52011AB0013

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52011AB0013 - EN

Document 52011AB0013

Help

Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011 , Euroopan unionin talouspolitiikan ohjausjärjestelmän uudistamisesta (CON/2011/13)

OJ C 150, 20.5.2011, p. 1–41 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

20.5.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 150/1

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 16 päivänä helmikuuta 2011,

Euroopan unionin talouspolitiikan ohjausjärjestelmän uudistamisesta

(CON/2011/13)

2011/C 150/01

Johdanto ja oikeudellinen perusta

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 29 päivänä marraskuuta 2010 Euroopan unionin neuvostolta pyynnön antaa lausunto seuraavista ehdotuksista (jäljempänä ’komission ehdotukset’):

1)	ehdotus neuvoston asetukseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta (jäljempänä ’liiallisia ylijäämiä koskevaa menettelyä koskeva ehdotus’), (1)

2)	ehdotus neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista (jäljempänä ’julkisen talouden kehyksiä koskeva direktiiviehdotus’) (2),

3)	ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella (jäljempänä ’talouden valvonnan täytäntöönpanomenettelyä koskeva ehdotus’) (3),

4)	ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella (jäljempänä ’liiallisen epätasapainon korjaamismenettelyä koskeva ehdotus’) (4),

5)	ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta (jäljempänä ’talouspolitiikan valvontamenettelyä koskeva ehdotus’) (5),

6)	ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (jäljempänä ’makrotalouden valvontamenettelyä koskeva ehdotus’) (6).

EKP:n toimivalta antaa lausunto liiallisia ylijäämiä koskevaa menettelyä koskevasta ehdotuksesta perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 14 kohdan toiseen alakohtaan, koska liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanolla on merkitystä perustamissopimuksen 127 artiklan 1 kohdan ja 282 artiklan 2 kohdan sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 2 artiklan mukaisen Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) keskeisen tavoitteen eli hintavakauden säilyttämisen kannalta.

EKP:n toimivalta antaa lausunto julkisen talouden kehyksiä koskevasta direktiiviehdotuksesta, talouden valvonnan täytäntöönpanomenettelyä koskevasta ehdotuksesta, liiallisen epätasapainon korjaamismenettelyä koskevasta ehdotuksesta, talouspolitiikan valvontamenettelyä koskevasta ehdotuksesta ja makrotalouden valvontamenettelyä koskevasta ehdotuksesta perustuu perustamissopimuksen 127 artiklan 4 kohdan ensimmäiseen luetelmakohtaan ja 282 artiklan 5 kohtaan sekä perussäännön 4 artiklan a kohdan ensimmäiseen luetelmakohtaan, koska myös niillä on merkitystä EKPJ:n edellä mainitun keskeisen tavoitteen kannalta.

Tämän lausunnon on antanut Euroopan keskuspankin neuvosto EKP:n työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti, ja yleisneuvosto on esittänyt siitä huomautuksensa.

Yleisiä huomioita

1.	Vallitseva kriisitilanne on osoittanut hyvin selvästi, että talouspolitiikan ohjausjärjestelmän kehyksen kunnianhimoinen uudistaminen on perustavanlaatuisella ja keskeisellä tavalla Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja erityisesti euroalueen etujen mukaista.

EKP:n 10.6.2010 päivätyssä muistiossa ”Talouspolitiikan ohjausjärjestelmän vahvistaminen euroalueella” ehdotettiin ohjaus- ja täytäntöönpanorakenteiden vahvistamista euroalueen talous- ja budjettipolitiikassa. Siinä ehdotettiin myös, että näitä rakenteita vahvistettaisiin valikoivasti kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

EKP huomauttaa, että 21 päivänä lokakuuta 2010 annetussa Eurooppa-neuvoston työryhmän kertomuksessa, joka koski talouspolitiikan ohjausjärjestelmän vahvistamista EU:ssa (jäljempänä ’työryhmän kertomus’) esitettiin useita ylimääräisiä suosituksia komission ehdotuksiin. EKP osallistui tähän työryhmään, vaikka se ei hyväksynyt kaikkia työryhmän kertomuksen suosituksia.

Komission ehdotukset edustavat merkittävää EU:n talous- ja budjettivalvonnan kehyksen laajentamista ja vahvistamista, ja niillä parannetaan jossain määrin sen täytäntöönpanoa euroalueella. Niissä ei kuitenkaan kyetä tarvittavaan nopeaan muutokseen euroalueen valvonnassa, mitä EKP pitää välttämättömänä sen vakauden ja moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Kuten todettiin 4 päivänä marraskuuta 2010 EKP:n neuvoston kokouksen jälkeen pidetyn lehdistötilaisuuden avaussanoissa, työryhmän kertomus edustaa myös Euroopan unionille olemassa olevan julkisen talouden ja makrotalouden valvonnan kehyksen vahvistumista. EKP:n neuvosto katsoo kuitenkin, että työryhmän kertomuksessakaan ei mennä niin pitkälle kuin euroalueen nopea muutos, jota se on edellyttänyt, olisi vaatinut.

Tämä lausunto perustuu edellä mainittuun EKP:n muistioon ”Talouspolitiikan ohjausjärjestelmän vahvistaminen euroalueella”, EKP:n osallistumiseen työryhmässä ja sen näkemyksiin työryhmän kertomuksesta, ja lausunnossa on komission ehdotuksiin useita esityksiä, jotka koskevat seikkoja, joita EKP pitää välttämättöminä, jotta edettäisiin kohti nopeaa muutosta euroalueen talouspolitiikan ohjauksessa. Mikään näistä esityksistä ei merkitse perustamissopimuksen muutostarvetta.

EKP huomauttaa tässä yhteydessä siitä, että kun komission ehdotukset hyväksytään, niistä tulee perustavanlaatuinen väline, jolla EU ja jäsenvaltiot velvoitetaan harjoittamaan järkevää talous- ja budjettipolitiikkaa. Euroalueen osalta vahvistumisen lisääminen, joka vastaa integraation syventymistä euroalueen jäsenvaltioiden välillä, on erityisen perusteltua. Tämänhetkinen kriisi on osoittanut laajasti, että epäterve talous- ja budjettipolitiikka joissain euroalueen jäsenvaltioissa ja siitä seurannut rahoitusmarkkinoiden epävarmuus saattaa myös johtaa suoraan vaikeuksiin muissa euroalueen jäsenvaltioissa. Siten EKP vaatii EU:n lainsäätäjää ja jäsenvaltioita hyödyntämään vireillä olevaa lainsäädäntöprosessia vahvistamalla talouspolitiikan ohjauspakettia niin pitkälle kuin voimassa olevissa perustamissopimuksissa sallitaan. Lisäksi EU:n pitäisi jossain vaiheessa harkita perustamissopimuksen muutosta, jolla talouspolitiikan ohjausta edelleen vahvistettaisiin.

EKP:n mielestä komission ehdotusten perustavanlaatuinen virhe on riittämätön automaattisuus. EKP myöntää, että komission ehdotuksissa on jonkin verran lisätty automaattisuutta tämänhetkiseen tilanteeseen nähden erityisesti siten, että komissio esittää neuvostolle ehdotuksia suositusten sijasta ja otetaan käyttöön äänestys vastakkaisella määräenemmistöllä neuvostossa. EKP on tietoinen myös siitä, että neuvosto käyttää harkintavaltaa perustamissopimuksen 121 ja 126 artiklan nojalla, jotka koskevat talous- ja budjettipolitiikan valvontaa ja liiallista alijäämää koskevaa menettelyä. Tästä syystä EKP ehdottaa, että EU:n lainsäätäjä harkitsee vakaus- ja kasvusopimukseen vuonna 2005 tehtyjen muutosten (7) palauttamista, sillä niillä lisättiin jäsenvaltioille niiden sopimuksen mukaisten velvoitteiden osalta sallittua liikkumavaraa.

Neuvostolla on joka tapauksessa edellä kuvattujen automaattisuuden lisäysten lisäksi mahdollisuus antaa virallinen julkilausuma, jossa todetaan, että neuvosto lähtökohtaisesti äänestää kaikissa komission ehdotuksissa käsitellyissä menettelyissä menettelyn jatkamisen puolesta, jos komissio sitä ehdottaa tai suosittelee asianomaisessa ehdotuksessaan tai suosituksessaan, ja että jos tätä sääntöä ei noudata, neuvosto esittää perustelut säännöstä poikkeamiselle. Siten menettelyn keskeyttämisestä tulee poikkeus, joka neuvoston on puolestaan perusteltava. Vaikka julkilausumat eivät ole pakottavia, tällainen sitoumus ohjaisi neuvostoa sen käyttäessä harkintavaltaansa eri menettelyjen mukaisesti ja edistäisi siten niiden vahvistumista. Tällaisesta julkilausumasta tulisi osa talouspolitiikan ohjausjärjestelmää EU:ssa.

EKP katsoo, että tällainen julkilausuma olisi välttämätön osatekijä EU:n talouspolitiikan ohjausjärjestelmän sujuvan toiminnan kannalta. Mikäli neuvosto ei tue tällaista julkilausumaa, EKP suosittaa vaihtoehtona euroryhmän julkilausumaa, jolla 17 euroalueen jäsenvaltiota sitoutuvat lähtökohtaisesti äänestämään menettelyjen jatkamisen puolesta, jolloin kaikki poikkeamat on perusteltava.

10.

Lisäksi on useita osatekijöitä, jotka osoittavat komission ehdotusten riittämättömän automaattisuuden, mitä pitäisi harkita uudelleen:

talouspolitiikan valvontamenettelyä koskevassa ehdotuksessa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus poiketa sopeuttamisuralta kohti julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitetta, jos talous joutuu vakavaan yleiseen laskusuhdanteeseen. Koska julkisen talouden kestävyys on olennaisen tärkeää, EKP suosittaa, että poikkeuksen mahdollistavia lausekkeita ei käytetä. Mikäli ne säilytetään, EKP suosittaa nimenomaisesti, että tällaisten lausekkeiden aktivoimisen edellytykseksi asetettaisiin se, ettei julkisen talouden kestävyyttä vaaranneta;

talouden valvonnan täytäntöönpanomenettelyä koskevassa ehdotuksessa todetaan, että neuvosto tarkastelee määräämiään korollisia talletuksia, korottomia talletuksia ja sakkoja poikkeuksellisen taloudellisen tilanteen vuoksi tai asianomaisen jäsenvaltion perustellun pyynnön perusteella. Nämä muutosmahdollisuudet pitäisi poistaa, koska ne näyttävät vain pidentävän menettelyä ja tuottavan lisätyötä komissiolle ilman erityistä perustetta, koska komissio ja neuvosto ovat jo tarkastelleet kyseessä olevia olosuhteita ja asianomaisen jäsenvaltion perusteluja ennen kuin neuvosto on määrännyt finanssipoliittisista toimenpiteistä;

yleisemmin talouspolitiikan ohjausjärjestelmän kehyksellä ei saisi asettaa komissiolle velvoitteita, jotka rajoittaisivat sen kykyä suosittaa tai ehdottaa menettelyjen jatkamista. Erityisesti pitäisi jättää pois komission velvollisuus ottaa huomioon neuvostossa käydyt keskustelut edellytyksenä sille, että komissio saa jatkaa mitään menettelyä.

11.

EKP suosittaa lisäksi automaattisuuden lisäämistä siten, että neuvoston käänteisiä määräenemmistöäänestyksiä lisätään aina kun se on mahdollista, kuten silloin, kun kyseessä ovat neuvoston lausunnot perustamissopimuksen 121 artiklan 3 kohdan nojalla käyttöön otetuista vakaus- ja lähentymisohjelmista, ja otetaan käyttöön prosessuaalisia vaiheita, joilla edistetään menettelyä lisäämällä painetta niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka eivät noudata sääntöjä. Viimeksi mainitulla tavalla perustamissopimuksen 121 artiklan 4 kohdassa sallitaan automaattisuuden lisääminen talouspolitiikan valvontamenettelyä koskevassa ehdotuksessa. Lisäksi perustamissopimuksen 126 artiklan 8 artiklan täytäntöönpanolla voitaisiin luoda liiallista alijäämää koskevan menettelyn vaihe, jonka nojalla jäsenvaltion on osoitettava, että tosiasiallisia toimenpiteitä on toteutettu seuraamusten soveltamisen estämiseksi.

12.

Julkisen talouden valvontamenettelyn luonnoksessa ja liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä pitäisi ottaa käyttöön muitakin poliittisia ja mainetta verottavia toimenpiteitä, mukaan lukien jäsenvaltioiden raportointivelvoitteet ja neuvoston kertomukset Eurooppa-neuvostolle. Lisäksi komission pitäisi tehdä yhteistyössä EKP:n kanssa, jos se pitää sitä tarpeellisena, tarkastuskäyntejä jäsenvaltioihin, jotka eivät noudata neuvoston suosituksia, jos kyseessä ovat euroalueen jäsenvaltiot tai ERM II -osallistujina olevat jäsenvaltiot.

13.

EKP on huolissaan myös siitä, että merkityksellisten tekijöiden arviointi on liian löyhää, kun arvioidaan valtion velkasuhteen viitearvon noudattamista. Vaikka kaikki merkitykselliset seikat pitäisi ottaa huomioon, kun komissio laatii raportin liiallisen velkasuhteen olemassaolosta, ja vaikka erityistä huomiota pitäisi kiinnittää niiden takeiden vaikutuksiin, joita jäsenvaltiot antavat Euroopan rahoitusvakausvälineen perusteella tai mahdollisesti tulevan Euroopan vakausmekanismin (EVM) nojalla, kaikkia näitä tekijöitä pitäisi tarkastella vain silloin jos julkisen talouden velkasuhde komission ennusteiden mukaan heikkenee kolmen vuoden aikana. Minkään lieventävien seikkojen ei pitäisi milloinkaan johtaa siihen arvioon, että jäsenvaltion velkasuhde ei ole liiallinen, jos sen velkasuhde ylittää viitearvon ja sen ennakoidaan olevan kasvu-uralla.

14.

Se, että arvioitaessa alijäämiä liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä otetaan käyttöön enemmän liikkumavaraa, erityisesti siten, että otetaan huomioon suuri määrä merkityksellisiä tekijöitä, kun velkasuhde alittaa viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteesta (BKT), on ristiriidassa sääntöjen vahvistumisen kanssa. Riippumatta siitä, ylittääkö vai alittaako velkasuhde 60 prosenttia suhteessa BKT:hen olevan viitearvon, merkitykselliset seikat pitäisi ottaa huomioon vain arvioitaessa sitä, onko alijäämä liiallinen, jos velkasuhde on ennen tällaisten tekijöiden huomioon ottamista lähellä 3:a prosenttia suhteessa BKT:n viitearvoon ja viitearvon ylitys on voimassa olevien sääntöjen mukaisesti väliaikainen. Asetuksen voimaantulosta lähtien pitäisi viipymättä soveltaa myös numeerista vertailuarvoa velkasuhteen muutoksen arvioimiseksi.

15.

EKP suosittaa talouspolitiikan valvontamenettelyä koskevan ehdotuksen perusteella, että (a) riittävää edistymistä kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta pitäisi arvioida kokonaisarvioinnin perusteella siten, että viitekohdaksi otetaan rakenteellinen rahoitusasema, ja mukaan otetaan analyysi, joka koskee nettomääräisiä menoja ilman harkinnanvaraisia tulopuolen toimenpiteitä; (b) julkisen talouden menojen kasvuvauhdin ei pitäisi normaalisti ylittää bruttokansantuotteen (BKT) potentiaalisen kasvun ennustettua keskipitkän aikavälin viitekasvuvauhtia; (c) ennustettu BKT:n keskipitkän aikavälin potentiaalinen kasvuvauhti pitäisi laskea komission käyttämän yleisen menetelmän mukaisesti; (d) pitäisi ottaa mukaan talouskasvun rakenteen vaikutukset tulojen kasvuun. Nämä seikat on määriteltävä toiminnallisesti menettelytapaohjeissa (8).

16.

EKP suhtautuu erittäin myönteisesti makrotalouden valvontamenettelyn käyttöönottoon, sillä se täyttää merkittävän aukon talouspolitiikan ohjausjärjestelmän kehyksessä. Tässä uudessa menettelyssä pitäisi keskittyä vakaasti siihen, että euroalueen jäsenvaltiot kärsivät jatkuvista kilpailukyvyn menetyksistä ja suurista vaihtotaseen alijäämistä. Heijastusvaikutukset euroalueelle ja erityiset vaatimukset sen sujuvan toiminnan varmistamiseksi pitäisi myös ottaa huomioon. Koska kriisien luonne mahdollisesti muuttuu ajan myötä, menettelyn yhteydessä käytettävien indikaattoreiden luettelo saattaa kehittyä ilman että kuitenkaan menetetään näkyvistä menettelyn painopiste, jonka pitäisi olla sellaisten tilanteiden välttäminen, jotka luovat riskejä talouden, julkisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden vakaudelle euroalueella ja EU:ssa.

17.

Menettelyn soveltamisalan pitäisi käsitteen ”epätasapaino” määrittelemisen perusteella kattaa avoin luettelo tilanteista, jotka menettelyn avulla on vältettävä. Lisäksi käsitteen ”haavoittuvuus” sisällyttäminen tähän menettelyyn siten, että sillä määriteltäisiin tarkoitettavan mahdollisia jäsenvaltioiden vaikeuksia, jotka talous- ja rahaliiton järkevä makrotalouden valvonta kohtuudella kattaisi, vahvistaisi menettelyn ehkäisevyyttä. Pitäisi myös selventää, että tämän menettelyn mukaisten suositusten pitäisi olla yhdenmukaisia perustamissopimuksen 121, 126 ja 136 artiklassa vahvistettujen muiden menettelyjen kanssa ja että menettelyssä otetaan ERM II -sopimusten nojalla tehdyt sitoumukset asianmukaisesti huomioon. Viittauksista Euroopan järjestelmäriskikomiteaan (EJRK) makrotalouden valvontamenettelyyn on todettava, että vaikka tämän menettelyn riippumattomuutta ei heikennetä, jos siinä otetaan huomioon sen varoitukset ja suositukset, EKP suosittelee, että lisätään viittaus, joka koskee EJRK:n salassapitosäännösten noudattamisen välttämättömyyttä.

18.

Makrotalouden valvontamenettely pitäisi lisäksi määrittää läpinäkyvillä ja tehokkailla käynnistysmekanismeilla. Makrotalouden epätasapainon arvioinneille ja korjaavia toimenpiteitä koskeville suosituksille pitäisi antaa laajaa julkisuutta menettelyn kaikissa vaiheissa. Liiallisen epätasapainon korjaamismenettelyä koskevan ehdotuksen nojalla pitäisi ottaa käyttöön myös lisää automaattisuutta ja määrätä taloudellisia seuraamuksia asteittain, erityisesti silloin kun jäsenvaltio on ensi kertaa jättänyt noudattamatta neuvoston suositusta, minkä jälkeen neuvoston pitäisi määrätä korollisen talletuksen tekemisestä ilman että noudattamatta jättämisen on tarvinnut olla toistuvaa. Toistuvista suositusten noudattamatta jättämisistä pitäisi määrätä sakko.

19.	Euroalueen jäsenvaltioille komission ehdotusten mukaisesti määrättäville korottomille talletuksille ja sakoille kertyvät korot pitäisi ohjata vuonna 2013 perustettavalle EVM:lle, ja asianmukainen siirtymäajan ratkaisu pitäisi olla käytössä sen perustamiseen saakka.

20.

Komission ehdotuksissa käsitellyt menettelyt pitäisi toteuttaa ja panna täytäntöön johdonmukaisella tavalla. Tätä edistäisi se, että niihin perustuvia asetuksia hyväksyttäessä ja sovellettaessa pyrittäisiin mahdollisimman laajasti yksinkertaisuuteen, läpinäkyvyyteen ja ennustettavuuteen. Poikkeavia tulkintoja tai mittauskysymyksiä koskevia erimielisyyksiä pitäisi vähentää ja byrokraattisia menettelytapoja välttää.

21.

EKP ehdottaa, että komissio tekee talouspolitiikan ja makrotalouden valvontamenettelyjen ja liiallista velkaa koskevan menettelyn mukaisilla käyneillä yhteistyötä EKP:n kanssa, jos se pitää sitä asianmukaisena, niiden käyntien osalta, joita tehdään jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, ja ERM II:een osallistuviin jäsenvaltioihin. EKP:n osallistuminen Kreikkaan ja Irlantiin suuntautuneisiin käynteihin on osoittautunut hyödylliseksi. EKP pitää tätä osallistumista omana osuutenaan talouspolitiikasta, ja se suorittaa tämän osuutensa sen heikentämättä EKP:n riippumattomuutta sen hoitaessa perustamissopimuksessa vahvistettuja tehtäviään.

22.

EKP pitää myös tarpeellisena sellaisen neuvoa-antavan elimen perustamista, joka koostuu henkilöistä, joilla on tunnustettu pätevyys talous- ja finanssipoliittisissa kysymyksissä, ja joka laatii unionin toimielimille osoitetun riippumattoman toimintakertomuksen siitä, miten neuvosto ja komissio, Eurostat mukaan lukien, ovat noudattaneet perustamissopimuksen 121 ja 126 artiklan ja komission ehdotuksissa tarkoitettujen menettelyjen mukaisia velvoitteitaan. Jos tämän elimen resurssit riittävät, sen pitäisi myös laatia Eurooppa-neuvoston, neuvoston tai komission pyynnöstä selvityksiä erityisistä talouteen tai talouspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä, tämän vaikuttamatta sen päätehtäviin edellä mainitun selvityksen laatimisessa. Tämän elimen tehtävien ei pitäisi loukata komission toimivaltaa. Sen jäsenten pitäisi olla täysin riippumattomia. EU:n lainsäätäjän on vahvistettava tämän elimen hallinnollinen asema ja tunnusmerkit sekä sen aineelliset ja henkilöresurssit. Tämä elin pitäisi perustaa talouspolitiikan valvontamenettelyä koskevan ehdotuksen mukaisesti, ja siihen pitäisi viitata muissa komission ehdotuksissa.

23.

EKP toteaa julkisen talouden kehyksiä koskevasta direktiiviehdotuksesta, että vaikka direktiivin valinta lainsäädäntöinstrumentiksi on oikea, sen mielestä direktiivin tarkoitus ja luonne edellyttäisivät kansallista täytäntöönpanoa, joka on mahdollisimman tarkasti direktiivin sanamuodon mukainen. Tämä pätee erityisesti euroalueen jäsenvaltioiden osalta. Tästä syystä EKP pitäisi asianmukaisena, että euroryhmä antaisi poliittisen kannanoton tällaisen yhdenmukaisen kansallisen täytäntöönpanon saavuttamisesta, ja se voisi ilmetä direktiivin johdanto-osan perustelukappaleista.

24.

EKP katsoo myös, että kaikilta jäsenvaltioilta pitäisi joka tapauksessa edellyttää niiden talouspolitiikan kehysten tärkeimpien osatekijöiden riippumatonta valvontaa, analysointia ja hyväksymistä. Euroalueen jäsenvaltioita varten pitäisi ottaa käyttöön erityinen jakso, jossa 17 päivänä toukokuuta 2010 annettujen neuvoston päätelmien ja työryhmän kertomuksen halutut osatekijät tehdään direktiivillä euroalueen jäsenvaltioille pakollisiksi ja euroalueeseen kuulumattomille jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus panna ne vapaaehtoisesti täytäntöön oikeusjärjestyksissään, mitä EKP vahvasti suosittelee. Halutuista osatekijöistä riippumattomien rahoitusneuvostojen perustamisen pitäisi olla direktiivissä prioriteettina, ja direktiivissä pitäisi myös tarkastella asianmukaisesti sitä, että omaksutaan ylhäältä alas etenevä lähestymistapa, millä tarkoitetaan sitä, että tehdään etukäteen sopimus menojen kokonaistasosta, joka tämän jälkeen jaetaan menoeriksi eri ministeriöille ja julkishallinnon yksiköille.

25.

Kaikki nämä toimenpiteet eivät saisi estää jäsenvaltioita kehittämästä vahvempia talouspolitiikan kehyksiä esimerkiksi sisällyttämällä niihin sääntöjä, jotka estävät julkishallinnon rakenteiden rakenteelliset alijäämät, jotka ylittävät tietyn kynnyksen suhteessa BKT:hen. Samaan aikaan EU:n lainsäätäjän pitäisi harkita sitä, että se ottaa direktiivissä tai muussa lainsäädännössä käyttöön jäsenvaltioita koskevan velvollisuuden antaa lainsäädäntöä, jossa on selkeät lainanoton kehykset täsmällisine määritelmineen ja rajoituksineen, koska tämä edistäisi oikeusvarmuutta.

26.	Lisäksi EKP suosittelee, että korostetaan läpinäkyvien kansallisten ennusteiden ja menetelmien tärkeyttä niiden laatimisessa. Samalla komission ennusteilla täytyy olla keskeinen asema kansallisten ennusteiden vertailussa.

27.

EKP toteaa lisäksi direktiivin tehokkuudesta, että direktiivissä pitäisi viitata nimenomaisesti kustannuksiin, joita kansallisille viranomaisille aiheutuu siitä, että numeerisia finanssipoliittisia sääntöjä ei noudateta, mukaan lukien sekä muut kuin taloudelliset toimenpiteet että taloudelliset seuraamukset kansallisella tasolla. Velvoitteet, jotka koskevat sellaisen keskipitkän aikavälin velan lunastamista, joka ylittää määrät, jotka finanssipolitiikan kehys kestää, pitäisi sisällyttää siihen. Erityiset olosuhteet, joissa tilapäinen noudattamatta jättäminen sallitaan, pitäisi määritellä tarkasti, jos niitä ylipäänsä tarvitaan. EKP katsoo myös, että EVM:n suunnitellun voimaantulon vuonna 2013 pitäisi johtaa siihen, että täytäntöönpanon määräaika on 31.12.2012 eikä 31.12.2013.

28.

EKP toteaa tilastoista direktiivin osana, että se puoltaa sen vuosittaisen ja neljännesvuosittaisen julkisyhteisöjen tilinpidon oikea-aikaisuuden ja luotettavuuden parantamista, joka ilmoitetaan komissiolle Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun asetuksen (EY) N:o 2223/96 (9) nojalla. Direktiivi voi edistää sitä, että samanaikaisesti lisätään julkisyhteisöjen tilinpidon oikea-aikaisuutta ja luotettavuutta tukemalla julkisen talouden tilinpitojärjestelmien täytäntöönpanoa suoriteperusteisena, mikä liittyy EKT 95:een perustuviin kansallisiin tilinpitoihin. Tilinpitojärjestelmien pitäisi perustua kansainvälisesti hyväksyttyihin julkisen sektorin kirjanpitostandardeihin, jotta varmistettaisiin julkisyhteisöjen transaktioiden yhdenmukaistettu tunnustaminen ja mittaaminen.

29.

EKP huomauttaa tulevan lainsäädännön tilastoista, että työryhmän kertomuksen mukaan EU:n lainsäädäntötoimintaa edellytetään, jotta ”Euroopan tilastoja koskevista menettelytapaohjeista” tulee laillisesti sitovia, kun puolestaan ohjeiden täydellistä täytäntöönpanoa sillä välin nopeutetaan erityisesti tiedonkeruun laadun ja toimeksiantojen osalta. Lisäksi Eurostatin valtuudet liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvien ilmoitusten arvioinnissa ja valvonnassa pitäisi edelleen vahvistaa ja keskittyä ennakoiviin toimenpiteisiin julkisyhteisöjen tilastojen laadun parantamiseksi.

30.	EKP varoittaa lopuksi siitä, että komission ehdotukset ja erityisesti euroaluetta koskevat uudistukset merkitsevät lisää työtä sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla, mikä edellyttää myös henkilöresurssien ja aineellisten resurssien jakamista tämän mukaisesti.

Muutosehdotukset

Siltä osin kuin EKP suosittaa asetusluonnosta muutettavaksi, yksityiskohtaiset muutosehdotukset perusteluineen on esitetty liitteessä.

Asetuksia hyväksyttäessä ehdotettujen asetusten ja direktiivin siteeratuissa kohdissa on näyttävä tässä lausunnossa esitettyjen lausumien vaikutus.

Tehty Frankfurt am Mainissa 16 päivänä helmikuuta 2011.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET

(1) KOM(2010) 522.

(2) KOM(2010) 523.

(3) KOM(2010) 524.

(4) KOM(2010) 525.

(5) KOM(2010) 526.

(6) KOM(2010) 527.

(7) Julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1055/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 1) ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1056/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 5).

(8) ”Vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien muotoa ja sisältöä koskevat ohjeet”, hyväksytty Ecofin-neuvostossa 7 päivänä syyskuuta 2010.

(9) EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1.

LIITE

Muutosehdotukset, jotka koskevat ehdotusta neuvoston asetukseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta

(KOM(2010) 522)

Komission ehdottama teksti

EKP:n ehdottamat muutokset (1)

Muutos 1

Uudet perustelukappaleet

”(7)

Liiallisen alijäämän olemassaolon toteaminen soveltaen velkaperustetta ja sitä edeltäneet vaiheet eivät saisi perustua yksinomaan numeerisen vertailuarvon noudattamatta jättämiseen vaan huomioon olisi aina otettava kaikki perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisessa komission kertomuksessa mainitut merkitykselliset tekijät.

(8)

Todettaessa, että liiallinen alijäämä on olemassa soveltaen alijäämäperustetta, ja sitä edeltävissä vaiheissa on otettava huomioon kaikki perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisessa kertomuksessa mainitut merkitykselliset tekijät, jos julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ylitä viitearvoa.

(9)	Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisessa komission kertomuksessa olisi tarkasteltava asianmukaisesti kansallisen finanssipolitiikan kehyksen laatua, sillä tämä kehys on tärkeässä asemassa julkisen talouden vakauttamisessa ja sen kestävyyden lisäämisessä.

(10)

Liiallisen alijäämän korjaamista koskevien neuvoston suositusten ja vaatimusten noudattamista seurattaessa on tarpeen varmistaa, että niissä täsmennetään vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka vastaavat tarvittavaa suhdannekorjattua julkisen talouden parannusta ilman kertaluonteisia ja väliaikaisia toimenpiteitä.

(10)	Toimien tuloksellisuuden arvioinnissa on hyödyllistä ottaa vertailukohdaksi julkisen talouden menotavoitteiden noudattaminen yhdistettynä suunniteltujen tulopuolen erityistoimenpiteiden toteuttamiseen.

(12)	Arvioitaessa tarvetta pidentää määräaikaa liiallisen alijämän korjaamiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vakaviin yleisiin laskusuhdanteisiin.”

”(7)

Liiallisen alijäämän olemassaolon toteamisen soveltaen velkaperustetta ja sitä edeltäneiden vaiheiden pitäisi perustua numeerisen vertailuarvon noudattamatta jättämiseen , ja huomioon olisi otettava kaikki perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisessa komission kertomuksessa mainitut merkitykselliset tekijät vain jos julkisen talouden velkasuhde on komission ennusteiden mukaan pienenemässä seuraavien kolmen vuoden kuluessa.

(8)

Todettaessa, että liiallinen alijäämä on olemassa soveltaen alijäämäperustetta, ja sitä edeltävissä vaiheissa on otettava huomioon kaikki perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisessa kertomuksessa mainitut merkitykselliset tekijät, vain jos alijäämäsuhde on lähellä viitearvoa ja viitearvon ylitys on tilapäinen.

(9)

Liiallisen alijäämän korjaamista koskevien neuvoston suositusten ja vaatimusten noudattamista seurattaessa vuotuisia julkisen talouden tavoitteita, jotka vastaavat tarvittavaa suhdannekorjattua julkisen talouden parannusta ilman kertaluonteisia ja väliaikaisia toimenpiteitä, voitaisiin täydentää muilla näiden rakenteellisten tavoitteiden mukaisilla eritelmillä.

(10)	Toimien tuloksellisuuden arvioinnin pitäisi perustua vaadittuihin rakenteellisen rahoitusaseman parannuksiin, ja sitä voitaisiin täydentää ottamalla vertailukohdaksi julkisen talouden menotavoitteiden noudattaminen yhdistettynä suunniteltujen tulopuolen erityistoimenpiteiden toteuttamiseen.

”

Perustelu

Jo johdanto-osan perustelukappaleissa pitäisi selventää, että liikkumavaraan perustuvat lisäykset vahvistetussa vakaus- ja kasvusopimuksessa on hylättävä. Tehdyt muutokset selitetään yksityiskohtaisesti tämän lausunnon yleisissä huomautuksissa ja jäljempänä.

Muutos 1a

Ehdotetun asetuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohta

(Asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 1 a kohta (uusi))

”1a. Kun julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ylittää viitearvon, sen katsotaan perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti pienenevän riittävästi ja lähestyvän riittävän nopeasti viitearvoa, jos ero suhteessa viitearvoon on pienentynyt kolmen edellisen vuoden aikana kahdeskymmenesosan vuosittain. Kolmen vuoden ajan alkaen [tämän asetuksen voimaantulopäivä – lisätään myöhemmin] huomioon otetaan indikaattoria sovellettaessa sen taannehtiva luonne.”

Perustelu

EKP puoltaa sitä, että numeerista vertailuarvoa sovelletaan viipymättä asetuksen voimaantulopäivästä lähtien velkasuhteen muutosta arvioitaessa.

Muutos 2

Ehdotetun asetuksen 1 artiklan 2 kohdan c alakohta

(Asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 3 ja 3 a kohta (uusi))

”3. Laatiessaan perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaista kertomusta komissio ottaa huomioon kaikki mainitussa artiklassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät. Kertomuksessa käsitellään asianmukaisesti keskipitkän aikavälin taloudellisessa tilanteessa tapahtunutta kehitystä (erityisesti potentiaalinen kasvu, vallitseva suhdannetilanne, inflaatio ja liiallinen makrotalouden epätasapaino) sekä keskipitkän aikavälin julkistalouden rahoitusasemassa tapahtunutta kehitystä (erityisesti julkistalouden vakauttamispyrkimykset hyvinä aikoina, julkiset investoinnit, unionin yhteisen kasvustrategian mukaisten politiikkojen toteuttaminen sekä yleinen julkisen talouden laatu ja erityisesti jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista […] annetun neuvoston direktiivin noudattaminen). Kertomuksessa analysoidaan tarvittaessa myös keskipitkän aikavälin velka-aseman kehitystä (erityisesti kertomuksessa käsitellään asianmukaisesti riskitekijöitä, myös laina-aikaa ja sitä, missä valuutassa velka on, virta–varanto-korjauseriä, kertyneitä ylijäämiä ja muita valtion varoja; takuita, varsinkin kun ne liittyvät finanssialaan; väestön ikääntymisestä aiheutuvia eksplisiittisiä ja implisiittisiä vastuita ja yksityisen velan määrää siinä määrin kuin se voi aiheuttaa julkishallinnolle implisiittisiä vastuita). Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon myös muut tekijät, joita kyseinen jäsenvaltio pitää merkityksellisinä arvioitaessa kokonaisvaltaisesti ja laadullisesti viitearvon ylitystä ja jotka jäsenvaltio on esittänyt komissiolle ja neuvostolle. Tässä yhteydessä tarkastellaan erityisesti kansainvälisen solidaarisuuden edistämiseen tai unionin poliittisten tavoitteiden, rahoitusvakaus mukaan luettuna, saavuttamiseen tarkoitettuja rahoitusosuuksia.

4. Komissio ja neuvosto tekevät kaikista merkityksellisistä tekijöistä tasapainoisen yleisarvioinnin, jossa otetaan erityisesti huomioon niiden vaikutus alijäämä- ja/tai velkaperusteiden noudattamisen arviointiin raskauttavina tai lieventävinä tekijöinä.

Kun noudattamista arvioidaan velkaperusteella ja jos julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää viitearvon, nämä tekijät otetaan huomioon perussopimuksen 126 artiklan 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa liiallisen alijäämän olemassaolosta tehtävää päätöstä edeltävissä vaiheissa vain, jos yleisperiaatteen molemmat osatekijät – se, että julkistalouden alijäämän on pysyttävä lähellä viitearvoa ja viitearvon ylittämisen on oltava väliaikaista, jotta merkitykselliset tekijät voidaan ottaa huomioon – täyttyvät täysin.”

”3. Laatiessaan perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaista kertomusta komissio ottaa huomioon kaikki mainitussa artiklassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät. Kertomuksessa käsitellään asianmukaisesti keskipitkän aikavälin taloudellisessa tilanteessa tapahtunutta kehitystä (erityisesti potentiaalinen kasvu, vallitseva suhdannetilanne, inflaatio ) sekä keskipitkän aikavälin julkistalouden rahoitusasemassa tapahtunutta kehitystä (erityisesti julkistalouden vakauttamispyrkimykset hyvinä aikoina, julkiset investoinnit, unionin yhteisen kasvustrategian mukaisten politiikkojen toteuttaminen sekä yleinen julkisen talouden laatu ja erityisesti jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista […] annetun neuvoston direktiivin noudattaminen). Kertomuksessa analysoidaan tarvittaessa myös keskipitkän aikavälin velka-aseman kehitystä (erityisesti kertomuksessa käsitellään asianmukaisesti riskitekijöitä, myös laina-aikaa ja sitä, missä valuutassa velka on, virta–varanto-korjauseriä, kertyneitä ylijäämiä ja muita valtion varoja; takuita, varsinkin kun ne liittyvät finanssialaan; väestön ikääntymisestä aiheutuvia eksplisiittisiä ja implisiittisiä vastuita ja yksityisen velan määrää siinä määrin kuin se voi aiheuttaa julkishallinnolle implisiittisiä vastuita). Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon myös muut tekijät, joita kyseinen jäsenvaltio pitää merkityksellisinä arvioitaessa kokonaisvaltaisesti ja laadullisesti viitearvon ylitystä ja jotka jäsenvaltio on esittänyt komissiolle ja neuvostolle. Tässä yhteydessä tarkastellaan erityisesti kansainvälisen solidaarisuuden edistämiseen tai unionin poliittisten tavoitteiden, rahoitusvakaus mukaan luettuna, saavuttamiseen tarkoitettuja rahoitusosuuksia.

Komissio voi pyytää asianomaiselta jäsenvaltiolta lisätietoja kertomusta laatiessaan.

[…]

3a. Kun noudattamista arvioidaan velkaperusteella, nämä merkitykselliset tekijät otetaan huomioon vaiheissa, jotka johtavat liiallisen alijäämän olemassaolosta tehtävään päätökseen, josta säädetään perustamissopimuksen 126 artiklan 4, 5 ja 6 kohdassa, vain jos julkisyhteisöjen velkasuhde on komission ennusteen mukaan pienenemässä kolmen vuoden kuluessa.

Kun noudattamista arvioidaan velkaperusteella , nämä tekijät otetaan huomioon perussopimuksen 126 artiklan 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa liiallisen alijäämän olemassaolosta tehtävää päätöstä edeltävissä vaiheissa vain, jos yleisperiaatteen molemmat osatekijät – se, että julkistalouden alijäämän on pysyttävä lähellä viitearvoa ja viitearvon ylittämisen on oltava väliaikaista, jotta merkitykselliset tekijät voidaan ottaa huomioon – täyttyvät täysin”

Perustelu

Komission kertomuksen 2 artiklan 3 kohdassa, jossa viitataan perussopimuksen 126 artiklan 3 kohtaan, otetaan ilmeisesti huomioon muun muassa ”liiallisen makrotalouden epätasapaino”, josta on annettu erillinen ehdotus (KOM(2010) 525). EKP puoltaa eri menettelyjen johdonmukaista ja järkevää samanaikaisuutta. Viittaus ”liialliseen makrotalouden epätasapainoon” saattaa johtaa sekaannukseen ja antaa vaikutelman, että ehdotukset KOM(2010) 522 ja COM(2010) 525 koskevat olennaisilta osin samaa asiaa.

Ylimääräiset raportointivaatimukset tarkoitetaan kannustimeksi sille, että jäsenvaltio noudattaa vaatimuksia, koska komission on laadittava kertomus liiallisen alijäämän tai liiallisen velkasuhteen olemassaolosta. Viitearvojen noudattamisella vältettäisiin ylimääräisen raportoinnin tarve.

Vaikka kaikki merkitykselliset seikat otetaan huomioon, kun komissio laatii kertomuksen liiallisen velkasuhteen olemassaolosta, ne otetaan huomioon vain, jos julkisyhteisöjen velkasuhde on pienenemässä. Mitkään lieventävät merkitykselliset seikat eivät saisi koskaan johtaa sellaiseen arviointiin, että jäsenvaltiolla ei ole liiallista velkasuhdetta, jos en velkasuhde ylittää viitearvon ja on suurenemassa.

Lisäksi alijäämäperusteen osalta pitäisi noudattaa periaatetta ”lähellä ja tilapäinen” velkasuhteesta riippumatta.

Muutos 3

Ehdotetun asetuksen 1 artiklan 3 kohdan d alakohta

(Asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohta)

”4a. Asianomaisen jäsenvaltion on 4 kohdassa säädetyn kuuden kuukauden määräajan kuluessa raportoitava komissiolle ja neuvostolle perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen neuvoston suosituksen perusteella toteutetuista toimista. Selvityksessä on esitettävä perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaista neuvoston suositusta vastaavat julkisia menoja ja tulopuolen harkinnanvaraisia toimenpiteitä koskevat tavoitteet, tiedot toteutetuista toimenpiteistä ja tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltujen toimenpiteiden luonne. Selvitys on julkistettava.

5. Jos on toteutettu tuloksellisia toimia perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen mukaisesti ja odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttavat erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen suosituksen antamisen jälkeen, neuvosto voi komission suosituksesta päättää antaa perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen. Tarkistetussa suosituksessa, jossa otetaan huomioon tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella. Neuvosto arvioi suositukseensa sisältyvien talousennusteiden perusteella, ovatko odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen. Neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta antaa perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen, jos talous joutuu vakavaan yleiseen taantumaan.”

5. Jos on toteutettu tuloksellisia toimia perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen mukaisesti ja odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttavat erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen suosituksen antamisen jälkeen, neuvosto voi komission suosituksesta päättää antaa perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen. Tarkistetussa suosituksessa, jossa otetaan huomioon tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa yhdellä vuodella. Neuvosto arvioi suositukseensa sisältyvien talousennusteiden perusteella, ovatko odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen. ”

Perustelu

Ylimääräinen raportointi on komission keino kannustaa jäsenvaltioita noudattamaan sääntöjä. Tarve säätää nimenomaisesti perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesta tarkistetusta suosituksesta ei ole ilmeinen.

Muutos 4

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 4 artiklan 1 kohta

”(1) Jos neuvosto todettuaan 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti, ettei tehokkaita toimia ole toteutettu, päättää julkistaa suosituksensa, päätös tehdään välittömästi tämän asetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyn määräajan päätyttyä.” (Ei muutosta ehdotettuun asetukseen)

”(1) Jos neuvosto todettuaan 104 c artiklan 8 kohdan mukaisesti, ettei tehokkaita toimia ole toteutettu, päättää julkistaa suosituksensa, päätös tehdään välittömästi tämän asetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyn määräajan päätyttyä. Neuvosto toimittaa samaan aikaan komission ehdotuksesta välittömästi virallisen kertomuksen Eurooppa-neuvostolle.”

Perustelu

Tämä on menettelyn ylimääräinen osatekijä, jonka pitäisi kannustaa kyseistä jäsenvaltiota noudattamaan sääntöjä.

Muutos 5

Ehdotetun asetuksen 1 artiklan 5 kohdan b alakohta

(Asetuksen (EY) N:o 1467/97 5 artiklan 1 a kohta)

2. Jos on toteutettu tuloksellisia toimia perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimuksen mukaisesti ja odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttavat erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen vaatimuksen esittämisen jälkeen, neuvosto voi komission suosituksesta päättää esittää perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen tarkistetun vaatimuksen. Tarkistetussa vaatimuksessa, jossa otetaan huomioon tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella. Neuvosto arvioi vaatimukseensa sisältyvien taloudellisten ennusteiden perusteella, ovatko odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkisen talouteen. Neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta esittää perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen tarkistetun vaatimuksen, jos talous joutuu vakavaan yleiseen taantumaan.”

”1a. Kun neuvosto on esittänyt perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimuksen, kyseisen jäsenvaltion on raportoitava komissiolle ja neuvostolle neuvoston vaatimuksen perusteella toteutetuista toimista. Selvityksessä on esitettävä julkisia menoja ja tulopuolen harkinnanvaraisia toimenpiteitä koskevat tavoitteet ja tiedot erityisten neuvoston suositusten perusteella toteutetuista toimista, jotta neuvosto voi tarvittaessa tehdä tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisen päätöksen. Selvitys on julkistettava. Komissio valvoo ja arvioi liiallisen alijäämän käsittelemiseksi toteutettuja sopeuttamistoimia tekemällä valvontakäynnin asianomaiseen jäsenvaltioon yhdessä EKP:n kanssa, jos se pitää sitä asianmukaisena rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden ja valuuttakurssimekanismiin (ERM II) osallistuvien jäsenvaltioiden osalta, ja laatii neuvostolle kertomuksen. Tämä kertomus voidaan julkaista.

Perustelu

Komission käyntien asianomaisessa jäsenvaltiossa yhdessä EKP:n kanssa, jos se pitää sitä asianmukaisena euroalueen osalta ja ERM II:een osallistuvien jäsenvaltioiden osalta, pitäisi edistää ehdotetun asetuksen tavoitteiden saavuttamista, ja niiden pitäisi olla merkittävä pelote jäsenvaltiolle, joka ei noudata sääntöjä.

Ei ole olemassa ilmeistä tarvetta säätää tarkistetun vaatimuksen esittämisestä 126 artiklan 9 kohdan nojalla.

Muutos 6

Ehdotetun asetuksen 1 artiklan 14 kohta

(Asetuksen (EY) N:o 1467/97 16 artikla)

”Tämän asetuksen 12 artiklassa tarkoitetut sakot ovat perussopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne jaetaan niiden osallistuvien jäsenvaltioiden kesken, joilla ei ole perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesti määriteltyä liiallista alijäämää ja joihin ei sovelleta asetuksessa (EU) N:o […/…] tarkoitettua liiallista epätasapainoa koskevaa menettelyä, sen mukaan, mikä jäsenvaltioiden osuus on asianomaisten jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta (BKTL).”

”Tämän asetuksen 12 artiklassa tarkoitetut sakot palautetaan Euroopan vakausmekanismille”

Perustelu

Euroalueen jäsenvaltioiden valvontakehyksen nojalla maksamien sakkojen pitäisi kertyä tulevalle EVM:lle. On otettava käyttöön asianmukaisia siirtymäajan järjestelyjä (Euroopan rahoitusvakausmekanismi ja/tai Euroopan rahoitusvakausväline sakkojen saajina), kunnes EVM on perustettu Eurooppa-neuvoston 16 ja 17 päivänä joulukuuta 2010 tekemien päätelmien mukaisesti.

Sakot on kerrytettävä EVM:lle sen vuoksi, että sen, että jäsenvaltiot eivät ole noudattaneet komission ehdotusten mukaisia velvoitteitaan, ja sen, että EVM on perustettava, välillä on yhteys. Tästä syystä tällaisten julkisen talouden paketista johtuvien sakkojen pitäisi kertyä EVM:lle.

Kuten tässä lausunnossa on todettu, mikäli tämä ratkaisu hyväksytään, sitä pitäisi laajentaa koskemaan soveltuvin osin kaikkia komission ehdotuksilla vahvennettuja tai käyttöön otettuja menettelyjä.

Kussakin asetuksessa, jota vahvennetaan tai joka otetaan käyttöön komission ehdotuksilla, pitäisi olla johdanto-osan perustelukappale, jossa selitetään syyt, joiden vuoksi kertyneet korot ja muut taloudelliset seuraamukset kerrytetään EVM:lle edellä kuvatulla tavalla: sen, että jäsenvaltiot eivät ole noudattaneet talouspolitiikan ohjausjärjestelmän mukaisia velvoitteitaan, ja sen, että EVM on perustettava, välillä on yhteys.

Muutosehdotukset, jotka koskevat ehdotusta neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista

(KOM(2010) 523)

Komission ehdottama teksti

EKP:n ehdottamat muutokset (2)

Muutos 1

Ehdotetun direktiivin johdanto-osan seitsemäs perustelukappale

”(7)

Puolueelliset ja epärealistiset makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet voivat huomattavasti heikentää julkisen talouden suunnittelun tehokkuutta ja näin ollen haitata sitoutumista budjettikuriin. Avoimuus ja ennustusmenetelmien validointi voivat puolestaan merkittävästi parantaa makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden laatua julkisen talouden suunnittelussa.”

”(7)

Puolueelliset ja epärealistiset makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet voivat huomattavasti heikentää julkisen talouden suunnittelun tehokkuutta ja näin ollen haitata sitoutumista budjettikuriin. Avoimuuden ja ennustusmenetelmien validoinnin pitäisi puolestaan merkittävästi parantaa makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden laatua julkisen talouden suunnittelussa.”

Perustelu

Ennustemenetelmien läpinäkyvyys ja validointi ovat avainkeinoja ennustamisen laadun kannalta.

Muutos 2

Ehdotetun direktiivin johdanto-osan kahdeksas perustelukappale

”(8)	Ratkaisevan tärkeää sen varmistamisessa, että finanssipolitiikassa turvaudutaan realistisiin ennusteisiin on avoimuus, jonka on merkittävä niiden menetelmien, oletusten ja parametrien julkista saatavuutta, joille makrotalouden ja julkisen talouden viralliset ennusteet perustuvat.”

”(8)

Ratkaisevan tärkeää sen varmistamisessa, että finanssipolitiikassa turvaudutaan realistisiin ennusteisiin on avoimuus, jonka on merkittävä paitsi riittävän yksityiskohtaisten virallisten makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden julkistamista ja siten julkista saatavuutta, myös niiden menetelmien, oletusten ja parametrien julkistamista ja julkista saatavuutta, joille tällaiset ennusteet perustuvat.”

Perustelu

Ehdotetulla muutoksella vahvistetaan ennusteiden tärkeää asemaa, läpinäkyvyyttä ja yksityiskohtaisuutta.

Muutos 3

Ehdotetun direktiivin johdanto-osan 12 perustelukappale

”(12)

Kun otetaan huomioon, että jäsenvaltioiden sääntöperusteiset julkisen talouden kehykset edistävät todistetusti tehokkaasti budjettikuria, julkista taloutta koskevan lujitetun unionin valvontakehyksen kulmakivenä on oltava vahvat kansalliset finanssipoliittiset säännöt, jotka ovat unionin finanssipoliittisten tavoitteiden mukaisia. Vahvoihin finanssipoliittisiin sääntöihin olisi sisällytettävä hyvin täsmennetyt tavoitemääritelmät sekä mekanismit tehokasta ja oikein ajoitettua seurantaa varten. Lisäksi toimintapolitiikasta saatu kokemus on osoittanut, että sääntöjen noudattamatta jättämiseen on liitettävä seuraamuksia, joiden ei välttämättä tarvitse verottaa muuta kuin mainetta, jotta numeeriset säännöt toimisivat tehokkaasti.”

”(12)

Kun otetaan huomioon, että jäsenvaltioiden sääntöperusteiset julkisen talouden kehykset edistävät todistetusti tehokkaasti budjettikuria, julkista taloutta koskevan lujitetun unionin valvontakehyksen kulmakivenä on oltava vahvat kansalliset finanssipoliittiset säännöt, jotka ovat unionin finanssipoliittisten tavoitteiden mukaisia. Vahvoihin finanssipoliittisiin sääntöihin olisi sisällytettävä hyvin täsmennetyt tavoitemääritelmät sekä mekanismit tehokasta ja oikein ajoitettua seurantaa varten. Lisäksi toimintapolitiikasta saatu kokemus on osoittanut, että sääntöjen noudattamatta jättämiseen on liitettävä seuraamuksia, , jotta numeeriset finanssipoliittiset säännöt toimisivat tehokkaasti, ja niihin pitäisi sisältyä maineen verottaminen, poliittiset kustannukset ja rahoituskustannukset. Otetun lisävelan oikea-aikainen takaisinmaksu on normaali seuraamus.”

Perustelu

Julkisen talouden kehyksen uskottavuus lisääntyy, jos ehdotetussa direktiivissä ja siten kansallisessa lainsäädännössä yksilöidään nimenomaiset seuraukset sääntöjen noudattamatta jättämisestä, mukaan lukien sekä muut kuin rahoituskustannukset että rahoitus kustannukset. Velvollisuus maksaa oikea-aikaisesti takaisin velka, jota on otettu julkisen talouden kehyksen antamien myönnytysten lisäksi, on vahva keino estää sääntöjen rikkominen.

Muutos 4

Ehdotetun direktiivin johdanto-osan uusi 12 a perustelukappale

Ei tekstiä

”(12a)

Niiden erityistilanteita, joissa sallitaan tilapäinen numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen noudattamatta jättäminen, pitäisi olla vain vähän. Sääntöjen noudattamatta jättämisen vaikutusta julkiseen talouteen ja siitä seuraavaa vastuuta koskevien tiukkojen edellytysten pitäisi täyttyä. Lisävelan takaisinmaksu pitäisi varmistaa asianmukaisen ajanjakson kuluessa.”

Perustelu

Samalla kun nimenomaisia seuraamuksia sääntöjen noudattamatta jättämisestä pidetään välttämättöminä tehokkuuden varmistamiseksi, erityistilanteita, joissa tilapäinen numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen noudattamatta jättäminen sallitaan, pitäisi olla vain vähän, sillä tällä tavoin vahvistetaan sääntöjen noudattamatta jättämisen seurausten yleistä soveltamista. Ehdotetussa johdanto-osan uudessa perustelukappaleessa vahvistetaan ehdotetun direktiivin 6 artiklan d kohdassa säädetyn poikkeuksen rajoituksia. Poikkeusten pitäisi täyttää tiukat edellytykset, ja takaisinmaksun pitää olla poikkeuksen edellytyksenä.

Muutos 5

Ehdotetun direktiivin johdanto-osan 13 perustelukappale

”(13)

Jäsenvaltioiden olisi vältettävä myötäsyklistä finanssipolitiikkaa, ja julkista taloutta olisi pyrittävä vakauttamaan enemmän hyvinä aikoina. Hyvin täsmennetyt numeeriset finanssipoliittiset säännöt edistävät näitä tavoitteita. Näihin numeerisiin finanssipoliittisiin sääntöihin pitäisi sisältyä tavoite vahvistaa julkisten menojen valvontaa ja tarjota valtiovarainministeriöille keinot rajoittaa menoja alijäämien pitämiseksi valvonnassa.”

Perustelu

Numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen käyttöönoton tarkoitus eli julkisten menojen valvonnan vahvistaminen pitäisi selventää itse säännöissä, ja valtiovarainministeriöille pitäisi antaa asianmukaiset keinot.

Muutos 6

Ehdotetun direktiivin johdanto-osan 18 perustelukappale

”(18)

Jotta julkisen talouden kehyksillä edistettäisiin tehokkaasti budjettikuria ja julkisen talouden kestävyyttä, niiden olisi katettava julkinen talous laajalti. Tästä syystä sellaisten talousarvion ulkopuolisten rahastojen ja elinten toiminnasta, joilla on todennäköisesti viipymätön tai keskipitkän aikavälin vaikutus jäsenvaltioiden julkisen talouden rahoitusasemaan, pitäisi raportoida avoimesti. Keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksissä pitäisi käsitellä nimenomaisesti niiden odotettua tai potentiaalista vaikutusta julkisyhteisöjen talousarvion tasapainoon ja velkaan.”

Perustelu

Ehdotetulla muutoksella vahvistetaan tehokkuutta, kun luodaan yhteys keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehykseen ja vahvistetaan laitosten tehokkaampaa valvontaa yli julkisyhteisöjen sektorin, jolla pääomanlisäykset saattavat olla välttämättömiä.

Muutos 7

Ehdotetun direktiivin johdanto-osan uusi 18 a perustelukappale

Ei tekstiä

”(18a)

Direktiivin tarkoitus ja ominaisuudet edellyttävät kansallista täytäntöönpanoa, joka on mahdollisimman lähellä direktiivin sanamuotoa. Vaikka tämä koskee kaikkia jäsenvaltioita, se koskee erityisesti jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro [otetaan huomioon – – tehty euroryhmän sopimus – – [että kaikki jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, ryhtyvät kansalliseen täytäntöönpanoon tämän linjauksen mukaisesti]].”

Perustelu

Se, että sitoudutaan direktiivin täytäntöönpanoon, joka on tarkasti direktiivin mukainen erityisesti euroalueen jäsenvaltioiden osalta, tekee direktiivistä tehokkaamman.

Muutos 8

Ehdotetun direktiivin johdanto-osan uusi 18 b perustelukappale

Ei tekstiä.

”(18b)

Jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, on pantava muut tunnusmerkit täytäntöön kansallisissa julkisen talouden kehyksissään tähän direktiiviin kaikkien jäsenvaltioiden osalta sisältyvien tunnusmerkkien lisäksi. Jaksossa, jossa on erityissäännöksiä niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö on euro, vahvistetaan nämä kaksi tunnusmerkkiä: ensimmäinen on riippumattomien finanssipoliittisten neuvostojen perustaminen hoitamaan valvonta-, analysointi-, arviointi- ja ennustetehtäviä riippumattomasti, ja toinen on ylhäältä alas etenevien talousarviomenettelyjen soveltaminen. Ensin mainitun tunnusmerkin pitäisi olla pakollinen, ja jäsenvaltioiden pitäisi antaa asianmukaista huomiota jälkimmäisille. Jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro, voivat vapaaehtoisesti sisällyttää useampia näistä ylimääräisistä tunnusmerkeistä tai ne kaikki kansallisen julkisen talouden kehykseensä. Niiden pitäisi erityisesti harkita riippumattomien finanssipoliittisten neuvostojen sisällyttämistä näihin kehyksiin.”

Perustelu

Osatekijät, joita neuvosto on pitänyt toivottavina tästä asiasta toukokuussa 2010 esittämissään päätelmissä ja työryhmän kertomuksessa, pitäisi tehdä pakollisiksi euroalueen jäsenvaltioissa.

Muutos 9

Ehdotetun direktiivin 1 artikla

„Tässä direktiivissä vahvistetaan jäsenvaltioiden julkisen talouden kehysten ominaispiirteitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka ovat tarpeen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehokkuuden varmistamiseksi.“

”Tässä direktiivissä vahvistetaan jäsenvaltioiden julkisen talouden kehysten ominaispiirteitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, , jotta varmistettaisiin, että jäsenvaltiot noudattavat velvoitettaan välttää perustamissopimuksen 126 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu liiallinen alijäämä.”

Perustelu

Ehdotetussa direktiivissä ei pitäisi viitata nimenomaisesti liiallista alijäämä koskevaan menettelyyn vaan pikemminkin tarpeeseen välttää liialliset alijäämät, koska sen jälkeen kun direktiivi on pantu jäsenvaltioissa täytäntöön, siitä tulee keino vahvistaa sitä, että jäsenvaltiot noudattavat perussopimuksen 121 ja 126 artiklan mukaisia velvoitteitaan.

Muutos 10

Ehdotetun direktiivin 2 artiklan f kohta

”(f)	budjettimenettelyn osatekijöiden avoimuuden lisäämiseen pyrkivät arviointijärjestelyt, mukaan lukien finanssipolitiikan alalla toimivien riippumattomien kansallisten budjettivirastojen tai -instituutioiden toimivaltuudet;”

”(f)	budjettimenettelyn osatekijöiden avoimuuden lisäämiseen pyrkivät riippumatonta valvontaa, analysointia, arviointia ja hyväksymistä koskevat järjestelyt, mukaan lukien finanssipolitiikan alalla toimivien riippumattomien kansallisten budjettivirastojen tai -instituutioiden toimivaltuudet;”

Perustelu

Järjestelyjen ei pitäisi koskea ainoastaan arviointia vaan myös budjettimenettelyn valvontaa, analysointia ja hyväksymistä, ja niissä pitäisi varmistaa, että nämä toimenpiteet toteutetaan riippumattomasti.

Muutos 11

Ehdotetun direktiivin 3 artiklan 1 kohta

”1. Jäsenvaltioilla on oltava käytössään julkisen tilinpidon kansalliset järjestelmät, jotka laajalti ja johdonmukaisesti kattavat kaikki asetuksessa (EY) N:o 2223/96 (EKT 95) määritellyt julkisyhteisöjen alasektorit sekä sisältävät tiedot, joita tarvitaan EKT 95 -perusteisen tietoaineiston kokoamiseksi. Näiden julkisten tilinpitojärjestelmien on oltava sisäisen valvonnan ja tarkastuksen alaisia.”

”1. Jäsenvaltioilla on oltava EKT-siirto-ohjelmassa edellytettyjen vuosittaisten ja neljännesvuosittaisten EKT-perusteisten julkisyhteisöjä koskevien tietojen oikea-aikaisen ja täsmällisen raportoinnin varmistamiseksi käytettävissään julkisen tilinpidon järjestelmät, joissa sovelletaan kansainvälisesti hyväksyttyjä julkisen sektorin kirjanpitostandardeja suoriteperusteisesti ja jotka laajalti ja johdonmukaisesti kattavat kaikki asetuksessa (EY) N:o 2223/96 (EKT 95) määritellyt julkisyhteisöjen alasektorit, . Näiden järjestelmien on oltava riippumattoman valvonnan ja tarkastuksen alaisia.”

Perustelu

Komissiolle raportoitavien julkisyhteisöjä koskevien tietojen oikea-aikaisuuden ja täsmällisyyden lisäämiseksi on toivottavaa, että jäsenvaltiot nopeuttavat julkisen talouden kirjanpitojärjestelmien täytäntöönpanoa julkishallinnon sektorin yksiköiden osalta, kun ne ilmoittavat tietoja suoriteperusteisesti kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin kirjanpitostandardien mukaisesti. Tämä mahdollistaisi näiden tietojen helpon muuntamisen EKT 95 -perusteisiksi kansallisiksi tileiksi. Julkisen talouden kirjanpitojärjestelmien pitäisi olla riippumattoman valvonnan ja tarkastuksen kohteena.

Muutos 12

Ehdotetun direktiivin 3 artiklan 2 kohta

”2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikista julkisyhteisöjen alasektoreista on oikeaan aikaan ja säännöllisesti julkisesti saatavilla julkista taloutta koskevat tiedot. Jäsenvaltioiden on etenkin julkaistava

(a)	julkista taloutta koskevat kassaperusteiset tiedot kuukausittain; tietojen on katettava julkishallinto ja kaikki sen alasektorit, ja ne on esitettävä ennen seuraavan kuun loppua;

(b)	yksityiskohtainen täsmäytystaulukko, josta ilmenee kassaperusteisten ja EKT 95 -perusteisten tietoaineistojen välisen siirtymän osatekijät.”

”

Perustelu

EKP on samaa mieltä siitä, että oikea-aikaisia julkista taloutta koskevia tietoja tarvitaan, ja puoltaa siksi neljännesvuosittaisten EKT-perusteisten julkisyhteisöjen tilien ilmoittamista koskevien määräaikojen aikaistamista uudessa EKT-siirto-ohjelmassa. Se, että kaikki jäsenvaltiot velvoitettaisiin ilmoittamaan ylimääräisiä kuukausittaisia kassatietoja ja yksityiskohtaisia täsmäytystaulukoita lisäisi perusteettomasti raportoinnista aiheutuvaa rasitetta erityisesti sen vuoksi, että kassatietojen ja EKT 95-perusteisten tietojen täsmäyttäminen ei ole yksinkertaista. Koska 3 artiklan 2 kohdassa ei yksilöidä julkista taloutta koskevien tietojen sisältöä eikä arvostussääntöjä, ylimääräinen raportoinnista koituva rasite on suhteeton Euroopan ohjausjärjestelmälle koituvaan lisäarvoon nähden, ja se saattaa jopa viedä resursseja Euroopan tilastojen laadun parantamiselta julkishallinnon sektorilla.

Muutos 13

Ehdotetun direktiivin 4 artiklan 1 kohta

”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen talouden suunnittelu perustuu realistisiin makrotalouden ja julkisen talouden ennusteisiin, joissa käytetään kaikkein ajantasaisimpia tietoja. Finanssipolitiikan suunnittelun on perustuttava makrotalouden ja finanssipolitiikan kaikkein todennäköisimpään skenaarioon tai varovaisempaan skenaarioon, jossa yksityiskohtaisesti osoitetaan poikkeamat makrotalouden ja finanssipolitiikan kaikkein todennäköisimmästä skenaariosta. Makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat ennusteet on laadittava ottaen tarvittaessa huomioon komission ennusteet. Erot makrotaloudessa ja finanssipolitiikassa valitun skenaarion ja komission ennusteen välillä on selitettävä.”

”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen talouden suunnittelu perustuu realistisiin makrotalouden ja julkisen talouden ennusteisiin, joissa käytetään kaikkein ajantasaisimpia tietoja. Finanssipolitiikan suunnittelun on perustuttava makrotalouden ja finanssipolitiikan kaikkein todennäköisimpään skenaarioon tai varovaisempaan skenaarioon, jossa yksityiskohtaisesti osoitetaan poikkeamat makrotalouden ja finanssipolitiikan kaikkein todennäköisimmästä skenaariosta. Makrotaloutta ja julkista taloutta koskevia ennusteita on verrattava komission ennusteisiin. Erot makrotaloudessa ja finanssipolitiikassa valitun skenaarion ja komission ennusteen välillä on selitettävä.”

Perustelu

Ehdotettu muutos vähentää epävarmuutta, joka koskee velvoitetta ottaa komission ennusteet huomioon.

Muutos 14

Ehdotetun direktiivin 4 artiklan 4 kohta

”4. Jäsenvaltioiden on säännöllisesti tarkastettava ja lisäksi jälkikäteen arvioitava finanssipolitiikan suunnittelussa käytetyt makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet. Tarkastuksen tulokset on julkistettava.”

Perustelu

Tilintarkastus pitäisi suorittaa riippumattomasti.

Muutos 15

Ehdotetun direktiivin 6 artikla

”Rajoittamatta perussopimuksen määräyksiä, jotka koskevat julkista taloutta koskevaa unionin valvontakehystä, numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen on sisällettävä seuraavat osatekijät:

(a)	tavoitemääritelmä ja sääntöjen soveltamisala;

(b)	sääntöjen noudattamisen tehokas ja oikea-aikainen seuranta, jota voivat esimerkiksi harjoittaa finanssipolitiikan alalla toimivat riippumattomat kansalliset budjettivirastot tai -instituutiot;

(c)	sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraukset;

(d)	poikkeuksen mahdollistavat lausekkeet, joissa esitetään vähäinen määrä sääntöjen väliaikaisen noudattamatta jättämisen mahdollistavia erityistilanteita.”

(a)	tavoitemääritelmä ja sääntöjen soveltamisala;

(b)	sääntöjen noudattamisen tehokas ja oikea-aikainen seuranta, jota voivat esimerkiksi harjoittaa finanssipolitiikan alalla toimivat riippumattomat kansalliset budjettivirastot tai -instituutiot;

(c)	sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraukset, jotka sisältävät selkeitä poliittisia ja taloudellisia kustannuksia sääntöjen noudattamatta jättämisestä vastaaville viranomaisille, joiden keskuudessa lisävelan oikea-aikaisesta takaisinmaksusta määrättiin;

(d)	mahdolliset poikkeuksen mahdollistavat lausekkeet, joissa esitetään vähäinen määrä sääntöjen väliaikaisen noudattamatta jättämisen mahdollistavia erityistilanteita.”

Perustelu

Finanssipolitiikan kehyksen uskottavuus lisääntyy, jos direktiivissä ja siten kansallisessa lainsäädännössä yksilöidään sääntöjen noudattamatta jättämisen nimenomaiset seuraukset, mukaan lukien sekä muut kuin taloudelliset että taloudelliset kustannukset. Poikkeuksen mahdollistavien lausekkeiden ei pitäisi olla vaatimuksena; jos niitä yksilöidään, niiden pitäisi olla laajuudeltaan ja kestoltaan rajattuja. Ylimääräisen velan takaisinmaksun pitäisi olla kaikkien muiden seurausten lisäksi pakollinen keino.

Muutos 16

Ehdotetun direktiivin 8 artiklan 2 kohdan a alakohta

”(a)	kattavat ja avoimet monivuotiset julkisen talouden tavoitteet, jotka koskevat julkisyhteisöjen alijäämää, velkaa ja muita mahdollisia julkisen talouden yleisindikaattoreita, varmistaen samalla, että tavoitteet ovat IV luvussa säädettyjen voimassa olevien finanssipoliittisten sääntöjen mukaisia,”

”(a)

kattavat ja avoimet monivuotiset julkisen talouden tavoitteet, jotka koskevat julkisyhteisöjen alijäämää, velkaa, menoja ja muita mahdollisia julkisen talouden yleisindikaattoreita, varmistaen samalla, että tavoitteet ovat IV luvussa säädettyjen voimassa olevien finanssipoliittisten sääntöjen mukaisia,”

Perustelu

Koska menokehitystä arvioidaan muutetun asetuksen (EU) N:o 1466/97 perusteella, menot pitäisi mainita nimenomaisesti kansallisen tason talousarviotavoitteena.

Muutos 17

Ehdotetun direktiivin 12 artiklan 1 kohta

”1. Numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen on katettava kaikki julkisyhteisöjen alasektorit.”

”1. On suunniteltava ja otettava käyttöön numeerisia finanssipoliittisia sääntöjä sen varmistamiseksi, että finanssipoliittiset tavoitteet kattavat kaikki julkisyhteisöjen alasektorit ja vastaavat vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia jäsenvaltioiden velvoitteita.”

Perustelu

Ehdotetussa muutoksessa selvennetään, että numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen pitäisi kattaa kaikki julkisyhteisöjen alasektorit ja että niiden pitäisi olla vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia.

Muutos 18

Uusi VI A luku ”Erityissäännökset, joita sovelletaan jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro”

Ehdotetun direktiivin uusi 13 b artikla

Ei tekstiä

”1. Jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, ottavat tämän direktiivin mukaisten velvoitteidensa lisäksi ja niitä rajoittamatta julkisen talouden kehyksissään käyttöön riippumattoman finanssipoliittisen neuvoston, jonka tehtävänä on tarjota riippumattomasti valvontaa, analysointia, arviointeja ja ennusteita kaikilla kotimaan finanssipolitiikan alueilla, jotka saattavat vaikuttaa siihen, miten jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, noudattavat perussopimuksen 121 ja 126 artiklan ja näiden artiklojen tai perussopimuksen 136 artiklan nojalla annetun lainsäädännön ja toteutettujen toimenpiteiden mukaisia velvoitteitaan.

Niiden pitäisi ottaa asianmukaisesti huomioon ylhäältä alas etenevän lähestymistavan soveltaminen, millä tarkoitetaan budjetoinnin lähestymistapaa, joka alkaa sopimuksella menojen kokonaistasosta, joka jaetaan sen jälkeen menoeriksi eri ministeriöille ja julkishallinnon yksiköille, ja tukee siten menorajoitusten noudattamista.

2. Jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro, voivat tämän direktiivin mukaisten velvoitteidensa lisäksi ja niitä rajoittamatta myös sisällyttää mitkä tahansa edellä mainituista tunnusmerkeistä tai ne kaikki vapaaehtoisesti talousarviokehyksiinsä, erityisesti riippumattomien finanssipoliittisten neuvostojen perustamisen.”

Perustelu

Kansallisia talousarviokehyksiä koskevien vähimmäisvaatimusten lisäksi ne osatekijät, joita on pidetty toivottavina 17.5.2010 esitetyissä neuvoston päätelmissä ja työryhmän kertomuksessa, pitäisi tehdä pakollisiksi euroalueen jäsenvaltioille, ja niissä pitäisi viitata nimenomaisesti siihen, että myös euroalueeseen kuulumattomat jäsenvaltiot voivat sisällyttää nämä toivottavat osatekijät talousarviokehyksiinsä.

Muutos 19

Ehdotetun direktiivin 14 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

”1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.”

”1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.”

Perustelu

Koska kansalliset menettelyt ESV:n hyväksymiseksi pitäisi saattaa päätökseen 1 päivään tammikuuta 2013 mennessä, myös tämä direktiivi pitäisi panna täytäntöön siihen mennessä.

Muutosehdotukset, jotka koskevat ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella

(KOM(2010) 524)

Komission ehdottama teksti

EKP:n ehdottamat muutokset (3)

Muutos 1

Johdanto-osan viides perustelukappale

”(5)

Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion seuraamuksilla olisi tarjottava jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, kannustimia varovaiseen finanssipolitiikkaan. Tällaisella politiikalla olisi varmistettava, ettei julkisten menojen kasvuvauhti tavallisesti ylitä bruttokansantuotteen (BKT) varovaista keskipitkän aikavälin kasvuvauhtia, jollei ylitystä korvata julkisten tulojen kasvattamisella tai tulojen harkinnanvaraisia alennuksia korvata menojen vähennyksillä.”

”(5)	Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion seuraamuksilla olisi tarjottava jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, kannustimia keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävän sopeuttamisuran noudattamiseen..”

Perustelu

Selvä viittaus keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävään sopeuttamisuraan on suositeltavampi kuin viittaus varovaiseen finanssipolitiikkaan.

Muutos 2

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 11 perustelukappale

”(11)

Olisi säädettävä neuvoston mahdollisuudesta vähentää tai peruuttaa jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sovellettavat seuraamukset asianomaisen jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä annetun komission ehdotuksen perusteella. Komission olisi kasvu- ja vakaussopimuksen korjaavassa osiossa myös voitava ehdottaa seuraamuksen suuruuden vähentämistä tai seuraamuksen peruuttamista poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden vuoksi.”

”

Perustelu

Kuten tämän lausunnon 10 kohdassa esitetään, EKP suosittaa näiden automaattisuutta koskevien rajoitusten poistamista.

Muutos 3

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 12 perustelukappale

”(12)

Koroton talletus olisi vapautettava, kun liiallinen alijäämä on korjattu, ja kyseisistä talletuksista kertynyt korko ja kerätyt sakot olisi jaettava niiden jäsenvaltioiden kesken, joiden rahayksikkö on euro, joilla ei ole liiallista alijäämää ja joihin ei myöskään sovelleta liiallista epätasapainoa koskevaa menettelyä.”

”(12)

Koroton talletus olisi vapautettava, kun liiallinen alijäämä on korjattu, ja kyseisistä talletuksista kertynyt korko ja kerätyt sakot olisi palautettava Euroopan vakauttamismekanismille..”

Perustelu

Ks. jäljempänä 7 artiklaa koskeva muutosehdotus.

Muutos 4

Ehdotetun asetuksen 3 artiklan 1 ja 4 kohta

”1.

Jos neuvosto antaa jäsenvaltiolle perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti suosituksen toteuttaa tarvittavat sopeutustoimenpiteet silloin, kun poikkeaminen asetuksen (EY) N:o 1466/97 6 artiklan 3 kohdassa säädetystä varovaisesta finanssipolitiikasta jatkuu tai on erityisen vakavaa, neuvosto määrää komission suosituksesta korollisen talletuksen tekemisestä. Päätös katsotaan neuvoston hyväksymäksi, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä sen hylkäämisestä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut sen. Neuvosto voi muuttaa ehdotusta perussopimuksen 293 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

[…]

4.	Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, komissio voi ehdottaa korollisen talletuksen pienentämistä tai sen peruuttamista, jos asianomainen jäsenvaltio osoittaa komissiolle perustellun pyynnön kymmenen päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun neuvoston suosituksen hyväksymisestä.”

”1.

Jos neuvosto antaa jäsenvaltiolle perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti suosituksen toteuttaa tarvittavat sopeutustoimenpiteet silloin, kun on havaittu merkittävä poikkeaminen asetuksen (EY) N:o 1466/97 6 artiklan 2 kohdassa säädetystä keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävästä sopeuttamisurasta, neuvosto määrää komission suosituksesta korollisen talletuksen tekemisestä. Päätös katsotaan neuvoston hyväksymäksi, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä sen hylkäämisestä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut sen. Neuvosto voi muuttaa ehdotusta perussopimuksen 293 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

[…]

”

Perustelu

EKP suosittaa abstraktien käsitteiden korvaamista selkeästi mitattavilla.

EKP suosittaa sellaisten ylimääräisten vaiheiden poistamista menettelystä, joissa tarkastellaan riittävien keskustelujen jälkeen jo toteutettuja toimenpiteitä, sillä ne vähentävät automaattisuutta.

Muutos 5

Ehdotetun asetuksen 4 artiklan 4 kohta

”4. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, komissio voi ehdottaa korottoman talletuksen pienentämistä tai sen peruuttamista poikkeuksellisen taloudellisen tilanteen vuoksi tai jos asianomainen jäsenvaltio osoittaa komissiolle perustellun pyynnön kymmenen päivän kuluessa perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen hyväksymisestä”

” ”

Perustelu

EKP suosittaa tämän kohdan poistamista, koska se vähentää automaattisuutta.

Muutos 6

Ehdotetun asetuksen 5 artiklan 4 kohta

”4. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, komissio voi ehdottaa sakon pienentämistä tai sen peruuttamista poikkeuksellisen taloudellisen tilanteen vuoksi tai jos asianomainen jäsenvaltio osoittaa komissiolle perustellun pyynnön kymmenen päivän kuluessa perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen hyväksymisestä.”

” ”

Perustelu

Ks. edellisen muutoksen perustelu.

Muutos 7

Ehdotetun asetuksen 7 artikla

”Komission 4 artiklan mukaisesti tehdyistä talletuksista saama korko ja 5 artiklan mukaisesti kerätyt sakot ovat perussopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne jaetaan niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, joilla ei ole perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesti vahvistettua liiallista alijäämää ja joihin ei sovelleta asetuksen (EU) N:o […/…] mukaista liiallista epätasapainoa koskevaa menettelyä, sen mukaan, mikä jäsenvaltioiden osuus on asianomaisten jäsenvaltioiden bruttokansantulosta (BKTL).”

Perustelu

Ks. asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta annettavaa neuvoston asetusta koskevan ehdotuksen muutosta 6 koskeva perustelu.

Muutosehdotukset, jotka koskevat ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella

(KOM(2010) 525)

Komission ehdottama teksti

EKP:n ehdottamat muutokset (4)

Muutos 1

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan uusi 6 a perustelukappale

Ei tekstiä

”(6a)

Pitäisi ottaa käyttöön seuraamusten asteikko, jonka mukaan neuvoston pitäisi määrätä korollisen talletuksen tekemisestä jo sillä perusteella, että neuvoston asettamaa määräaikaa ei ole noudatettu, ja määrätä sakko sen jälkeen, kun kahta määräaikaa on jätetty noudattamatta.”

Perustelu

Korollisen talletuksen tekemisestä määrääminen jäsenvaltion ensimmäisen merkityksellisen sääntöjen noudattamatta jättämisen jälkeen helpottaisi sakkojen määräämistä silloin, kun merkityksellisiä määräaikoja jätetään toistuvasti noudattamatta.

Muutos 2

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 12 perustelukappale

”(12)

Kerätyistä sakoista saatava tulo olisi jaettava niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro ja joihin ei sovelleta liiallista epätasapainoa koskevaa menettelyä ja joilla ei ole liiallista alijäämää.”

”(12)

Kerätyistä sakoista saatava tulo olisi palautettava Euroopan vakauttamismekanismille..”

Perustelu

Ks. asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta annettavaa neuvoston asetusta koskevan ehdotuksen muutosta 6 koskeva perustelu.

Muutos 3

Ehdotetun asetuksen 1 artiklan 1 kohta

”1. Tässä asetuksessa vahvistetaan sakkojärjestelmä makrotalouden epätasapainon tehokkaaksi korjaamiseksi euroalueella.”

”1. Tässä asetuksessa vahvistetaan seuraamusjärjestelmä makrotalouden epätasapainon tehokkaaksi korjaamiseksi euroalueella.”

Perustelu

Ehdotetussa asetuksessa pitäisi viitata seuraamusjärjestelmään, jotta se käsittäisi sakkojen lisäksi myös korolliset talletukset.

Muutos 4

Ehdotetun asetuksen 2 artikla

”Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o […/…] 2 artiklan määritelmiä.

Lisäksi sovelletaan seuraavaa määritelmää:

”poikkeuksellinen taloudellinen tilanne” tarkoittaa tilannetta, jossa viitearvon ylittävää julkisen talouden alijäämää pidetään perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97[5] mukaisesti poikkeuksellisena (5).

”Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o […/…] 2 artiklan määritelmiä.

Perustelu

Ks. ehdotetun asetuksen 3 artiklaa koskevaan muutokseen 5 liittyvät EKP:n esitykset ja perustelu. Kun otetaan huomioon 3 artiklaa koskevat ehdotetut muutokset, käsitettä ”poikkeuksellinen taloudellinen tilanne” ei ole tarpeen määritellä.

Muutos 5

Ehdotetun asetuksen 3 artikla

”1. Neuvosto määrää komission ehdotuksesta vuotuisen sakon, jos

(1)

asetuksen (EU) N:o […/…] 7 artiklan 2 kohdan ja 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti on asetettu kaksi peräkkäistä määräaikaa ja neuvosto katsoo tämän jälkeen mainitun asetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ettei asianomainen jäsenvaltio edelleenkään ole toteuttanut suositeltuja korjaavia toimia, tai jos

(2)	asetuksen (EU) N:o […/…] 8 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti on asetettu kaksi peräkkäistä määräaikaa ja neuvosto katsoo tämän jälkeen mainitun asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että asianomainen jäsenvaltio on uudelleen esittänyt riittämättömän korjaussuunnitelman.

Ehdotus katsotaan neuvoston hyväksymäksi, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä sen hylkäämisestä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut ehdotuksen. Neuvosto voi muuttaa ehdotusta perussopimuksen 293 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Komission ehdottama vuotuinen sakko on 0,1 prosenttia suhteessa asianomaisen jäsenvaltion edellisvuoden BKT:hen.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, komissio voi ehdottaa sakon pienentämistä tai sen peruuttamista poikkeuksellisen taloudellisen tilanteen vuoksi tai jos asianomainen jäsenvaltio osoittaa komissiolle perustellun pyynnön kymmenen päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitettujen neuvoston päätelmien hyväksymisestä.

4. Jos jäsenvaltio on maksanut vuotuisen sakon tiettynä kalenterivuonna ja neuvosto katsoo sen jälkeen asetuksen (EU) N:o […/…] 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltio on toteuttanut suositellut korjaavat toimet kyseisen vuoden aikana, kyseiseltä vuodelta maksettu sakko palautetaan jäsenvaltiolle suhteessa kuluneeseen aikaan.”

”1. Neuvosto määrää komission ehdotuksesta korollisen talletuksen tekemisestä, jos

(1)	asetuksen (EU) N:o […/…] 7 artiklan 2 kohdan tai 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti on asetettu määräaika ja neuvosto katsoo tämän jälkeen mainitun asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ettei asianomainen jäsenvaltio edelleenkään ole toteuttanut suositeltuja korjaavia toimia, tai jos

(2)	asetuksen (EU) N:o […/…] 8 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti on asetettu määräaika ja neuvosto katsoo tämän jälkeen mainitun asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että asianomainen jäsenvaltio on uudelleen esittänyt riittämättömän korjaussuunnitelman.

2. Komission ehdottama korollinen talletus on 0,2 prosenttia suhteessa asianomaisen jäsenvaltion edellisvuoden BKT:hen.

4. Jos jäsenvaltio on tehnyt korollisen talletuksen tiettynä kalenterivuonna ja neuvosto katsoo sen jälkeen asetuksen (EU) N:o […/…] 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltio on toteuttanut suositellut korjaavat toimet kyseisen vuoden aikana, kyseiseltä vuodelta maksettu talletus kertyneine korkoineen palautetaan jäsenvaltiolle .

5. Neuvosto määrää vuotuisen sakon komission ehdotuksesta, jos

(1)

asetuksen (EU) N:o […/…] 7 artiklan 2 kohdan tai 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti on asetettu kaksi peräkkäistä määräaikaa ja neuvosto katsoo tämän jälkeen mainitun asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ettei asianomainen jäsenvaltio edelleenkään ole toteuttanut suositeltuja korjaavia toimia, tai jos

(2)	asetuksen (EU) N:o […/…] 8 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti on asetettu kaksi peräkkäistä määräaika ja neuvosto katsoo tämän jälkeen mainitun asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että asianomainen jäsenvaltio on uudelleen esittänyt riittämättömän korjaussuunnitelman.

6. Jos jäsenvaltio on maksanut vuotuisen sakon tiettynä kalenterivuonna ja neuvosto katsoo sen jälkeen asetuksen (EU) N:o […/…] 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltio on toteuttanut suositellut korjaavat toimet kyseisen vuoden aikana, kyseiseltä vuodelta maksettu sakko palautetaan jäsenvaltiolle suhteessa kuluneeseen aikaan.

7. Vuotuinen sakko on 0,2 prosenttia suhteessa asianomaisen jäsenvaltion edellisvuoden BKT:hen.”

Perustelu

EKP suosittaa, että yhden määräajan noudattamatta jättäminen riittäisi talletuksen tekemisestä määräämiseen, sillä se mahdollistaisi seuraamusjärjestelmän laajemman asteikon, koska sakkoja voitaisiin tämän jälkeen määrätä sääntöjen toistuvan noudattamatta jättämisen perusteella. Lisäksi EKP ehdottaa sellaisten muutosvaiheiden poistamista, jotka pidentävät menettelyn kestoa ja vähentävät automaattisuutta.

Muutos 6

Ehdotetun asetuksen 4 artikla

”Tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti kerätyt sakot ovat perussopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne jaetaan niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro ja joita ei koske asetuksen (EU) N:o […/…] mukainen liiallista epätasapainoa koskeva menettely ja joilla ei myöskään ole perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesti vahvistettua liiallista alijäämää, sen mukaan, mikä niiden osuus on asianomaisten jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta (BKTL).”

”Tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti kerätyt sakot ovat perussopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne palautetaan Euroopan vakauttamismekanismille.”

Perustelu

Ks. asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta annettavaa neuvoston asetusta koskevan ehdotuksen muutosta 6 koskeva perustelu.

Muutosehdotukset, jotka koskevat ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta

(KOM(2010) 526)

Komission ehdottama teksti

EKP:n ehdottamat muutokset (7)

Muutos 1

Johdanto-osan seitsemäs perustelukappale

”(7)	Velvoite saavuttaa julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite ja pysyä siinä on saatava toimimaan käytännössä esittämällä varovaisen finanssipolitiikan periaatteet.”

Perustelu

EKP:n mielestä varovaisen finanssipolitiikan käsitteen käyttäminen ei ole tarpeen.

Muutos 2

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan yhdeksäs perustelukappale

”(9)

Varovainen finanssipolitiikka merkitsee, ettei julkisten menojen kasvuvauhti tavallisesti ylitä bruttokansantuotteen varovaista keskipitkän aikavälin kasvuvauhtia, että tätä suurempi kasvu korvataan julkisten tulojen harkinnanvaraisilla kasvattamisella ja että tulojen harkinnanvaraiset alennukset korvataan menojen vähennyksillä.”

”(9)

Riittävää edistystä kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta pitäisi arvioida sellaisen kokonaisarvioinnin perusteella, jonka viitekohtana on rakenteellinen tasapaino ja joka sisältää menoja koskevan selvityksen ilman harkinnanvaraisia tulopuolen toimenpiteitä. Tässä yhteydessä, ja kunnes keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan, julkisten menojen kasvuvauhdin ei pitäisi tavallisesti ylittää bruttokansantuotteen keskipitkän aikavälin potentiaalista kasvuvauhtia, kun puolestaan tätä suurempi menojen kasvu pitäisi korvata julkisten tulojen harkinnanvaraisilla kasvattamisella ja tulojen harkinnanvaraiset alennukset pitäisi korvata menojen vähennyksillä. Ennustettu BKT:n keskipitkän aikavälin potentiaalinen kasvuvauhti pitäisi laskea komission käyttämän yleisen menetelmän mukaisesti. Kasvun rakenteen vaikutusta tulojen kasvuun pitäisi pitää keinona välttää tukeutuminen sellaiseen tulojen kasvuun, joka riippuu jäsenvaltion kasvun tietystä rakenteesta, joka saattaa muuttua.”

Perustelu

EKP suosittaa selkeiden kriteerien käyttämistä abstraktien käsitteiden sijasta. Kasvun rakenteella voi olla merkittävä vaikutus julkisyhteisöjen tulojen kasvuun, jota pitäisi pitää sääntönä.

Muutos 3

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 10 perustelukappale

”(10)

Varovaisesta finanssipolitiikasta voitaisiin poiketa väliaikaisesti talouden elpymisen helpottamiseksi, jos talous joutuu vakavaan yleiseen laskusuhdanteeseen.”

Perustelu

Kun otetaan julkisen talouden kestävyyden keskeinen merkitys huomioon, EKP suosittaa tämän avoimen poikkeuksen mahdollistavan lausekkeen poistamista.

Muutos 4

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 11 perustelukappale

”(11)

Jos varovaisesta finanssipolitiikasta poiketaan merkittävästi, asianomaiselle jäsenvaltiolle olisi annettava varoitus, ja jos merkittävä poikkeama jatkuu tai on erityisen vakava, asianomaiselle jäsenvaltiolle olisi annettava suositus tarvittavien korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi.”

”(11)

Jos keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävästä sopeuttamisurasta poiketaan merkittävästi, komissio voi pyytää jäsenvaltiolta lisäselvitystä ja asianomaiselle jäsenvaltiolle olisi annettava varoitus, ja , asianomaiselle jäsenvaltiolle olisi annettava neuvoston suositus, jossa asetetaan määräaika tarvittavien korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Asianomaisen jäsenvaltion pitäisi ilmoittaa toteutetuista toimista neuvostolle. Jos kyseinen jäsenvaltio ei ryhdy asianmukaisiin toimiin neuvoston asettamassa määräajassa, neuvoston pitäisi antaa suositus ja ilmoittaa asiasta Eurooppa-neuvostolle.”

Perustelu

Ehdotetussa muutoksessa tarkoitettu raportointi lisäisi painetta niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka eivät noudata sääntöjä.

Muutos 5

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan uusi 11 a perustelukappale

Ei tekstiä

”(11a)

Pitäisi perustaa neuvoa-antava elin, joka koostuu henkilöistä, joilla on tunnustettu pätevyys talous- ja finanssipoliittisissa kysymyksissä, ja joka esittää vuosittain unionin toimielimille riippumattoman kertomuksen siitä, miten komissio ja neuvosto ovat täyttäneet perussopimuksen 121 ja 126 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaiset velvoitteensa [asetuksen (EY) N:o 1467/97 ja seuraavien asetusten mukaiset velvoitteensa: asetus (EU) N:o […/…] julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella; asetus (EU) N:o […/…] täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella; asetus (EU) N:o […/…] makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta]. Jos tämän elimen resurssit sen mahdollistavat ja komissio, neuvosto tai Eurooppa-neuvosto tätä pyytää, tämän elimen pitäisi myös esittää selvitys tietyistä taloudellisista tai julkisen talouden kysymyksistä. Tämä elin ei saisi loukata komission toimivaltaa. Neuvoa-antavan elimen jäsenten pitäisi olla täysin riippumattomia.”

Perustelu

EKP:n mielestä neuvoa-antava elin edistäisi sitä, että neuvosto ja komissio täyttävät perustamissopimuksen ja komission ehdotuksissa käsiteltyjen menettelyjen mukaiset velvoitteensa. Se pitäisi perustaa tällä asetuksella, ja muissa komission ehdotuksissa käsitellyissä asetuksissa pitäisi viitata siihen. Eurooppa-neuvoston, neuvoston tai Euroopan komission pitäisi vaatia siltä erityistä selvitystä, tämän vaikuttamatta sen päätehtävään ja sen resurssien salliessa. Lisäksi pitäisi selventää, etteivät tämän elimen tehtävät loukkaa komission toimivaltaa.

Muutos 6

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 12 perustelukappale

”(12)

Jotta varmistettaisiin, että osallistuvat jäsenvaltiot noudattavat unionin luomaa finanssipolitiikan valvontakehystä, käyttöön olisi perussopimuksen 136 artiklan nojalla otettava erityinen täytäntöönpanon valvontamekanismi niitä tapauksia varten, joissa varovaisesta finanssipolitiikasta jatkuvasti poiketaan merkittävällä tavalla.”

”(12)

Jotta varmistettaisiin, että osallistuvat jäsenvaltiot noudattavat unionin luomaa finanssipolitiikan valvontakehystä, käyttöön olisi perussopimuksen 136 artiklan nojalla otettava erityinen täytäntöönpanon valvontamekanismi niitä tapauksia varten, joissa keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävästä sopeuttamisurasta jatkuvasti poiketaan merkittävällä tavalla.”

Perustelu

Selkeä viittaus merkittävään poikkeamaan keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävästä sopeuttamisurasta on parempi kuin laajempi varovaisen finanssipolitiikan käsite.

Muutos 7

Ehdotetun asetuksen 1 artiklan 2 kohdan c alakohta

(Asetuksen (EY) N:o 1466/97 3 artiklan 3 kohta)

”3. Edellä 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot julkistalouden rahoitusasemaa ja velkasuhdetta koskevista kehitysurista, julkisten menojen kasvusta, julkisten tulojen suunnitellusta kasvu-urasta politiikan säilyessä muuttumattomana, suunnitelluista tulopuolen harkinnanvaraisista toimenpiteistä ja keskeisistä taloutta koskevista oletuksista on ilmaistava vuositasolla, ja niiden on käsitettävä edellisen ja kuluvan vuoden lisäksi vähintään kolme seuraavaa vuotta.”

”3. Edellä 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot julkistalouden rahoitusasemaa ja velkasuhdetta koskevista kehitysurista, julkisten menojen kasvusta, julkisten tulojen suunnitellusta kasvu-urasta politiikan säilyessä muuttumattomana, suunnitelluista tulopuolen harkinnanvaraisista toimenpiteistä asianmukaisina numerotietoina ja keskeisistä taloutta koskevista oletuksista on ilmaistava vuositasolla, ja niiden on käsitettävä edellisen ja kuluvan vuoden lisäksi vähintään kolme seuraavaa vuotta.”

Perustelu

Tulopuolen harkinnanvaraisten toimenpiteiden osalta tarvitaan tiukempi numerotietoja koskeva vaatimus.

Muutos 8

Ehdotetun asetuksen 1 artiklan 4 kohta

(Asetuksen N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohta)

”1. […]

Arvioidessaan julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa neuvosto tutkii, pyrkiikö kyseinen jäsenvaltio parantamaan suhdannekorjattua rahoitusasemaansa, pois lukien kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet, vuosittain tavalla, joka on tarkoituksenmukainen julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, ja käyttämällä vertailuarvona 0,5:tä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos jäsenvaltiolla on paljon velkaa tai liiallinen makrotalouden epätasapaino taikka molemmat, neuvosto tutkii, onko suhdannekorjatun rahoitusaseman vuotuinen parannus, pois lukien kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet, yli 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Neuvosto ottaa huomioon, toteutetaanko sopeutustoimia enemmän taloudellisesti hyvinä aikoina, kun taas taloudellisesti huonoina aikoina sopeutustoimia voidaan puolestaan toteuttaa rajoitetummin.

[…]

Varovaista keskipitkän aikavälin kasvuvauhtia olisi arvioitava kymmenen vuoden aikajaksolla tehtyjen, säännöllisesti päivitettävien ennusteiden perusteella.

[…]

Neuvosto tutkii edelleen, helpottaako vakausohjelman sisältö kestävän lähentymisen saavuttamista euroalueella, talouspolitiikan kiinteämpää yhteensovittamista ja onko asianomaisen jäsenvaltion talouspolitiikka jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaista.

Jos talous joutuu vakavaan yleiseen laskusuhdanteeseen, jäsenvaltioiden voidaan sallia tilapäisesti poiketa neljännessä alakohdassa tarkoitetun varovaisen finanssipolitiikan mukaiselta sopeuttamisuralta.”

”1. […]

Arvioidessaan julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa neuvosto tutkii, pyrkiikö kyseinen jäsenvaltio parantamaan suhdannekorjattua rahoitusasemaansa, pois lukien kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet, vuosittain tavalla, joka on tarkoituksenmukainen julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, ja käyttämällä vertailuarvona 0,5:tä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos i) jäsenvaltion julkistalouden velan taso ylittää 60% BKT:n viitearvosta, ii) jäsenvaltion julkisen talouden kestävyydelle aiheutuu merkittäviä riskejä, iii) jäsenvaltiolla on liiallinen makrotalouden epätasapaino , tai jos jäsenvaltiota koskee useampi kuin yksi näistä, neuvosto tutkii, onko suhdannekorjatun rahoitusaseman vuotuinen parannus, pois lukien kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet, merkittävästi yli 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Neuvosto ottaa huomioon, toteutetaanko sopeutustoimia enemmän taloudellisesti hyvinä aikoina, kun taas taloudellisesti huonoina aikoina sopeutustoimia voidaan puolestaan toteuttaa rajoitetummin. Kasvun rakenteen vaikutus tulojen kasvuun otetaan huomioon.

[…]

BKT:n potentiaalista keskipitkän aikavälin viitekasvuvauhtia olisi arvioitava kymmenen vuoden aikajaksolla tehtyjen, säännöllisesti päivitettävien ennusteiden perusteella.

[…]

Neuvosto tutkii edelleen, helpottaako vakausohjelman sisältö kestävän lähentymisen ylläpitämistä euroalueella, talouspolitiikan kiinteämpää yhteensovittamista ja onko asianomaisen jäsenvaltion talouspolitiikka jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaista.

”

Perustelu

Itsestään selvien teknisten huomautusten lisäksi mahdollisuus poiketa sopeuttamisuralta ”talouden vakavan yleisen laskusuhdanteen perusteella” tarkoittaa, että sopeuttamisura, joka perustuu jo abstraktiin käsitteeseen ”varovainen finanssipolitiikka”, edellyttäisi vielä poikkeuksen mahdollistavaa lauseketta, joka vaarantaisi julkisen talouden kestävyyden.

Muutos 9

Ehdotetun asetuksen 1 artiklan 5 kohta

(Asetuksen (EY) N:o 1466/97 6 artiklan 2 ja 3 kohta)

”2. Jos tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetusta varovaisesta finanssipolitiikasta poiketaan merkittävästi, komissio voi liiallisen alijäämän syntymisen estämiseksi antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle varoituksen perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Varovaisesta finanssipolitiikasta poikkeaminen katsotaan merkittäväksi, jos seuraavat edellytykset ovat olemassa: varovaisen finanssipolitiikan mukainen menojen kasvu ylittyy, eikä sitä korvata tuloja lisäävillä harkinnanvaraisilla toimenpiteillä; tai tuloja pienentäviä harkinnanvaraisia toimenpiteitä ei korvata menoja alentamalla; ja poikkeaman kokonaisvaikutus julkistalouden rahoitusasemaan on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen yhden vuoden aikana tai vähintään 0,25 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen kahden peräkkäisen vuoden aikana.

[…]

3. Jos merkittävä poikkeama varovaisesta finanssipolitiikasta jatkuu tai on erityisen vakava, neuvosto antaa komission suosituksesta asianomaiselle jäsenvaltiolle suosituksen tarvittavien sopeuttamistoimien toteuttamiseksi. Komission ehdotuksesta neuvosto julkistaa suosituksen.”

[6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan järjestys vaihdettu]

”2. Havaittu keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävästä sopeuttamisurasta poikkeaminen katsotaan merkittäväksi, jos seuraavat edellytykset ovat olemassa: (a) rakenteellisen tasapainon vuotuinen parannus ei täytä 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vaatimusta tai (b) menojen kasvu on BKT:n potentiaalista keskipitkän aikavälin viitekasvua nopeampaa eikä sitä korvata tuloja lisäävillä harkinnanvaraisilla toimenpiteillä; tai tuloja pienentäviä harkinnanvaraisia toimenpiteitä ei korvata menoja alentamalla; ja poikkeaman negatiivinen kokonaisvaikutus julkistalouden rahoitusasemaan on vähintään 0,25 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen yhden vuoden aikana . Kasvun rakenteen vaikutus tulojen kasvuun otetaan huomioon.

Jos tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetusta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävästä sopeuttamisurasta havaitaan poikettavan merkittävästi, komissio voi vaatia kyseiseltä jäsenvaltiolta ylimääräistä raportointia ja antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle varoituksen perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Neuvosto antaa yhden kuukauden kuluessa komission varoituksen antamispäivästä strategisista toimenpiteistä suosituksen, jossa asetetaan määräaika poikkeaman käsittelemiseksi komission suosituksen perusteella perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Asianomainen jäsenvaltio ilmoittaa neuvoston perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa suosituksessa vahvistamassa määräajassa neuvostolle toimista, joita se on toteuttanut vastauksena kyseiseen suositukseen.

Jos asianomainen jäsenvaltio laiminlyö toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä viiden kuukauden kuluessa päivästä, jona neuvosto antoi suosituksen perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan nojalla, neuvosto antaa välittömästi suosituksen perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan nojalla annetun komission suosituksen perusteella ja ilmoittaa asiasta Eurooppa-neuvostolle. Sen jälkeen kun viimeksi mainittu neuvoston suositus on annettu, komissio voi suorittaa valvontakäynnin yhdessä EKP:n kanssa, jos se pitää sitä asianmukaisena. Komissio ilmoittaa neuvostolle käynnin tuloksesta ja voi päättää julkistaa siinä tehdyt toteamukset.

Viiden kuukauden määräaikaa lyhennetään kolmeen kuukauteen, jos komissio katsoo tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa neuvostolle antamassaan suosituksessa, että tilanne on erityisen vakava ja edellyttää välittömiä toimia.

[…]

”

Perustelu

Menettelyä pitäisi uudistaa ja ottaa käyttöön uusia vaiheita, jotta menettelystä tehtäisiin tehokkaampi ja siihen lisättäisiin mahdollisuus tehdä valvontakäyntejä.

Muutos 10

Ehdotetun asetuksen 1 artiklan 8 kohta

(Asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 1 kohta)

”1. […]

Arvioidessaan julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa, neuvosto ottaa huomioon, toteutetaanko sopeutustoimia enemmän taloudellisesti hyvinä aikoina, kun taas sopeutustoimia voidaan toteuttaa rajoitetummin taloudellisesti huonoina aikoina. Jos jäsenvaltiolla on paljon velkaa tai liiallinen makrotalouden epätasapaino taikka molemmat, neuvosto tutkii, onko suhdannekorjatun rahoitusaseman vuotuinen parannus, pois lukien kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet, yli 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. ERM2-valuuttakurssimekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden osalta neuvosto tutkii, pyrkiikö kyseinen jäsenvaltio suhdannekorjatun rahoitusasemansa tarkoituksenmukaiseen vuotuiseen parannukseen, kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet pois lukien, saavuttaakseen julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteensa, käyttämällä vertailuarvona 0,5:tä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen

[…]

Varovaista keskipitkän aikavälin kasvuvauhtia olisi arvioitava kymmenen vuoden aikajaksolla tehtyjen, säännöllisesti päivitettävien ennusteiden perusteella.

[…]

Neuvosto tutkii edelleen, helpottaako lähentymisohjelman sisältö talouspolitiikan kiinteämpää yhteensovittamista ja onko asianomaisen jäsenvaltion talouspolitiikka jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaista. ERM2-valuuttakurssimekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden osalta neuvosto tutkii, varmistaako lähentymisohjelman sisältö joustavan osallistumisen valuuttakurssimekanismiin.

”1. […]

Arvioidessaan julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa, neuvosto ottaa huomioon, toteutetaanko sopeutustoimia enemmän taloudellisesti hyvinä aikoina, kun taas sopeutustoimia voidaan toteuttaa rajoitetummin taloudellisesti huonoina aikoina. Jos jäsenvaltion julkistalouden velan taso ylittää 60% BKT:n viitearvosta tai julkisen talouden kestävyydelle aiheutuu merkittäviä riskejäneuvosto tutkii, onko suhdannekorjatun rahoitusaseman vuotuinen parannus, pois lukien kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet, merkittävästi yli 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. ERM2-valuuttakurssimekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden osalta neuvosto tutkii, pyrkiikö kyseinen jäsenvaltio suhdannekorjatun rahoitusasemansa tarkoituksenmukaiseen vuotuiseen parannukseen, kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet pois lukien, saavuttaakseen julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteensa, käyttämällä vertailuarvona 0,5:tä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kasvun rakenteen vaikutus tulojen kasvuun pitäisi ottaa huomioon.

[…]

BKT:n potentiaalista keskipitkän aikavälin viitekasvuvauhtia olisi arvioitava kymmenen vuoden aikajaksolla tehtyjen, säännöllisesti päivitettävien ennusteiden perusteella.

[…]

Neuvosto tutkii edelleen, helpottaako lähentymisohjelman sisältö kestävän lähentymisen saavuttamista, talouspolitiikan kiinteämpää yhteensovittamista ja onko asianomaisen jäsenvaltion talouspolitiikka jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaista. ERM2-valuuttakurssimekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden osalta neuvosto tutkii, varmistaako lähentymisohjelman sisältö joustavan osallistumisen valuuttakurssimekanismiin.

”

Perustelu

Ks. tähän ehdotettuun asetukseen tehtäviä muutoksia koskevien edellisten ehdotusten perustelut.

Muutos 11

Ehdotetun asetuksen 1 artiklan 9 kohta

(Asetuksen (EY) N:o 1466/97 10 artiklan 2 kohta)

”2. […]

[…]

Poikkeama voidaan myös jättää ottamatta huomioon, jos talous joutuu vakavaan yleiseen laskusuhdanteeseen.”

”2. […]

Havaittu keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävästä sopeuttamisurasta poikkeaminen katsotaan merkittäväksi, jos seuraavat edellytykset ovat olemassa: (a) rakenteellisen tasapainon vuotuinen parannus ei täytä 9 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vaatimusta tai (b) menojen kasvu on BKT:n potentiaalista keskipitkän aikavälin viitekasvua nopeampaa eikä sitä korvata tuloja lisäävillä harkinnanvaraisilla toimenpiteillä; tai tuloja pienentäviä harkinnanvaraisia toimenpiteitä ei korvata menoja alentamalla; ja poikkeaman negatiivinen kokonaisvaikutus julkistalouden rahoitusasemaan on vähintään 0,25 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen yhden vuoden aikana . Kasvun rakenteen vaikutus tulojen kasvuun otetaan huomioon.

[…]

Jos tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetusta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävästä sopeuttamisurasta havaitaan poikettavan merkittävästi, komissio voi vaatia kyseiseltä jäsenvaltiolta ylimääräistä raportointia ja antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle varoituksen perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Jos asianomainen jäsenvaltio laiminlyö toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä viiden kuukauden kuluessa päivästä, jona neuvosto on antanut suosituksen perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan nojalla, neuvosto antaa välittömästi suosituksen perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan nojalla annetun komission suosituksen perusteella ja ilmoittaa asiasta Eurooppa-neuvostolle. Sen jälkeen kun viimeksi mainittu neuvoston suositus on annettu, komissio voi suorittaa valvontakäynnin yhdessä EKP:n kanssa, jos se pitää sitä asianmukaisena. Komissio ilmoittaa neuvostolle käynnin tuloksesta ja voi päättää julkistaa sen toteamukset.

Perustelu

Ehdotetussa muutoksessa selvennetään poikkeamaa ja vahvistetaan menettelyn vaiheet.

Muutos 12

Asetuksen (EY) N:o 1466/97 11 artikla – uusi 2 kohta

Ei tekstiä

”2. Perustetaan neuvoa-antava elin, joka koostuu henkilöistä, joilla on tunnustettu pätevyys talous- ja finanssipoliittisissa kysymyksissä.

Se esittää vuosittain unionin toimielimille osoitetun riippumattoman kertomuksen siitä, miten komissio ja neuvosto ovat täyttäneet perussopimuksen 121 ja 126 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaiset velvoitteensa [asetuksen (EY) N:o 1467/97 nojalla ja seuraavien asetusten nojalla: asetus (EU) N:o […/…] julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella; asetus (EU) N:o […/…] täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella; asetus (EU) N:o […/…] makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta].

Tämä elin esittää komission, neuvoston tai Eurooppa-neuvoston pyynnöstä myös selvityksen tietyistä taloudellisista tai julkisen talouden kysymyksistä. Tämän neuvoa-antavan elimen jäsenten pitäisi olla täysin riippumattomia tehtäviensä hoidossa.”

Perustelu

Ks. edellä muutoksen 5 perustelu ehdotetun uuden johdanto-osan 11a perustelukappaleen osalta.

Muutosehdotukset, jotka koskevat ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta

(KOM(2010) 527)

Komission ehdottama teksti

EKP:n ehdottamat muutokset (8)

Muutos 1

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan kolmas perustelukappale

”(3)

Jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen valvontaa olisi erityisesti laajennettava niin, että se kattaa muutakin kuin julkisen talouden, jotta ehkäistäisiin ennalta liiallista makrotalouden epätasapainoa ja autettaisiin asianomaisia jäsenvaltioita laatimaan korjaussuunnitelmat ennen kuin erot juurtuvat syvälle. Talouden valvontakehystä olisi laajennettava rinnakkain julkisen talouden valvonnan syventämisen kanssa.”

”(3)

Jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen valvontaa olisi erityisesti laajennettava niin, että se kattaa muutakin kuin julkisen talouden, jotta ehkäistäisiin ennalta liiallista makrotalouden epätasapainoa ja myös haavoittuvuutta ja autettaisiin asianomaisia jäsenvaltioita laatimaan korjaussuunnitelmat ennen kuin erot juurtuvat syvälle. Talouden valvontakehystä olisi laajennettava rinnakkain julkisen talouden valvonnan syventämisen kanssa.”

Perustelu

Tämän menettelyn ehkäisevyyttä lisättäisiin sisällyttämällä siihen ilmaisu ”haavoittuvuus” ilmaisun ”epätasapaino” lisäksi, koska tulee olemaan useita tilanteita, joissa tarvittaisiin järkevää makrotalouden ohjausta tämän menettelyn sisällä mutta jotka eivät täysin kuulu käsitteen ”epätasapaino” tämänhetkisen merkityksen piiriin.

Muutos 2

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan neljäs perustelukappale

”(4)	Tällaiseen epätasapainoon puuttumiseksi tarvitaan lainsäädännössä vahvistettua yksityiskohtaista menettelyä.”

”(4)	Tällaiseen epätasapainoon ja haavoittuvuuteen puuttumiseksi tarvitaan lainsäädännössä vahvistettua yksityiskohtaista menettelyä.”

Perustelu

Ks. muutoksen 1 perustelu.

Muutos 3

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan viides perustelukappale

”(5)	Perussopimuksen 121 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua monenvälistä valvontaa on tarkoituksenmukaista täydentää erityisillä säännöillä, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon havaitsemista, ennalta ehkäisemistä ja korjaamista.”

”(5)

Perussopimuksen 121 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua monenvälistä valvontaa on tarkoituksenmukaista täydentää erityisillä säännöillä, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon havaitsemista, ennalta ehkäisemistä ja korjaamista. Kyseessä on makrotalouden epätasapaino, jos jäsenvaltio kärsii esimerkiksi suurista vaihtotaseen vajeista, merkittävistä kilpailukyvyn menetyksistä, suurista ja epätavanomaisista varallisuushintojen nousuista, ulkoisen velkaantumisen taikka julkisen sektorin tai yksityisen sektorin velkaantumisen korkeasta tasosta tai merkittävästä heikkenemisestä tai sen huomattavasta riskistä. Kyseessä on makrotalouden haavoittuvuus, jos jäsenvaltio on tilanteessa, jonka talous- ja rahaliiton järkevä makrotalouden valvonta kohtuudella kattaisi.”

Perustelu

Ehdotetun johdanto-osan perustelukappaleen pitäisi auttaa selventämään niiden tilanteiden määritelmää, jotka menettelyn pitäisi kattaa.

Muutos 4

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan kuudes perustelukappale

”(6)	Tämän menettelyn olisi nojattava varoitusmekanismiin, jotta syntymässä oleva makrotalouden epätasapaino havaittaisiin varhaisessa vaiheessa. Menettelyn olisi perustuttava ohjeellisen ja avoimen tulostaulun käyttöön yhdistettynä talousteoreettiseen arviointiin.”

”(6)	Tämän menettelyn olisi nojattava varoitusmekanismiin, jotta syntymässä oleva makrotalouden epätasapaino ja haavoittuvuus havaittaisiin varhaisessa vaiheessa. Menettelyn olisi perustuttava ohjeellisen ja avoimen tulostaulun käyttöön yhdistettynä talousteoreettiseen arviointiin.”

Perustelu

Ks. muutoksen 1 perustelu.

Muutos 5

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan seitsemäs perustelukappale

”(7)

Tulostaulun olisi sisällettävä rajallinen määrä makrotalouden epätasapainon havaitsemiseen liittyviä talous- ja rahoitustilannetta kuvaavia indikaattoreita ja niitä vastaavat ohjeelliset kynnysarvot. Tulostaulun koostumus voi kehittyä ajan myötä muun muassa sen mukaan, miten makrotalouden vakauteen kohdistuvat uhkakuvat muuttuvat tai asianmukaisten tilastojen saatavuus paranee.”

”(7)

Tulostaulun olisi sisällettävä rajallinen määrä makrotalouden epätasapainon ja haavoittuvuuden havaitsemiseen liittyviä talous- ja rahoitustilannetta kuvaavia indikaattoreita ja niitä vastaavat ohjeelliset kynnysarvot. Tulostaulun koostumus voi kehittyä ajan myötä muun muassa sen mukaan, miten makrotalouden vakauteen kohdistuvat uhkakuvat muuttuvat tai asianmukaisten tilastojen saatavuus paranee. Indikaattorien tulostaulu pitäisi tehdä erikseen jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, ja jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, jotta kyettäisiin ottamaan rahaliiton erityispiirteet ja merkitykselliset taloudelliset seikat huomioon. Tällainen erittely saattaa olla tarpeen myös, jotta voidaan ottaa huomioon tapaukset, joissa kaikilla jäsenvaltioilla, joiden rahayksikkö on euro, on paremmat tai ajantasaisemmat tilastot.”

Perustelu

Johdanto-osan perustelukappaleissa pitäisi selventää euroalueen jäsenvaltioiden ja muiden kuin euroalueen jäsenvaltioiden välisiä eroja tämän menettelyn yhteydessä.

Muutos 6

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan kahdeksas perustelukappale

”(8)

Yhden tai useamman ohjeellisen kynnysarvon ylittyminen ei välttämättä merkitse sitä, että on syntymässä makrotalouden epätasapaino, sillä talouspoliittisessa päätöksenteossa olisi otettava huomioon makrotalouden eri muuttujien väliset kytkökset. Talousteoreettisessa arvioinnissa olisi varmistettava, että kaikki tiedot – riippumatta siitä, perustuvatko ne tulostauluun – otetaan huomioon ja sisällytetään kattavaan analyysiin.”

”(8)

Yhden tai useamman ohjeellisen kynnysarvon ylittyminen ei välttämättä merkitse sitä, että on syntymässä makrotalouden epätasapaino tai haavoittuvuutta, sillä talouspoliittisessa päätöksenteossa olisi otettava huomioon makrotalouden eri muuttujien väliset kytkökset. Talousteoreettisessa arvioinnissa olisi varmistettava, että kaikki tiedot – riippumatta siitä, perustuvatko ne tulostauluun – otetaan huomioon ja sisällytetään kattavaan analyysiin.”

Perustelu

Ks. muutoksen 1 perustelu.

Muutos 7

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan yhdeksäs perustelukappale

”(9)

Komissio tunnistaa monenvälisen valvontamenettelyn ja varoitusmekanismin avulla jäsenvaltiot, joita on tarkasteltava perusteellisesti. Perusteellisessa tarkastelussa olisi analysoitava yksityiskohtaisesti epätasapainon lähteitä ja haavoittuvuutta tarkastelun kohteena olevassa jäsenvaltiossa. Siihen pitäisi sisältyä komission valvontakäynti asianomaiseen jäsenvaltioon yhdessä EKP:n kanssa, jos se pitää sitä asianmukaisena, kun nämä käynnit koskevat jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, tai valuuttakurssimekanismiin (ERM II) osallistuvia jäsenvaltioita. Tarkastelusta olisi keskusteltava neuvostossa ja niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, muodostamassa euroryhmässä.”

Perustelu

Koska valvontakäynnit jäsenvaltioissa ovat tärkeitä, ne pitäisi mainita jo johdanto-osan perustelukappaleissa.

Muutos 8

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 10 perustelukappale

”(10)

Haitallisen makrotalouden epätasapainon seurannassa ja korjaamisessa noudatettava menettely, jossa on sekä ennalta ehkäiseviä että korjaavia osatekijöitä, edellyttää tehokkaampien valvontavälineiden kehittämistä monenvälisessä valvontamenettelyssä käytettyjen välineiden perusteella. Tähän voi sisältyä komission jäsenvaltioihin tekemien valvontakäyntien ja jäsenvaltioiden raportoinnin lisääminen, jos jäsenvaltio joutuu vakavaan epätasapainoon, mukaan lukien epätasapaino, joka vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan.”

”(10)

Haitallisen makrotalouden epätasapainon ja haavoittuvuuden seurannassa ja korjaamisessa noudatettava menettely, jossa on sekä ennalta ehkäiseviä että korjaavia osatekijöitä, edellyttää tehokkaampien valvontavälineiden kehittämistä monenvälisessä valvontamenettelyssä käytettyjen välineiden perusteella. Tähän pitäisi sisältyä komission jäsenvaltioihin yhdessä EKP:n kanssa tekemien valvontakäyntien lisääminen, jos se pitää sitä asianmukaisena, kun nämä käynnit koskevat jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, tai valuuttakurssimekanismiin (ERM II) osallistuvia jäsenvaltioita, ja jäsenvaltioiden raportoinnin lisääminen, jos jäsenvaltio joutuu vakavaan epätasapainoon tai se on haavoittuva, mukaan lukien epätasapaino, joka vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan, tai haavoittuvuus, joka voisi vaarantaa sen.”

Perustelu

Ehdotettu muutos kuvastaa komission tarvetta tehdä yhteistyötä EKP:n kanssa, jos se pitää sitä asianmukaisena.

Muutos 9

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 11 perustelukappale

”(11)

Epätasapainoa arvioitaessa olisi otettava huomioon sen vakavuus, se kuinka kestämättömänä sitä voidaan pitää ja sen mahdolliset kielteiset taloudelliset ja rahoitusmarkkinoiden heijastusvaikutukset muihin jäsenvaltioihin. Arvioinnissa olisi myös tarkasteltava asianomaisen jäsenvaltion taloudellista sopeutumiskykyä ja edistymistä tämän asetuksen mukaisesti annettujen aiempien suositusten ja osana monenvälistä valvontaa, erityisesti jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen yhteydessä, perussopimuksen 121 artiklan mukaisesti annettujen muiden suositusten noudattamisessa.”

”(11)

Epätasapainoa ja haavoittuvuutta arvioitaessa olisi otettava huomioon sen vakavuus, se kuinka kestämättömänä sitä voidaan pitää ja sen mahdolliset kielteiset taloudelliset ja rahoitusmarkkinoiden heijastusvaikutukset muihin jäsenvaltioihin. Epätasapainon ja haavoittuvuuden sekä tarvittavan sopeutuksen laajuuden vuoksi strategisen toiminnan tarve on erityisen suuri jäsenvaltioissa, joissa on jatkuvasti suuria vaihtotaseen alijäämiä ja merkittäviä kilpailukyvyn menetyksiä. Arvioinnissa olisi myös tarkasteltava asianomaisen jäsenvaltion taloudellista sopeutumiskykyä ja edistymistä tämän asetuksen mukaisesti annettujen aiempien suositusten ja osana monenvälistä valvontaa, erityisesti jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen yhteydessä, perussopimuksen 121 artiklan mukaisesti annettujen muiden suositusten noudattamisessa”

Perustelu

Johdanto-osan perustelukappaleissa pitäisi ilmoittaa menettelyn kohde ja niiden toimenpiteiden voimakkuus, joita edellytettäisiin menettelyn toteamusten yhteydessä.

Muutos 10

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 12 perustelukappale

”(12)

Jos havaitaan makrotalouden epätasapainon olemassaolo, kyseiselle jäsenvaltiolle olisi annettava suosituksia, joissa annetaan tarkoituksenmukaisia vastatoimia koskevaa ohjeistusta. Epätasapainoa koskevien kyseisen jäsenvaltion vastatoimien olisi oltava oikea-aikaisia, ja niihin olisi sisällyttävä kaikkia viranomaisten käytettävissä olevia poliittisia välineitä. Vastatoimet olisi räätälöitävä kyseisen jäsenvaltion erityisympäristöön ja -tilanteeseen, ja niiden olisi katettava tärkeimmät talouspolitiikan alat, joihin voivat sisältyä muun muassa finanssi- ja palkkapolitiikka, työmarkkinat, tuote- ja palvelumarkkinat sekä finanssialan sääntely.”

”(12)

Jos havaitaan makrotalouden epätasapainon tai haavoittuvuuden olemassaolo, kyseiselle jäsenvaltiolle olisi annettava suosituksia, joissa annetaan tarkoituksenmukaisia vastatoimia koskevaa ohjeistusta. Epätasapainoa tai haavoittuvuutta koskevien kyseisen jäsenvaltion vastatoimien olisi oltava oikea-aikaisia, ja niihin olisi sisällyttävä kaikkia viranomaisten käytettävissä olevia poliittisia välineitä. Vastatoimet olisi räätälöitävä kyseisen jäsenvaltion erityisympäristöön ja -tilanteeseen, ja niiden olisi katettava tärkeimmät talouspolitiikan alat, joihin voivat sisältyä muun muassa finanssi- ja palkkapolitiikka, työmarkkinat, tuote- ja palvelumarkkinat sekä finanssialan sääntely.”

Perustelu

Ks. muutoksen 1 perustelu.

Muutos 11

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan uusi 12 a perustelukappale

Ei tekstiä

”(12a)

Pitäisi varmistaa johdonmukaisuus kaikkiin niihin suosituksiin ja sitoumuksiin nähden, joita annetaan minkä tahansa muiden perussopimuksen 121, 126 tai 136 artiklassa säädettyjen menettelyjen yhteydessä. Tätä asetusta sovellettaessa pitäisi aina ottaa ERM II -sopimusten nojalla annetut sitoumukset asianmukaisella tavalla huomioon.”

Perustelu

On olennaisen tärkeää, että komission ehdotuksiin sisältyvät eri menettelyt pannaan täytäntöön johdonmukaisella, kohtuullisella ja yhdenmukaisella tavalla. Erityisesti makrotalouden valvontamenettelyn pitäisi olla muiden menettelyjen tulosten mukainen. Tässä menettelyssä pitäisi ottaa ERM II -järjestelyjen mukaiset sitoumukset asianmukaisesti huomioon. Erityisesti kaikkia ERM II -menettelyyn kuuluvia osatekijöitä koskee salassapitovelvollisuus, jotta suojeltaisiin menettelyn yhtenäisyyttä ja edistettäisiin yhteisymmärryksen saavuttamista, eivätkä ne siten voi olla valvontamenettelyn kohteena.

Muutos 12

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 13 perustelukappale

”(13)

Euroopan järjestelmäriskikomitean jäsenvaltioille tai unionille antamat varoitukset ja suositukset koskevat makrotalouteen ja rahoitusmarkkinoihin liittyviä riskejä. Myös niiden osalta voi olla perusteltua toteuttaa jatkotoimia epätasapainon ja haavoittuvuuden seurannan yhteydessä. Kun otetaan tällaiset varoitukset ja suositukset huomioon tätä asetusta sovellettaessa, Euroopan järjestelmäriskikomitean salassapitojärjestelyä pitäisi noudattaa tiukasti.”

Perustelu

Vaikka EJRK:n varoitusten ja suosituksen käytöllä tämän ehdotetun asetuksen yhteydessä ei tietenkään pitäisi kyseenalaistaa ERJK:n riippumattomuutta, on tärkeää korostaa, että tällainen käyttö on mahdollista vain sillä edellytyksellä, että ERJK:n salassapitojärjestelyä noudatetaan tiukasti. Tämä näkyy 5 artiklaa koskevan ehdotetun muutoksen (ks. muutos 20) sanamuodossa. ERJK antaa ”varoituksia”, eikä ”varhaisia varoituksia”.

Muutos 13

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 14 perustelukappale

”(14)

Jos saadaan viitteitä vakavasta epätasapainosta, mukaan lukien epätasapaino, joka vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan, olisi käynnistettävä liiallista epätasapainoa koskeva menettely, jonka yhteydessä voidaan antaa suosituksia jäsenvaltiolle, harjoittaa tiukempaa valvontaa ja seurantaa sekä turvautua mahdollisuuteen toteuttaa asetuksen (EU) N:o […/…] (9) mukaisia täytäntöönpanotoimia niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö on euro ja jotka jättävät korjaavat toimet toistuvasti toteuttamatta.

”(14)

Jos saadaan viitteitä vakavasta epätasapainosta tai haavoittuvuudesta, , jotka vaarantavat talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan, olisi käynnistettävä liiallista epätasapainoa koskeva menettely, jonka yhteydessä voidaan antaa suosituksia jäsenvaltiolle, harjoittaa tiukempaa valvontaa ja seurantaa sekä turvautua mahdollisuuteen toteuttaa asetuksen (EU) N:o […/…] (10) mukaisia täytäntöönpanotoimia niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö on euro ja jotka jättävät korjaavat toimet toistuvasti toteuttamatta.

Perustelu

Ks. muutosta 1 koskeva perustelu. Talous- ja rahaliiton vaarantaminen kuuluu jo epätasapainon määritelmään.

Muutos 14

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 16 perustelukappale

”(16)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tavoitetta eli makrotalouden epätasapainon havaitsemista ja ennalta ehkäisemistä koskevan kehyksen laatimista, sillä jäsenvaltioiden välillä on läheiset kaupalliset ja rahoitukselliset kytkökset ja kansallisella talouspolitiikalla on heijastusvaikutuksia koko unioniin ja euroalueeseen. Koska tämä tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,”

”(16)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tavoitetta eli makrotalouden epätasapainon ja haavoittuvuuden havaitsemista ja ennalta ehkäisemistä koskevan kehyksen laatimista, sillä jäsenvaltioiden välillä on läheiset kaupalliset ja rahoitukselliset kytkökset ja kansallisella talouspolitiikalla on heijastusvaikutuksia koko unioniin ja euroalueeseen. Koska tämä tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,”

Perustelu

Ks. muutoksen 1 perustelu

Muutos 15

Ehdotetun asetuksen 1 artikla

”Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon havaitsemista, ennalta ehkäisemistä ja korjaamista unionissa.”

”Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon ja haavoittuvuuden havaitsemista, ennalta ehkäisemistä ja korjaamista unionissa.”

Perustelu

Ks. muutoksen 1 perustelu

Muutos 16

Ehdotetun asetuksen 2 artikla

”Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

(a)	”epätasapaino” tarkoittaa makrotalouden kehitystä, joka vaikuttaa tai voi vaikuttaa kielteisesti jäsenvaltion talouden, talous- ja rahaliiton tai koko unionin moitteettomaan toimintaan;

(b)	”liiallinen epätasapaino” tarkoittaa vakavaa epätasapainoa, mukaan luettuna epätasapaino, joka vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan.”

”Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

(a)

”epätasapaino” tarkoittaa makrotalouden kehitystä, joka vaikuttaa tai voi vaikuttaa kielteisesti jäsenvaltion talouden, talous- ja rahaliiton tai koko unionin moitteettomaan toimintaan, koska syntyy esimerkiksi suuria vaihtotaseen alijäämiä, merkittäviä kilpailukyvyn menetyksiä tai varallisuuden hintakuplia, ulkoinen velkaantuminen taikka julkisen sektorin tai yksityisen sektorin velkaantuminen on korkealla tasolla tai heikkenee merkittävästi tai vallitsee huomattava riski siitä, että syntyy jokin näistä tilanteista.

(aa)	haavoittuvuus tarkoittaa mahdollisia jäsenvaltion vaikeita tilanteita, jotka talous- ja rahaliiton järkevä makrotalouden valvonta kohtuudella kattaisi.

(b)	”liiallinen epätasapaino” tarkoittaa epätasapainoa, , joka vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan.”

Perustelu

Menettelyn kattamien todellisten tilanteiden ottaminen mukaan tuo menettelyyn selkeyttä ja oikeusvarmuutta. Sen riskin, että mikä tahansa näistä tilanteista voi tulla esiin, pitäisi olla menettelyn käynnistävä tekijä.

Muutos 17

Ehdotetun asetuksen II luvun otsikko

Perustelu

Ks. muutoksen 1 perustelu

Muutos 18

Ehdotetun asetuksen 3 artikla

”1. Komissio laatii jäsenvaltioita kuultuaan ohjeellisen tulostaulun helpottamaan epätasapainon varhaista havaitsemista ja seurantaa.

2. Tulostaulu koostuu erilaisista jäsenvaltioita koskevista makrotaloutta ja rahoitusmarkkinoita kuvaavista indikaattoreista. Komissio voi vahvistaa indikaattoreihin sovellettavien kynnysarvojen ohjeelliset varoittavat ala- tai ylärajat. Jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, voidaan soveltaa erilaisia kynnysarvoja kuin muihin jäsenvaltioihin.

3. Luettelo tulostauluun sisällytettävistä indikaattoreista ja kynnysarvoista julkistetaan.

4. Komissio arvioi säännöllisesti tulostaulun tarkoituksenmukaisuutta, mukaan luettuina indikaattorien koostumus, vahvistetut kynnysarvot ja käytetyt menetelmät, ja mukauttaa sitä tarvittaessa säilyttääkseen sen kyvyn tai parantaakseen sen kykyä havaita syntymässä oleva epätasapaino ja seurata sen kehitystä. Sovellettuihin menetelmiin ja tulostaulun koostumukseen tehtävät muutokset julkistetaan.”

”1. Komissio laatii jäsenvaltioita kuultuaan ohjeellisen tulostaulun helpottamaan epätasapainon ja haavoittuvuuden varhaista havaitsemista ja seurantaa.

2. Tulostaulu koostuu erilaisista jäsenvaltioita koskevista makrotaloutta ja rahoitusmarkkinoita kuvaavista indikaattoreista. Komissio voi vahvistaa indikaattoreihin sovellettavien kynnysarvojen ohjeelliset varoittavat rajat. Jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, voidaan soveltaa erilaisia kynnysarvoja ja tulostauluun sisältyviä indikaattoreita kuin muihin jäsenvaltioihin.

3. Indikaattorit valitaan siten, että niissä näkyy jäsenvaltion lyhyen ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn ja velkaantuneisuuden tilanteen kehitys. Näitä yksityiskohtaisia tietoja koskevat indikaattorit, muiden indikaattoreiden sisällyttäminen niihin ja sovellettavat kynnysarvot vahvistetaan 1 kohdan mukaisesti. Luettelo tulostauluun sisällytettävistä indikaattoreista ja kynnysarvoista julkistetaan.

4. Komissio arvioi säännöllisesti tulostaulun tarkoituksenmukaisuutta, mukaan luettuina indikaattorien koostumus, vahvistetut kynnysarvot ja käytetyt menetelmät, ja mukauttaa sitä tarvittaessa säilyttääkseen sen kyvyn tai parantaakseen sen kykyä havaita syntymässä oleva epätasapaino ja haavoittuvuus ja seurata sen kehitystä. Sovellettuihin menetelmiin ja tulostaulun koostumukseen tehtävät muutokset julkistetaan.”

Perustelu

Tällä ehdotetulla muutoksella on kaksiosainen tavoite eli suuremman varmuuden ja joustavuuden saavuttaminen.

Muutos 19

Ehdotetun asetuksen 4 artiklan 2 ja 3 kohta

”2. Päivitetyn tulostaulun julkistamisen yhteydessä komissio antaa kertomuksen, joka sisältää indikaattorien kehitystä selkeyttävän talous- ja rahoitustilanteen arvioinnin ja jossa hyödynnetään tarvittaessa epätasapainon havaitsemiseen liittyviä muita talous- ja rahoitustilannetta kuvaavia indikaattoreita. Kertomuksessa myös todetaan, tarkoittaako kynnysarvojen ala- tai ylärajan ylittyminen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sitä, että epätasapainoa on kenties syntymässä.

3. Kertomuksessa on täsmennettävä jäsenvaltiot, joissa komission mukaan esiintyy epätasapainoa tai epätasapainon syntymisen uhka.”

”2. Päivitetyn tulostaulun julkistamisen yhteydessä komissio antaa kertomuksen, joka sisältää indikaattorien kehitystä selkeyttävän talous- ja rahoitustilanteen arvioinnin ja jossa hyödynnetään tarvittaessa epätasapainon ja haavoittuvuuden havaitsemiseen liittyviä muita talous- ja rahoitustilannetta kuvaavia indikaattoreita. Kertomuksessa myös todetaan, tarkoittaako kynnysarvojen ylittyminen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sitä, että epätasapainoa on kenties syntymässä.

3. Kertomuksessa on täsmennettävä jäsenvaltiot, joissa komission mukaan esiintyy epätasapainoa tai epätasapainon ja haavoittuvuuden syntymisen uhka.”

Perustelu

Ks. muutoksen 1 perustelu.

Muutos 20

Ehdotetun asetuksen 5 artikla

2. Perusteellinen tarkastelu julkistetaan. Siinä otetaan huomioon erityisesti seuraavat seikat:

(a)	tapauksen mukaan se, onko tarkastelun kohteena oleva jäsenvaltio toteuttanut perussopimuksen 121 ja 126 artiklan ja tämän asetuksen 6, 7, 8 ja 10 artiklan mukaisia neuvoston suosituksia tai kehotuksia noudattavia aiheellisia toimia;

(b)	tarkastelun kohteena olevan jäsenvaltion toimintapoliittiset tavoitteet, sellaisina kuin ne ilmenevät sen vakaus- tai lähentymisohjelmassa ja kansallisessa uudistusohjelmassa;

(c)	tarkastelun kohteena olevaa jäsenvaltiota koskevat Euroopan järjestelmäriskikomitean varhaisvaroitukset tai suositukset.”

”1. Komissio tarkastelee edellä 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut neuvoston ja euroryhmän keskustelut huomioon ottaen perusteellisesti kutakin jäsenvaltiota, joissa komission mukaan esiintyy epätasapainoa tai haavoittuvuutta tai epätasapainon tai haavoittuvuuden syntymisen uhka. Tässä arvioinnissa on tarkasteltava, esiintyykö kyseisessä jäsenvaltiossa epätasapainoa tai haavoittuvuutta ja voidaanko epätasapainoa tai haavoittuvuutta pitää liiallisena. Perusteellinen selvitys edellyttää komission valvontakäyntiä yhdessä EKP:n kanssa, jos se pitää sitä asianmukaisena ja jos kyseinen jäsenvaltio on jäsenvaltio, jonka rahayksikkö on euro, tai ERM II:een osallistuva jäsenvaltio.

2. Perusteellinen tarkastelu julkistetaan. Siinä otetaan huomioon erityisesti seuraavat seikat:

(a)	tapauksen mukaan se, onko tarkastelun kohteena oleva jäsenvaltio toteuttanut perussopimuksen 121 ja 126 artiklan ja tämän asetuksen 6, 7, 8 ja 10 artiklan mukaisia neuvoston suosituksia tai kehotuksia noudattavia aiheellisia toimia;

(b)	tarkastelun kohteena olevan jäsenvaltion toimintapoliittiset tavoitteet, sellaisina kuin ne ilmenevät sen vakaus- tai lähentymisohjelmassa ja kansallisessa uudistusohjelmassa;;

(c)

tarkastelun kohteena olevaa jäsenvaltiota koskevat Euroopan järjestelmäriskikomitean järjestelmäriskistä antamat varoitukset tai suositukset tai suositukset, joilla on merkitystä tarkastelun kohteena olevan jäsenvaltion kannalta, sillä edellytyksellä, että Euroopan järjestelmäriskikomitean salassapitojärjestelyä noudatetaan.”

Perustelu

Pitäisi antaa säännöt, joka koskevat todellisten käyntien tarvetta ja lautakuntien tehtäviä ja kokoonpanoa..

Ks. perustelu, joka koskee tämä ehdotuksen muutosten tarpeellisuutta EJRK:n salassapitojärjestelyä koskevan muutoksen 12 osalta. Lisäksi c kohdassa pitäisi viitata EJRK:n ”varoituksiin” eikä ”varhaisvaroituksiin”.

Muutos 21

Ehdotetun asetuksen 6 artiklan 1 ja 3 kohta

”1.

Jos komissio katsoo tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitetun perusteellisen tarkastelun tehtyään, että jäsenvaltiossa esiintyy epätasapainoa, se ilmoittaa asiasta neuvostolle. Neuvosto voi komission suosituksesta antaa kyseiselle jäsenvaltiolle tarpeelliset suositukset perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen.

[…]

3.	Neuvosto tarkastelee suosituksia vuosittain ja voi tarvittaessa muuttaa niitä 1 kohdan mukaisesti.”

”1.

Jos komissio katsoo tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitetun perusteellisen tarkastelun tehtyään, että jäsenvaltiossa esiintyy epätasapainoa tai haavoittuvuutta, se ilmoittaa asiasta neuvostolle ja tarvittaessa asianomaiselle euroryhmälle. Neuvosto voi komission suosituksesta antaa kyseiselle jäsenvaltiolle tarpeelliset suositukset perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen. Suositusten on oltava neuvoston suositusten ja asianomaisten jäsenvaltioiden minkä tahansa sovellettavien sitoumusten mukaisia perussopimuksen 121 ja 126 artiklan nojalla toteutettujen muiden valvontamenettelyjen tai perussopimuksen 136 artiklan nojalla käyttöön otetun menettelyn mukaisesti. ERM II -sopimusten mukaiset sitoumukset otetaan asianmukaisesti huomioon.

[…]

3.	Neuvosto tarkastelee suosituksia vähintään vuosittain ja voi tarvittaessa muuttaa niitä 1 kohdan mukaisesti. Tarkastelu perustuu komission perusteelliseen tarkasteluun 5 artiklassa säädetyllä tavalla.”

Perustelu

Komission ehdotuksissa olevien menettelyjen on oltava keskenään johdonmukaisia. Käyntien tiheyden on oltava joustava. Komission perusteellista tarkastelua tarvitaan neuvoston suorittamaa tarkastelua varten.

Muutos 22

Ehdotetun asetuksen 7 artikla

”1. Jos komissio katsoo 5 artiklassa tarkoitetun perusteellisen tarkastelun tehtyään, että kyseisessä jäsenvaltiossa on liiallinen epätasapaino, se ilmoittaa asiasta neuvostolle.

2. Neuvosto voi komission suosituksesta antaa perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisia suosituksia, joissa todetaan liiallisen epätasapainon olemassaolo ja suositellaan kyseiselle jäsenvaltiolle, että se toteuttaisi korjaavia toimia. Suosituksissa esitetään epätasapainon luonne ja täsmennetään toteutettavat korjaavat toimet yksityiskohtaisesti sekä määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava nämä korjaavat toimet. Neuvosto voi päättää julkistaa suosituksensa perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti.”

”1. Jos komissio katsoo 5 artiklassa tarkoitetun perusteellisen tarkastelun tehtyään, että kyseisessä jäsenvaltiossa on liiallinen epätasapaino tai haavoittuvuutta, se ilmoittaa asiasta neuvostolle ja tarvittaessa euroryhmälle.

2. Neuvosto voi komission suosituksesta antaa perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisia suosituksia, joissa todetaan liiallisen epätasapainon olemassaolo ja suositellaan kyseiselle jäsenvaltiolle, että se toteuttaisi korjaavia toimia. Suosituksissa esitetään epätasapainon tai haavoittuvuuden luonne ja täsmennetään toteutettavat korjaavat toimet yksityiskohtaisesti sekä määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava nämä korjaavat toimet. Neuvosto voi päättää julkistaa suosituksensa perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti.”

Perustelu

Ks. muutos 1.

Muutos 23

Ehdotetun asetuksen 8 artiklan 1 ja 2 kohta

”1. Jäsenvaltioiden, joiden osalta on käynnistetty liiallista epätasapainoa koskeva menettely, on toimitettava neuvostolle ja komissiolle korjaussuunnitelma 7 artiklan mukaisissa suosituksissa määritellyssä määräajassa. Korjaussuunnitelmassa on vahvistettava erityiset ja konkreettiset politiikkaan liittyvät toimet, jotka kyseinen jäsenvaltiot on toteuttanut tai jotka se aikoo toteuttaa, ja niiden toteuttamisen aikataulu.

2. Neuvosto arvioi korjaussuunnitelman kahden kuukauden kuluessa sen esittämisestä komission kertomuksen perusteella. Jos suunnitelmaa pidetään hyväksyttävänä, neuvosto antaa komission ehdotuksesta lausunnon, jolla suunnitelma hyväksytään. Jos korjaussuunnitelmassa mainittuja toteutettuja tai hahmoteltuja toimia tai niiden aikataulua pidetään riittämättöminä suositusten täytäntöönpanemiseksi, neuvosto kehottaa komission ehdotuksesta jäsenvaltiota muuttamaan korjaussuunnitelmaa tietyssä uudessa määräajassa. Muutettua korjaussuunnitelmaa tarkastellaan tässä kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.”

”1. Jäsenvaltioiden, joiden osalta on käynnistetty liiallista epätasapainoa koskeva menettely, on toimitettava neuvostolle ja komissiolle korjaussuunnitelma 7 artiklan mukaisissa suosituksissa määritellyssä määräajassa, mutta viimeistään kahden kuukauden kuluessa suosituksen antamisesta. Korjaussuunnitelmassa on vahvistettava erityiset ja konkreettiset politiikkaan liittyvät toimet, jotka kyseinen jäsenvaltiot on toteuttanut tai jotka se aikoo toteuttaa, ja niiden toteuttamisen aikataulu.

2. Neuvosto arvioi korjaussuunnitelman kahden kuukauden kuluessa sen esittämisestä komission kertomuksen perusteella. Jos suunnitelmaa pidetään hyväksyttävänä, neuvosto antaa komission ehdotuksesta lausunnon, jolla suunnitelma hyväksytään. Jos korjaussuunnitelmassa mainittuja toteutettuja tai hahmoteltuja toimia tai niiden aikataulua pidetään riittämättöminä suositusten täytäntöönpanemiseksi, neuvosto kehottaa komission ehdotuksesta jäsenvaltiota muuttamaan korjaussuunnitelmaa tietyssä uudessa määräajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta. Muutettua korjaussuunnitelmaa tarkastellaan tässä kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.”

Perustelu

Vaikka EKP on tietoinen siitä, että sen ehdottama määräaika on lyhyt, tarvitaan EKP:n mielestä ponnisteluja menettelyn muutosvoiman ja menettelyjen jatkuvuuden ylläpitämiseksi, ilman että tämä vaikuttaisi toimintasuunnitelmassa tarkoitettujen toimenpiteiden laatuun ja toteuttamiskelpoisuuteen, jotka on varmistettava.

Muutos 24

Ehdotetun asetuksen 9 artiklan 3 kohta

”3. Komissio voi tehdä valvontakäyntejä kyseiseen jäsenvaltioon korjaussuunnitelman toteutuksen seuraamiseksi.”

”3. Komissio tekee valvontakäyntejä kyseiseen jäsenvaltioon korjaussuunnitelman toteutuksen seuraamiseksi, yhdessä EKP:n kanssa, jos se pitää sitä asianmukaisena ja jos käynnit koskevat jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, tai ERM II:een osallistuvia jäsenvaltioita.”

Perustelu

On otettava käyttöön säännös siitä, että komissio toimii yhteistyössä EKP:n kanssa, jos se pitää sitä asianmukaisena.

Muutos 25

Ehdotetun asetuksen 10 artiklan 4 kohta

”(4) Jos neuvosto katsoo, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut suositeltuja korjaavia toimia, se antaa komission suosituksesta 7 artiklan mukaiset tarkistetut suositukset, joissa asetetaan korjaavien toimien toteuttamiseksi uusi määräaika, jonka päättyessä tehdään uusi mainitun artiklan mukainen arviointi.”

Perustelu

Nämä raportit parantavat menettelyä.

Muutos 26

Ehdotetun asetuksen 11 artikla

”Liiallista epätasapainoa koskeva menettely saatetaan päätökseen, kun neuvosto komission suosituksesta katsoo, ettei jäsenvaltiolla enää ole liiallista epätasapainoa.”

”Liiallista epätasapainoa koskeva menettely saatetaan päätökseen, kun neuvosto komission suosituksesta päättää, ettei jäsenvaltiolla enää ole liiallista epätasapainoa tai liiallista haavoittuvuutta.”

Perustelu

Kun neuvosto aloittaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn antamalla suosituksia, menettely pitäisi päättää samanlaisella lainsäädäntötoimella, esimerkiksi suosituksella tai päätöksellä, jotka sitovat sitä tai sen adressaatteja kaikilta osin.

(1) Lihavointi itse tekstissä osoittaa EKP:n lisättäväksi ehdottaman uuden tekstin. Tekstissä oleva yliviivaus osoittaa EKP:n poistettavaksi ehdottaman tekstin.

(2) Lihavointi itse tekstissä osoittaa EKP:n lisättäväksi ehdottaman uuden tekstin. Tekstissä oleva yliviivaus osoittaa EKP:n poistettavaksi ehdottaman tekstin.

(3) Lihavointi itse tekstissä osoittaa EKP:n lisättäväksi ehdottaman uuden tekstin. Tekstissä oleva yliviivaus osoittaa EKP:n poistettavaksi ehdottaman tekstin.

(4) Lihavointi itse tekstissä osoittaa EKP:n lisättäväksi ehdottaman uuden tekstin. Tekstissä oleva yliviivaus osoittaa EKP:n poistettavaksi ehdottaman tekstin.

(5) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.”

(6) .”

(7) Lihavointi itse tekstissä osoittaa EKP:n lisättäväksi ehdottaman uuden tekstin. Tekstissä oleva yliviivaus osoittaa EKP:n poistettavaksi ehdottaman tekstin.

(8) Lihavointi itse tekstissä osoittaa EKP:n lisättäväksi ehdottaman uuden tekstin. Tekstissä oleva yliviivaus osoittaa EKP:n poistettavaksi ehdottaman tekstin.

(9) EUVL L […], [….], […].”

(10) EUV L […], […], […].”

Top