäisen osuuden perusteella. Uusmerkityn osakkeen hinta voidaan vaihtoehtoisesti laskea sen markkina-arvon, osakkeen vanhan keskihinnan ja osakkeen uusmerkintää edeltäneen markkinahinnan perusteella. Niitä käsitellään eurojärjestelmän kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

10 artikla

Setelit

Kansallisten keskuspankkien taseissa oleva "liikkeessä olevat setelit" -erän luku saadaan seuraavien kahden osatekijän tuloksena:

a) liikkeessä olevien euroseteleiden oikaisematon määrä, joka lasketaan kummalla tahansa seuraavista menetelmistä:

Menetelmä A: BC = BP - BD - S

Menetelmä B: BC = BI - BR

Tässä

BC= on "liikkeessä olevat setelit" -erään kirjattava luku

BP= on valmistettujen tai painosta taikka muilta kansallisilta keskuspankeilta vastaanotettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo

BD= on tuhottujen seteleiden yhteenlaskettu arvo

BI= on liikkeeseen laskettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo

BR= on vastaanotettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo

S= on varastossa/holvissa olevien seteleiden yhteenlaskettu arvo

b) lisättynä/vähennettynä seteleiden jakoperusteen soveltamisesta johtuvilla oikaisuilla.

III LUKU

TULOSLASKELMAAN KIRJAAMISEN PERIAATTEET

11 artikla

Tulojen kirjaaminen

1. Tuotoksi kirjaamisessa sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan;

b) realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostilille;

c) realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, kun ne ylittävät aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot;

d) tuloslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina;

e) realisoitumattomia tappioita ja voittoja ei nettouteta keskenään. Ne kirjataan arvopaperilajeittain, valuutoittain ja kullan osalta erikseen.

2. Arvopapereiden liikkeeseenlaskusta ja hankinnasta syntyvät preemiot ja diskontot lasketaan ja kirjataan korkotuottoina, ja ne jaksotetaan arvopapereiden jäljellä olevalle juoksuajalle joko tasapoistoina tai IRR-menetelmää käyttäen. IRR-menetelmää tulee kuitenkin käyttää aina, kun kyseessä on diskonttoinstrumentti, jonka jäljellä oleva juoksuaika hankintahetkellä on yli vuoden.

3. Rahoitusomaisuuden siirtosaamiset ja -velat (esim. korkovelat ja jaksotetut preemiot/diskontot) lasketaan ja kirjataan ainakin neljännesvuosittain. Muissa erissä siirtosaamiset ja -velat lasketaan ja kirjataan ainakin vuosittain.

4. EKP tai kansallinen keskuspankki voi laskea siirtosaamiset ja -velat useammin ja yksityiskohtaisemmin, jos tiedot annetaan vuosineljänneksen aikana transaktiohintoja käyttäen.

5. Valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat muunnetaan vuosineljänneksen lopussa markkinakeskikurssia käyttäen, ja takaisin muuntamisessa käytetään samaa kurssia.

6. Laskettaessa siirtosaamisia ja -velkoja vuoden aikana voidaan yleensä soveltaa kansallista kirjanpitokäytäntöä (eli ottaa laskelman viimeiseksi päiväksi joko vuosineljänneksen viimeinen pankkipäivä tai viimeinen kalenteripäivä). Vuoden lopussa on kuitenkin käytettävä viitepäivänä vuosineljänneksen viimeistä kalenteripäivää (eli joulukuun 31 päivää).

7. Ainoastaan liiketapahtumat, jotka muuttavat valuuttapositiota, voivat johtaa realisoituneisiin valuuttamääräisiin voittoihin/tappioihin.

12 artikla

Liiketapahtuman hankintahinnan määrittely

1. Liiketapahtuman hankintahintaa määriteltäessä sovelletaan seuraavia yleissääntöjä:

a) keskihinnan menetelmää käytetään päivittäin laskettaessa kullan, valuuttainstrumenttien ja arvopapereiden hankintahinta. Keskihintamenetelmä ottaa huomioon valuuttakurssien ja hintojen muutokset, ja sitä käytetään myytyjen erien voittojen/tappioiden laskemisessa;

b) vuoden lopussa kirjattu realisoitumaton tappio vaikuttaa keskihintaan (arvopaperi) tai keskikurssiin (valuuttapositio);

c) arvopapereihin liittyviä kuponkikorkoja pidetään erillisenä eränä. Jos kyseessä ovat valuuttamääräiset arvopaperit, korkotulot sisällytetään valuuttasaamisiin, mutta niitä ei oteta huomioon arvopaperin hankintahintaa määritettäessä tai keskihintaa laskettaessa.

2. Arvopapereiden osalta sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä:

a) liiketapahtumat arvostetaan transaktiohintojen mukaisesti, ja ne kirjataan taseeseen puhtaita hintoja käyttäen;

b) säilytys- ja järjestelypalkkioita, tilinhoitomaksuja ja muita välillisiä kustannuksia ei lasketa hankintahintaan, vaan ne kirjataan tuloslaskelmaan. Niitä ei oteta huomioon keskihintaa laskettaessa;

c) tuotot kirjataan bruttomääräisinä. Palautettava ennakonpidätys ja muut verot käsitellään erikseen;

d) arvopaperilajikohtaisen keskihinnan määrittämiseen on kaksi menetelmää: i) kaikki päivän aikana tehdyt ostot lisätään edellisen päivän keskihintaan uuden painotetun keskihinnan määrittämiseksi ennen kuin otetaan huomioon saman päivän aikana tehtyjä myyntejä, tai ii) yksittäiset arvopaperikaupat (osto ja myynti) voidaan ottaa keskihintaa laskettaessa huomioon siinä järjestyksessä kuin kaupat päivän kuluessa tehtiin.

3. Kullan ja valuuttojen osalta sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä:

a) tiettyyn valuuttaan kohdistuvat liiketapahtumat, joista ei seuraa valuuttapositiomuutosta, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän kurssiin. Näillä liiketapahtumilla ei ole vaikutusta keskihintaan;

b) valuuttoihin kohdistuvat liiketapahtumat, joista seuraa valuuttapositiomuutos, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän kurssiin;

c) kassaan- ja kassastamaksut muunnetaan maksun suorituspäivän markkinakeskikurssia käyttäen;

d) päivän aikana tehdyt nettomääräiset kulta- ja valuuttahankinnat lisätään edellisen päivän valuuttasaamisiin tai kullan määrään kunkin valuutan tai kullan sen päivän keskihintaa käyttäen uuden painotetun keskikurssin tai kullan painotetun keskihinnan määrittämiseksi. Nettomääräisen myynnin kohdalla realisoituneiden voittojen/tappioiden laskemisessa käytetään kunkin valuutan tai kullan edellisen päivän keskihintaa, joten nettomyynti ei vaikuta keskihintaan. Jos valuuttojen osto- ja myyntikurssit tai kullan osto- ja myyntihinnat päivän aikana poikkeavat toisistaan, ero johtaa realisoituneisiin voittoihin/tappioihin. Jos valuutta- tai kultapositio on alijäämäinen, toimitaan päinvastoin kuin edellä, eli nettomääräinen myynti vaikuttaa keskihintaan ja nettohankinnat pienentävät valuuttapositiota senhetkisen painotetun keskikurssin tai kullan keskihinnan mukaan;

e) valuuttakauppojen kustannukset ja muut yleisluontoiset kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan.

IV LUKU

TASEEN ULKOPUOLISIA ERIÄ KOSKEVAT KIRJANPITOPERIAATTEET

13 artikla

Yleissäännöt

1. Valuuttatermiinit, valuuttaswapien termiinikaupat ja muut sellaiset valuuttainstrumentit, joissa vaihdetaan tietty valuuttamäärä toiseen valuuttaan tulevana ajankohtana, sisällytetään nettovaluuttapositioihin valuuttamääräisiä voittoja ja tappioita laskettaessa.

2. Koronvaihtosopimukset, futuurit, korkotermiinit ja muut korkoinstrumentit kirjataan ja arvostetaan tase-erittäin. Nämä instrumentit käsitellään erillään taseessa olevista eristä.

3. Taseen ulkopuolisista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot käsitellään samalla tavalla kuin taseessa olevista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot.

14 artikla

Valuuttatermiinit

1. Termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan avistakurssiin. Myyntivoitot ja -tappiot lasketaan ostojen ja myyntien päivittäisen nettouttamismenettelyn mukaisesti käyttäen valuuttaposition sopimuspäivän keskihintaa (kaksi tai kolme pankkipäivää tekopäivän jälkeen). Voittoja ja tappioita pidetään realisoitumattomina maksun suorituspäivään asti, ja ne käsitellään 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan sekä myyntien että ostojen kohdalla.

3. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan. Mahdollinen jäljelle jäävä saldo siirretään vuosineljänneksen lopussa arvonmuutostililtä tuloslaskelmaan.

4. Termiinikaupalla tehdyt ostot vaikuttavat valuuttaposition keskihintaan avistakurssiin kaksi tai kolme päivää kaupantekopäivän jälkeen, riippuen avistakaupankäynnin markkinakäytännöistä.

5. Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti saman valuutan avistaposition kanssa mahdollisten erojen tasoittamiseksi valuuttaposition sisällä. Mahdollinen nettotappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun se ylittää aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot; nettovoitto kirjataan arvonmuutostilille.

15 artikla

Valuuttaswapit

1. Avistakaupat kirjataan taseeseen maksun suorituspäivänä.

2. Termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikauppojen avistakurssiin.

3. Myynnit kirjataan tapahtumapäivän avistakurssiin, joten voittoa tai tappiota ei synny.

4. Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan sekä myyntien että ostojen kohdalla.

5. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan.

6. Valuuttaposition keskihinnassa ei tapahdu muutoksia.

7. Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti avistaposition kanssa.

16 artikla

Korkofutuurit

1. Korkofutuurit kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.

2. Alkumarginaali kirjataan erikseen erillisenä saamisena, mikäli kyseessä on rahatalletus. Jos talletus muodostuu arvopapereista, ne säilytetään taseessa sellaisinaan.

3. Vaihtelumarginaalin päivittäiset vaihtelut kirjataan taseeseen erikseen erilliselle tilille futuurin hintakehityksestä riippuen joko vastaaviin tai vastattaviin. Samaa menettelyä sovelletaan avoimen position sulkemispäivänä. Erillinen tili peruutetaan välittömästi menettelyn jälkeen, ja kaupan kokonaistulos kirjataan tulosvaikutteisesti riippumatta siitä, toimitetaanko arvopaperi. Mikäli arvopaperi toimitetaan, tulee osto tai myynti merkitä kirjanpitoon markkinahintaan.

4. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

5. Euromääräiseksi muuntaminen tapahtuu tarvittaessa sopimuksen sulkemispäivän markkinakurssiin. Valuuttaposition kasvaessa keskihinta muuttuu sopimuksen sulkemispäivänä.

6. Päivittäisen arvostuksen vuoksi voitot ja tappiot kirjataan erikseen erillisille tileille. Vastaavaa-puolen erillinen tili edustaa tappiota ja vastattavaa-puolen erillinen tili voittoa. Realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, ja tuotot kirjataan taseeseen erään "Muut velat".

7. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä. Mahdollinen voitto kirjataan väliaikaistilille "Muut varat", ja arvonmuutostilille merkitään samansuuruinen erä.

17 artikla

Koronvaihtosopimukset

1. Koronvaihtosopimukset kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.

2. Maksetut ja saadut korot kirjataan suoriteperusteen mukaan. Samaan koronvaihtosopimukseen liittyvät maksuvelvoitteet voidaan nettouttaa.

3. Valuuttamääräiset koronvaihtosopimukset vaikuttavat valuuttaposition keskihintaan, kun maksetut maksut ja saadut maksut eivät vastaa toisiaan. Valuuttaposition kasvaessa keskihinta muuttuu maksun erääntyessä.

4. Kaikki koronvaihtosopimukset arvostetaan markkinahintaan (marked to market) ja muunnetaan tarvittaessa euromääräisiksi valuutan avistakurssiin. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille.

5. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

18 artikla

Korkotermiinit

1. Korkotermiinit kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekohetkellä.

2. Maksun suorituspäivänä osapuolten välillä maksettava kompensaatio kirjataan tuloslaskelmaan maksun suorituspäivänä. Maksujen kirjaamisessa ei noudateta suoriteperustetta.

3. Mahdollisten valuuttamääräisten korkotermiinien kompensaatiot vaikuttavat kyseisen valuuttaposition keskihintaan. Kompensaatio muunnetaan euromääräiseksi maksun suorituspäivän avistakurssiin. Maksettujen ja saatujen maksujen välisestä erosta aiheutuva valuuttaposition kasvaminen muuttaa keskihintaa maksun eräpäivänä.

4. Kaikki korkotermiinit arvostetaan markkinahintaan (marked to market) ja muunnetaan tarvittaessa euromääräisiksi valuutan avistakurssiin. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille.

5. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

19 artikla

Arvopapereiden termiinikaupat

Arvopapereiden termiinikaupat voidaan kirjata menetelmällä A tai menetelmällä B:

Menetelmä A:

a) arvopapereiden termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan termiinikurssiin;

b) vaikutus arvopaperilajikohtaiseen keskihintaan alkaa vasta, kun maksu suoritetaan. Termiinisopimuksiin liittyvien myyntien tulosvaikutus lasketaan maksun suorituspäivänä;

c) maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan ja mahdollinen saldo siirretään arvonmuutostililtä tuloslaskelmaan kredit-puolelle. Hankittu arvopaperi kirjataan eräpäivän avistahintaan (todellinen markkinahinta), ja ero alkuperäiseen termiinihintaan kirjataan realisoituneeksi voitoksi tai tappioksi;

d) arvopapereiden ollessa valuuttamääräisiä ei kyseisen valuutan nettovaluuttaposition keskihinta muutu, mikäli EKP:llä / kansallisella keskuspankilla on hallussaan kyseisen valuutan määräisiä varoja. Mikäli EKP:llä / kansallisella keskuspankilla ei ole hallussaan valuuttaa, jonka määräinen termiinisopimuksella ostettava joukkovelkakirja on, ja valuuttaa joudutaan ostamaan, sovelletaan 12 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisia valuutanostosäännöksiä;

e) sopimuksen voimassaoloaikana termiinipositiot arvostetaan kukin erikseen termiinikaupan markkinahintaan. Vuoden lopussa arvostustappio kirjataan tuloslaskelmaan ja arvostusvoitto arvonmuutostilille taseeseen. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä.

Menetelmä B:

a) arvopapereiden termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan termiinikurssiin. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan;

b) arvopaperin vuosineljänneksen lopussa tapahtuvan arvostuksen pohjana on nettopositio, joka perustuu taseeseen sekä saman arvopaperin taseen ulkopuolisille tileille kirjattuihin myynteihin. Arvostusmuutos vastaa eroa nettopositiossa, kun se arvostetaan arvostushintaa käyttäen ja kun se arvostetaan taseposition keskihintaa käyttäen. Vuosineljänneksen lopussa termiinisopimuksiin sovelletaan edellä 7 artiklassa kuvattua arvostusprosessia. Arvostusmuutos vastaa erotusta avistahinnan ja takaisinostositoumusten keskihinnan välillä;

c) termiinisopimukseen liittyvä myyntivoitto tai -tappio kirjataan sille tilikaudelle, jonka kuluessa sitoumus on annettu. Voitto/tappio vastaa erotusta alkuperäisen termiinihinnan ja taseposition keskihinnan välillä myyntihetkellä. Mikäli tasepositio ei ole riittävä, käytetään taseen ulkopuolisille tileille kirjattujen ostositoumusten keskihintaa.

V LUKU

RAPORTOINTIVAATIMUKSET

20 artikla

Raportointikaavat

1. Kansalliset keskuspankit antavat EKP:lle tiedot eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamista varten EKP:n neuvoston asettamien vaatimusten mukaisesti.

2. Tietojen antamisessa käytettyjen eurojärjestelmän kaavojen tulee olla sopusoinnussa näiden suuntaviivojen kanssa ja käsittää kaikki liitteessä IV mainitut erät. Liitteessä IV annetaan myös kuvaukset eri tasekaavoihin kuuluvien erien sisällöstä.

3. Julkaistavien taseiden kaavat annetaan seuraavissa liitteissä:

a) eurojärjestelmän vuosineljänneksen lopussa julkaistavan konsolidoidun viikkotaseen kaava liitteessä V;

b) eurojärjestelmän vuosineljänneksen kuluessa julkaistavan konsolidoidun viikkotaseen kaava liitteessä VI;

c) eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase liitteessä VII.

VI LUKU

VUOSITTAIN JULKAISTAVA TASE JA TULOSLASKELMA

21 artikla

Julkaistava tase ja tuloslaskelma

Kansallisten keskuspankkien on suositeltavaa mukauttaa vuosittain julkaistavat taseensa ja tuloslaskelmansa liitteissä VIII ja IX annettuihin kaavoihin.

VII LUKU

KONSOLIDOINTISÄÄNNÖT

22 artikla

Yleiset konsolidointisäännöt

1. Eurojärjestelmän konsolidoitu tase käsittää kaikki EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa olevat erät.

2. Eurojärjestelmän konsolidoidun taseen laatii EKP, ja taseessa otetaan huomioon yhdenmukaisten kirjanpitoperiaatteiden ja menettelytapojen tarve sekä eurojärjestelmälle yhteisten tilikausien tarve; taseessa otetaan myös huomioon eurojärjestelmän sisäisistä liiketapahtumista ja positioista aiheutuvat konsolidointimuutokset sekä selonteko eurojärjestelmän kokoonpanossa tapahtuvista muutoksista.

3. Konsolidoinnissa yksittäiset tase-erät lasketaan yhteen, ei kuitenkaan kansallisten keskuspankkien ja EKP:n eurojärjestelmän sisäisiä saamisia ja velkoja.

4. Kansallisten keskuspankkien ja EKP:n saamiset ja velat, jotka kohdistuvat kolmansiin osapuoliin, kirjataan konsolidoinnissa bruttomääräisinä.

5. Eurojärjestelmän sisäiset saamiset ja velat esitetään EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa liitteessä IV kuvatulla tavalla.

6. Konsolidoinnissa tulee tiedot antaa jatkuvasti samalla tavalla. Kaikki eurojärjestelmän taseet laaditaan yhtäläisin perustein samoja konsolidointitapoja ja -menettelyjä noudattaen.

VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Sääntöjen kehittäminen, soveltaminen ja tulkinta

1. Kirjanpito- ja rahoitustulokomitea (AMICO) neuvoo johtokunnan välityksellä EKP:n neuvostoa EKPJ:n kirjanpitoa ja tietojen antamista koskevien sääntöjen kehittämistä, soveltamista ja täytäntöönpanoa koskevissa kysymyksissä.

2. Näitä suuntaviivoja tulkittaessa tulee ottaa huomioon valmistelutyö, yhteisön lainsäädännössä yhdenmukaistetut kirjanpitoperiaatteet sekä yleisesti hyväksytty kansainvälinen kirjanpitotapa.

24 artikla

Kumoaminen

Suuntaviivat EKP/2000/18 kumotaan. Kumottuihin suuntaviivoihin tehtyjen viittausten katsotaan koskevan näitä suuntaviivoja.

25 artikla

Loppusäännökset

1. Nämä suuntaviivat tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

2. Näitä suuntaviivoja sovelletaan myös eurojärjestelmän tasepäivää 31.12.2002 koskevan eurojärjestelmän konsolidoidun vuositaseen kaavaan ja kansallisten keskuspankkien vuositaseeseen 31.12.2002 suositeltavaan kaavaan, mutta 31.12.2002 vielä liikkeessä olevat kansalliset setelit kirjataan taseeseen erään "liikkeeseen lasketut setelit", tämän rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Näitä suuntaviivoja sovelletaan lisäksi sääntöihin, jotka koskevat liikkeeseen laskettujen euroseteleiden, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille maksettavien korkojen sekä rahoitustulon julkistamista.

3. Nämä suuntaviivat on osoitettu kansallisille keskuspankeille.

Nämä suuntaviivat julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 5 päivänä joulukuuta 2002.

EKP:n neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Willem F. Duisenberg

(1) EYVL L 33, 2.2.2001, s. 21.

(2) EYVL L 337, 20.12.2001, s. 52.

LIITE I

EUROJÄRJESTELMÄN TASEET

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

SANASTO

Arvonmuutostileillä tarkoitetaan tasetilejä, joille kirjataan saamisen tai velan arvonmuutos korjatun hankintamenon ja tilikauden viimeisen päivän markkinahintaan tehdyn arvostuksen välillä, mikäli saamisen hankintameno on alhaisempi tai velan korkeampi kuin arvostus tilikauden viimeisen päivän markkinahintaan. Arvonmuutos sisältää mahdolliset erot niin hintojen noteerauksissa kuin markkinakoroissakin.

Arvopapereiden termiinikaupoilla tarkoitetaan asiakaskaupan OTC-sopimuksia, joissa sitoudutaan tulevaisuudessa ostamaan tai myymään korkoa tuottava arvopaperi, tavallisesti joukkovelkakirja, tiettynä päivänä sopimushetkellä sovittuun hintaan.

Automaattisella arvopapereiden lainausohjelmalla tarkoitetaan rahoitusoperaatiota, johon liittyy sekä takaisinosto- että takaisinmyyntitransaktioita ja jossa erityisvakuus annetaan yleisvakuutta vastaan. Näiden anto- ja ottolainaustransaktioiden tuloksena syntyy tuottoa, koska näiden kahden transaktion repokorot ovat erilaisia (eli saatu marginaali). Operaatio voidaan toteuttaa omaan lukuun (eli tätä vaihtoehtoa tarjoavaa pankkia pidetään lopullisena vastapuolena) tai edustajan välityksellä (eli tätä vaihtoehtoa tarjoava pankki toimii vain edustajana, ja lopullinen vastapuoli on laitos, jonka kanssa arvopaperilainaukset todellisuudessa toteutetaan).

Diskontolla tarkoitetaan arvopaperin nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta, kun hankintahinta on alhaisempi kuin nimellisarvo.

Diskonttoinstrumentilla tarkoitetaan nollakorkoista arvopaperia, josta saatava tuotto syntyy pääoman arvonnoususta arvopaperin diskonttauksesta johtuen.

Eräpäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin nimellisarvo/pääoma erääntyy maksettavaksi täysimääräisenä.

IRR:llä tarkoitetaan korkoa, jota käytettäessä arvopaperin arvo kirjanpidossa vastaa tulevan kassavirran nykyarvoa.

ISIN-koodilla tarkoitetaan asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen instrumentille antamaa koodia.

Jaksottamisella tarkoitetaan preemion/diskonton tai taseen vastaaviin merkittyjen erien arvonalenemisen kirjaamista määräajassa ja suunnitelman mukaisesti.

Kassaperusteella (maksuperusteella) tarkoitetaan kirjaamisperustetta, jonka mukaan tapahtumat kirjataan maksun suorituspäivänä.

Keskihinnalla tarkoitetaan jatkuvaa tai painotettua keskihintaa, joka saadaan lisäämällä jokaisen hankinnan yhteydessä hankintameno olemassaolevaan kirjanpitoarvoon, jolloin saadaan uusi painotettu keskihinta.

Korkofutuurilla tarkoitetaan futuuripörssissä tehtyä termiinisopimusta, jossa sitoudutaan tulevaisuudessa ostamaan tai myymään korkoa tuottava arvopaperi kuten joukkovelkakirja tiettynä päivänä sopimushetkellä sovittuun hintaan. Arvopaperia ei yleensä toimiteta, vaan sopimus suljetaan ennen sovittua eräpäivää.

Korkotermiinillä tarkoitetaan sopimusta, jossa kaksi osapuolta sopii teoreettiselle talletukselle tiettynä eräpäivänä maksettavasta korosta. Maksun suorituspäivänä toinen osapuolista maksaa kompensaatiota toiselle sen mukaan, miten suorituspäivän markkinakorko poikkeaa sovitusta korosta.

(Valuuttojen välisellä) koronvaihtosopimuksella tarkoitetaan vastapuolen kanssa tehtyä sopimusta koronmaksuja edustavien kassavirtojen vaihtamisesta joko samassa valuutassa tai kahden eri valuutan välillä.

Kytkentäverkostolla tarkoitetaan teknisiä perusrakenteita, järjestelyjä ja menettelyjä, jotka joko sisältyvät kansallisiin RTGS-järjestelmiin ja EKP:n maksumekanismiin tai soveltavat niitä, jotta maiden välisiä maksuja voidaan käsitellä TARGET-järjestelmässä.

Käänteisoperaatiolla tarkoitetaan joko operaatiota, jossa keskuspankki ostaa ("käänteinen repo") tai myy ("repo") arvopapereita takaisinostosopimuksen perusteella, tai keskuspankin luotto-operaatiota vakuutta vastaan.

Liiketoimikustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka voidaan selkeästi yhdistää tiettyyn liiketapahtumaan.

Maksun suorituspäivällä tarkoitetaan päivää, jona arvon lopullinen ja peruuttamaton siirto on viety asiaankuuluvan selvitysyhteisön kirjanpitoon. Suoritus voi tapahtua välittömästi (reaaliaikaisesti), saman päivän arvolla (päivän lopetus) tai sovittuna päivänä kaupantekopäivän jälkeen.

Markkinahinnalla tarkoitetaan kulta-, valuutta- tai arvopaperi-instrumentin joko järjestäytyneillä (arvopaperipörssi) tai järjestäytymättömillä markkinoilla (esim. OTC-markkinoilla) muodostunutta hintaa, jossa ei tavallisesti oteta huomioon kertyneitä korkoja tai ostohyvitystä.

Markkinakeskihinnalla tarkoitetaan arvopaperin ostokurssin ja myyntikurssin välistä keskipistettä. Markkinakeskikurssi perustuu tunnustettujen pörssimeklareiden tai pörssien noteerauksiin suuruusluokaltaan normaaleissa liiketapahtumissa.

Markkinakeskikurssilla tarkoitetaan EKP:n päivittäin klo 15.15 Suomen aikaa yhteispuhelun perusteella kirjaamia viitekursseja, joita käytetään vuosineljänneksittäin suoritettavassa arvostamisessa.

Osakkeilla tai osuuksilla tarkoitetaan osinkoja tuottavia arvopapereita (yritysten osakkeita ja arvopapereita, jotka ovat todisteena sijoituksesta osakerahastoon).

Preemiolla tarkoitetaan arvopaperin nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta, kun hankintahinta ylittää nimellisarvon.

Puhtaalla hinnalla tarkoitetaan transaktiohintaa, joka sisältää hintaan kuuluvat liiketoimikustannukset mutta ei ostohyvityksiä tai kertyneitä korkoja.

Rahastoilla tarkoitetaan jakokelpoisista voitoista siirrettyä summaa, jota ei ole kohdennettu kattamaan mitään tilinpäätöspäivänä tiedossa olevaa velkaa, ennalta aavistettavaa menoa tai saatavien arvossa tapahtuvaa laskua.

Rahoitusomaisuudella tarkoitetaan seuraavanmuotoisia saatavia: i) rahaa, tai ii) sopimukseen perustuvaa oikeutta saada rahaa tai muita rahoitusinstrumentteja toiselta yritykseltä, iii) sopimukseen perustuvaa oikeutta vaihtaa rahoitusinstrumentteja toisen yrityksen kanssa ehdoin, joiden voidaan odottaa olevan suotuisat, tai iv) toisen yrityksen osakkeita tai osuuksia (rahoitusomaisuusarvopapereita).

Realisoitumattomilla voitoilla/tappioilla tarkoitetaan saamisten arvostuksesta aiheutuvia voittoja/tappioita suhteessa niiden (korjattuun) hankintahintaan.

Realisoituneilla voitoilla/tappioilla tarkoitetaan tase-erien myyntihinnan ja (korjatun) hankintahinnan välisestä erosta aiheutuvia voittoja/tappioita.

Saamisilla tarkoitetaan yrityksen hallussa aikaisempien tapahtumien vaikutuksesta olevaa varallisuutta, josta odotetaan koituvan liikelaitokselle taloudellista etua tulevaisuudessa.

Selvityksellä tarkoitetaan toimintaa, jonka seurauksena syntyy velvoitteita siirrettäessä varoja tai omaisuutta kahden tai useamman osapuolen välillä. Eurojärjestelmän sisäisessä kaupankäynnissä selvityksellä viitataan kansallisten keskuspankkien välisten nettosaamisten/nettovelkojen eliminointiin, ja se edellyttää omaisuuden siirtoa.

Takaisinmyyntisopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa käteisen rahan haltija sopii ostavansa arvopapereita ja myyvänsä ne takaisin sovittuun hintaan joko vaadittaessa, tietyn ajan kuluttua tai tietyssä tilanteessa. Repokauppa voidaan sopia myös kolmannen osapuolen välityksellä ("kolmikantarepo").

Talousperusteisella kirjausmenetelmällä tarkoitetaan kirjausmenetelmää, jossa kaupat kirjataan tapahtumapäivänä.

TARGET-järjestelmällä (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system) tarkoitetaan maksujärjestelmää, johon kuuluu yksi RTGS-järjestelmä (reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä) kustakin kansallisesta keskuspankista, EKP:n maksumekanismi ja kytkentäverkosto.

Tasapoistolla tarkoitetaan, että poisto/jaksotus tietylle ajanjaksolle saadaan siten, että hyödykkeen hankintahinta vähennettynä arvioidulla jäännösarvolla jaetaan sen arvioidulla taloudellisella käyttöiällä ajan mukaan suhteellisesti.

Transaktiohinnalla tarkoitetaan osapuolten sopimuksen tekohetkellä sopimaa hintaa.

Valuuttasaamisilla tarkoitetaan valuuttakohtaista nettovaluuttapositiota. Tässä määritelmässä erityisnosto-oikeudet (SDR) katsotaan erilliseksi valuutaksi.

Valuuttaswapilla tarkoitetaan valuutan ostoa/myyntiä avistakauppana jotakin muuta valuuttaa vastaan (avistapää) ja saman määrän samanaikaista myyntiä/ostamista takaisin termiinikauppana (termiinipää).

Valuuttatermiinillä tarkoitetaan sopimusta, jossa sitoudutaan ostamaan tai myymään tietty määrä valuuttaa ennalta sovittuun hintaan jotakin toista, yleensä kotimaista, valuuttaa vastaan tiettynä tulevana päivänä enemmän kuin kaksi pankkipäivää sopimuspäivän jälkeen. Valuutan termiinikurssi määräytyy sopimuspäivän avistakurssin perusteella siten, että siihen lisätään tai siitä vähennetään sovittu preemio/diskontto.

Varauksilla tarkoitetaan ennen tilikauden tuloksen laskemista erilleen siirrettyä summaa, jolla varaudutaan tiedossa oleviin tai ennalta aavistettaviin velkoihin tai riskeihin, joiden täsmällistä määrää ei voida määrittää (ks. "Rahastot"). Velkoja ja maksuja varten tehdyillä varauksilla ei voi korjata saamisten arvoa.

Velalla tarkoitetaan yritykselle aikaisempien tapahtumien vaikutuksesta syntynyttä nykyistä vastuuta ja velvoitetta, jonka suorituksen odotetaan johtavan taloudellista etua edustavien varojen ulosvirtaukseen liikelaitoksesta.

Vieraalla pääomalla (financial liabilities) tarkoitetaan oikeudellista velvoitetta luovuttaa rahaa tai muita rahoitusinstrumentteja toiselle yritykselle tai vaihtaa rahoitusinstrumentteja toisen yrityksen kanssa ehdoin, joiden voidaan odottaa olevan epäsuotuisat.

LIITE III

TALOUSPERUSTEISEN KIRJAUSTAVAN KUVAUS

1. Kirjaaminen kaupantekopäivänä i) valuuttakauppojen ja ii) arvopaperiostojen ja -myyntien osalta ("normaali menettelytapa")

Liiketoimet kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja liiketoimet kirjataan tasetileille.

Liiketoimet vaikuttavat valuuttapositioon ja/tai arvopaperipositioon kaupantekopäivänä. Tämän vuoksi myös nettomyynneistä realisoituneet voitot ja tappiot lasketaan ja kirjataan kaupantekopäivänä. Kaupantekopäivänä nettomääräiset valuuttaostot vaikuttavat valuuttasaamisten keskihintaan ja arvopaperiosto vaikuttaa kyseisen arvopaperin keskihintaan.

2. Kertyneen koron (ml. preemiot tai diskontot) päivittäinen kirjaaminen

Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvä kertynyt korko, preemio tai diskontto lasketaan ja kirjataan päivittäin todellisesta kassavirrasta riippumatta. Tämä tarkoittaa sitä, että tämän kertyneen koron kirjaaminen vaikuttaa valuuttapositioon toisin kuin korkomaksun saaminen tai suorittaminen(1).

Tilanne 1 (kirjaaminen kaupantekopäivänä):

Kaupantekopäivänä tehtävät kirjaukset voidaan suorittaa seuraavien kahden eri menetelmän avulla:

- "normaali menettelytapa" ja

- "vaihtoehtoinen menettelytapa".

"Vaihtoehtoisen menettelytavan" ominaispiirteet ovat seuraavat: toisin kuin "normaalia menettelytapaa" sovellettaessa, sovittuja kauppoja, joiden maksut suoritetaan myöhemmin, ei kirjata päivittäin taseen ulkopuolisiin eriin. Realisoituneet tuotot kirjataan ja uudet keskihinnat (valuuttaostojen ja arvopaperiostojen osalta) lasketaan maksun suorituspäivänä(2).

Kaupat, joista sovitaan yhtenä vuonna mutta jotka toteutuvat seuraavana, kirjataan tulona "normaalin menettelytavan" mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että myyntien toteutuneet vaikutukset näkyvät sen vuoden tuloslaskelmassa, jona kaupasta sovittiin, ja ostot vaikuttavat saamisen keskikurssiin/keskihintaan sinä vuonna, jona kaupasta sovittiin. Taseen ulkopuoliset kirjaukset eivät kuitenkaan ole tarpeen.

Seuraava taulukko osoittaa näiden kahden yksittäisiä valuuttainstrumentteja ja arvopapereita varten kehitetyn menettelytavan keskeiset ominaisuudet.

>TAULUKON PAIKKA>

Tilanne 2 (kertyneen koron / preemioiden tai diskonttojen päivittäinen kirjaaminen):

Alla olevasta taulukosta ilmenevät valuuttasaamisille kertyvän koron päivittäisen kirjaamisen vaikutukset (esim. korkovelat ja jaksotetut preemiot/diskontot):

KERTYNEEN KORON PÄIVITTÄINEN KIRJAAMINEN (TALOUSPERUSTEISEN KIRJAUSTAVAN MUKAISESTI)

Valuuttamääräisille instrumenteille kertyvä korko lasketaan ja kirjataan päivittäin päivän markkinakeskikurssiin.

Vaikutus valuuttasaamisiin

Kertyneet korot vaikuttavat valuuttapositioon, kun ne kirjataan, eikä niitä peruuteta myöhemmin. Korkokertymä poistuu, kun maksu saadaan tai suoritetaan. Maksu ei siis vaikuta valuuttapositioon suorituspäivänä, koska kertynyt korko sisältyy positioon, joka arvostetaan kullakin jaksolla suoritettavan arvostamisen yhteydessä.

(1) Kertyneet korot voidaan kirjata kahdella eri tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on "kalenteripäivän mukainen menettely", jossa kertyneet korot kirjataan joka päivä riippumatta siitä, onko kyseessä viikonloppu, kansallinen vapaapäivä vai pankkipäivä. Toinen vaihtoehto on "pankkipäivän mukainen menettely", jossa kertyneet korot kirjataan vain pankkipäivinä. Kumpikaan vaihtoehto ei ole toista parempi. Mikäli vuoden viimeinen päivä ei kuitenkaan ole pankkipäivä, se on otettava mukaan kertyneitä korkoja koskevaan laskelmaan molemmissa menettelyissä.

(2) Valuuttatermiinit vaikuttavat valuuttasaamisiin avistapäivänä (yleensä kaupantekopäivä + kaksi päivää).

LIITE IV

TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

VASTAAVAA

>TAULUKON PAIKKA>

VASTATTAVAA

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE V

Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase: vuosineljänneksen lopussa julkaistavan taseen kaavaPyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VI

Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase: vuosineljänneksen kuluessa julkaistavan taseen kaavaPyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VII

Eurojärjestelmän konsolidoitu vuositasePyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VIII

Keskuspankin vuositase

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IX

Kansallisten keskuspankkien julkaistava tuloslaskelma((EKP:n tuloslaskelman kaava on erilainen, ks. 5 päivänä joulukuuta 2002 tehdyn päätöksen EKP/2002/11 liite IV (katso tämän virallisen lehden sivu 38).))

>TAULUKON PAIKKA>