EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32014O0015

2014/810/EU: Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2014 , raha- ja rahoitustilastoista (uudelleenlaadittu) (EKP/2014/15)

OJ L 340, 26.11.2014, p. 1–209 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/01/2022; Kumoaja 32021O0835

ELI: http://data.europa.eu/eli/guideline/2014/810/oj

26.11.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/1


EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 4 päivänä huhtikuuta 2014,

raha- ja rahoitustilastoista

(uudelleenlaadittu)

(EKP/2014/15)

(2014/810/EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 12.1 ja 14.3 artiklan,

ottaa huomioon vähimmäisvarantojen soveltamisesta 12 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) (1),

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (2),

ottaa huomioon pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 85/635/ETY (3),

ottaa huomioon kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 11 päivänä marraskuuta 2010 annetut suuntaviivat EKP/2010/20 (4),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Suuntaviivoja EKP/2007/9 (5) on muutettu merkittävästi. Koska suuntaviivoihin on tehtävä uusia muutoksia erityisesti Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (6) ja sen johdosta asianomaisiin Euroopan keskuspankin (EKP) tilastoasetuksiin tehtyjen muutosten perusteella, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Laatiakseen euroalueen ja euroa rahayksikkönään käyttävien yksittäisten jäsenvaltioiden (jäljempänä ’euroalueen jäsenvaltiot’) osalta tilastot rahalaitossektorin yhteenlasketusta taseesta sekä euroalueen rahalaitossektorin konsolidoidun taseen ja vastaavat euroalueen raha-aggregaatit EKP tarvitsee raportoituja tietoja EKP:n taseesta sekä euroalueen jäsenvaltioiden rahalaitossektoria koskevista taseista. Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava tiedot näiden suuntaviivojen mukaisesti käyttämällä Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) (7) nojalla kerättyjä tietoja.

(3)

Johtaakseen raha-aggregaatit EKP kerää euroalueen jäsenvaltioiden keskuspankeilta tilastotiedot postisiirtolaitoksista, jotka ottavat vastaan talletuksia euroalueen kotimaisilta muilta kuin rahalaitoksilta, Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1074/2013 (EKP/2013/39) (8) mukaisesti sekä valtionhallinnon saamisista ja veloista näiden suuntaviivojen mukaisesti.

(4)

EKP laatii tilastot rahalaitossektorin alaryhmien ja erityisesti rahamarkkinarahastojen ja luottolaitosten yhteenlasketusta taseesta. Johtaakseen tällaiset euroaluetta ja euroalueen yksittäisiä jäsenvaltioita koskevat tilastot EKP kerää kansallisilta keskuspankeilta tiedot rahamarkkinarahastojen saamisista ja veloista näiden suuntaviivojen mukaisesti.

(5)

Kansalliset keskuspankit voivat toimittaa Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) lisätilastoja rahalaitossektorin taseesta EKP:n kautta näissä suuntaviivoissa esitettyjen mallien mukaisesti.

(6)

Voidakseen eritellä paremmin rahalaitosten yrityksille myöntämien lainojen kehitystä euroalueella ja yksittäisissä euroalueen jäsenvaltioissa EKP edellyttää kansallisten keskuspankkien ilmoittavan tarvittaessa tiedot rahalaitosten yrityksille myöntämistä lainoista toimialan mukaan eriteltyinä. Vaadittavat tiedot täsmennetään näissä suuntaviivoissa.

(7)

Euroalueen ja euroalueen yksittäisten jäsenvaltioiden luottojen määrän kehitystä koskevan analyysin täydentämiseksi kansallisia keskuspankkeja pyydetään toimittamaan tiedot rahalaitosten luottolimiiteistä institutionaalisen sektorin mukaan eriteltyinä näiden suuntaviivojen mukaisesti.

(8)

Voidakseen laatia euroalueen ja euroalueen yksittäisten jäsenvaltioiden osalta tilastot luottolaitosten varantopohjasta asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) mukaisesti EKP edellyttää jäsenvaltioilta näiden suuntaviivojen mukaiset tiedot. Kansalliset keskuspankit toimittavat oman osuutensa käyttäen luottolaitoksilta asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) nojalla kerättyjä tietoja.

(9)

Johtaakseen euroalueen ja euroalueen yksittäisten jäsenvaltioiden osalta tilastot rahalaitosten soveltamista kotitalouksien ja yritysten talletus- ja lainakoroista EKP kerää kansallisilta keskuspankeilta tiedot näiden suuntaviivojen mukaisesti. Kansalliset keskuspankit toimittavat osuutensa käyttäen Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) (9) mukaisesti kerättyjä tietoja.

(10)

EKP laatii euroalueen ja euroalueen yksittäisten jäsenvaltioiden osalta tilastot sijoitusrahastojen ja arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisista ja veloista niiden tietojen perusteella, joita kansalliset keskuspankit toimittavat näiden suuntaviivojen mukaisesti. Kansalliset keskuspankit toimittavat osuutensa käyttäen Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) (10) ja Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) (11) mukaisesti kerättyjä tietoja.

(11)

Saadakseen kokonaiskäsityksen sähköisen rahan liikkeeseenlaskun koosta ja kehityksestä EKP edellyttää kansallisten keskuspankkien ilmoittavan sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksia koskevat tilastotiedot näiden suuntaviivojen mukaisesti.

(12)

EKP pitää yllä ”Register of Institutions and Affiliates Database” (RIAD) -tietokantaa, joka on tilastoinnin kannalta merkittäviä institutionaalisia yksiköitä koskevien vertailutietojen keskustietokanta. RIAD-tietokantaan tallennetaan muun muassa luettelot rahalaitoksista, sijoitusrahastoista, erityisyhteisöistä ja maksuliiketilastojen kannalta merkittävistä laitoksista. Näissä suuntaviivoissa esitetään säännökset siitä, miten kansalliset keskuspankit ilmoittavat vaaditut tiedot EKP:lle.

(13)

EKP laatii euroalueen ja euroalueen yksittäisten jäsenvaltioiden osalta tilastot eläkerahastojen saamisista ja veloista niiden tietojen perusteella, joita kansalliset keskuspankit toimittavat näiden suuntaviivojen mukaisesti.

(14)

Saadakseen kokonaiskäsityksen muista rahoituksen välittäjistä kuin vakuutuslaitoksista ja eläkerahastoista EKP edellyttää kansallisten keskuspankkien ilmoittavan tilastotiedot arvopapereiden ja johdannaisten välittäjistä, lainanantajina toimivista rahoituslaitoksista, keskusvastapuolista ja muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokista näiden suuntaviivojen mukaisesti. Lisäksi EKP vaatii kansallisia keskuspankkeja raportoimaan tiedot keskusvastapuolista.

(15)

EKP kokoaa euroalueen ja euroalueen yksittäisten jäsenvaltioiden osalta tilastot arvopaperiemissioista. Järjestelmä nojautuu vankasti tietoihin, joita EKP kerää kansallisilta keskuspankeilta näiden suuntaviivojen mukaisesti.

(16)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti EKP laatii euroalueen maksutasetilastot ja niihin liittyvät ulkomaiset tilastot sekä edellyttää euroalueen jäsenvaltioiden ilmoittavan kansalliset maksutasetiedot. Euroalueen maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevista tilastoista ja valuuttavarantoasetelmasta olisi suoritettava laadunarviointi EKP:n tilastoinnin laatumallin mukaisesti; laatumalliin sisältyy muun muassa lausuma siitä, että tilastot ovat riittävän yhdenmukaisia asiaa koskevien euroalueen raha- ja rahoitustilastojen kanssa (12)

(17)

Kootakseen tiedot euroalueen rakenteellisista rahoitusindikaattoreista ja pankkisektorin konsolidoiduista tiedoista ja laatiakseen tilastot euroalueen suurten pankkiryhmittymien sektori- ja aluekohtaisista luottovastuista EKP edellyttää kansallisten keskuspankkien ilmoittavan tilastotiedot näissä suuntaviivoissa esitettyjen mallien mukaisesti.

(18)

Eritelläkseen euroalueen maksujärjestelmien kehitystä ja seuratakseen niiden yhdentymisastetta EKP edellyttää kansallisten keskuspankkien ilmoittavan tiedot näiden suuntaviivojen mukaisesti; näillä suuntaviivoilla täydennetään Euroopan keskuspankin asetusta (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) (13),

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Soveltamisala

Näillä suuntaviivoilla vahvistetaan kansallisten keskuspankkien velvoitteet, jotka liittyvät raha- ja rahoitustilastojen toimittamiseen EKP:lle.

Kansalliset keskuspankit toimittavat 3–26 artiklassa tarkoitetut tiedot liitteessä II esitettyjen taulukoiden ja liitteessä III esitettyjen, tietojen sähköistä toimittamista koskevien vaatimusten mukaisesti.

Euron käyttöönoton yhteydessä sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)

Rahalaitosten ja rahamarkkinarahastojen tasetilastojen sekä sijoitusrahastojen ja erityisyhteisöjen saamisten ja velkojen osalta niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö ei ole euro (jäljempänä ’euroalueeseen kuulumattomat jäsenvaltiot’) ja jotka ottavat euron käyttöön näiden suuntaviivojen voimaantulon jälkeen, ilmoittavat EKP:lle takautuvat tiedot kaikilta viitejaksoilta unioniin liittymisestään lähtien ja joka tapauksessa vähintään kolmelta euroalueeseen liittymistään edeltävältä vuodelta. Kansallisen keskuspankin on kerättävä tiedot aivan kuin kyseessä oleva jäsenvaltio olisi ollut euroalueen jäsen kaikkina viitejaksoina. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi on suositeltavaa, että unioniin liittyvien maiden kansalliset keskuspankit täyttävät näiden tietoaineistojen vaatimukset euroalueeseen kuulumattomia jäsenvaltioita koskevien mallien mukaisesti.

b)

Tämän yleisen vaatimuksen lisäksi rahalaitosten tase-eriä koskeviin tilastoihin sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

i)

jäsenvaltio ilmoittaa takautuvat tiedot myös unioniin liittymistään edeltävältä kolmelta vuodelta, ellei EKP:n kanssa toisin sovita;

ii)

euroalueen jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot saamisista ja veloista, joiden vastapuolena ovat näiden suuntaviivojen voimaantulon jälkeen euron käyttöön ottavat jäsenvaltiot, kolmelta euroalueen laajentumista edeltävältä vuodelta, ellei EKP:n kanssa toisin sovita. Tätä periaatetta sovelletaan ainoastaan kuukausittain maksamatta oleviin määriin, jotka ilmoitetaan asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti. Ainoastaan yli 50 miljoonan euron suuruisten maksamatta olevien määrien ilmoittaminen on pakollista; muiden määrien ilmoittaminen on vapaaehtoista.

c)

Arvopaperiemissioiden osalta EKP:lle toimitettavat aikasarjat alkavat joulukuusta 1989 kantatietojen osalta ja tammikuusta 1990 virtatietojen osalta.

d)

Maksuliiketilastojen osalta ilmoitetaan parhaiden edellytysten mukaisesti viiden vuoden tiedot sisältäen viimeisimmän viitevuoden tiedot.

a)

Asetuksella (EU) N:o 549/2013 säädetyn uudistetun Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (jäljempänä ’EKT 2010’) vaatimusten mukaiset neljännesvuosittaiset takautuvat tiedot tai arviot tarvitaan rahoitustilinpidon laadintaa varten tase-erä-, sijoitusrahasto- ja erityisyhteisötilastojen osalta liitteen VI taulukoissa 1, 2 ja 3 täsmennetyllä tavalla. Tiedot ilmoitetaan EKP:lle parhaiden edellytysten mukaisesti seuraavasti: syyskuussa 2014 viitejaksoilta Q4 2012 – Q2 2014; joulukuussa 2014 viitejaksolta Q3 2014 ja maaliskuussa 2015 viitejaksolta Q4 2014.

b)

Takautuvat tiedot tai arviot asetuksessa (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) vahvistetuista ja liitteen VI taulukossa 4 täsmennetyistä uusista ensisijaisista ominaisuuksista kesäkuussa 2014 ja sen jälkeen alkavilta viitejaksoilta toimitetaan parhaiden edellytysten mukaisesti toukokuuhun 2015 mennessä, jotta varsinainen julkaisu ei viivästy.

c)

Takautuvat tiedot tai arviot asetuksessa (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) vahvistetuista ja liitteen VI taulukossa 5 täsmennetyistä uusista ominaisuuksista kesäkuussa 2014 ja sen jälkeen alkavilta viitejaksoilta toimitetaan parhaiden edellytysten mukaisesti toukokuuhun 2015 mennessä.

2 artikla

Määritelmät

Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan

1.

’tiedonantajalla’ samaa kuin asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa ’tietojen antajalla’ ja ’kotimaisella’ samaa kuin saman asetuksen 1 artiklassa;

2.

’eurojärjestelmällä’ euroalueen jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja ja EKP:tä;

3.

’luottolaitoksella’ samaa kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (14) 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa;

4.

’muilla rahalaitoksilla’ kaikkia muita rahalaitoksia paitsi keskuspankkeja.

3 artikla

Rahalaitoksia koskevat tase-erätilastot

Kansalliset keskuspankit laativat ja ilmoittavat asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I esitettyjen järjestelyjen mukaisesti kaksi erillistä yhteenlaskettua tasetta, molemmat bruttoperusteisina: yhden, joka koskee rahalaitosten alasektoria ”keskuspankki”, ja yhden, joka koskee alasektoria ”muut rahalaitokset”.

Kansalliset keskuspankit ottavat omaa tasettaan koskevat tarvittavat tilastotiedot kirjanpitojärjestelmistään EKP:n verkkosivuilla olevien erityisten vastaavuustaulukoiden avulla (15). Taulukoita muutetaan tarpeen mukaan yhteistyössä kansallisten keskuspankkien kanssa uuden kehityksen huomioimiseksi esimerkiksi varmistamalla, että ne ovat yhdenmukaisia ajantasaistettujen kirjanpitosääntöjen kanssa. EKP johtaa tilastojen raportointia varten taseestaan tiedot, jotka vastaavat kansallisten keskuspankkien omista taseistaan johtamia tietoja.

Kansalliset keskuspankit johtavat muiden rahalaitosten tasetta koskevat tarvittavat tilastotiedot laskemalla yhteen yksittäisiltä kotimaisilta rahalaitoksilta kerätyt tase-erät lukuun ottamatta maan kansallisen keskuspankin tase-eriä.

Nämä vaatimukset koskevat kuukauden lopun ja vuosineljänneksen lopun kantatietoja, kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia virtojen korjaustietoja sekä kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia tietoja lainojen arvopaperistamisesta ja muista lainojen siirroista. Tase laaditaan kuukauden/vuosineljänneksen viimeisenä kalenteripäivänä ottamatta huomioon paikallisia arkipyhiä; jos tämä ei ole mahdollista, käytetään viimeisen työpäivän tietoja kansallisten markkina- tai kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

Kaikki tiedot on ilmoitettava; asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevan 3 osan taulukoissa 3 ja 4 euroalueeseen kuulumattomia jäsenvaltioita koskeviin soluihin sovelletaan kuitenkin joitakin erityissäännöksiä, jotka esitetään 8 kohdassa. Siltä osin kuin on kyse asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevan 5 osan taulukon 5 vaatimuksista, jotka koskevat rahalaitosten hallinnoimien arvopaperistettujen ja taseesta poistettujen lainojen ilmoittamista, kansalliset keskuspankit voivat lisäksi laajentaa ilmoitusvaatimukset koskemaan myös niitä rahalaitosten hallinnoimia lainoja, jotka on siirretty muulla tavoin. Mikäli tällaiset lisätiedot eivät sisälly asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevan 5 osan taulukossa 5 ilmoitettuihin tietoihin mutta ne ovat kansallisten keskuspankkien saatavilla, ne sisällytetään näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 1 osan taulukkoon 4. Mikäli kansalliset keskuspankin ovat saaneet (esim. muilta rahoituksen välittäjiltä tai rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavilta laitoksilta) tiedot arvopaperistetuista tai muulla tavoin siirretyistä lainoista, jotka eivät ole rahalaitosten hallinnoimia, tällaiset tiedot sisällytetään liitteessä II olevan 1 osan taulukkoon 4.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tase-eriä koskevat tilastotiedot liitteessä II olevan 1 osan mukaisesti.

EKP määrittää taloustoimien arvon laskemalla kuukauden lopun kantatietojen erotuksen ja poistamalla erotuksesta sitten muista kuin taloustoimista aiheutuneet muutokset seuraavien virtatietojen korjausten avulla:

i)

luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt kattavat sellaiset taseen kantatietojen muutokset, jotka johtuvat rahalaitosten joukon koostumuksessa ja rakenteessa, rahoitusinstrumenttien ja vastapuolten luokittelussa ja tilastollisissa määritelmissä tapahtuneista muutoksista sekä raportointivirheiden (osittaisesta) korjaamisesta;

ii)

hintamuutosten vuoksi tehdyt arvostusmuutokset kattavat kantatietojen muutokset, jotka johtuvat saamisten ja velkojen hintamuutoksista, ja kuvaavat myös luottotappioiden ja luottojen arvonalennusten vaikutusta; ja valuuttakurssimuutokset kattavat kaikki kantatietojen muutokset, jotka aiheutuvat valuuttakurssimuutosten vaikutuksista valuuttamääräisiin saamisiin ja velkoihin.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset tiedot, jotka koskevat luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä sekä hintamuutoksista johtuvia arvostusmuutoksia, jotka lasketaan liitteen IV mukaisesti. EKP laskee yleensä arvostusmuutokset valuuttakurssimuutosten osalta, mutta jos kansalliset keskuspankit kykenevät keräämään tarkemmat tiedot arvostusmuutoksista, ne voivat toimittaa tällaiset tiedot myös suoraan EKP:lle.

Kansalliset keskuspankit ja tilinpäätösraportoinnista vastuussa oleva EKP:n osasto ilmoittavat kuukausittaiset tiedot EKP:lle viimeistään 15. työpäivänä (työajan loppuun mennessä) sen kuukauden päättymisestä, jota tiedot koskevat; neljännesvuosittaiset tiedot ilmoitetaan viimeistään 28. työpäivänä (työajan loppuun mennessä) sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan meneillään olevaa viitejaksoa edeltävän jakson tietoja. Aiempiin viitejaksoihin saatetaan lisäksi joutua tekemään korjauksia esimerkiksi virheiden, luokituksen muutosten tai raportointimenettelyjen kehittymisen vuoksi. EKP voi käsitellä poikkeukselliset ja tavanomaiset korjaukset samanaikaisesti tai päättää käsitellä poikkeukselliset korjaukset vasta raha-aggregaattien kuukausittaisen raportointikauden jälkeen.

Korjaukset ilmoitetaan EKP:n rahalaitosten tasetilastoja koskevassa oppaassa (Manual on MFI balance sheet statistics) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Kuukausittaisiin tietoihin tehdyt poikkeukselliset korjaukset toimitetaan samaan aikaan neljännesvuosittaisten tilastojen kanssa, jotta voidaan varmistaa asianmukainen tasapaino rahatalouden tilastojen laadun ja vakauden välillä sekä lisätä kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tilastojen keskinäistä yhdenmukaisuutta. Jos kansalliset keskuspankit ilmoittavat kuukausittaisten tietojen korjauksia mutta kansallinen tiedontuottamisjärjestelmä ei mahdollista vastaavien neljännesvuosittaisten tietojen korjausten tekemistä, kansalliset keskuspankit varmistavat parhaiden edellytystensä mukaisesti, esim. arvioiden avulla, että kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset tiedot pysyvät yhdenmukaisina.

Ennen kuin kansalliset keskuspankit toimittavat tietoja EKP:lle, ne ja tilinpäätösraportoinnista vastuussa oleva EKP:n osasto tarkastavat tietojen sisäisen yhdenmukaisuuden EKP:n määrittelemien ja päivittämien tarkastusten mukaisesti.

Mikäli kansalliset keskuspankit myöntävät asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia poikkeuksia rahamarkkinarahastoille, niiden on varmistettava, että poikkeuksen saaneiden rahamarkkinarahastojen yhdistetty osuus kansallisesta yhteenlasketusta rahamarkkinarahastotaseesta ei ylitä

i)

kymmentä prosenttia sellaisessa euroalueen jäsenvaltiossa, jonka kansallisen rahamarkkinarahastotaseen osuus euroalueen yhteenlasketusta rahamarkkinarahastotaseesta on yli 15 prosenttia;

ii)

30:tä prosenttia kaikissa muissa euroalueen jäsenvaltioissa lukuun ottamatta niitä euroalueen jäsenvaltioita, joissa kansallisen rahamarkkinarahastotaseen osuus euroalueen yhteenlasketusta rahamarkkinarahastotaseesta on alle yksi prosentti, jolloin rahamarkkinarahastojen laskemiselle pieniin rahalaitoksiin kuuluviksi ei ole erityisiä rajoituksia.

Mikäli kansalliset keskuspankit myöntävät asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 2 kohdan b alakohdan i, ii tai iv alakohdan mukaisia poikkeuksia rahamarkkinarahastoille, ne varmistavat, että poikkeuksen saaneiden rahamarkkinarahastojen yhdistetty osuus kansallisessa rahalaitostaseessa ilmoitetusta vastaavasta yhteenlasketusta määrästä ei ylitä viittä prosenttia. Kansalliset keskuspankit voivat asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 2 kohdan b alakohdan iii alakohdan mukaisesti myöntää rahamarkkinarahastoille poikkeuksia myös vaatimuksesta ilmoittaa saamis- ja velkapositioita koskevat tiedot vakuutuslaitossektorin ja eläkerahastosektorin osalta erikseen. Kansalliset keskuspankit erottavat toisistaan saamiset ja velat, joissa vastapuolina ovat vakuutuslaitokset ja eläkerahastot, sekä saamiset ja velat, joissa vastapuolina ovat kotimaiset laitokset ja euroalueen muiden jäsenvaltioiden kotimaiset laitokset, minkä jälkeen ne voivat myöntää poikkeuksia kunkin sellaisen lohkon osalta, jonka osuus ei ylitä viittä prosenttia kansallisesta yhteenlasketusta rahamarkkinarahastotaseesta.

Mikäli kansalliset keskuspankit myöntävät asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan mukaisia poikkeuksia rahalaitoksille, ne estimoivat tällaisten rahalaitosten tiedot 100 prosentin kattavuuteen kootessaan EKP:lle ilmoitettavia kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia rahalaitosten tasetietoja. Kansalliset keskuspankit voivat valita menettelyn, jolla tiedot estimoidaan 100 prosentin kattavuuteen sillä edellytyksellä, että menettely täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset:

i)

Puuttuvien erittelyjen osalta estimaatit johdetaan soveltamalla suhdelukuja, jotka perustuvat pieniä rahalaitoksia tilastollisesti edustavampana pidettävään varsinaiseen tiedonantajien osajoukkoon seuraavasti:

Niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden osuus euroalueen yhteenlasketusta rahalaitostaseesta on suurempi kuin kaksi prosenttia, määrittävät osajoukon siten, että siihen kuuluvien talousyksiköiden yhteenlaskettu tase ei ylitä 35:tä prosenttia kansallisesta yhteenlasketusta rahalaitostaseesta. Tätä vaatimusta ei sovelleta, jos poikkeuksen saaneiden laitosten taseiden osuus kansallisesta rahalaitostaseesta on alle yhden prosentin.

Niiden jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja, joiden osuus euroalueen yhteenlasketusta rahalaitostaseesta on alle kaksi prosenttia, kannustetaan noudattamaan samaa järjestelyä. Jos siitä kuitenkin aiheutuisi merkittäviä kustannuksia, voivat kansalliset keskuspankit soveltaa tällaisissa jäsenvaltioissa tiedonantajien joukkoon perustuvia suhdelukuja.

ii)

Sovellettaessa i alakohtaa sekä pienten laitosten ryhmä että varsinainen tiedonantajien osajoukko voidaan jakaa edelleen laitostyypin mukaisiin ryhmiin, esimerkiksi rahamarkkinarahastoihin tai luottolaitoksiin.

iii)

Mikäli ainoastaan kerran vuodessa saamistensa kokonaismäärän ilmoittavien rahamarkkinarahastojen osuus ylittää 30 prosenttia minkä tahansa jäsenvaltion yhteenlasketusta rahamarkkinarahastotaseesta, on kansallisten keskuspankkien estimoitava rahamarkkinarahastojen ja luottolaitosten ilmoittamat tiedot erikseen seuraavasti:

jos täysimääräisten tiedonantovelvollisuuksien alaisia rahamarkkinarahastoja on riittävän kattavasti, käytetään estimoinnin perusteena niiden yhteenlaskettua tasetta,

Jos täysimääräisten tiedonantovelvollisuuksien alaisia rahamarkkinarahastoja ei ole riittävän kattavasti tai niitä ei ole lainkaan, kansalliset keskuspankit tekevät vähintään kerran vuodessa vaihtoehtoisten tietolähteiden perusteella arvion rahamarkkinarahastosektorin taseesta ja käyttävät sitä estimoinnin perusteena.

iv)

Mikäli erittelyjä saadaan mutta niiden valmistuminen vie pitempään tai niitä saadaan harvemmin, ilmoitetut tilastotiedot

toistetaan väliin jäävien jaksojen aikana sellaisinaan, jos ne ovat osoittautuneet riittäviksi, tai

niihin sovelletaan asianmukaisia tilastollisia estimointimenetelmiä, joiden avulla kehityssuunta tai kausittaiset vaihtelut otetaan huomioon.

v)

Estimointia koskevien vähimmäisvaatimusten täytäntöön panemiseksi tarvittavat suhdeluvut ja muut välilaskelmat voidaan johtaa valvontaviranomaisilta saaduista tiedoista, jos näiden tietojen ja estimoitavien tilastoerittelyjen välillä voidaan katsoa olevan luotettava yhteys.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle soveltamistaan poikkeuksista ja toimittavat myös tiedot uusien estimointimenettelyjen tärkeimmistä tekijöistä tai nykyisten menettelyjen muutoksista, jos ne ovat merkittäviä.

Kansalliset keskuspankit ja EKP noudattavat keskuspankkitasetta laatiessaan suuntaviivojen EKP/2010/20 yhdenmukaistettuja kirjanpitosääntöjä, sellaisina kuin ne ovat muutettuina, ja käyttävät 3 artiklan 1 kohdassa mainittuja vastaavuustaulukoita. Erityisesti seuraavia sääntöjä noudatetaan:

a)

jos kansallisten keskuspankkien ja EKP:n edellytetään kirjanpitoa varten arvostavan arvopaperisalkkunsa kuukausittain eikä neljännesvuosittain, arvostusten on myös näyttävä tilastoitavassa taseessa kuukausittain;

b)

kirjanpitoerissä 9.5 ”muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)” ja 10.4 ”muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)” kansalliset keskuspankit yksilöivät saamiset erikseen veloista ja ilmoittavat ne bruttoperusteisesti;

c)

mikäli kirjanpitoerä 14 ”arvonmuutostilit” on ilmoitettava kirjanpidossa bruttoperusteisesti, kansalliset keskuspankit ilmoittavat sen tilastoissa nettoperusteisesti.

Asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 8 artiklassa säädetään muihin rahalaitoksiin sovellettavat kirjanpitosäännöt tilastoraportointia varten. Varsinkin kaikki rahoitussaamiset ja -velat ilmoitetaan bruttomääräisinä, tämän vaikuttamatta euroalueen jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpito- ja nettoutuskäytäntöihin. Lisäksi talletuksista ja lainoista ilmoitetaan maksamatta oleva pääoma, lukuun ottamatta luottotappioita ja arvonalennuksia. Kansalliset keskuspankit voivat sallia, että lainat ilmoitetaan nettomääräisinä ilman varauksia ja että ostetut lainat ilmoitetaan hankintahetkellä sovittuun hintaan, jollei asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 8 artiklassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu.

Muiden tase-erien ja erityisesti hallussa olevien ja liikkeeseen laskettujen arvopaperien arvostamisessa suositellaan, että kansalliset keskuspankit käyttävät markkina-arvoa EKT 2010:n vaatimusten mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 8 artiklassa säädetty yleinen vaatimus siitä, että rahalaitokset noudattavat direktiivin 86/635/ETY kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä ja muita sovellettavia kansainvälisiä standardeja, tarkoittaa kuitenkin, että arvopaperien ja muiden varojen arvostuskäytännöt vaihtelevat. Muiden kuin standardoitujen arvostussääntöjen soveltaminen on näin ollen hyväksyttävää, kunhan kirjanpitoarvo ei eroa merkittävästi markkina-arvosta.

Toimittaessaan tietoja EKP:lle kansalliset keskuspankit ja tilinpäätösraportoinnista vastaava EKP:n osasto toimittavat selvitykset viimeisintä viitejaksoa koskevista kehityssuunnista, mukaan luettuna selvitykset, jotka koskevat ”luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä”, sekä aiempiin viitejaksoihin tehdyt korjaukset. Selvitykset on toimitettava erityisesti kehityssuunnista, ”luokituksen muutoksista ja muista vastaavista järjestelyistä” ja (absoluuttiselta arvoltaan) yli 5 miljardin euron suuruisista korjauksista tai muuten, kun niiden katsotaan olevan taloudellisesti merkittäviä, kun esimerkiksi muutokset ilmoitetuissa sarjoissa koskevat tarkastelujaksolle sijoittuvia suuria taloustoimia tai kun korjaukset johtavat merkittäviin muutoksiin kokonaiskehityksen taloudellisessa tulkinnassa. Kansalliset keskuspankit ja EKP toimittavat ilmoitetuista tiedoista lisäselvityksiä EKP:n pyynnöstä.

Selvityksissä on tuotava myös ilmi, ovatko havaitut merkittävät kehityssuunnat, korjaukset tai ”luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt”, jotka vaikuttavat raportoituihin sarjoihin, lopullisia vai vielä tutkinnan alaisina.

Kansallisten keskuspankkien on hyvä esittää selvitykset tietojen toimittamisen yhteydessä ja joka tapauksessa ennen tiedontuotantoprosessin päättymistä.

EKP tallentaa kansallisilta keskuspankeilta saadut selvitykset keskitetysti tietojen seurantaa ja tilastojen selkeyttämistä varten. EKP käsittelee selvityksissä toimitettuja tietoja sovellettavia salassapitojärjestelyjä noudattaen.

Kansalliset keskuspankit voivat päättää, etteivät ne vaadi rahalaitoksia ilmoittamaan kaikkia tietoja asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevan 3 osan taulukoiden 3 ja 4 soluissa euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden osalta, jos kerätyt numerotiedot ovat aggregoidummalla tasolla merkityksettömiä. Kansalliset keskuspankit tarkistavat säännöllisin väliajoin ja vähintään kerran vuodessa, ovatko kyseiset säännökset edelleen sovellettavissa. Myöntäessään tällaisia poikkeuksia kansalliset keskuspankit ilmoittavat neljännesvuosittaiset arviot, jotka on laskettu seuraavien kriteerien mukaisesti:

a)

neljännesvuosittaiset luvut arvioidaan rahalaitosten harvemmin toimittamien tietojen perusteella; tällaiset tiedot toistetaan väliin jäävän jakson tai jaksojen aikana sellaisinaan tai niihin sovelletaan asianmukaisia tilastollisia menettelyjä, joiden avulla tietojen kehityssuunta tai kausittaiset vaihtelut huomioidaan;

b)

neljännesvuosittaiset luvut arvioidaan rahalaitosten aggregoidummassa muodossa ilmoittamien tietojen perusteella tai kansallisten keskuspankkien tarkoituksenmukaisina pitämien erillisten erittelyjen perusteella;

c)

neljännesvuosittaiset luvut arvioidaan sellaisilta suurilta rahalaitoksilta kerättyjen neljännesvuosittaisten tietojen perusteella, joiden osuus raportointipoikkeuksen alaisten maiden kanssa käytävästä kaupasta on vähintään 80 prosenttia;

d)

neljännesvuosittaiset luvut arvioidaan vaihtoehtoisten tietolähteiden, kuten Kansainvälisen järjestelypankin tietojen taikka maksutasetietojen, perusteella, kun ensin on tehty tarvittavat korjaukset, jotka johtuvat siitä, että tällaisissa vaihtoehtoisissa lähteissä käytetään eri käsitteitä ja määritelmiä kuin raha- ja rahoitustilastoissa; tai

e)

neljännesvuosittaiset luvut arvioidaan raportointipoikkeuksen alaisia maita koskevien sellaisten tietojen perusteella, jotka rahalaitokset ilmoittavat vuosineljänneksittäin yhtenä kokonaisuutena.

4 artikla

Kansallisen keskuspankin tilastoitavan taseen ja kirjanpidollisen taseen yhdenmukaisuuden seuranta

Kansalliset keskuspankit ja EKP varmistavat, että niiden tilastointia varten laatimat ja asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti ilmoittamat kuukauden lopun yhteenlasketut taseet sekä muutettujen suuntaviivojen EKP/2010/20 mukaisessa eurojärjestelmän viikkotaseessa ilmoitettavat kirjanpitoerät ovat keskenään yhdenmukaiset.

Kansalliset keskuspankit tarkistavat kaikki kuukausittaisissa tiedoissa ilmoitettavat erät liitteessä I olevassa 2 osassa esitetyn mallin mukaisesti. Tarkistuksen tulokset toimitetaan EKP:lle vastaavien neljännesvuosittaisten tietojen kanssa noudattaen samaa aikataulua kuin ilmoitettaessa neljännesvuosittaisia tietoja 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Niinä raportointijaksoina, joina tilastointia varten laaditun eurojärjestelmän yhteenlasketun kuukauden lopun taseen ja sen eurojärjestelmän viikkotasetta varten ilmoitettavien kirjanpitoerien päivämäärät eivät ole samat, kansalliset keskuspankit voivat verrata tilastotietoja päivätaseeseen, joka laaditaan kuukauden viimeistä työpäivää varten. EKP noudattaa samaa menettelyä laatiessaan omaa tasettaan.

EKP seuraa vastaavuustarkistusten tuloksia, ja se voi vaatia kansallisilta keskuspankeilta poikkeamien osalta lisätoimenpiteitä.

5 artikla

Sähköistä rahaa koskevat tilastot

EKP kerää ja kirjaa yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa vuosittain tietoja unionissa käytettävien sähköisen rahan järjestelmien ominaisuuksista sekä näihin järjestelmiin liittyvien tilastotietojen saatavuudesta ja laatimismenetelmistä. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 2 osan taulukossa 1 lueteltujen erien osalta tilastotiedot, jotka koskevat kaikkien sellaisten rahalaitosten liikkeeseen laskemaa sähköistä rahaa, joille ei ole myönnetty poikkeusta asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 1 kohdan nojalla.

Kuukausittaiset tiedot ilmoitetaan EKP:lle rahalaitosten tase-eriä koskevien tilastotietojen kuukausittaisen toimituksen yhteydessä 3 artiklan 2 kohdassa täsmennetyllä tavalla. Mikäli tietoja ei ole saatavilla, kansalliset keskuspankit käyttävät mahdollisuuksien mukaan arvioita tai väliaikatietoja.

Tämä raportointi kattaa sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset, jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta laskemalla liikkeeseen sähköistä rahaa ja täyttävät siten rahalaitoksen määritelmän, ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset, jotka eivät pääasiallisesti välitä rahoitusta laskemalla liikkeeseen sähköistä rahaa eivätkä siten täytä rahalaitoksen määritelmää. Raportointi kattaa myös sellaisten pienten rahalaitosten raportoinnin, joille on myönnetty poikkeus asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 1 kohdan nojalla, riippumatta siitä, ovatko ne luottolaitoksia.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tilastotiedot näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 2 osan taulukossa 2 lueteltujen erien osalta. Tiedot sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoista, jotka eivät täytä rahalaitosten määritelmää ja joita tavanomaiset tase-erätilastojen raportointivaatimukset eivät siten koske, ilmoitetaan siinä määrin kuin kansalliset keskuspankit voivat saada näitä tietoja asianomaisilta valvontaviranomaisilta tai muista sopivista lähteistä.

Sarjat ilmoitetaan EKP:lle vuosittain viitekauden päättymistä seuraavan kuukauden viimeiseen työpäivään mennessä. Mikäli tietoja ei ole saatavilla, kansalliset keskuspankit käyttävät mahdollisuuksien mukaan arvioita tai väliaikatietoja.

6 artikla

Postisiirtolaitoksia ja valtionhallintoa koskevat tilastot

Kansalliset keskuspankit keräävät postisiirtolaitoksia koskevat tiedot asetuksen (EU) N:o 1074/2013 (EKP/2013/39) mukaisesti. Vaatimukset koskevat monetaarisia velkoja euroalueen kotimaisille muille kuin rahalaitoksille, eli rahalaitosten talletusvelkojen läheisiä vastineita, sekä hallussa olevaa käteistä rahaa ja hallussa olevia euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemia arvopapereita. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat nämä tiedot EKP:lle liitteessä II olevan 3 osan mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat liitteessä II olevan 3 osan mukaisessa raportoinnissa myös valtionhallinnon monetaariset velat sekä hallussa olevan käteisen rahan ja hallussa olevat euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemat arvopaperit. Mikäli tällaisia saamisia ja velkoja ei esiinny tai ne ovat merkityksettömiä, niitä ei tarvitse ilmoittaa.

Virtojen korjaustiedot ilmoitetaan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Sarjat ilmoitetaan kuukausittain noudattaen samaa aikataulua kuin ilmoitettaessa kuukausittaisia tase-erätietoja 3 artiklan 2 kohdassa täsmennetyllä tavalla.

7 artikla

Lisätietoerät

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat niiden tase-erätietojen lisäksi, jotka toimitetaan 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja niihin sovellettavaa raportointitiheyttä ja -aikataulua noudattaen muitakin tilastotietoja liitteessä II olevassa 4 osassa vahvistetun lisätietoerien luettelon mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla tai arvioitavissa parhaan arvion periaatteen mukaisesti. EKP kerää ja kirjaa yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa kyseisten tilastotietojen saatavuutta ja laatimismenetelmiä koskevia tietoja. Nämä lisätietoerät ovat tietoja, joita tarvitaan euroalueen raha-aggregaattien, rahalaitosten korkotilastojen ja rahaliiton tilinpäätöstilastojen muodostamista varten ja ne ovat eritäin tärkeitä, ellei taulukoissa toisin ilmoiteta. EKP:n ja kansallisten keskuspankkien välisestä sopimuksesta kansalliset keskuspankit voivat jättää liitteessä II olevassa 4 osan 1 jakson taulukossa 2 ilmoittamatta erät, jotka koskevat rahalaitosten liikkeeseen laskemien velkapapereiden jaottelua haltijan kotipaikan mukaan, mikäli EKP käyttää niiden osalta vaihtoehtoisia tietolähteitä.

Virtatietoja voidaan toimittaa EKP:n ja asianomaisen kansallisen keskuspankin kahdenvälisen sopimuksen perusteella. Virtojen korjaustiedot ilmoitetaan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Sarjat ilmoitetaan kuukausittain liitteessä II olevan 4 osan 1 ja 2 jaksossa tarkoitetuista eristä ja vuosineljänneksittäin liitteessä II olevan 4 osan 3 jaksossa tarkoitetuista eristä noudattaen samaa aikataulua kuin ilmoitettaessa pakollisia kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia rahalaitosten tasetilastoja asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti.

Tämän artiklan nojalla edellytetyt lisätietoerät ilmoitetaan samojen arvostussääntöjen ja/tai kirjanpitosääntöjen mukaisesti kuin tiedot, jotka ilmoitetaan asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti.

8 artikla

Varantopohjatilastot

Yhteenlaskettua varantopohjaa koskevat velkatyypeittäin eritellyt kuukausitilastot lasketaan kuukauden lopun kantatiedoista asetuksen (EU) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) mukaisesti ja asetuksessa (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) säädettyjen luokkien mukaisesti. Tiedot, jotka tarvitaan tilastojen tuottamiseksi liitteessä II olevan 5 osan mukaisesti, saadaan vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin kuuluvien luottolaitosten kansallisille keskuspankeille toimittamista tiedoista.

Varantopohjatilastot sisältävät kuusi luottolaitoksia koskevaa aikasarjaa, jotka liittyvät EKP:lle kuukausittain toimitettaviin kuukauden lopun kantatietoihin. Tiedot on toimitettava Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä viimeistään varantojen pitoajanjakson alkamista edeltävänä kansallisen keskuspankin työpäivänä. Pienet luottolaitokset ilmoittavat suppeammin eritellyt tiedot kansallisille keskuspankeille neljännesvuosittain. Pienten luottolaitosten yhteydessä käytetään yksinkertaistettua varantopohjatilastointia kolmen varannon pitoajanjakson osalta. Kansalliset keskuspankit käyttävät pieniltä luottolaitoksilta saamiaan neljännesvuositason varantopohjatietoja kuukausittaisissa luvuissa, jotka ilmoitetaan EKP:lle niiden julkaisemista seuraavien kolmen tiedonsiirron yhteydessä.

Korjaukset, joita tiedonantajalaitokset tekevät varantopohjaan ja/tai varantovaatimuksiin pitoajanjakson alkamisen jälkeen, eivät saa muuttaa varantopohjaa ja varantovaatimuksia koskevia tilastoja.

9 artikla

Makrotason suhdelukuja koskevat tilastot

EKP seuraa luottolaitosten kansallisille keskuspankeille asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti toimittamien kuukauden lopun tilastotietojen perusteella kuukausittain niiden varantopohjasta tehtävien vakiovähennysten tarkkuutta, joita luottolaitokset voivat soveltaa maturiteetiltaan enintään kahden vuoden velkapapereihinsa. Kansalliset keskuspankit laskevat vaadittavat aggregaatit liitteessä II olevan 6 osan mukaisesti ja ilmoittavat ne EKP:lle.

Luottolaitosten kolme aikasarjaa, jotka kuvaavat kuukauden lopun kantatietoja, toimitetaan EKP:lle kuukausittain viimeistään pitoajanjakson alkamista edeltävänä kansallisen keskuspankin työpäivänä.

Aikasarjat on toimitettava, vaikka niissä mainittuja tase-eriä ei sovellettaisikaan kyseisessä jäsenvaltiossa.

10 artikla

Rahamarkkinarahastojen tasetilastot

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle erikseen rahamarkkinarahastosektorin tase-erätiedot liitteessä II olevan 7 osan taulukoiden 1 ja 2 mukaisesti. EKP käyttää näitä tietoja sekä rahamarkkinarahastojen että luottolaitosten tasetilastojen laatimiseen. Koska koko rahalaitossektoria koskevat tiedot ilmoitetaan jo asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti, tässä artiklassa asetettuja vaatimuksia sovelletaan ainoastaan rahamarkkinarahastoihin. Vaikka joissain jäsenvaltioissa pieni määrä muita laitoksia luokitellaan rahalaitoksiksi, nämä laitokset katsotaan kuitenkin määrällisesti merkityksettömiksi.

Liitteessä II olevan 7 osan taulukossa 2 tarkoitetut luokitusten muutokset ja arvostusmuutokset ilmoitetaan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ottaen huomioon mahdolliset poikkeukset, jotka on myönnetty asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 2 kohdan nojalla. Mikäli kansallisten keskuspankkien rahamarkkinarahastoille asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) nojalla myöntämä poikkeus koskee arvostusmuutosten ilmoittamista, kansalliset keskuspankit ilmoittavat parhaiden edellytystensä mukaisesti tiedot niistä eristä, joiden osalta arvostusmuutokset saattavat olla merkittäviä.

Tiedot ilmoitetaan neljännesvuosittain 28 työpäivän kuluessa viitejakson päättymisestä.

Ilmoitettavat rahamarkkinarahastojen tasetiedot kattavat 100 prosenttia tähän sektoriin luokitelluista laitoksista. Mikäli raportointi kattaa pienten laitosten lievempien raportointivaatimusten vuoksi todellisuudessa vähemmän kuin 100 prosenttia laitoksista, kansalliset keskuspankit estimoivat 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot 100 prosentin kattavuuteen.

Rahamarkkinarahastoja koskeviin tietoihin tehtävien korjausten on oltava johdonmukaisia vastaavien muita rahalaitoksia koskevien vuosineljänneksen lopun tietojen kanssa. Mikäli rahamarkkinarahastoja koskevien uusien tai korjattujen tietojen toimittaminen aiheuttaa muutoksia muita rahalaitoksia koskeviin vastaavan viitejakson tietoihin, myös muita rahalaitoksia koskeviin tietoihin on toimitettava tarvittavat korjaukset.

11 artikla

Rakenteelliset rahoitusindikaattorit

Kansalliset keskuspankit raportoivat muita rakenteellisia rahoitusindikaattoreita koskevat tiedot liitteessä II olevan 8 osan mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit toimittavat tietoja liitteessä II olevassa 8 osassa esitetyistä indikaattoreista kyseiseen osaan sisältyvien käsitteitä ja menetelmiä koskevien sääntöjen mukaisesti ja noudattaen tase-erätilastojen laatimista koskevia tilastointiperiaatteita, eli

i)

tietoja ei konsolidoida vaan ne aggregoidaan;

ii)

kotipaikkaperiaate on ns. isäntämaa-periaatteen mukainen;

iii)

tasetiedot ilmoitetaan bruttoperusteisesti.

Virtojen korjaustiedot ilmoitetaan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Maaliskuun loppuun mennessä ilmoitetaan edellisen vuoden tiedot, joita tarvitaan luottolaitoksia koskevien rakenteellisten rahoitusindikaattoreiden laskemiseksi. Toukokuun loppuun mennessä ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan edellisen vuoden tiedot indikaattorista ”luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä”.

Kun kansalliset keskuspankit korjaavat ilmoitettuja tietoja, noudatetaan seuraavia yleisperiaatteita:

a)

kaikkien säännöllisten vuosittaisten tiedonsiirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän vuoden tietojen lisäksi tarvittaessa toimittaa tavanomaisia korjauksia edellisen vuoden tietoihin sekä poikkeuksellisia korjauksia;

b)

poikkeuksellisia korjauksia, jotka parantavat merkittävästi tietojen laatua, voidaan toimittaa pitkin vuotta.

Kerättävät tiedot kattavat 100 prosenttia laitoksista, jotka on määritelty luottolaitoksiksi asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 1 artiklassa. Mikäli raportointi kattaa todellisuudessa vähemmän kuin 100 prosenttia laitoksista, kansalliset keskuspankit estimoivat 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot 100 prosentin kattavuuteen.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kaikista tapauksista, joissa ne ovat poikenneet edellä mainituista määritelmistä ja säännöistä, jotta kansallista käytäntöä kyettäisiin valvomaan. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset merkittävien korjausten syistä.

12 artikla

Pankkisektorin konsolidoidut tiedot

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat pankkisektorin konsolidoidut tiedot liitteessä II olevan 9 osan mukaisesti ja noudattavat tietoja toimittaessaan kyseiseen osaan sisältyviä sääntöjä, jotka koskevat käsitteitä ja menetelmiä.

Pankkisektorin konsolidoidut tiedot ilmoitetaan käyttämällä lyhyen aikavälin lähestymistapaa Euroopan pankkiviranomaisen laatimien FINREP/COREP-raportointistandardien mukaisesti.

Jotta tiedot olisivat mahdollisimman kattavat, ne kootaan kaikista luottolaitoksista, sellaisina kuin nämä määritellään kansallisissa laeissa.

Tiedot konsolidoidaan täydellisesti yli valtio- ja sektorirajojen, jolloin ’valtioiden rajat ylittävällä’ tarkoitetaan kotimaisten pankkien sivukonttoreita ja tytäryhtiöitä, jotka sijaitsevat kotimaisten markkinoiden ulkopuolella ja jotka luetaan mukaan emoyhtiönä olevan laitoksen ilmoittamiin tietoihin, ja ’sektorien rajat ylittävällä’ tarkoitetaan muiksi rahoituslaitoksiksi luokiteltavien pankkien sivukonttoreita ja tytäryhtiöitä. Vakuutusyhtiöt eivät kuulu konsolidoinnin piiriin.

Pankkisektorin konsolidoidut tiedot ilmoitetaan erikseen seuraavista:

pienet kotimaiset pankkiryhmittymät ja itsenäiset luottolaitokset,

keskikokoiset kotimaiset pankkiryhmittymät ja itsenäiset luottolaitokset,

suuret kotimaiset pankkiryhmittymät ja itsenäiset luottolaitokset,

ulkomaalaisomisteiset (Euroopan unionin ulkopuoliset) tytäryhtiöt,

ulkomaalaisomisteiset (Euroopan unionin ulkopuoliset) sivukonttorit,

ulkomaalaisomisteiset (Euroopan unionissa sijaitsevat) tytäryhtiöt,

ulkomaalaisomisteiset (Euroopan unionissa sijaitsevat) sivukonttorit.

Tässä artiklassa pankit luokitellaan suuriksi pankkiryhmittymiksi tai itsenäisiksi luottolaitoksiksi, jos niiden saamiset ovat suuremmat kuin 0,5 prosenttia Euroopan unionin pankkien konsolidoitujen saamisten kokonaismäärästä, keskikokoisiksi pankeiksi, jos niiden saamiset ovat 0,5–0,005 prosenttia konsolidoitujen saamisten kokonaismäärästä, ja pieniksi pankeiksi, jos niiden saamiset ovat alle 0,005 prosenttia konsolidoitujen saamisten kokonaismäärästä.

Pankkisektorin konsolidoidut tiedot ilmoitetaan kaksi kertaa vuodessa. Vuoden lopun tietojen osalta ilmoitetaan täydellinen tietoaineisto. Ensimmäiset vuosittaiset tiedot, jotka pitävät sisällään liitteessä II olevassa 9 osassa tähtimerkillä (*) varustetut erät, toimitetaan seuraavan vuoden huhtikuun puoliväliin mennessä. Täydellinen vuosittainen tietoaineisto ilmoitetaan toukokuun puoliväliin mennessä.

Saman vuoden lokakuun puoliväliin mennessä ilmoitetaan tietoaineisto, jossa keskitytään suppeisiin tase-erätietoihin ja jonka viitepäivämäärä on kesäkuun loppu. Nämä sarjat ilmoitetaan liitteessä II olevan 9 osan mukaisesti.

Aiemmin ilmoitettuja tietoja koskevat korjaukset tehdään seuraavien yleisperiaatteiden mukaisesti:

a)

kaikkien säännöllisten vuosittaisten ja puolivuosittaisten tiedonsiirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän vuoden tietojen lisäksi tarvittaessa toimittaa tavanomaisia korjauksia edellisen vuoden tietoihin sekä poikkeuksellisia korjauksia;

b)

mikäli korjaukset ovat merkittäviä, niistä toimitetaan selvitykset EKP:lle.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kaikista tapauksista, joissa ne ovat poikenneet edellä mainituista määritelmistä ja säännöistä, jotta kansallista käytäntöä kyettäisiin valvomaan. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset merkittävien korjausten syistä.

13 artikla

Konsolidoidut kansainväliset pankkitilastot

(suurten kotimaisten pankkiryhmittymien sektori- ja aluekohtaiset saamiset)

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat kotimaisessa omistuksessa olevien, 12 artiklassa määriteltyjen suurten pankkiryhmittymien kotimaisten pankkikonttorien konsolidoidut kansainväliset saamiset kaikkialta maailmasta maturiteetin, instrumentin sekä lainanottajan maantieteellisen alueen ja sektorin mukaan eriteltyinä, sellaisina kuin ne ilmoitetaan BIS:n kansainvälisissä konsolidoiduissa pankkitilastoissa.

Tietojen ilmoittamisessa noudatetaan tapaa, jolla aggregoidut tiedot ilmoitetaan neljännesvuosittain BIS:lle kansainvälisten konsolidoitujen pankkitilastojen laadintaa varten. Tiedot ilmoitetaan EKP:lle sen järjestelyn mukaisesti, jota käytetään aggregoitujen tietojen toimittamisessa BIS:lle. Kansalliset keskuspankit aggregoivat asianomaisten pankkiryhmittymien yksittäiset voitot.

Tietoja ilmoittavat ainoastaan sellaiset kansalliset keskuspankit, jotka ilmoittavat BIS:lle kansainväliset konsolidoidut pankkitilastot ja joiden maissa sijaitsee suurten pankkiryhmittymien päätoimipaikkoja.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat neljännesvuosittaiset tiedot EKP:lle enintään kaksi viikkoa BIS:n virallisen määräajan päättymisen jälkeen.

Aiemmin ilmoitettuihin tietoihin tehdyt korjaukset tehdään yhtenevällä tavalla myös BIS:lle ilmoitettuihin tietoihin.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kaikista tapauksista, joissa ne ovat poikenneet näistä säännöistä, jotta kansallista käytäntöä kyettäisiin valvomaan. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset merkittävien korjausten syistä.

14 artikla

IMF:ää varten toimitettavat tiedot

Kansalliset keskuspankit voivat toimittaa IMF:lle EKP:n välityksellä täydentäviä rahalaitosten tase-erätilastoja seuraavien teknisten järjestelyjen mukaisesti, tämän kuitenkaan rajoittamatta kansallisten keskuspankkien lakisääteisiä velvoitteita IMF:ään nähden.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat liitteessä II olevan 10 osan mukaiset rahalaitosten tase-erät EKP:lle osana tase-erätietojen kuukausittaista tiedonsiirtoa. Tietojen toimitustiheys ja -aikataulu ovat samat kuin 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti EKP:lle säännöllisesti toimitettavien tase-erätietojen toimituksen yhteydessä.

15 artikla

Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tilastot (lukuun ottamatta erityisyhteisöjä)

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat muita rahoituksen välittäjiä (lukuun ottamatta erityisyhteisöjä) koskevat tilastotiedot liitteessä II olevan 11 osan mukaisesti. Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tiedot on toimitettava erikseen seuraavien alaluokkien osalta: i) arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät, ii) lainanantajina toimivat rahoituslaitokset ja iii) muut rahoituksen välittäjät.

Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tiedot toimitetaan niiden tietojen perusteella, jotka ovat raportointihetkellä saatavilla kansallisella tasolla. Mikäli ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla tai niitä ei voida käsitellä, toimitetaan kansalliset arviot. Mikäli kuvattava taloudellinen ilmiö on olemassa mutta sitä ei seurata tilastollisesti eikä kansallisia arvioita siten voida esittää, kansalliset keskuspankit voivat joko jättää aikasarjat ilmoittamatta tai ilmoittaa ne puuttuviksi. Aikasarjat, joita ei ilmoiteta, tulkitaan näin ollen ”tiedoiksi, jotka ovat olemassa mutta joita ei kerätä”, ja EKP voi tällöin tehdä oletuksia ja arvioita muodostaessaan euroalueen aggregaatteja. Tiedonantajien perusjoukko kattaa kaikentyyppiset euroalueen jäsenvaltioissa kotimaisiksi luettavat muut rahoituksen välittäjät (paitsi lainanantajina toimivat rahoituslaitokset): euroalueen jäsenvaltioiden alueella sijaitsevat laitokset, mukaan lukien alueen ulkopuolella sijaitsevien emoyhtiöiden tytäryhtiöt, sekä sellaisten laitosten kotimaiset sivukonttorit, joiden päätoimipaikka on alueen ulkopuolella.

Tietoja ilmoitettaessa toimitetaan seuraavat keskeiset indikaattorit ja lisätiedot:

Keskeiset indikaattorit toimitetaan euroalueen aggregaattien muodostamista varten. Kaikki euroalueen jäsenvaltiot toimittavat nämä yksityiskohtaiset tiedot, mikäli ajantasaiset tiedot ovat saatavilla. Mikäli ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla tarvittavia erittelyjä varten tai sovitulla tiheydellä, sovittuna aikana tai sovitulta aikajänteeltä, on toimitettava arviot, mikäli se on mahdollista.

Lisätiedot toimitetaan lisätietoerinä. Näitä tietoja toimittavat ne maat, joiden osalta tiedot ovat raportointihetkellä saatavilla.

Virtojen korjaustietoja voidaan toimittaa, mikäli kantatiedoissa on merkittäviä katkoksia tai mikäli tehdään luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä. Virtojen korjaustietoja voidaan toimittaa parhaiden edellytysten mukaisesti erityisesti silloin, kun EKT 2010:n käyttöönoton yhteydessä on tehty luokituksen muutoksia.

Luokitusten muutokset ilmoitetaan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Tiedot ilmoitetaan EKP:lle vuosineljänneksittäin. Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tilastot toimitetaan EKP:lle viimeistään sen viitejakson päättymistä seuraavan kolmannen kuukauden viimeisenä kalenteripäivänä, jota tiedot koskevat, tai sitä edellisenä kansallisen keskuspankin työpäivänä, mikäli kuukauden viimeinen kalenteripäivä ei ole kansallisen keskuspankin työpäivä. EKP toimittaa kunkin vuoden syyskuuhun mennessä kansallisille keskuspankeille seuraavaa vuotta koskevan raportointiaikataulun tarkkoine toimituspäivineen.

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan edellisellä vuosineljänneksellä toimittamiaan tietoja. Myös aikaisempien vuosineljännesten tietoihin saatetaan tehdä korjauksia.

Tällöin noudatetaan seuraavia yleisperiaatteita:

a)

Säännöllisten neljännesvuosittaisten tiedonsiirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän neljänneksen tietojen lisäksi toimittaa ainoastaan ”tavanomaisia” korjauksia eli edellisellä vuosineljänneksellä toimitettuja tietoja koskevia korjauksia.

b)

Poikkeuksellisia korjauksia pitäisi tehdä mahdollisimman vähän, ja niiden ilmoittamispäivämäärän on oltava eri kuin tavanomaisen raportoinnin päivämäärä. Pieniä rutiininomaisia historiatietojen korjauksia pitäisi lähettää vain kerran vuodessa, neljättä vuosineljännestä koskevan raportoinnin yhteydessä.

c)

Poikkeuksellisia korjauksia voidaan lähettää vuoden aikana normaalista raportoinnista erillään, mikäli ne parantavat merkittävästi tietojen laatua.

Kirjanpitosääntöjen, joita muut rahoituksen välittäjät noudattavat tilinpäätöksiä laatiessaan, on oltava direktiivin 86/635/ETY kansallisten täytäntöönpanosäännösten ja muiden sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisia. Kaikki saamiset ja velat ilmoitetaan tilastointia varten bruttomääräisinä, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpitokäytäntöihin. Kunkin luokan yhteydessä annetaan erityisohjeita käytettävistä arvostusmenetelmistä.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvityksiä liitteessä II olevan 11 osan 3 jakson mukaisesti. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset merkittävistä korjauksista.

16 artikla

Arvopaperiemissioita koskevat tilastot

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat liitteessä II olevan 12 osan mukaisesti sellaiset arvopaperiemissioita koskevat tilastotiedot, jotka kattavat kaikki euroalueen kotimaisten toimijoiden tekemät minkä tahansa valuutan määräiset kotimaiset ja kansainväliset arvopaperiemissiot.

Tiedot ilmoitetaan EKP:lle kuukausittain. Arvopaperiemissioita koskevat tilastot toimitetaan EKP:lle viimeistään viiden viikon kuluttua sen kuukauden päättymisestä, jota tiedot koskevat. EKP toimittaa kansallisille keskuspankeille etukäteen raportointiaikataulun tarkkoine toimituspäivineen.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvityksiä liitteessä II olevan 12 osan 3 jakson mukaisesti.

17 artikla

Rahalaitosten korkotilastot

Rahalaitosten korkotilastoja varten kansalliset keskuspankit ilmoittavat yhteenlasketut kansalliset kuukausittaiset tilastot kantatiedoista ja uudesta liiketoiminnasta asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevissa lisäliitteissä 1 ja 2 täsmennetyllä tavalla. Lisäksi kansalliset keskuspankit ilmoittavat yhteenlasketut uuteen liiketoimintaan liittyvät kansalliset kuukausittaiset tilastotiedot liitteessä II olevassa 13 osassa täsmennetyllä tavalla.

Nämä tilastotiedot ilmoitetaan EKP:n laatiman ja kansallisille keskuspankeille kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä toimittaman vuosittaisen aikataulun mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia tiedonantovaatimuksista yrityksille myönnettyihin, vakuudella tai takauksella suojattuihin lainoihin sovellettavan koron sekä niihin liittyvän liiketoiminnan määrän osalta asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 2 taulukoihin 3 ja 4 sisältyvissä indikaattoreissa 62–85. Poikkeuksia voidaan myöntää, jos vastaavan erän (indikaattorit 37–54) kansallinen aggregoitu, kaikki lainat kattava liiketoiminnan määrä on alle kymmenen prosenttia kansallisesta aggregoidusta liiketoiminnan määrästä, kun lasketaan yhteen kaikki lainat samassa kokoluokassa, ja euroalueen tasolla alle kaksi prosenttia liiketoiminnan määrästä samassa kokoluokassa ja alkuperäisen koron kiinnittämisen luokassa. Jos poikkeuksia myönnetään, nämä kynnysarvot tarkistetaan vuosittain.

Mikäli rahalaitosten korkotilastojen todellinen kattavuus on vähemmän kuin 100 prosenttia sen vuoksi, että on käytetty otosta, kansalliset keskuspankit valitsevat otoksen ja säilyttävät sen sekä estimoivat uuden liiketoiminnan määriä koskevat tiedot 100 prosentin kattavuuteen liitteessä II olevassa 14 osassa täsmennetyllä tavalla. Jos myönnetään asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) 4 artiklassa tai tämän artiklan 3 kohdassa säädetty poikkeus, neljännesvuosittain ilmoitettavat tiedot siirretään kuukausittain väliin jääville jaksoille soveltamalla asianmukaisia tilastollisia estimointimenetelmiä, joiden avulla kehityssuunta tai kausittaiset vaihtelut otetaan huomioon.

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan edellisen viitekuukauden arvoja. Lisäksi edellistä viitekuukautta aikaisempiin tietoihin saatetaan tehdä korjauksia esimerkiksi virheiden, luokituksen muutosten tai raportointimenettelyjen kehittymisen vuoksi.

Tällöin kansalliset keskuspankit noudattavat seuraavia yleisperiaatteita:

a)

mikäli kansalliset keskuspankit korjaavat edellistä viitekuukautta aikaisempia tietoja, ne toimittavat EKP:lle selvitykset;

b)

kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset myös merkittävistä korjauksista;

c)

korjattuja tietoja toimittaessaan kansalliset keskuspankit ottavat huomioon rahalaitosten korkotilastojen säännöllistä raportointia varten asetetut määräajat. Poikkeukselliset korjaukset ilmoitetaan muulloin kuin kuukausittaisten raportointijaksojen aikana.

18 artikla

Maksuliiketilastot

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle maksuliiketilastoja koskevat tiedot asetuksen (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) liitteen III ja näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 16 osan mukaisesti. Tämä koskee muun muassa seuraavia tietoja:

a)

laitosten, maksutilien, maksukorttien, laitteiden ja maksupäätteiden sekä maksujärjestelmiin osallistujien lukumäärä sekä valitut tase-erät ilmoitetaan kaikissa asetuksen liitteessä III olevien taulukoiden 1, 2, 3 ja 6 sekä näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 16 osan taulukoiden 1, 2 ja 5 kohdissa. Tällaiset kantatiedot koskevat jakson lopun lukuja ottamatta lukuun liitteessä II olevan 16 osan taulukon 1 erää, josta ilmoitetaan ”viimeisen varannon pitoajanjakson keskiarvo”;

b)

Maksuinstrumentin, -laitteen ja -päätteen ja/tai -järjestelmän mukaan eritellyistä maksutapahtumatiedoista ilmoitetaan viitejakson bruttovirrat eli kokonaismäärät asetuksen liitteessä III olevissa taulukoissa 4, 5 ja 7 sekä näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 16 osan taulukoissa 3, 4, 6 ja 7.

Edellistä kalenterivuotta koskevat sarjat ilmoitetaan EKP:lle vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Asetukseen (EU) N:o 1409/213 (EKP/2013/43) sisältyvät indikaattorit ilmoitetaan vuosittain. Liitteessä II olevassa 16 osassa pyydetyt lisätiedot voidaan ilmoittaa kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain asianomaisessa taulukossa täsmennetyllä tavalla.

Mikäli ajantasaisia tietoja näiden suuntaviivojen taulukoita varten ei ole saatavilla, kansalliset keskuspankit joko pyytävät asianomaiset lisätiedot tiedonantajilta tai käyttävät arvioita tai väliaikatietoja. Kukin kansallinen keskuspankki määrittelee oman maansa erityispiirteiden mukaan menetelmät tällaisten arvioiden laatimiseksi. Kansalliset keskuspankit toimittavat tarvittaessa selvityksiä käyttämänsä menetelmän selventämiseksi.

Kun kansalliset keskuspankit korjaavat ilmoitettuja tietoja, noudatetaan seuraavaa yleisperiaatetta:

a)

kaikkien säännöllisten vuosittaisten tiedonsiirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän vuoden tietojen lisäksi tarvittaessa toimittaa tavanomaisia korjauksia edellisen vuoden tietoihin sekä poikkeuksellisia korjauksia;

b)

poikkeuksellisia korjauksia, jotka parantavat merkittävästi tietojen laatua, voidaan toimittaa pitkin vuotta, EKP:n antaman suostumuksen perusteella.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvityksiä, joissa esitetään yksityiskohtaisesti poikkeamat tiedonantovaatimuksista ja epäjatkuvuuskohdat sekä näiden vaikutus tietoihin.

19 artikla

Sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevat tilastot

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat liitteessä II olevan 17 osan mukaisesti tilastotietoja sijoitusrahastojen saamisista ja veloista kaikkien seuraavien, sijoitusten luonteen mukaan luokiteltujen alasektorien osalta: osakerahastot, joukkolainarahastot, sekarahastot, kiinteistörahastot, hedgerahastot ja muut rahastot. Kunkin alasektorin tiedot eritellään vielä sijoitusrahastotyypin mukaan avoimiin ja suljettuihin rahastoihin. Kun sijoitusrahastot eritellään sijoitusten luonteen mukaan, ensisijaisesti sijoitusrahastojen osuuksiin sijoittavat sijoitusrahastot (eli rahastojen rahastot) luokitellaan niiden rahastojen luokkaan, joihin ne pääasiallisesti sijoittavat.

Nämä vaatimukset koskevat kuukauden ja vuosineljänneksen lopun kantoja, kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia virtatietojen korjauksia sekä kuukausittaisia tietoja sijoitusrahasto-osuuksien uusista liikkeeseenlaskuista/myynneistä ja lunastuksista.

Kaikki kuukauden lopun kannat ja kuukausittaisia virtatietojen korjaukset ilmoitetaan myös pörssilistattujen rahastojen (ETF-rahastojen) alasektorissa erän ”rahastot yhteensä””joista”-erittelynä.

Neljännesvuoden lopun kannat ja neljännesvuosittaiset virtatietojen korjaukset ilmoitetaan myös pääomasijoitusrahastojen (mukaan luettuna riskipääomarahastot) alasektorissa erän ”rahastot yhteensä””joista”-erittelynä, mikäli tiedot ovat saatavilla tai arvioitavissa parhaan arvion periaatteen mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle erilliset tiedot hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvista arvostusmuutoksista ja luokitusten muutoksista liitteessä II olevassa 17 osassa säädetyllä tavalla ja liitteen IV mukaisesti.

Rahoitustaloustoimet ja siten myös muutokset johdetaan mahdollisuuksien mukaan EKT 2010:n mukaisesti (ns. EKT 2010 -menetelmä). Kansalliset keskuspankit voivat asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) mukaisesti poiketa EKT 2010:stä eriävien kansallisten käytäntöjen takia. Jos arvopaperikohtaiset kantatiedot ovat saatavilla, arvostusmuutokset voidaan johtaa eurojärjestelmän yhteisen menetelmän mukaisesti eli liitteessä IV tarkoitetun virtatietojen johtamismenetelmän mukaisesti.

Jos haltijaosuuksia koskevat tiedot, joita sijoitusrahastot, rahalaitokset ja/tai muut rahoituksen välittäjät ilmoittavat asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) liitteen I mukaisesti, ovat puutteellisia tai eivät ole vielä saatavilla, kansalliset keskuspankit toimittavat haltijaosuuksia koskevat tiedot parhaan arvion periaatetta noudattaen liitteessä II olevan 17 osan taulukossa 1 olevan maantieteellisen ja sektorikohtaisen erittelyn mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat vakuutuslaitosten ja eläkerahastojen vastinsektorista neljännesvuosittain erilliset tiedot liitteessä II olevan 17 osan taulukon 1 mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla tai arvioitavissa parhaan arvion periaatteen mukaisesti ja mikäli niitä ei pidetä merkityksettöminä.

Kuukauden lopun kannat ja kuukausittaiset virtatietojen korjaukset vaaditaan synteettisiin ja fyysisiin jaotelluista pörssilistatuista rahastoista heti, kun Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) antaa tähän jaotteluun sopivan määritelmän. EKP tarkastaa säännöllisin väliajoin, onko tällainen määritelmä saatavilla, ja laatii tarvittaessa vaadittavat raportointijärjestelyt.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle sijoitusrahastojen kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset tiedot viimeistään 28. työpäivänä (työajan loppuun mennessä) sen kuukauden/vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tietojen korjauksissa sovelletaan seuraavia yleisperiaatteita:

a)

korjaukset tehdään siten, että kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset tiedot ovat keskenään yhdenmukaiset;

b)

tietojen säännöllisen raportointijakson aikana eli viitekuukauden/-vuosineljänneksen päättymistä seuraavasta 28. työpäivästä päivään, jona tiedot toimitetaan takaisin kansallisille keskuspankeille, kansalliset keskuspankit voivat tehdä korjauksia tietoihin, jotka koskevat edellistä viitevuosineljännestä, sitä edeltäviä kahta kuukautta sekä sen jälkeisiä kuukausia;

c)

tietojen säännöllisten raportointijaksojen ulkopuolella kansalliset keskuspankit voivat tehdä korjauksia myös edellistä viitevuosineljännestä edeltäviä kahta kuukautta aikaisempia viitejaksoja koskeviin tietoihin esimerkiksi virheen, luokituksen muutoksen tai raportointimenettelyn parannuksen vuoksi.

Jotta varmistettaisiin euroalueen sijoitusrahastotilastojen laadukkuus, kansalliset keskuspankit estimoivat pienten sijoitusrahastojen tiedot 100 prosentin kattavuuteen kootessaan EKP:lle ilmoitettavia kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia tietoja sijoitusrahastoista, mikäli ne myöntävät pienimmille sijoitusrahastoille poikkeuksia asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit voivat valita menettelyn, jolla tiedot estimoidaan 100 prosentin kattavuuteen sillä edellytyksellä, että menettely täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset:

a)

puuttuvien erittelyjen osalta estimaatit johdetaan soveltamalla vastaavan sijoitusrahastojen alasektorin suhdelukuja, esim. jos avoimen joukkolainarahaston katsotaan kuuluvan pienimpiin sijoitusrahastoihin ja tiedot kerätään ainoastaan liikkeeseen lasketuista sijoitusrahastojen osuuksista, puuttuvat erittelyt johdetaan soveltamalla avointen joukkolainarahastojen luokan rakennetta;

b)

mitään sijoitusrahastojen alasektoria (esim. avoimet kiinteistörahastot, suljetut kiinteistörahastot) ei suljeta kokonaan pois.

Sijoitusrahastoille, joihin sovellettavien kansallisten kirjanpitosäännösten mukaan varojen arvostus voi tapahtua harvemmin kuin neljännesvuosittain, voidaan asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti myöntää poikkeuksia. Tällaisista poikkeuksista huolimatta kansallisten keskuspankkien EKP:lle toimittamiin sijoitusrahastoja koskeviin kuukausittaisiin ja neljännesvuosittaisiin tietoihin on aina sisällyttävä näitä sijoitusrahastoja koskevat tiedot.

Keskuspankit johtavat aggregoidut neljännesvuosittaiset tiedot sijoitusrahastojen alasektoreiden saamisista ja veloista liitteessä II olevan 17 osan taulukon 1 mukaisesti seuraavasti:

a)

Sellaisten arvopapereiden osalta, joilla on julkisesti saatavilla oleva tunnistekoodi, kansalliset keskuspankit yhdistävät arvopaperikohtaisesti toimitetut tiedot pääasiallisesta viitetietokannasta eli keskitetystä arvopaperitietokannasta saatuihin tietoihin. Yhdistettyjen arvopaperikohtaisten tietojen avulla määritetään saamisten ja velkojen euromääräinen arvo sekä johdetaan sijoitusrahaston kutakin arvopaperia koskevat tarvittavat erittelyt. Jos arvopapereiden tunnistekoodit eivät löydy keskitetystä arvopaperitietokannassa tai jos tiedot, jotka tarvitaan saamisten ja velkojen kokoamiseen liitteessä II olevan 17 osan taulukon 1 mukaisesti, eivät ole saatavilla keskitetystä arvopaperitietokannasta, kansalliset keskuspankit estimoivat puuttuvat tiedot. Kansalliset keskuspankit voivat kerätä arvopaperikohtaiset tiedot myös arvopapereista, joilla ei ole julkisesti saatavilla olevaa tunnistekoodia, käyttämällä kansallisen keskuspankin sisäisiä arvopaperitunnisteita.

b)

Kansalliset keskuspankit aggregoivat a alakohdan mukaisesti johdetut arvopaperitiedot ja yhdistävät ne sellaisista arvopapereista ilmoitettuihin tietoihin, joilla ei ole julkisesti saatavilla olevaa tunnistekoodia. Näiden yhdistettyjen tietojen avulla tuotetaan aggregaatit i) velkapapereista maturiteetin, valuutan ja vastapuolen mukaan eriteltyinä; ii) osakkeista ja sijoitusrahasto-osuuksista instrumentin ja vastapuolen mukaan eriteltyinä ja iii) sijoitusrahastojen kaikista liikkeeseen lasketuista osuuksista.

c)

Kansalliset keskuspankit johtavat tarvittavat sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevat tilastotiedot yhdistämällä b alakohdan mukaisesti johdetut arvopaperitiedot yksittäisiltä kotimaisilta sijoitusrahastoilta kerättyihin tietoihin muista kuin arvopaperisaamisista ja -veloista.

d)

Kansalliset keskuspankit aggregoivat samaan alasektoriin kuuluvien kotimaisten sijoitusrahastojen saamiset ja velat.

Edellä säädettyä sovelletaan myös tilanteissa, joissa kansalliset keskuspankit keräävät sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevat tiedot kuukausittain asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit keräävät asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti kuukausittain tiedot sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemista osuuksista. Sellaisten viitekuukausien osalta, jotka eivät ole vuosineljänneksen lopun kuukausia, kansalliset keskuspankit estimoivat kuukausittain ja neljännesvuosittain kerättyjen tietojen perusteella kuukausittaiset tiedot sijoitusrahastojen muista saamisista ja veloista kuin liikkeeseen lasketuista sijoitusrahasto-osuuksista. Estimointia ei kuitenkaan suoriteta, jos tiedot kerätään asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti kuukausittain.

Kansalliset keskuspankit suorittavat estimoinnin mahdollisuuksien mukaan kustakin rahastosta erikseen. Vaihtoehtoisesti kansallinen keskuspankki voi tehdä estimoinnin sijoitusrahastojen alasektorin tasolla tai pyytää EKP:tä tekemään estimoinnin. Jälkimmäisessä tapauksessa EKP voi pyytää lisätietoja, kuten rahastokohtaisia tai arvopaperikohtaisia tietoja.

Asetuksessa (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) vahvistettuja arvostus- ja/tai kirjanpitosääntöjä sovelletaan myös, kun kansalliset keskuspankit ilmoittavat sijoitusrahastoja koskevia tietoja EKP:lle. Eriin, joille kertyy korkoa, sovelletaan kuitenkin seuraavia periaatteita:

a)

erä ”velkapaperit” sisältää kertyneet korot;

b)

erät ”talletukset ja lainasaamiset” ja ”vastaanotetut talletukset ja lainat” eivät sisällä kertyneitä korkoja vaan kertyneet korot kirjataan muihin saamisiin/velkoihin.

Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset merkittävien korjausten syistä. Lisäksi kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvitykset luokituksen muutoksista. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset myös 19 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista korjauksista.

Kansalliset keskuspankit voivat asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti sallia sijoitusrahastojen antavan tiedot saamisistaan ja veloistaan ryhmänä, kunhan tällainen raportointi johtaa vastaaviin tuloksiin kuin rahastokohtainen raportointi. Ryhmänä raportoivien sijoitusrahastojen on kuuluttava samaan sijoitusrahastojen alasektoriin (esim. suljettu kiinteistörahasto tai avoin kiinteistörahasto).

20 artikla

Erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevat tilastot

Kansalliset keskuspankit kokoavat ja ilmoittavat erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevat erilliset aggregoidut tilastotiedot liitteessä II olevan 18 osan mukaisesti. Tiedot toimitetaan seuraavien kolmen alaluokan osalta: a) perinteistä arvopaperistamista harjoittavat erityisyhteisöt, b) synteettistä arvopaperistamista harjoittavat erityisyhteisöt, c) vakuutuksiin liittyvää arvopaperistamista harjoittavat erityisyhteisöt ja d) muut erityisyhteisöt.

Tiedonantovaatimukset kattavat neljännesvuosittain ilmoitettavat tiedot kantatiedoista, rahoitustaloustoimista ja lainojen luottotappioista/arvonalennuksista.

Kansalliset keskuspankit voivat toimittaa EKP:lle tarvittavat lainojen luottotappioita ja arvonalennuksia koskevat tiedot parhaiden edellytystensä mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle erityisyhteisöjen kantoja, rahoitustaloustoimia ja lainojen luottotappioita/arvonalennuksia koskevat neljännesvuosittaiset tiedot viimeistään 28. työpäivänä (työajan loppuun mennessä) sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Neljännesvuosittaisten tietojen korjauksissa sovelletaan seuraavia yleisperiaatteita:

a)

tietojen säännöllisen raportointijakson aikana eli viitevuosineljänneksen päättymistä seuraavasta 28. työpäivästä päivään, joka edeltää tietojen toimittamista takaisin kansallisille keskuspankeille, kansalliset keskuspankit voivat tehdä korjauksia tietoihin, jotka koskevat edellistä viitevuosineljännestä;

b)

tietojen säännöllisten raportointijaksojen ulkopuolella kansalliset keskuspankit voivat tehdä korjauksia myös edellistä viitevuosineljännestä edeltäviä viitejaksoja koskeviin tietoihin esimerkiksi virheen, luokituksen muutoksen tai raportointimenettelyn parannuksen vuoksi;

c)

korjaukset asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) nojalla ilmoitettaviin tietoihin, jotka koskevat euroalueen rahalaitosten alulle panemia ja hallinnoimia lainoja, sisällytetään tarvittaessa erityisyhteisöjä koskeviin tilastoihin a ja b alakohdan mukaisesti.

Jotta täytettäisiin tilastoraportointivaatimukset, joista erityisyhteisöt on asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla vapautettu, kansalliset keskuspankit päättävät EKP:tä kuultuaan parhaiten sopivasta menetelmästä koota erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevat tiedot; ne ottavat päätöksessään huomioon asianomaisten markkinoiden rakenteen sekä muiden asiaankuuluvien tilastotietojen, julkisten tietojen tai valvontatietojen saatavuuden.

Jos kansalliset keskuspankit johtavat erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevia tietoja muista tilastotietojen lähteistä, julkisten tietojen lähteistä (kuten myyntiä edeltävistä raporteista tai sijoittajaraporteista) tai valvontatietojen lähteistä, tietoihin sovelletaan jäljempänä kuvattuja laatuvaatimuksia.

Tietoihin, jotka määritetään perussarjoiksi näiden suuntaviivojen liitteessä II olevassa 18 osassa, sovelletaan samankaltaisia tiukkoja laatuvaatimuksia kuin tietoihin, jotka erityisyhteisöt ilmoittavat suoraan asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) liitteen I mukaisesti. Tiedot, jotka määritetään muiksi kuin perussarjoiksi näiden suuntaviivojen liitteessä II olevassa 18 osassa, voidaan arvioida vähemmän tiukkojen laatuvaatimusten mukaisesti, esimerkiksi käyttämällä interpolointia ja ekstrapolointia silloin, kun tietoja kerätään julkisista tai valvontalähteistä harvemmin kuin neljännesvuosittain tai kun ne ovat saatavilla myöhemmin kuin viitejaksoa seuraavana 28. työpäivänä.

Jos erityisyhteisöt eivät asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ilmoita tietoja suoraan, kansalliset keskuspankit tarkkailevat tietojen laatua vuotuisista tilinpäätöksistä saatavien tietojen perusteella. Kansalliset keskuspankit toimittavat laaduntarkastusten tulokset EKP:lle kunakin vuonna syyskuun loppuun mennessä tai mahdollisimman pian sen jälkeen niiden kansallisten oikeudellisten käytäntöjen mukaisesti, joita sovelletaan erityisyhteisön kotijäsenvaltiossa. Jos johdettujen neljännesvuosittaisten tietojen ja vuotuisten tilinpäätösten vertailu osoittaa, että tiedot eivät täytä tiukkoja laatuvaatimuksia, kansalliset keskuspankit ryhtyvät laatuvaatimusten täyttämiseksi tarvittaviin toimiin, mukaan lukien tietojen kerääminen suoraan asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) nojalla.

Jos kansalliset keskuspankit johtavat erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevia tietoja valvontatietojen lähteistä, ne varmistavat, että tällaiset tietolähteet ovat riittävän yhdenmukaisia erityisyhteisöjen tiedonantovaatimuksiin sovellettavien tilastollisten käsitteiden ja määritelmien kanssa. Samaa periaatetta sovelletaan tietoihin, jotka on johdettu muista tilastotietojen lähteistä.

Jos keskitettyä arvopaperitietokantaa tai muuta arvopaperitietokantaa käytetään tietolähteenä erityisyhteisöjen liikkeeseen laskemia velkapapereita koskevissa tiedoissa, kansalliset keskuspankit seuraavat tietojen kattavuutta ja laatua vuosittain. Kansalliset keskuspankit toimittavat laaduntarkastusten tulokset EKP:lle kunakin vuonna helmikuun loppuun mennessä käyttäen viitearvona edeltävän vuoden joulukuun lopun tietoja. Jos kattavuus- ja laatuindikaattorit osoittavat, että tiukat laatuvaatimukset eivät täyty, kansalliset keskuspankit ryhtyvät laatuvaatimusten täyttämiseksi tarvittaviin toimiin, mukaan lukien tietojen kerääminen suoraan asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) nojalla.

Jokainen kansallinen keskuspankki vaihtaa tietoja arvopaperistetuista lainoista, joita kotimaiset rahalaitokset panevat alulle ja hallinnoivat muiden euroalueen jäsenvaltioiden kotimaisten erityisyhteisöjen puolesta, laskemalla hallinnoidut lainat erikseen yhteen kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, jossa erityisyhteisöillä on kotipaikka, asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 6 artiklan ja näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 18 osan taulukon 3 mukaisesti.

EKP järjestää maiden rajat ylittävää tietojenvaihtoa varten teknisen kanavan, ottaen huomioon tietojen luottamuksellisuutta koskevat soveltuvat säädökset. Kansalliset keskuspankit toimittavat tällaiset tiedot EKP:lle viimeistään 23. työpäivänä sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat. EKP jakaa tiedot edelleen asianomaisille kansallisille keskuspankeille viimeistään 24. työpäivänä sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Olemassa olevaa arvopaperistamista koskevaan tietojenvaihtoon osallistuvat kansalliset keskuspankit selvittävät mahdolliset jäljellä olevat kysymykset ja koordinointiin liittyvät seikat kahdenvälisessä yhteistyössä ja vaihtavat tarvittaessa asiaankuuluvia tietoja. Uusien arvopaperistamisien yhteydessä asianomaiset kansalliset keskuspankit voivat pyytää EKP:tä huolehtimaan koordinoinnista.

Täyttämällä edellä mainitut velvollisuudet kansalliset keskuspankit kykenevät asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti keräämään rahalaitoksilta asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 6 artiklan mukaisesti kerätyistä tiedoista sen osan erityisyhteisöjä koskevia tietoja, joka koskee euroalueen rahalaitosten alulle panemien ja edelleen hallinnoimien arvopaperistettujen lainojen kantatietoja ja rahoitustaloustoimia, sen sijaan, että tiedot kerättäisiin suoraan erityisyhteisöiltä.

Jos kansalliset keskuspankit kokoavat erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevat tiedot suoraan erityisyhteisöiltä ja tarvittaessa rahalaitosten asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti ilmoittamien tietojen perusteella ja jos ne myöntävät erityisyhteisöille asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla poikkeuksia, kansalliset keskuspankit estimoivat kaikkia erityisyhteisöjä koskevat tiedot 100 prosentin kattavuuteen kootessaan erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevia neljännesvuosittaisia tietoja, jotka ilmoitetaan EKP:lle kantatietojen, rahoitustaloustoimien sekä luottotappioiden ja arvonalennusten osalta.

Jos kansalliset keskuspankit kokoavat erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevat tiedot muista tilastolähteistä, julkisista lähteistä ja/tai valvontalähteistä, tiedot voidaan koota erityisyhteisöjä koskevan otannan perusteella edellyttäen, että näiden erityisyhteisöjen saamiset muodostavat vähintään 95 prosenttia erityisyhteisöjä koskevassa luettelossa esitetyn tiedonantajina toimivien erityisyhteisöjen perusjoukon yhteenlasketuista, kantatietoina ilmoitettavista saamisista kyseisessä jäsenvaltiossa. Kootessaan erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevia, EKP:lle ilmoitettavia neljännesvuosittaisia tietoja kansalliset keskuspankit estimoivat tiedot 100 prosentin kattavuuteen kantatietojen, rahoitustaloustoimien sekä lainojen luottotappioiden ja arvonalennusten osalta.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvityksiä, joissa esitetään merkittävien korjausten sekä 20 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla tehtyjen korjausten syyt.

21 artikla

Toimialan mukaan eritellyt tilastot rahalaitosten yrityksille myöntämistä lainoista

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat liitteessä II olevan 19 osan mukaisesti EKP:lle rahalaitosten kotimaisille ja muiden euroalueen jäsenvaltioiden yrityksille myöntämiä lainoja koskevat tiedot, jos ne ovat saatavilla, eriteltyinä toimialoittain unionin tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot EKP:lle neljännesvuosittain viimeistään 28. työpäivänä (työajan loppuun mennessä) sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat korjaukset seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)

jokaisen säännöllisen tietojen toimituskerran lisäksi lähetetään edellisten viitejaksojen tietojen korjaukset, mikäli se on tarpeen;

b)

poikkeuksellisia korjauksia, jotka parantavat merkittävästi tietojen laatua, voidaan toimittaa heti, kun ne ovat saatavilla.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle käytössä olevien kansallisten määritelmien ja luokitusten merkittävät muutokset sekä toimittavat tarvittaessa selvitykset merkittävien korjausten syistä. Lisäksi kansalliset keskuspankit toimittavat merkittäviä rahalaitossektorin luokitusmuutoksia koskevat tiedot sekä saatavilla olevat tiedot merkittävistä luokitusmuutoksista toimitetuissa yritysten NACE Rev. 2 -erittelyissä.

22 artikla

Rahalaitosten luottolimiittejä koskevat tilastot

Kansalliset keskuspankit kokoavat ja ilmoittavat aggregoidut tilastotiedot luottolimiiteistä, joita rahalaitokset ovat myöntäneet kotimaisille talousyksiköille, ja luottolimiiteistä, joita rahalaitokset ovat myöntäneet muille kuin kotimaisille talousyksiköille euroalueella. Tilastotiedot eritellään institutionaalisen sektorin mukaan, liitteessä II olevan 20 osan mukaisesti.

Rahalaitosten luottolimiiteillä tarkoitetaan samaa kuin asetuksessa (EU) N:o 575/2013 ”käyttämättömillä luottojärjestelyillä”, joiden riskit on luokiteltu ”keskimääräiseksi”, ”keskimääräiseksi tai alhaiseksi” ja ”alhaiseksi”. Kansalliset keskuspankit käyttävät tätä määritelmää parhaiden edellytystensä mukaisesti. Kun luottolimiiteistä käytetään eri kansallista määritelmää, ne voivat ilmoittaa tiedot kansallista määritelmää käyttäen. Kansallisten keskuspankkien on kuitenkin pyrittävä yhdenmukaistamaan rahalaitosten luottolimiittejä koskeva tiedonkeruu, jotta eri maiden tietoja voitaisiin pitkällä aikavälillä vertailla paremmin keskenään.

Kansalliset keskuspankit laskevat sektorikohtaiset erittelyt ja toimittavat ne EKP:lle. Jos sektorikohtaisia erittelyjä ei kerätä kansallisella tasolla, kansalliset keskuspankit voivat joko pyytää ne lisätietoina tiedonantajilta tai esittää sektorikohtaisista erittelyistä arvion käyttämällä muista kansallisista lähteistä saatavia tietoja.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle parhaiden edellytystensä mukaisesti tiedot tilastoluokitusten muutoksista.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot EKP:lle neljännesvuosittain. Neljännesvuosittaiset kantatiedot ja luokitusten muutokset toimitetaan EKP:lle viimeistään 28. työpäivänä (työajan loppuun mennessä) sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat korjaukset seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)

jokaisen säännöllisen tietojen toimituskerran lisäksi lähetetään edellisen viitevuosineljänneksen tietojen korjaukset, mikäli se on tarpeen;

b)

poikkeuksellisia korjauksia, jotka parantavat merkittävästi tietojen laatua, voidaan toimittaa heti, kun ne ovat saatavilla.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvitykset merkittävien korjausten syistä.

23 artikla

Keskusvastapuolten saamisia ja velkoja koskevat tilastot

Kansalliset keskuspankit kokoavat ja ilmoittavat keskusvastapuolten saamisia ja velkoja koskevat erilliset aggregoidut tilastotiedot liitteessä II olevan 21 osan mukaisesti.

Tässä tilastoraportoinnissa keskusvastapuolet ovat talousyksikköjä, jotka ESMA on määrittänyt keskusvastapuoliksi. Niihin luetaan ”muut rahoituksen välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot” (S.125) tai ”rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset” (S.126), sellaisina kuin ne määritetään EKT 2010:n luvussa 23 esitetyssä institutionaalisten sektorien luokituksessa.

Tämän tilastoraportoinnin piiriin eivät kuulu ESMAn määrittämät keskusvastapuolet, jotka luokitellaan EKT 2010:ssä ”rahalaitosten (MFI)” institutionaaliseen sektoriin.

Kansallisten keskuspankkien on ehdottomasti ilmoitettava tiedot EKP:lle seuraavien kynnysarvojen ylittyessä:

a)

Pakollista raportointivaatimusta sovelletaan takaisinostosopimuksia koskeviin soluihin, jotka on merkitty kirjaimella ”R” liitteessä II olevan 21 osan taulukossa, jos maksamatta oleva määrä taseessa on minkä tahansa tällaisten solujen osalta yli 10 miljardia euroa, paitsi jos solussa ilmoitetut tiedot koskevat positioita, jossa vastapuolena ovat rahalaitokset.

Jos kynnysarvo saavutetaan yhdessä tai useammassa kirjaimella ”R” merkityissä solussa, kaikki kirjaimella ”R” merkityt solut ilmoitetaan riippumatta siitä, mikä on niiden senhetkinen arvo taseessa.

b)

Pakollista raportointivaatimusta sovelletaan muihin kuin takaisinostosopimuksia koskeviin soluihin, jotka on merkitty kirjaimilla ”NR” liitteessä II olevan 21 osan taulukossa, jos se on välttämätöntä a alakohdan nojalla tai jos maksamatta oleva määrä taseessa on minkä tahansa tällaisten solujen osalta yli 10 miljardia euroa.

Jos kynnysarvo saavutetaan yhdessä tai useammassa solussa, joka on merkitty kirjaimilla ”NR”, kaikki kirjaimilla ”NR” merkityt solut ilmoitetaan riippumatta siitä, mikä on niiden senhetkinen arvo taseessa.

Jos kumpaakaan a tai b alakohtien kynnysarvoista ei saavuteta, keskusvastapuolten tasetietojen ilmoittaminen EKP:lle on vapaaehtoista. Jos kansallinen keskuspankki päättää olla ilmoittamatta tietoja vapaaehtoisesti, sen on valvottava vähintään vuosittain, onko mainitut kynnysarvot saavutettu.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot EKP:lle neljännesvuosittain. Neljännesvuosittaiset kantatiedot ja luokitusten muutokset toimitetaan EKP:lle viimeistään 28. työpäivänä (työajan loppuun mennessä) sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat korjaukset seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)

jokaisen säännöllisen tietojen toimituskerran lisäksi lähetetään edellisen viitevuosineljänneksen tietojen korjaukset, mikäli se on tarpeen;

b)

poikkeuksellisia korjauksia, jotka parantavat merkittävästi tietojen laatua, voidaan toimittaa heti, kun ne ovat saatavilla.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvitykset merkittävien korjausten syistä.

24 artikla

Tilastoinnin kannalta merkittävien institutionaalisten yksiköiden perustietojen tallentaminen

Kansalliset keskuspankit toimittavat ”Register of Institutions and Affiliates Database” (RIAD) -tietokannan välityksellä kaikki tilastointia varten tarvittavat perustiedot institutionaalisista yksiköistä tai oikeudellisista yksiköistä, ja pitävät tiedot ajan tasalla. RIAD-keskustietokanta sisältää yksittäisten organisaatioyksiköiden ominaisuudet sekä tietoja niiden välisistä erilaisista yhteyksistä. Kyseisten tietojen avulla voidaan muun muassa johtaa ryhmärakenteita vertailemalla eri määritelmiä.

RIAD-tietokannassa voidaan käsitellä yksittäistä ominaisuutta koskevaa tietoa, joka on saatu useammasta kuin yhdestä lähteestä. Kansallisten keskuspankkien on siis tarvittaessa sovittava, mitä erityismenetelmää RIAD-tietokannassa sovelletaan, jotta ehdolla olevista monista eri kansallisista tietolähteistä voidaan johtaa perustietojen ”virallinen” versio.

Yksittäisiä (rahoitusalan) yritysten joukkoja koskevat erityiset tiedonantovaatimukset esitetään 25 artiklassa ja liitteessä V.

Kaikilla RIAD-tietokantaan tallennetuilla organisaatioyksiköillä voi olla monia eri tunnisteita. Kansallisten keskuspankkien vastuulla on asettaa RIAD-koodiksi kutsuttu päätunniste ja käyttää sitä. Näin varmistetaan, että RIAD-tietokannan ja muiden (paikallisten) lähetys-/vastaanottojärjestelmien välillä vaihdettava tieto on selkeää.

RIAD-tietokannasta voidaan myös antaa yksittäisille talousyksiköille kansallisia tai ylikansallisia koodeja (”alias-koodeja”), joissa on hyvä noudattaa käytössä olevia standardeja.

Käsitelläkseen talousyksikön perustietoja kansalliset keskuspankit luovat ensin tällaiset tiedot RIAD-tietokantaan. Sen jälkeen kansalliset keskuspankit käsittelevät kaikki ns. demografiset muutokset, jotka koskevat muun muassa toiminnan aloittamista, yksittäisten ominaisuuksien päivityksiä ja jopa talousyksikön sulkemista, ilmoittamalla ominaisuuksille uudet arvot ja/tai muuttamalla arvojen vaihteluväliä. (Tosiasiallisia poistoja tehdään etukäteen vain poikkeustapauksissa silloin, kun jokin talousyksikkö on sisällytetty erehdyksessä tietokantaan).

Kansallisten keskuspankkien on kuvattava talousyksiköiden sulautumiset (tai vastaavasti jakautumiset) esittämällä täydellinen aineisto, joka sisältää niihin liittyvät yhtiötapahtumat, kuten yksikön sulkemisen, muuttamisen ja/tai yhden tai useamman yksikön perustamisen.

EKT-sektorin muutokset eli esimerkiksi yhden talousyksikön kohdentaminen uudelleen rahalaitosluettelosta sijoitusrahastoluetteloon, ilmoitetaan päivittämällä arvo ja vaihteluväli ominaisuudessa ”EKT-sektori”.

Ennen päivitysten lähettämistä EKP:lle kansalliset keskuspankit tekevät soveltuvissa tiedonsiirto-ohjeissa määritellyt oikeellisuustarkistukset. Mikäli käytetään tietojen syöttömenetelmiä, kansallisilla keskuspankeilla tulee olla käytössä riittävät tarkistuskeinot toiminnallisten virheiden minimoimiseksi ja RIAD-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä ilmoitettavien päivitysten tarkkuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

Mikäli RIAD-järjestelmä ei toimi, kansalliset keskuspankit lähettävät päivitykset sähköpostilla seuraavaan osoitteeseen: RIAD-Support@ecb.europa.eu.

Kansalliset keskuspankit voivat käyttää kansallisia kirjaimistojaan, mikäli käytössä ovat latinalaiset aakkoset. Vastaanottaessaan tietoja EKP:ltä RIAD-järjestelmän välityksellä kansalliset keskuspankit käyttävät Unicode-järjestelmää (UTF-8), jotta kaikki erikoismerkit näkyvät asianmukaisesti.

Saatuaan päivitykset EKP tekee välittömästi tarkastuksia vahvistaakseen toimitetun tiedon oikeamuotoisuuden ja sisäisen johdonmukaisuuden.

EKP lähettää välittömästi takaisin kansallisille keskuspankeille a) tietojen vastaanottovahvistuksen, joka sisältää yhteenvedon päivityksistä, jotka on käsitelty ja tallennettu onnistuneesti asianomaiseen tietoaineistoon; ja/tai b) virhevahvistuksen, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot päivityksistä ja oikeellisuustarkistuksista, jotka ovat epäonnistuneet.

Saatuaan virhevahvistuksen kansallisten keskuspankkien on ryhdyttävä toimiin korjattujen tietojen toimittamiseksi. Mikäli oikea tieto riippuu päivityksistä, joita muut kansalliset keskuspankit ovat lähettäneet hiljattain ja jotka eivät ole saatavilla EKP:n verkkosivuilla, kansallisen keskuspankin on otettava yhteys EKP:hen ja yksilöitävä tarvittavat tiedot.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat organisaatioyksikköä kuvaavan jokaisen ominaisuuden luottamuksellisuuden valitsemalla yhden kolmesta seuraavasta ennalta määritellystä arvosta: ”F” (vapaa eli ei luottamuksellinen), ”N” (tarkoittaa, että ominaisuustieto voidaan antaa ainoastaan EKPJ:n ja sellaisten siihen liittyneiden laitosten käyttöön, joiden osalta on käytössä yhteisymmärryspöytäkirja, eli tieto ei ole tarkoitettu ulkoiseen jakeluun) tai ”C” (luottamuksellinen tilastotieto).

25 artikla

Tilastoinnissa käytettävä rahoituslaitosten luettelo

Jotta voitaisiin laatia asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 4 artiklassa tarkoitettu tilastoinnissa käytettävä rahalaitosluettelo ja ylläpitää sitä, liitteessä V olevassa 1 ja 2 osassa mainitut muuttujat on koottava RIAD-tietokantaan määrätyin aikavälein. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden muuttujien päivitykset viipymättä ja erityisesti silloin, kun rahalaitossektorille tulee uusi laitos (eli jos sulautuman seurauksena perustetaan rahalaitos, jos olemassa olevan rahalaitoksen jakautumisen seurauksena perustetaan uusia oikeushenkilöitä, jos perustetaan uusi rahalaitos tai jos aikaisemmin muihin kuin rahalaitoksiin kuuluneen laitoksen asema muuttuu sillä tavoin, että siitä tulee rahalaitos) tai mikäli olemassa oleva rahalaitos poistuu rahalaitossektorilta (eli jos rahalaitos on mukana sulautumassa, jos jokin toinen laitos ostaa rahalaitoksen, jos rahalaitos jakautuu erillisiksi oikeushenkilöiksi, jos rahalaitoksen asema muuttuu sillä tavoin, että siitä tulee muu kuin rahalaitos, tai jos rahalaitoksen toiminta lopetetaan).

RIAD-tietokannassa olevien perustietojen jatkuvan päivityksen ansiosta voidaan pitää yllä virallista rahalaitosluetteloa, joka perustuu institutionaalisten sektorien luokitukseen, toiminnan tilaan ja muihin laitoksen ominaispiirteisiin. Tässä yhteydessä voidaan kiinnittää erityistä huomiota tapauksiin, joissa rahalaitosluettelossa oleva laitos rajoittaa rahoituksen välitystoimintojaan, kuten esimerkiksi talletusten hyväksymistä tai lainanantoa, varsinkin ennen toimintansa lopettamista ja/tai poistamistaan rahalaitossektorilta. EKP voi säännöllisin väliajoin pyytää lisätietoja asianomaiselta kansalliselta keskuspankilta voidakseen valvoa tarkkaan rahalaitosluettelon yhtäpitävyyttä rahalaitosten kansallisten luokitusten kanssa.

Jotta voitaisiin laatia asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 3 artiklassa tarkoitettu tilastoinnissa käytettävä sijoitusrahastojen luettelo ja ylläpitää sitä, liitteessä V olevassa 1 ja 2 osassa mainitut muuttujat on koottava RIAD-tietokantaan määrätyin aikavälein. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden muuttujien päivitykset erityisesti silloin, kun sijoitusrahastojen joukkoon tulee uusi laitos tai kun sijoitusrahastojen joukkoon kuuluva sijoitusrahasto lähtee siitä.

Jotta voitaisiin laatia asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 3 artiklassa tarkoitettu tilastoinnissa käytettävä erityisyhteisöjen luettelo ja ylläpitää sitä, liitteessä V olevassa 1 ja 2 osassa mainitut muuttujat on koottava RIAD-tietokantaan määrätyin aikavälein. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden muuttujien päivitykset erityisesti silloin, kun jokin laitos tulee erityisyhteisöjen joukkoon tai lähtee siitä.

Jotta voitaisiin laatia asetuksen (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) 5 artiklassa tarkoitettu luettelo maksuliiketilastojen kannalta merkittävistä laitoksista ja ylläpitää sitä, liitteessä V olevassa 1 osassa mainitut muuttujat on koottava RIAD-tietokantaan määrätyin aikavälein. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden muuttujien päivitykset erityisesti silloin, kun jokin laitos tulee maksuliitetilastojen kannalta merkittävien laitosten joukkoon tai lähtee siitä.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle rahalaitosten osalta määritettyjen muuttujien päivitykset mahdollisuuksien mukaan heti, kun rahalaitossektorilla tai olemassa olevien rahalaitosten ominaisuuksissa tapahtuu muutoksia. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kansalliset keskuspankit toimittavat kirjallisen selvityksen siitä, miksi tapahtuman ja siitä EKP:lle tehdyn ilmoituksen välillä on ollut viive.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle sijoitusrahastojen osalta määritettyjen muuttujien päivitykset vähintään neljännesvuosittain, kahden kuukauden kuluessa viitepäivämäärästä. Nettoarvomuuttuja päivitetään kuitenkin kaikkien sijoitusrahastojen osalta vuosittain enintään kahden kuukauden kuluttua joulukuun lopun viitepäivämäärästä.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle erityisyhteisöjen osalta määritettyjen muuttujien päivitykset vähintään neljännesvuosittain, 14 työpäivän kuluessa viitepäivämäärästä.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle maksuliiketilastojen kannalta merkittävien laitosten osalta määritettyjen muuttujien päivitykset vuoden lopussa, kolmen kuukauden kuluessa viitepäivämäärästä.

EKP tekee jokaisena EKP:n työpäivänä klo 18.00 mennessä (Keski-Euroopan aikaa) jäljennöksen sen verkkosivuilla olevasta rahalaitoksia koskevasta tietoaineistosta. Samaan aikaan kun EKP julkaisee verkkosivuillaan luettelon rahalaitoksista, se lähettää luettelon kansallisille keskuspankeille RIAD-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä. Samassa yhteydessä EKP julkistaa luettelon rahalaitosjoukossa tehdyistä muutoksista ja jakaa sen kaikille keskuspankeille jokaisena EKP:n työpäivänä. Jaettavassa luettelossa on täydelliset tiedot kustakin seuraavasta kansallisten keskuspankkien ilmoittamasta muutoksesta: a) uudet rahalaitokset ja b) poistetut rahalaitokset.

EKP tekee kunkin kalenterikuukauden viimeisenä EKP:n työpäivänä klo 18.00 mennessä (Keski-Euroopan aikaa) jäljennöksen rahalaitoksia koskevasta tietoaineistosta ja yhdistää sen samalta päivältä olevasta Monetary Policy Eligible Counterparties (MPEC) -tietoaineistosta saadun muuttujan ”varanto” kanssa; kyseinen muuttuja ilmaisee, sovelletaanko euroalueen kotimaisiin luottolaitoksiin vähimmäisvarantovaatimusta vai ei. Sen jälkeen EKP julkaisee verkkosivuillaan tämän luettelon rahalaitoksista ja muista laitoksista, joihin sovelletaan vähimmäisvarantovaatimusta.

EKP tekee päivitysten toimittamisen määräaikaa seuraavana neljäntenä työpäivänä klo 18.00 (Keski-Euroopan aikaa) sijoitusrahastoja koskevasta tietoaineistosta jäljennöksen ja toimittaa sen kansallisille keskuspankeille. Sen jälkeen EKP julkistaa sijoitusrahastoluettelon verkkosivuillaan.

EKP tekee päivitysten toimittamisen määräaikaa seuraavana toisena työpäivänä klo 18.00 (Keski-Euroopan aikaa) mennessä erityisyhteisöjä koskevasta tietoaineistosta jäljennöksen ja toimittaa sen kansallisille keskuspankeille. Sen jälkeen EKP julkistaa erityisyhteisöluettelon verkkosivuillaan.

EKP tekee kunkin kalenterikuukauden viimeisenä EKP:n työpäivänä klo 18.00 mennessä (Keski-Euroopan aikaa) jäljennöksen kaikista RIAD-tietokannassa olevista laitoksista ja toimittaa sen kansallisille keskuspankeille.

EKP ei julkista tietoja, joissa on merkintä ”luottamuksellinen” tai ”ei julkaistavaksi”. EKP ei myöskään toimita kansallisille keskuspankeille arvoja, joissa on merkintä ”luottamuksellinen”. EKP voi kuitenkin julkistaa tai laittaa jakeluun kokoluokkajaottelun määrällisistä toimenpiteistä, joissa on merkintä ”luottamuksellinen” tai ”ei julkaistavaksi”.

26 artikla

Eläkerahastotilastot

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat eläkerahastoja koskevat tilastotiedot liitteessä II olevan 22 osan mukaisesti. Eläkerahastoja koskevat tiedot toimitetaan niiden tietojen perusteella, jotka ovat raportointihetkellä saatavilla kansallisella tasolla. Mikäli ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla, toimitetaan parhaiden edellytysten mukaisesti kansalliset arviot.

Tiedonantajien joukko muodostuu EKT 2010:ssä (kohdissa 2.105 ja 2.106) määritellyistä eläkerahastoista, joihin kuuluvat kaikki euroalueen jäsenvaltioissa kotimaisiksi luettavat eläkerahastot.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat maksamattomat määrät viitejakson lopulla ja rahoitustaloustoimet vuosineljänneksen aikana; tiedot johdetaan EKT 2010:n mukaisesti.

Tiedot ilmoitetaan EKP:lle vuosineljänneksittäin. Edellä 1 kohdan a alakohdassa esitetyt eläkerahastotilastot ilmoitetaan EKP:lle viimeistään 85 kalenteripäivän kuluttua viitevuosineljänneksen päättymisestä. Vuoden 2017 ensimmäistä vuosineljännestä koskevasta raportoinnista alkaen eläkerahastotilastot ilmoitetaan EKP:lle viimeistään 82 kalenteripäivän kuluttua viitevuosineljänneksen päättymisestä. EKP toimittaa kunkin vuoden syyskuuhun mennessä kansallisille keskuspankeille seuraavaa vuotta koskevan raportointiaikataulun tarkkoine toimituspäivineen.

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan edellisellä vuosineljänneksellä toimittamiaan tietoja. Lisäksi aikaisempien vuosineljännesten tietoihin saatetaan tehdä korjauksia.

Tällöin noudatetaan seuraavia yleisperiaatteita:

a)

Kaikkien säännöllisten neljännesvuosittaisten tiedonsiirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän neljänneksen tietojen lisäksi toimittaa ainoastaan ”tavanomaisia” korjauksia eli edellisellä vuosineljänneksellä toimitettuja tietoja koskevia korjauksia.

b)

Poikkeuksellisia korjauksia pitäisi tehdä mahdollisimman vähän, ja ne on ilmoitettava erillään tavanomaisesta raportoinnista. Pieniä rutiininomaisia historiatietojen korjauksia pitäisi lähettää vain kerran vuodessa, neljättä vuosineljännestä koskevan raportoinnin yhteydessä.

c)

Poikkeuksellisia korjauksia voidaan lähettää vuoden aikana normaalista raportoinnista erillään, mikäli ne parantavat merkittävästi tietojen laatua.

Kaikki saamiset ja velat ilmoitetaan tilastointia varten bruttomääräisinä, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpitokäytäntöihin. Arvostusmenetelmät ovat EKT 2010:n mukaisia. Saamiset ja velat arvostetaan pääsääntöisesti käypiin markkinahintoihin taseen päivämääränä. Talletukset ja lainat ilmoitetaan vuosineljänneksen lopussa maksamatta olevan pääoman suuruisina.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvityksiä, jotka koskevat muun muassa tietolähteitä, tiedonkeruujärjestelmiä, tiedon kokoamismenetelmiä, sovellettavaa lainsäädäntöä, poikkeamia EKP:n raportointiohjeista ja tiedonantajien joukkoa. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset merkittävistä korjauksista ja erityisesti historiasarjoissa esiintyvistä katkoksista.

27 artikla

Tietojen tarkastaminen

Kansalliset keskuspankit seuraavat EKP:lle toimitettavien tilastotietojen laatua ja luotettavuutta ja varmistavat ne, tämän kuitenkaan rajoittamatta EKP:n tarkastusoikeutta, josta on säädetty asetuksessa (EY) N:o 2533/98 ja asetuksessa (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33).

28 artikla

Toimitustapa

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:n edellyttämät tilastotiedot sähköisesti käyttäen EKPJ:n tarjoamaa ESCB-Net-tietoliikenneverkkoa. Sähköisessä muodossa olevien tilastotietojen vaihdossa käytetään tilastokomitean päättämää vakiomuotoa. Tämä vaatimus ei estä käyttämästä varamenettelynä jotakin muuta EKP:n kanssa ennalta sovittavaa tilastotietojen toimitustapaa.

29 artikla

Yksinkertaistettu muutosmenettely

EKP:n johtokunnalla on oikeus tilastokomiteaa kuultuaan tehdä näiden suuntaviivojen liitteisiin teknisiä muutoksia, edellyttäen, ettei niillä muuteta näiden suuntaviivojen perustana olevaa käsitteellistä viitekehystä eikä lisätä tietojenannosta koituvaa rasitetta jäsenvaltioissa. Johtokunta ilmoittaa viipymättä tällaisista muutoksista EKP:n neuvostolle.

30 artikla

Julkaiseminen

Kansalliset keskuspankit eivät julkaise euroalueen kuukausittaisiin raha-aggregaatteihin ja niiden vastaeriin liittyviä kansallisia tietoja, ennen kuin EKP on julkaissut nämä aggregaatit. Jos kansalliset keskuspankit julkaisevat kyseisiä tietoja, tietojen tulee olla samat kuin viimeksi julkaistujen euroalueen raha-aggregaattien kansalliset osuudet. Mikäli kansalliset keskuspankit toisintavat EKP:n julkaisemia euroalueen raha-aggregaatteja, toisintojen tulee noudattaa tarkasti alkuperäistä lähdettä.

31 artikla

Kumoaminen

Kumotaan suuntaviivat EKP/2007/9.

32 artikla

Voimaantulo ja täytäntöönpano

Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi euroalueen jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille. Euroalueen jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit noudattavat 11, 12, 13 ja 16 artiklaa tiedoksiantopäivästä alkaen, 26 artiklaa 1 päivästä tammikuuta 2016 ja suuntaviivojen muita säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2015.

Viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 johtokunta antaa tilastokomiteaa ja muita asiaankuuluvia komiteoita kuultuaan EKP:n neuvostolle selvityksen, joka koskee a) tarvetta yhdentää 18 artiklassa tarkoitetut maksuliiketilastoja koskevat tiedonantovaatimukset maksuliiketilastoista annetussa asetuksessa (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) säädettyihin tiedonantovaatimuksiin ja tällaisen yhdentämisen mahdollista aikataulua sekä b) EKPJ:ssä koottavien eläketilastojen uuden kehityksen mahdollista vaikutusta 26 artiklassa tarkoitettuja eläkerahastotilastoja koskeviin tiedonantovaatimuksiin.

33 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu euroalueen jäsenvaltioiden keskuspankeille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 4 päivänä huhtikuuta 2014.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI


(1)  EUVL L 250, 2.10.2003, s. 10.

(2)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(3)  EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1.

(4)  EUVL L 35, 9.2.2011, s. 31.

(5)  Suuntaviivat EKP/2007/9, annettu 1 päivänä elokuuta 2007, raha-, rahoituslaitos- ja rahoitusmarkkinatilastoista (EUVL L 341, 27.12.2007, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(7)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1071/2013, annettu 24 päivänä syyskuuta 2013, rahalaitossektorin taseesta (EKP/2013/339) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 1).

(8)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1074/2013, annettu 18 päivänä lokakuuta 2013, tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista sellaisten postisiirtolaitosten osalta, jotka ottavat vastaan talletuksia euroalueen kotimaisilta muilta kuin rahalaitoksilta (EKP/2013/39) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 94).

(9)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1072/2013, annettu 24 päivänä syyskuuta 2013, rahalaitosten soveltamia korkoja koskevista tilastoista (EKP/2013/34) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 51).

(10)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1073/2013, annettu 18 päivänä lokakuuta 2013, sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista (EKP/2013/38) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 73).

(11)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1075/2013, annettu 18 päivänä lokakuuta 2013, arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista (EKP/2013/40) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 107).

(12)  Ks. ulkomaisia tilastoja koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista 9 päivänä joulukuuta 2011 annettujen suuntaviivojen (EUVL L 65, 3.3.2012, s. 1) johdanto-osan 13 kappale; ks. myös ulkomaisia tilastoja koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista 9 päivänä joulukuuta 2011 annetun suosituksen EKP/2011/24 (EUVL C 64, 3.3.2012, s. 1) johdanto-osan 5 kappale.

(13)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1409/2013, annettu 28 päivänä marraskuuta 2013, maksuliiketilastoista (EKP/2013/43) (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 18).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(15)  Ks. ”Bridging tables between the accounting balance sheet items of the NCBs and the ECB and the items to be reported for statistical purposes”, julkaistaan EKP:n verkkosivuilla osoitteessa www.ecb.europa.eu.


LIITE I

Kirjanpitotietojen ja tilastotietojen johdonmukaisuuden seuranta kansallisten keskuspankkien/EKP:n taseen osalta

1   OSA

Kuukausittaisten johdonmukaisuustarkistusten kuvaus

 

Tarkistus nro

Tilastoerä kansallisen keskuspankin/ EKP:n taseessa

Erien suhde

Kirjanpitoerä

Vastattavaa

1

Liikkeessä oleva raha

>=

Tilastoluokan pitäisi olla hieman suurempi kuin kirjanpitoluokan, koska ainoastaan tilastoluokkaan luetaan mukaan valtion liikkeeseen laskemat metallirahat.

Liikkeessä olevat setelit

2

Talletukset euroalueelta

>=<

Tilastoluokan pitäisi olla suurempi kuin kirjanpitoerien summa. Tämä johtuu siitä, että eurojärjestelmän sisäiset positiot huomioidaan tilastoluokassa aggregaattitasolla, mutta jätetään kirjanpitoerien ulkopuolelle (1). Suhde saattaa kuitenkin olla erilainen, sillä kirjanpitoerät sisältävät eurojärjestelmän sisäiset positiot, jotka edustavat euroseteleiden mukautusten vastaerää, joka kirjataan erään ”muut saamiset/velat” tilastointia varten, ja valuuttamääräiset saldot arvostetaan uudelleen eri aikavälein (kirjanpitotietojen osalta neljännesvuosittain ja tilastotietojen osalta kuukausittain).

Euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille + muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille + euromääräiset velat muille euroalueella oleville + valuuttamääräiset velat euroalueelle

3

Talletukset euroalueelta, joista rahalaitosten

>=<

Tämän tarkistuksen tulisi osoittaa vaikutus, joka seuraa siitä, että eurojärjestelmän sisäiset positiot sisällytetään bruttoperusteisesti tilastoluokkaan mutta jätetään kirjanpitoluokkien ulkopuolelle (1). Tilastotietojen pitäisi lähtökohtaisesti olla suuremmat kuin kirjanpitotietojen osittain siksi, että ne sisältävät valuuttamääräiset velat rahoituksen vastapuolille. Euroseteleiden mukautusten vastaerän erilainen luokittelu saattaa kuitenkin kääntää tämän suhteen päinvastaiseksi.

Euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille + muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

4

Talletukset euroalueelta, joista valtion + muiden julkisyhteisöjen/muiden

=<

Tilastoluokkien summan pitäisi olla pienempi kuin kirjanpitoluokkien summa, koska valuuttamääräiset velat luottolaitoksille otetaan ainoastaan kirjanpitotietoihin.

Euromääräiset velat muille euroalueella oleville + valuuttamääräiset velat euroalueelle

5

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

=

Tilastoluokan pitäisi olla suuruudeltaan sama kuin kirjanpitoluokan.

Liikkeeseen lasketut sijoitustodistukset

6

Oma pääoma ja varaukset

>=

Tilastoluokka saattaa poiketa hieman vastaavasta kirjanpitoluokasta, ja ero selittyy sen uudelleenarvostuksen vaikutuksesta, joka toteutetaan neljännesvuosittain joissain keskuspankeissa. Ero syntyy lisäksi sen vuoksi, että sekä kirjanpidon tase-erä ”jakamattomat voitot” että osittain erä ”varaukset” kirjataan kirjanpitotietojen jäännöserän osana, mutta tilastollisissa tiedoissa ne ovat osa ”omaa pääomaa ja varauksia”.

Pääoma ja rahastot + arvonmuutostilit

7

Ulkomaiset velat

Tilastoluokan pitäisi olla suurin piirtein samansuuruinen kuin kirjanpitoerien summa. Nämä kaksi arvoa voivat poiketa toisistaan vain sen vuoksi, että arvostaminen suoritetaan eri aikavälein.

Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle + valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle + Kansainvälisen valuuttarahaston myöntämien erityisten nosto-oikeuksien vastaerä

8

Muut velat

Erot tilastoluokan ja kirjanpitoluokan välillä saattavat selittyä muualla taseessa havaituilla eroilla.

Muut velat

Vastaavaa

9

Lainat euroalueelle

>=

Ks. tarkistuskohdat nro 10 ja 11.

Euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille + muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta + euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

10

Lainat euroalueelle, joista rahalaitoksille

>=

Tilastoluokan pitäisi olla suurempi kuin kirjanpitoerien summa. Erot johtuvat lähinnä eurojärjestelmän sisäisistä positioista, jotka ilmoitetaan tilastotiedoissa bruttomääräisinä mutta kirjanpitoraportissa nettomääräisinä (ks. myös velat) (1). Kirjanpitotietoihin eivät myöskään sisälly valuuttamääräiset saldot.

Euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille + muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

11

Lainat euroalueelle, joista julkisyhteisöille

>=

Tilastoluokka kattaa kaikkien valuuttojen määräiset lainat ja saattaa olla suurempi kuin kirjanpitoluokka, joka sisältää vain euromääräiset lainat.

Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

12

Hallussa olevat euroalueella olevien liikkeeseen laskemat velkapaperit

>=

Tilastoluokan pitäisi olla suurempi kuin kirjanpitoluokan, koska tilastoluokka sisältää hallussa olevat valuuttamääräiset arvopaperit ja tietyt muut hallussa olevat arvopaperit, jotka kirjanpitotiedoissa luokitellaan ”muihin saamisiin” (henkilöstön eläkerahastot, oman pääoman ehtoiset sijoitukset jne.).

Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

13

Lainat euroalueelle, joista muille + hallussa olevat euroalueella olevien liikkeeseen laskemat osakkeet ja osuudet + kiinteä omaisuus + muut saamiset

Ks. tarkistuskohta nro 8.

Muut saamiset + valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

14

Ulkomaiset saamiset

>=

Tilastoluokan pitäisi olla hieman suurempi kuin kirjanpitoluokkien summa, koska tietyt tilastoluokkaan sisältyvät osakkeet ja osuudet ja valuuttamääräinen käteinen raha (setelit) eivät sisälly kirjanpitoluokkaan. Nämä kaksi arvoa voivat poiketa toisistaan myös sen vuoksi, että arvostaminen suoritetaan eri aikavälein.

Kulta ja kultasaamiset + valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta + euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

2   OSA

Johdonmukaisuustarkistusten malli

Johdonmukaisuutta koskevat tarkistukset tehdään ja lähetetään EKP:lle 4 artiklan mukaisesti. Johdonmukaisuustarkistusta ei ole läpäisty, jos tilastoarvon ja kirjanpitoarvon välinen ero on suurempi kuin 2 miljardia euroa (absoluuttinen arvo). Näissä tapauksissa kansalliset keskuspankit toimittavat selvityksen syistä, joiden vuoksi tarkistusta ei läpäisty.

Keskuspankin nimi: …

Kuukausi, jonka lopussa johdonmukaisuustarkistukset on tehty: …


Erät

Tilastoarvo (2)

Kirjanpitoarvo (2)

Poikkeama (2)

Tarkistuksen tulos (3)

Selvitys (4)

1 –

Liikkeessä oleva raha

 

 

 

 

 

2 –

Talletukset euroalueelta

 

 

 

 

 

3 –

Talletukset euroalueelta, joista rahalaitosten

 

 

 

 

 

4 –

Talletukset euroalueelta, joista muiden kuin rahalaitosten

 

 

 

 

 

5 –

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

 

 

 

 

 

6 –

Oma pääoma ja varaukset

 

 

 

 

 

7 –

Ulkomaiset velat

 

 

 

 

 

8 –

Muut velat

 

 

 

 

 

9 –

Lainat euroalueelle

 

 

 

 

 

10 –

Lainat euroalueelle, joista rahalaitoksille

 

 

 

 

 

11 –

Lainat euroalueelle, joista julkisyhteisöille

 

 

 

 

 

12 –

Hallussa olevat euroalueella olevien liikkeeseen laskemat velkapaperit

 

 

 

 

 

13 –

Muut saamiset

 

 

 

 

 

14 –

Ulkomaiset saamiset

 

 

 

 

 


(1)  Kansallisella tasolla tämän ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa, koska molemmat tietosarjat raportoidaan bruttoperusteisesti ja EKP konsolidoi ainoastaan kirjanpitotiedot (ja eurojärjestelmän sisäiset positiot nettomääräisinä) viikkotasetta varten.

(2)  Arvot ilmoitetaan miljoonissa euroissa.

(3)  Kohtaan merkitään ”OK”, jos johdonmukaisuustarkistuksen lineaarista suhdetta koskeva vaatimus täyttyy, tai ”ei läpäisty”, jos vaatimus ei täyty.

(4)  Jokaisen ei-läpäistyn johdonmukaisuustarkistuksen osalta syy, jonka vuoksi tarkistusta ei läpäisty, luokitellaan johonkin seuraavista neljästä luokasta: a) kertaluonteisista korjauksista johtuvat poikkeamat; b) säännöllisesti tehtävästä korjauksesta johtuvat poikkeamat; c) erilaisista esitystapa- tai luokittelusäännöistä johtuvat poikkeamat; ja d) muut poikkeamat, raportointivirheet mukaan lukien. Tietojen mukana toimitetaan myös yksityiskohtaiset selvitykset.


LIITE II

RAPORTOINTIVAATIMUKSET

1   OSA

Rahalaitoksia koskevat tase-erätilastot

Kaikkien tilastotietojen tulee sisältää tiedot, jotka on yksilöity asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) tai näiden suuntaviivojen asianomaisissa taulukoissa, riippumatta siitä, esiintyykö kyseinen ilmiö todellisuudessa, myös silloin, kun tietojen arvo on nolla tai tiedot puuttuvat. Mikäli ilmiötä ei ole olemassa, käytetään merkintää ”NC”. Jos tietoja ei kuitenkaan ole saatavilla lisätietoerien osalta, kansalliset keskuspankit voivat päättää olla toimittamatta niitä.

Asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti kuukausittain toimitettavien sarjojen osalta, jotka asetuksen (EY) N:o 2819/98 (EKP/1998/16) (1) mukaisesti ilmoitettiin tammikuuta 2003 edeltäviltä kausilta neljännesvuosittain, tammikuuta 2003 edeltäviin kausiin liittyvät historiatietoja koskevat korjaukset toimitetaan Euroopan keskuspankin (EKP) tai asianomaisen kansallisen keskuspankin aloitteesta kahdenväliseen sopimukseen perustuen.

Muiden rahalaitosten tasetietojen osalta kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kantatiedot asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevien taulukoiden 1-4 mukaisesti ja virtatietojen korjaukset jäljempänä olevien taulukoiden 1 ja 2 mukaisesti. Kansalliset keskuspankit ja EKP ilmoittavat myös omat tasetietonsa samojen vaatimusten mukaisesti, lukuun ottamatta eriä, jotka liittyvät liikkeeseen laskettuihin rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksiin. Lisäksi kansalliset keskuspankit ja EKP ilmoittavat myös tiedot hallussaan olevasta kullasta ja kultasaamisista (vain monetaarinen kulta) ja saamisista Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF) (esim. nosto-oikeudet ja erityiset nosto-oikeudet (SDR)), sekä SDR:iin liittyvistä vastuistaan IMF:lle.

Lainojen arvopaperistamisten ja muiden lainojen siirtojen osalta kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle tiedot asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevien taulukoiden 5a ja 5b mukaisesti ja virtatietojen korjaukset jäljempänä olevien taulukoiden 3a ja 3b mukaisesti. Lainojen arvopaperistamisia ja muita lainojen siirtoja koskevat lisätiedot ilmoitetaan taulukossa 4 siltä osin kuin näitä tietoja ei vaadita asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (ECB/2013/33) liitteessä I olevissa taulukoissa 5a ja 5b.

Taulukko 1

Erät, joiden osalta vaaditaan kuukausittaisten virtatietojen korjauksia  (*)

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C.

Ulkomaat

D.

Yhteensä

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Yhteensä

Pankit

Muut kuin pankit

 

joista: keskuspankki (S1.121)

joista: Talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S1.122)

 

joista luottolaitokset, joihin sovelletaan raportointivaatimuksia, EKP ja kansalliset keskuspankit

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

 

 

joista: keskuspankki (S1.121)

joista: talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S1.122)

 

joista luottolaitokset, joihin sovelletaan raportointivaatimuksia, EKP ja kansalliset keskuspankit

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

joista: luottolaitokset

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125+S.126+S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14+S.15)

joista: luottolaitokset

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125+S.126+S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14+S.15)

 

joista: Keskusvastapuoli (2)

joista: Erityisyhteisöt (FVCs)

 

joista: Keskusvastapuoli (2)

joista: Erityisyhteisöt (FVCs)

VASTATTAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8

Liikkeessä oleva raha

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9

Talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: ryhmän sisäisiä positioita

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: siirtokelpoisia talletuksia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: syndikoituja lainoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9e

Euro

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.1e

Yön yli

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: siirtokelpoisia talletuksia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.2.

Määräaikaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.3e

Irtisanomisehtoiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 3 kuukautta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 3 kuukauden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.4e

Repot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9x

Valuuttamääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.1x

Yön yli

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.2x

Määräaikaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.3x

Irtisanomisehtoiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 3 kuukautta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 3 kuukauden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.4x

Repot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

10

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet  (4)

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

#

11

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11e

Euro

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

joista: enintään 2 vuoden ja 100 prosentin alittava nimellispääomavakuus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

11x

Valuuttamääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

joista: enintään 2 vuoden ja 100 prosentin alittava nimellispääomavakuus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

12

Oma pääoma ja varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

13

Muut velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

Erityisnosto-oikeuksien vastaerä  (5)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#


TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C.

Ulkomaat

D.

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

 

joista: keskuspankki (S.121)

joista: talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S.122)

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

 

joista: keskuspankki (S.121)

joista: talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S.122)

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä

(e)

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125+S.126+S.127)

(f)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14+S.15)

Yhteensä

(p)

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125+S.126+S.127)

(f)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14+S.15)

 

joista: Keskusvastapuoli (2)

joista: Erityisyhteisöt (FVCs)

Yhteensä

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

 

joista: Keskusvastapuoli (2)

joista: Erityisyhteisöt (FVCs)

Yhteensä

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

 

joista: YE/Y (3)

 

joista: YE/Y (3)

VASTAAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.

Käteinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1e

joista: euromääräisiä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2

Lainat

#

#

#

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

#

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

#

 

#

#

 

#

#

#

#

 

#

#

#

#

 

 

 

#

 

#

#

 

#

#

#

#

 

#

#

#

#

#

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

#

 

#

#

 

#

#

#

#

 

#

#

#

#

 

 

 

#

 

#

#

 

#

#

#

#

 

#

#

#

#

#

 

yli 5 vuoden

 

 

 

#

 

#

#

 

#

#

#

#

 

#

#

#

#

 

 

 

#

 

#

#

 

#

#

#

#

 

#

#

#

#

 

joista: ryhmän sisäisiä positioita

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: syndikoituja lainoja

#

 

 

#

#

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

#

 

 

#

#

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

joista: käänteisiä repoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2e

joista: euromääräisiä

 

 

 

#

#

#

#

 

 

#

#

#

#

 

 

 

 

 

 

 

#

#

#

#

 

 

#

#

#

#

 

 

 

 

 

 

joista: valmiusluottolimiittejä ja sekkiluottoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

 

 

 

 

 

 

joista: maksuajan pidentämiseen liitt. luottokorttiluottoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

 

 

 

 

 

 

joista: pidennetyn luottotoiminnon luottokorttiluottoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

 

 

 

 

 

 

3

Hallussa olevat velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

3e

euromääräiset

 

 

 

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

#

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3x

Valuuttamääräiset

 

 

 

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

#

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4

Osakkeet ja osuudet

#

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

5

Sijoitusrahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

Muut kuin rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

6

Muut kuin rahoitussaamiset (ml. käyttöomaisuus)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

7

Muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

Kulta & kultasaamiset (vain monetaarinen kulta)  (5)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

Saamiset IMF:ltä - nosto-oikeudet, erityiset nosto-oikeudet, muut saamiset  (5)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

Taulukko 2

Erät, joiden osalta vaaditaan neljännesvuosittaisten virtatietojen korjauksia  (**)

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C.

Ulkomaat

D.

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Yhteensä

Yhteensä

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

 

Pankit

Muut kuin pankit

Yhteensä

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125+S.126+S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14+S.15)

Yhteensä

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125+S.126+S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14+S.15)

Julkisyhteisöt

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä

Osavaltionhallinto (S. 1312)

Paikallishallinto (S. 1313)

Sosiaaliturvarahastot (S. 1314)

 

 

 

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

Yhteensä

Osavaltionhallinto (S. 1312)

Paikallishallinto (S. 1313)

Sosiaaliturvarahastot (S. 1314)

 

 

 

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

Kiinteistövakuus

Yhteensä

 

Kiinteistövakuus

 

Kiinteistövakuus

 

Kiinteistövakuus

Kiinteistövakuus

Yhteensä

 

Kiinteistövakuus

 

Kiinteistövakuus

 

Kiinteistövakuus

VELAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8.

Liikkeessä oleva raha

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.

Talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.1.

Yön yli

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.2.

Määräaikaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.3.

Irtisanomisehtoiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.4.

Repot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

10.

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

12.

Oma pääoma ja varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13.

Muut velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista johdannaisia

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

joista talletuksille kertynyttä korkoa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

SAAMISET

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.

Käteinen raha

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.

Lainat

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

#

 

#

 

#

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

#

 

#

 

#

 

#

#

#

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

#

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

 

#

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

#

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2e

Euromääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

#

 

#

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

#

 

#

 

#

 

 

 

 

 

3.

Hallussa olevat velkapaperit

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

#

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

#

#

#

 

#

#

#

#

#

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

#

 

#

#

#

#

#

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden

 

 

 

 

 

#

#

#

 

#

#

#

#

#

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

#

 

#

#

#

#

#

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4.

Oma pääoma

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

#

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

#

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.

Sijoitusrahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut kuin rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6.

Muut kuin rahoitussaamiset (ml. käyttöomaisuus)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7.

Muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista johdannaisia

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

joista: lainoille kertynyttä korkoa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 3a

Arvopaperistamiset ja muut lainojen siirrot: erät, joiden osalta vaaditaan kuukausittaisten virtatietojen korjauksia  (***)

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C.

Ulkomaat

Rahalaitokset (MFIs)

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Rahalaitokset (MFIs)

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä

Muut julkisyhteisöt (S.1312+S.1313+S.1314)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125+S.126+S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14+S.15)

Yhteensä

Muut julkisyhteisöt (S.1312+S.1313+S.1314)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125+S.126+S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14+S.15)

1.

Sellaisten arvopaperistettujen lainojen kantatiedot, joita ei ole poistettu taseesta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.1

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.1.1

joista euroalueen erityisyhteisöä käyttäen arvopaperistettuja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.

Arvopaperistetut ja taseesta poistetut lainat, joiden hallinnoijana rahalaitos toimii  (****)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.1

Kannat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 3b

Arvopaperistamiset ja muut lainojen siirrot: erät, joiden osalta vaaditaan neljännesvuosittaisten virtatietojen korjauksia  (*****)

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C.

Ulkomaat

Rahalaitokset (MFIs)

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Rahalaitokset (MFIs)

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä

Muut julkisyhteisöt (S.1312+S.1313+S.1314)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125+S.126+S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14+S.15)

Yhteensä

Muut julkisyhteisöt (S.1312+S.1313+S.1314)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125+S.126+S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14+S.15)

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

 

YE/Y (7)

 

YE/Y (7)

1.

Arvopaperistetut lainat, lainaa siirrettäessä todettavat arvonalennukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.1

vastapuoli siirrossa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

on erityisyhteisö

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.1.1

joista siirron vastapuoli on euroalueen erityisyhteisö

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.

Arvopaperistetut ja taseesta poistetut lainat, joiden hallinnoijana rahalaitos toimii  (6)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.1

Kannat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lainan käyttötarkoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.

Arvopaperistamisessa hoidettujen lainojen kantatiedot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.1

Hoidetut lainat: kaikki erityisyhteisöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.1.1

Hoidetut lainat: joista euroalueen erityisyhteisöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 4

Arvopaperistamiset ja muut lainojen siirrot: lainat, jotka on poistettu rahalaitoksen taseesta

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C.

Ulkomaat

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä

Muut julkisyhteisöt (S.1312+S.1313+S.1314)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125+S.126+S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14+S.15)

Yhteensä

Muut julkisyhteisöt (S.1312+S.1313+S.1314)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125+S.126+S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14+S.15)

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

 

YE/Y (9)

 

YE/Y (9)

3.

Lainat, jotka on poistettu rahalaitoksen taseesta (8)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.1

Kannat

 

M

M

 

M

M

M

M

M

M

 

M

M

 

M

M

M

M

M

M

M

Lainan käyttötarkoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

Q

Q

Q

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

Q

Q

Q

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

 

 

 

 

 

3.2

Rahoitustaloustoimet, pois lukien

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

lainojen siirron vaikutus

 

M

M

 

M

M

M

M

M

M

 

M

M

 

M

M

M

M

M

M

M

Lainan käyttötarkoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

Q

Q

Q

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

Q

Q

Q

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

 

 

 

 

 

M

Kuukausittaisia tietoja koskevat vaatimukset.

Q

Neljännesvuosittaisia tietoja koskevat vaatimukset.

2   OSA

Sähköistä rahaa koskevat tilastot

Taulukko 1

Kuukausittaiset tiedonantovaatimukset, jotka koskevat sellaisten rahalaitosten liikkeeseen laskemaa sähköistä rahaa, joille ei ole myönnetty poikkeusta asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 1 kohdan nojalla

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muu kuin kotimaa)

C.

Ulkomaat

D.

Yhteensä

VASTATTAVAA

9

Talletukset (kaikki valuutat)

 

 

 

 

9e

Talletukset (euro)

 

 

 

 

9.1e

Yön yli

 

 

 

 

joista sähköistä rahaa

 

 

 

 

9.1.1e

Laitteistopohjaista sähköistä rahaa

 

 

 

 

9.1.2e

Ohjelmistopohjaista sähköistä rahaa

 

 

 

 

9x

Talletukset (ulkomaan valuutat)

 

 

 

 

9.1x

Yön yli

 

 

 

 

joista sähköistä rahaa

 

 

 

 

9.1.1x

Laitteistopohjaista sähköistä rahaa

 

 

 

 

9.1.2x

Ohjelmistopohjaista sähköistä rahaa

 

 

 

 


Taulukko 2

Vuosittaiset tiedonantovaatimukset, jotka koskevat kaikkien sellaisten sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liikkeeseen laskemaa sähköistä rahaa, jotka eivät ole luottolaitoksia, tai sellaisten pienten rahalaitosten liikkeeseen laskemaa sähköistä rahaa, joille on myönnetty poikkeus asetuksen (EY) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 1 kohdan nojalla

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C.

Ulkomaat

D.

Yhteensä

VASTAAVAA/VASTATTAVAA YHTEENSÄ

Vastaavaa/vastattavaa yhteensä (kaikki valuutat)

 

 

 

 

joista sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset

 

 

 

 

joista muut rahalaitokset kuin luottolaitokset

 

 

 

 

joista rahalaitokset, joille on myönnetty poikkeus asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 1 kohdan nojalla

 

 

 

 

joista sähköistä rahaa liikkeeseen laskevat muut kuin rahalaitokset

 

 

 

 

VASTATTAVAA

9

Talletukset (kaikki valuutat)

 

 

 

 

9.1

Yön yli

 

 

 

 

joista sähköistä rahaa

 

 

 

 

jonka liikkeeseenlaskija on muu rahalaitos kuin luottolaitos

 

 

 

 

jonka liikkeeseenlaskija on rahalaitos, jolle on myönnetty poikkeus asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 1 kohdan nojalla

 

 

 

 

jonka liikkeesenlaskija on sähköistä rahaa liikkeeseen laskeva muu kuin rahalaitos

 

 

 

 

3   OSA

Postisiirtolaitoksia ja julkisyhteisöjä koskevat tilastot

Postisiirtolaitoksia ja julkisyhteisöjä koskevat tiedonantovaatimukset käsittävät niiden rahamääräiset velat euroalueen kotimaisille muille kuin rahalaitoksille, sekä niiden hallussa olevan käteisen rahan ja euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemat arvopaperit. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kantatiedot asetuksen (EU) N:o 1074/2013 (EKP/2013/39) liitteessä 1 olevan kaavan mukaisesti ja virtatietojen korjaukset jäljempänä olevan taulukon 1 mukaisesti.

Jos tiedonantajasektoria ei ole olemassa yksittäisessä maassa (esim. asetuksessa (EU) N:o 1074/2013 (EKP/2013/39) määritettyjä postisiirtolaitoksia ei ole, ja julkisyhteisöjen positiot ovat merkityksettömiä), kansalliset keskuspankit voivat päättää, etteivät ne ilmoita näitä tietosarjoja.

Taulukko 1

Postisiirtolaitoksia ja julkisyhteisöjä koskevat tiedot; erät, joiden osalta vaaditaan kuukausittaisten virtatietojen korjauksia  (******)

TASE-ERÄT

Euroalue

Rahalaitokset (MFIs)

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt (S.1312 + S.1313 + S.1314)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15)

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt (S.1312 + S.1313 + S.1314)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15)

VASTAAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.

Käteinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1e joista: euromääräisiä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3

Hallussa olevat velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3e

euromääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3x

Valuuttamääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VASTATTAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5

Talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5e

Euromääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.1e

Yön yli

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.2.

Määräaikaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.3e

Irtisanomisehtoiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 3 kuukautta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.4e

Repot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5x

Valuuttamääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.1x

Yön yli

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.2x

Määräaikaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.3x

Irtisanomisehtoiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 3 kuukautta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.4x

Repot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4   OSA

Lisätietoerät

1 jakso:   Kuukausittain raha-aggregaattien ja vastaerien johtamista ja arviointia varten toimitettavat lisätietoerät

Taulukko 1  (*******)

EKP:n/kansallisten keskuspankkien tiedot

 

Kotimaa

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

Ulkomaat

Yhteensä

VASTATTAVAA

8

Liikkeessä oleva raha

 

 

 

 

joista seteleitä

 

 

 

 

euroseteleitä

 

 

 

#

kansallisen rahayksikön määräisiä seteleitä

 

 

 

# (10)

joista metallirahoja

 

 

 

 

euromääräisiä metallirahoja

 

 

 

#

kansallisen rahayksikön määräisiä metallirahoja

 

 

 

# (10)

11

Liikkeeseen lasketut velkapaperit (11)

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

14

Muut velat

 

 

 

 

joista talletuksille kertynyttä korkoa

 

 

 

joista siirtosaamisia

 

 

 

joista ns. ”suspense”-eriä

 

 

 

joista johdannaisia

 

 

 

joista euroseteleiden kohdistamisesta johtuvia eurojärjestelmän sisäisiä velkoja

 (12)

 

 

VASTAAVAA

7

Muut saamiset

 

 

 

 

joista lainoille kertynyttä korkoa

 

 

 

joista siirtosaamisia

 

 

 

joista ns. ”suspense”-eriä

 

 

 

joista johdannaisia

 

 

 

joista euroseteleiden kohdistamisesta johtuvia eurojärjestelmän sisäisiä saamisia

 (12)

 

 


Taulukko 2  (********)

Muita rahalaitoksia koskevat tiedot

 

Kotimaa

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

Ulkomaat

Yhteensä

VASTATTAVAA

9

Talletukset

 

 

 

 

Vastapuolivastuu lainoista, joita ei ole poistettu taseesta (13)

 

11

Liikkeeseen lasketut velkapaperit (14)

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

#

#

#

 

Euro

#

#

#

 

Ulkomaan valuutat

#

#

#

 

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

#

#

#

 

Euro

#

#

#

 

Ulkomaan valuutat

#

#

#

 

13

Oma pääoma ja varaukset

 

 

 

 

joista varauksia

 

 

 

 (15)

14

Muut velat

 

 

 

 

joista talletuksille kertynyttä korkoa

 

 

 

joista siirtosaamisia

 

 

 

joista ns. ”suspense”-eriä

 

 

 

joista johdannaisia

 

 

 

joista varauksia

 

 

 

 (15)

VASTAAVAA

7

Muut saamiset

 

 

 

 

joista lainoille kertynyttä korkoa

 

 

 

joista siirtosaamisia

 

 

 

joista ns. ”suspense”-eriä

 

 

 

joista johdannaisia

 

 

 

2 jakso:   Kuukausittain toimitettavat lisätietoerät painoarvoja koskevien tietojen johtamiseksi rahalaitosten korkotilastoja varten

Muita rahalaitoksia koskevat tiedot (kannat)

Muiden rahalaitosten myöntämät euromääräiset lainat mainituille muiden kotimaisten sektoreiden alaluokille

VASTAAVAA

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet ym. (S.14 + S.15)

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut (jäännösluokka)

A.

Kotimaa

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

joista euromääräisiä

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

Yli 2 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

Yli 5 vuoden

 

 

 

 

B.

Muut euroalueen jäsenvaltiot

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

joista euromääräisiä

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

Yli 2 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

Yli 5 vuoden

 

 

 

 

3 jakso:   Neljännesvuosittain toimitettavat lisätietoerät rahaliiton rahoitustilinpidon laatimista varten

Kansallisten keskuspankkien / EKP:n / muiden rahalaitosten tiedot  (*********) ,  (**********)

 

Kotimaa

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

Ulkomaat

Yhteensä

Rahalaitokset

Julkisyhteisöt

Muut rahoituksen välittäjät

Vakuutuslaitokset

Eläkerahastot

Yritykset

Rahalaitokset

Julkisyhteisöt

Muut rahoituksen välittäjät

Vakuutuslaitokset

Eläkerahastot

Yritykset

VASTATTAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11

Liikeeseen lasketut velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista kertynyttä korkoa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 (16)

14

Muut velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista liiikkeeseen lasketuille velkapapereille kertynyttä korkoa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 (16)

joista kotitalouksien netto-osuudet eläkerahastoissa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#  (17)

joista arvonmuutostilit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 (18)

joista velat ulkomaisille sivukonttoreille/konttoreille

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 (18)

joista velanmuutostilit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista tulo-/menotilien velkasaldo; kuluvan/aikaisempien vuosien voitot/tappiot; arvopaperien lainausliiketoiminta; arvopaperien velkakannat; arvonalennus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 (18)

VASTAAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3

Hallussa olevat velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista kertynyttä korkoa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 (16)

Enintään 1 vuoden

 

#

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

#

 

joista euromääräisiä

 

#

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

#

 

Yli 1 vuoden

 

#

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

#

 

joista euromääräisiä

 

#

 

 

 

 

 

#

 

 

 

 

#

 

5

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

noteeratut osakkeet

#

 

#

#

#

#

#

 

#

#

#

#

#

 

noteeraamattomat osakkeet

#

 

#

#

#

#

#

 

#

#

#

#

#

 

muut osuudet

#

 

#

#

#

#

#

 

#

#

#

#

#

 

7

Muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista hallussa oleville velkapapereille kertynyttä korkoa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 (16)

joista vakuutusmaksujen ennakkosuorituksia ja vakuutusvaateita varten tehtyjä varauksia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#  (19)

joista arvonmuutostilit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 (18)

joista saamisia ulkomaisilta sivukonttoreilta/konttoreilta / pääomatukia ulkomaisille sivukonttoreille/konttoreille

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 (18)

joista saamisten oikaisutilit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista tulo-/menotilien hyvityssaldo; kuluvan/aikaisempien vuosien voitot/tappiot; omat osakkeet; arvopaperien lainausliiketoiminta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 (18)

5   OSA

Varantopohjatilastot

Taulukko 1

Varantopohjatilastojen laatimista varten tarvittavat tase-erätiedot

TASE-ERÄT

Maailma

Euroalueen muut rahalaitokset, joihin ei sovelleta varantovaatimuksia, euroalueen muut kuin rahalaitokset ja ulkomaat

Yhteensä

VASTATTAVAA

 

 

9

Talletukset (kaikki valuutat)

 

 

9.1

Yön yli

R1

 

9.2

Määräaikaiset – enintään 2 vuoden

 

9.3

Irtisanomisehtoiset – enintään 2 vuoden

 

9

Talletukset (kaikki valuutat)

 

 

9.2

Määräaikaiset – yli 2 vuoden

R2

 

9.3

Irtisanomisehtoiset – yli 2 vuoden

 

9.4

Takaisinostosopimukset

R3

 

11

Liikkeeseen lasketut velkapaperit (kaikki valuutat)

 

 

Enintään 2 vuoden

R4

 

Yli 2 vuoden (20)

 

R5


Taulukko 2

Valvontaa varten tarvittavat tase-erätiedot

 

A.

Kotimaa

Kohdistamattomat

Kiinteämääräinen vähennys

R6

Kiinteämääräisen vähennyksen laskeminen valvontaa varten (R6):

Kiinteämääräinen vähennys: Vähennystä sovelletaan kaikkiin luottolaitoksiin. Kukin luottolaitos tekee kiinteämääräisen enimmäisvähennyksen, jolla on tarkoitus vähentää erittäin pienten varantovelvoitteiden hallinnoinnista aiheutuvia kustannuksia. Jos [varantopohja × velvoiteprosentti] on pienempi kuin 100 000 euroa, kiinteämääräinen vähennys on yhtä suuri kuin [varantopohja × velvoiteprosentti]. Jos [varantopohja × velvoiteprosentti] on suurempi tai yhtä suuri kuin 100 000 euroa, kiinteämääräinen vähennys on 100 000 euroa. Laitokset, jotka saavat antaa konsolidoitua varantopohjaansa koskevia tilastotietoja ryhmänä (siten kuin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä III olevan 2 osan 1 jaksossa on määritelty), pitävät vähimmäisvarantoja ryhmän yhden sellaisen laitoksen välityksellä, joka toimii yksinomaan näiden laitosten välittäjänä. Asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) 11 artiklan mukaisesti jälkimmäisessä tapauksessa ainoastaan ryhmä kokonaisuutena on oikeutettu kiinteämääräisen vähennyksen tekemiseen.

Vähimmäisvarantovaatimus lasketaan seuraavasti:

Vähimmäisvarantovaatimus = varantopohja × velvoiteprosentti – kiinteämääräinen vähennys

Velvoiteprosenttia sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) mukaisesti.

6   OSA

Makrotason suhdelukuja koskevat tilastot

Luottolaitosten tase-erätiedot makrotason suhdelukujen laatimista varten

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C.

Ulkomaat

D.

Yhteensä

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset

VASTATTAVAA

11.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit (kaikki valuutat)

 

 

 

 

 

 

Enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

MR1

VASTAAVAA

3.

Hallussa olevat velkapaperit (kaikki valuutat)

 

 

 

 

 

 

Enintään 2 vuoden

MR2

 

MR3

 

 

 

7   OSA

Rahamarkkinarahastojen tasetilastot

Taulukko 1

Rahamarkkinarahastot — Kannat

Neljännesvuosittaiset aikasarjat

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C.

Ulkomaat

D.

Yhteensä

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Yhteensä

Pankit

Muut kuin pankit

Yhteensä

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset

Yhteensä

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset

Julkisyhteisöt

Muut ulkomaiset sektorit

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt (S.1312 + S.1313 + S.1314)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15)

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt (S.1312 + S.1313 + S.1314)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 +S.126 + S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15)

VASTATTAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oma pääoma ja varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VASTAAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valuutat yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Euromääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ulkomaan valuutat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sijoitusrahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut kuin rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista johdannaisia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Asetuksella (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) rahalaitoksille osoitetut (kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset) vaatimukset.

 

Asetuksella (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) sijoitusrahastoille asetetut (neljännesvuosittaiset) vaatimukset, jotka ilmoitetaan rahamarkkinarahastojen osalta lisätietoerinä, jos tiedot ovat saatavilla kansallisissa keskuspankeissa.


Rahamarkkinarahastot — Luokituksen muutokset

Neljännesvuosittaiset aikasarjat

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C.

Ulkomaat

D.

Yhteensä

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Yhteensä

Pankit

Muut kuin pankit

Yhteensä

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset

Yhteensä

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset

Julkisyhteisöt

Muut ulkomaiset sektorit

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt (S.1312 + S.1313 + S.1314)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15)

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt (S.1312 + S.1313 + S.1314)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15)

VASTATTAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oma pääoma ja varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VASTAAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hallussa olevat velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valuutat yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Euromääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ulkomaan valuutat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sijoitusrahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut kuin rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista johdannaisia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Asetuksella (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) rahalaitoksille osoitetut (kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset) vaatimukset.

 

Asetuksella (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) sijoitusrahastoille asetetut (neljännesvuosittaiset) vaatimukset, jotka ilmoitetaan rahamarkkinarahastojen osalta lisätietoerinä, jos tiedot ovat saatavilla kansallisissa keskuspankeissa.


Rahamarkkinarahastot — Arvostusmuutokset

Neljännesvuosittaiset aikasarjat

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C.

Ulkomaat

D.

Yhteensä

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Yhteensä

Pankit

Muut kuin pankit

Yhteensä

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset

Yhteensä

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset

Julkisyhteisöt

Muut ulkomaiset sektorit

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt (S.1312 + S.1313 + S.1314)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15)

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt (S.1312 + S.1313 + S.1314)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15)

VASTATTAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oma pääoma ja varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VASTAAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hallussa olevat velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valuutat yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Euromääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ulkomaan valuutat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sijoitusrahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut kuin rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista johdannaisia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Asetuksella (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) rahalaitoksille osoitetut (kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset) vaatimukset.

 

Asetuksella (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) sijoitusrahastoille asetetut (neljännesvuosittaiset) vaatimukset, jotka ilmoitetaan rahamarkkinarahastojen osalta lisätietoerinä, jos tiedot ovat saatavilla kansallisissa keskuspankeissa.

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 2 kohdan nojalla rahamarkkinarahastoille poikkeuksia arvostusmuutosten ilmoittamisvelvollisuudesta.

Jos kyseessä olevat summat ovat kuitenkin merkittäviä, kansallisten keskuspankkien on toimitettava tiedot parhaiden edellytysten mukaan.

Taulukko 2

Rahamarkkinarahastot — Kannat

Neljännesvuosittaiset aikasarjat

TASE-ERÄT

Kaikki valuutat

Euro

Muut valuutat

 

GBP

USD

JPY

CHF

VASTAAVAA

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

Ulkomaat

 

 

 

 

 

 

 

Hallussa olevat velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

Kotimaa

 

 

 

 

 

 

 

rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

muiden kuin rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

 

 

 

 

 

 

 

rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

muiden kuin rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

Ulkomaat

 

 

 

 

 

 

 

 

Asetuksella (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) rahalaitoksille osoitetut (neljännesvuosittaiset) vaatimukset.

8   OSA

Rakenteelliset rahoitusindikaattorit

1.

Luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä viitekauden lopussa. Tämä indikaattori saa sisältää ainoastaan luottolaitoksiin kuuluvia sivukonttoreita. Sellaisten kansainvälisten yksiköiden sivukonttoreita ei oteta mukaan, jotka eivät itse ole luottolaitoksia, vaikka ne kuuluisivat samaan konserniin kuin jokin luottolaitos.

2.

Luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä. Tällä indikaattorilla tarkoitetaan viitevuoden aikana luottolaitosten palveluksessa olleen henkilöstön keskimääräistä lukumäärää. Työntekijät sellaisissa rahoituslaitoksissa, jotka eivät itse ole luottolaitoksia, on jätettävä tilastojen ulkopuolelle, vaikka nämä laitokset kuuluisivatkin samaan konserniin.

3.

Viiden suurimman luottolaitoksen osuus yhteenlasketuista saamisista (CR5). Tällä indikaattorilla viitataan pankkitoiminnan keskittymiseen. Indikaattoria laskiessaan kansalliset keskuspankit noudattavat seuraavaa konsolidoimatonta ns. aggregoitujen tietojen mallia: ne a) asettavat kaikkien tiedonantajina olevien luottolaitosten taseiden loppusummat suuruusjärjestykseen; b) laskevat i) viiden suurimman taseen loppusummat ja ii) muiden taseiden loppusummat erikseen yhteen ja c) jakavat ensin mainitun loppusumman jälkimmäisellä. EKP:lle toimitettavat tiedot ilmoitetaan prosenttilukuina, eli arvo 72,4296 % ilmoitetaan 72,4296 eikä 0,7243. Vaikka viiden suurimman pankin kokoonpano saattaa vaihdella ajan myötä, kansalliset keskuspankit ilmoittavat viiden suurimman luottolaitoksen osuuden vain tiettynä ajankohtana (viitevuoden joulukuun lopussa).

4.

Herfindahlin indeksi (HI) luottolaitosten yhteenlasketuille saamisille. Edellisen indikaattorin tavoin tämäkin viittaa pankkitoiminnan keskittymiseen. Kansalliset keskuspankit noudattavat ns. aggregoitujen tietojen mallia mahdollisimman tarkasti. Tässä tapauksessa Herfindahlin indeksiä laskettaessa otetaan mukaan kunkin konserniin kuuluvan luottolaitoksen aggregoitu tase käyttäen mahdollisesti näiden laitosten vuositilinpäätökseen sisältyviä kirjanpitotietoja. Mikäli kaikki luottolaitokset eivät ilmoita tietoja, tiedot pitää estimoida.

Herfindahlin indeksi saadaan laskemalla yhteen kaikkien pankkisektorilla toimivien luottolaitosten markkinaosuuksien neliöt, ja kansalliset keskuspankit ilmoittavat Herfindahlin indeksin EKP:lle seuraavan kaavan mukaisesti:

HI

=

Formula, jossa:

n

=

luottolaitosten kokonaismäärä kyseisessä maassa

Xi

=

luottolaitosten (CIi) yhteenlasketut saamiset

X

=

Formula= kyseisen maan luottolaitosten yhteenlasketut saamiset.

5.

Vakuutuslaitosten sijoitukset yhteensä  (21). Tämä indikaattori koskee näiden laitosten yhteenlaskettuja rahoitussaamisia, ja se saadaan vähentämällä aggregoidun taseen loppusummasta muut kuin rahoitussaamiset, esimerkiksi käyttöomaisuus. Luvut olisi tarvittaessa estimoitava 100 prosentin kattavuuden varmistamiseksi. Mikäli erillisiä tietoja vakuutuslaitoksista ei ole käytettävissä, tämä indikaattori voidaan yhdistää indikaattoriin ”eläkerahastojen hallinnoimat saamiset yhteensä”, jolloin tiedot ilmoitetaan yhtenä yhteisenä indikaattorina. Kansalliset keskuspankit tekevät sarjaan merkinnän, mikäli ne kirjaavat nämä tiedot yhdeksi indikaattoriksi.

6.

Eläkerahastojen hallinnoimat saamiset yhteensä  (22). Tämä indikaattori tarkoittaa itsenäisten eläkerahastojen aggregoituja taseen loppusummia. Mikäli erillisiä tietoja eläkerahastoista ei ole käytettävissä, tämä indikaattori voidaan yhdistää indikaattoriin ”vakuutuslaitosten sijoitukset yhteensä”, jolloin tiedot ilmoitetaan yhtenä yhteisenä indikaattorina. Siinä tapauksessa indikaattorin ”eläkerahastojen hallinnoimat saamiset yhteensä” arvoksi ilmoitetaan nolla.

7.

Muiden EU-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa tiedot ilmoittavassa maassa olevien sellaisten sivukonttoreiden lukumäärää, jotka kuuluvat muissa EU-maissa sijaitseviin luottolaitoksiin. Mikäli luottolaitoksella on enemmän kuin yksi sivukonttori tietyssä maassa, ne lasketaan yhdeksi. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että tiedot vuoden 1999 lopusta lähtien ovat yhdenmukaisia rahalaitosluettelon yhteydessä toimitettavien tietojen kanssa.

8.

Muiden EU-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin ”muiden EU-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä” piiriin kuuluvien sivukonttoreiden aggregoidun taseen loppusummaa.

9.

Muiden EU-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa tiedot ilmoittavassa maassa olevien sellaisten tytäryhtiöiden lukumäärää, jotka ovat muissa EU-maissa olevien luottolaitosten määräysvallassa. Mukaan otetaan ainoastaan tytäryhtiöt, jotka ovat itse luottolaitoksia.

10.

Muiden EU-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin ”Muiden EU-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä” piiriin kuuluvien tytäryhtiöiden aggregoidun taseen loppusummaa.

11.

EU:n ulkopuolisten maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa tiedot ilmoittavassa maassa olevien sellaisten sivukonttoreiden lukumäärää, jotka kuuluvat EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitseville luottolaitoksille. Mikäli pankilla on useampi kuin yksi sivukonttori tietyssä maassa, ne lasketaan yhdeksi. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että tiedot ovat yhdenmukaisia rahalaitosluettelon yhteydessä toimitettavien tietojen kanssa.

12.

EU:n ulkopuolisten maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin ”EU:n ulkopuolisten maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä” piiriin kuuluvien sivukonttoreiden aggregoidun taseen loppusummaa.

13.

EU:n ulkopuolisten maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa tiedot ilmoittavassa maassa olevien sellaisten tytäryhtiöiden lukumäärää, jotka ovat muualla kuin EU:n jäsenvaltioissa sijaitsevien luottolaitosten määräysvallassa.

14.

EU:n ulkopuolisten maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin ”EU:n ulkopuolisten maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä” piiriin kuuluvien tytäryhtiöiden aggregoidun taseen loppusummaa.

15.

Muiden euroalueen jäsenvaltioiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa tiedot ilmoittavan maan alueella olevien sellaisten sivukonttoreiden lukumäärää, jotka kuuluvat muissa euroalueen jäsenvaltioissa sijaitseville luottolaitoksille. Mikäli pankilla on useampi kuin yksi sivukonttori tietyssä maassa, ne lasketaan yhdeksi. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että tiedot ovat yhdenmukaisia rahalaitosluettelon yhteydessä toimitettavien tietojen kanssa.

16.

Muiden euroalueen jäsenvaltioiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin ”muiden euroalueen jäsenvaltioiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä” piiriin kuuluvien sivukonttoreiden aggregoidun taseen loppusummaa.

17.

Muiden euroalueen jäsenvaltioiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa tiedot ilmoittavan maan alueella olevien sellaisten tytäryhtiöiden lukumäärää, jotka ovat muissa euroalueen jäsenvaltioissa olevien luottolaitosten määräysvallassa.

18.

Muiden euroalueen jäsenvaltioiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin ”muiden euroalueen jäsenvaltioiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä” piiriin kuuluvien tytäryhtiöiden aggregoidun taseen loppusummaa.

Taulukko 1

Rakenteelliset rahoitusindikaattorit (kannat)

Rakenteelliset indikaattorit

1.

Kotimaa

2.

Muut EU-maat

3.

EU:n ulkopuoliset maat

4.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

Luottolaitokset

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

Luottolaitokset

Luottolaitokset

Luottolaitokset

Yhteensä

Vakuutuslaitokset

Eläkerahastot

Luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä

S1

 

 

 

 

 

 

Luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä

S2

 

 

 

S3

S4

S5

Luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä

 

 

 

 

S6

S7

S8

Herfindahlin indeksi luottolaitosten saamisille yhteensä

S9

 

 

 

 

 

 

Viiden suurimman luottolaitoksen osuus saamisista yhteensä (CR5)

S10

 

 

 

 

 

 

Vastaavaa yhteensä

 

S11

S12

S13

 

 

 

Sivukonttoreiden vastaavaa yhteensä

 

 

 

 

S14

S15

S16

Tytäryhtiöiden vastaavaa yhteensä

 

 

 

 

S17

S18

S19


Taulukko 2

Rakenteelliset rahoitusindikaattorit (virtatietojen korjaukset)

Rakenteelliset indikaattorit

1.

Kotimaa

2.

Muut EU-maat

3.

EU:n ulkopuolinen alue

4.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

Luottolaitokset

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

Luottolaitokset

Luottolaitokset

Luottolaitokset

Yhteensä

Vakuutuslaitokset

Eläkerahastot

Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt

Vastaavaa yhteensä

 

S20

S21

S22

 

 

 

Sivukonttoreiden vastaavaa yhteensä

 

 

 

 

S23

S24

S25

Tytäryhtiöiden vastaavaa yhteensä

 

 

 

 

S26

S27

S28

Muut arvostusmuutokset

Vastaavaa yhteensä

 

S29

S30

S31

 

 

 

Sivukonttoreiden vastaavaa yhteensä

 

 

 

 

S32

S33

S34

Tytäryhtiöiden vastaavaa yhteensä

 

 

 

 

S35

S36

S37

9   OSA

Pankkeja koskevat konsolidoidut tiedot

Taulukko 1.A

Vuosittaiset konsolidoitut pankkitiedot — Tiedonantajat

 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

1 jakso.

Tiedonantajien joukko

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

Yksittäisten luottolaitosten lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

Pankkiryhmittymiin konsolidoitujen luottolaitosten lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

Pankkiryhmittymien lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

Luottolaitosten lukumäärä yhteensä *

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 1.B

Vuosittaiset konsolidoitut pankkitiedot — Tuottavuus ja tehokkuus

 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

2 jakso.

Konsolidoitu tilinpäätös

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

JATKUVA TOIMINTA

Rahoitus- ja muun liiketoiminnan tuotot ja kulut

Korkotuotot

 

 

 

 

 

 

 

Käteisvarat ja keskuspankkisaamiset

 

 

 

 

 

 

 

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat [jos kirjataan erikseen] *

 

 

 

 

 

 

 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat [jos kirjataan erikseen] *

 

 

 

 

 

 

 

Myytävissä olevat rahoitusvarat *

 

 

 

 

 

 

 

Lainat ja muut saamiset [ml. rahoitusleasing] *

 

 

 

 

 

 

 

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset*

 

 

 

 

 

 

 

Johdannaiset — Suojauslaskenta, korkoriski*

 

 

 

 

 

 

 

Muut varat

 

 

 

 

 

 

 

(Korkokulut)

 

 

 

 

 

 

 

(Talletukset keskuspankeista)

 

 

 

 

 

 

 

(Kaupankäyntiä varten pidetyt rahoitusvelat [jos kirjataan erikseen])*

 

 

 

 

 

 

 

(Rahoitusvelat, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi [jos kirjataan erikseen])

 

 

 

 

 

 

 

(Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat)*

 

 

 

 

 

 

 

(Johdannaiset — Suojauslaskenta, korkoriski)*

 

 

 

 

 

 

 

(Muut velat)

 

 

 

 

 

 

 

(Vaadittaessa takaisin maksettavan osakepääoman kustannukset)

 

 

 

 

 

 

 

Korkotulon nettomäärä [täysi otos]*

 

 

 

 

 

 

 

Korkotulon nettomäärä [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

 

Osinkotulo [täysi otos]*

 

 

 

 

 

 

 

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat [jos kirjataan erikseen]

 

 

 

 

 

 

 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat [jos kirjataan erikseen]

 

 

 

 

 

 

 

Myytävissä olevat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

Osinkotulo [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

 

Palkkio- ja provisiotuotot

 

 

 

 

 

 

 

(Palkkio- ja provisiokulut)

 

 

 

 

 

 

 

Palkkio- ja provisiotuottojen nettomäärä [täysi otos]*

 

 

 

 

 

 

 

Palkkio- ja provisiotuottojen nettomäärä [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]*

 

 

 

 

 

 

 

 

Realisoituneet voitot (tappiot) rahoitusvaroista & -veloista, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto*

 

 

 

 

 

 

 

Myytävissä olevat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

Lainat ja muut saamiset [ml. rahoitusleasing]

 

 

 

 

 

 

 

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

 

 

 

 

 

 

 

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

Muut

 

 

 

 

 

 

 

Voitot (tappiot) kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja veloista, netto*

 

 

 

 

 

 

 

Oman pääoman ehtoiset instrumentit ja niihin liittyvät johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

Korkoinstrumentit ja niihin liittyvät johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

Kaupankäynti ulkomaan valuutoilla

 

 

 

 

 

 

 

Luottoriski-instrumentit ja niihin liittyvät johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

Hyödykkeet ja niihin liittyvät johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

Muut [ml. hybridijohdannaiset]

 

 

 

 

 

 

 

Voitot (tappiot) rahoitusvaroista ja -veloista, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto*

 

 

 

 

 

 

 

Voitot (tappiot) suojauslaskennasta, netto

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaihtokurssierot, netto

 

 

 

 

 

 

 

Kaupankäynti ja ulkomaan valuuttojen tulokset [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

Kaupankäynti ja ulkomaan valuuttojen tulokset [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

 

Voitot (tappiot) muiden kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien varojen taseesta poistamisesta, netto

 

 

 

 

 

 

 

Muu liikevoitto [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

Muu liikevoitto [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

 

(Muut liiketoiminnan kulut)

 

 

 

 

 

 

 

Liikevoitto yhteensä [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

Liikevoitto yhteensä [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

 

(Hallintomenot)

 

 

 

 

 

 

 

(Henkilöstökulut)

 

 

 

 

 

 

 

Yleiset ja hallinnolliset kulut)

 

 

 

 

 

 

 

(Arvonalennus)

 

 

 

 

 

 

 

(Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet)

 

 

 

 

 

 

 

(Sijoituskiinteistöt)

 

 

 

 

 

 

 

(Aineettomat hyödykkeet [muut kuin liikearvo]

 

 

 

 

 

 

 

(Liiketoiminnan kulut yhteensä) [täysi otos]*

 

 

 

 

 

 

 

(Liiketoiminnan kulut yhteensä) [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

 

(Varaukset) [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

(Varaukset) [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

(Arvonalennus) [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

(Rahoitusvarojen arvonalennus, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon)

 

 

 

 

 

 

 

(Hankintahintaan kirjatut rahoitusvarat [noteeraamaton oma pääoma])*

 

 

 

 

 

 

 

(Myytävissä olevat rahoitusvarat) *

 

 

 

 

 

 

 

(Lainat ja muut saamiset [ml. rahoitusleasing])*

 

 

 

 

 

 

 

(Eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset) *

 

 

 

 

 

 

 

(Muiden kuin rahoitusvarojen arvonalennus)

 

 

 

 

 

 

 

(Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet)

 

 

 

 

 

 

 

(Sijoituskiinteistöt)

 

 

 

 

 

 

 

(Liikearvo)

 

 

 

 

 

 

 

(Aineettomat hyödykkeet [muut kuin liikearvo]

 

 

 

 

 

 

 

(Pääomaosuusmenetelmällä käsitellyt sijoitukset osakkuusyrityksiin ja yhteisyrityksiin)

 

 

 

 

 

 

 

(Muut)

 

 

 

 

 

 

 

(Arvonalennus) [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Nettoarvon oikaisut / rahoitusvarojen arvonalennukset [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Nettoarvon oikaisut / muiden kuin rahoitusvarojen arvonalennukset [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Heti tulosvaikutteisesti kirjattava negatiivinen liikearvo

 

 

 

 

 

 

 

Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten voitosta (tappiosta), pääomaosuusmenetelmällä kirjattu

 

 

 

 

 

 

 

Voitot (tappiot) pitkäaikaisista varoista ja myytävänä olevaksi luokitellusta luovutettavien erien ryhmästä, joita ei katsota lopetetuiksi toiminnoiksi

 

 

 

 

 

 

 

 

JATKUVIEN TOIMINTOJEN VOITTO (TAPPIO) YHTEENSÄ ENNEN VEROJA

 

 

 

 

 

 

 

Jatkuvien toimintojen voittoon tai tappioon liittyvät verotuotot (kulut)

 

 

 

 

 

 

 

 

JATKUVIEN TOIMINTOJEN VOITTO (TAPPIO) YHTEENSÄ VEROJEN JÄLKEEN [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

JATKUVIEN TOIMINTOJEN VOITTO (TAPPIO) YHTEENSÄ VEROJEN JÄLKEEN [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Lopetettujen toimintojen voitto (tappio) verojen jälkeen

 

 

 

 

 

 

 

 

VOITTO (TAPPIO) YHTEENSÄ VEROJEN JA LOPETETTUJEN TOIMINTOJEN JÄLKEEN [täysi otos]*

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmistöosuuden haltijoille kuuluva voitto (tappio)

 

 

 

 

 

 

 

 

EMOYHTEISÖN OMISTAJILLE KUULUVA VOITTO (TAPPIO)

 

 

 

 

 

 

 

 

Laitosten lkm, joiden oman pääoman tuotto < 0

 

 

 

 

 

 

 

Laitosten lkm, joiden oman pääoman tuotto 0-5 %

 

 

 

 

 

 

 

Laitosten lkm, joiden oman pääoman tuotto 5-10 %

 

 

 

 

 

 

 

Laitosten lkm, joiden oman pääoman tuotto 10-15 %

 

 

 

 

 

 

 

Laitosten lkm, joiden oman pääoman tuotto 15-20 %

 

 

 

 

 

 

 

Laitosten lkm, joiden oman pääoman tuotto > 20 %

 

 

 

 

 

 

 

% laitosten saamisista, joiden oman pääoman tuotto < 0

 

 

 

 

 

 

 

% laitosten saamisista, joiden oman pääoman tuotto 0-5 %

 

 

 

 

 

 

 

% laitosten saamisista, joiden oman pääoman tuotto 5-10 %

 

 

 

 

 

 

 

% laitosten saamisista, joiden oman pääoman tuotto 10-15 %

 

 

 

 

 

 

 

% laitosten saamisista, joiden oman pääoman tuotto 15-20 %

 

 

 

 

 

 

 

% laitosten saamisista, joiden oman pääoman tuotto > 20 %

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 1.C

Vuosittaiset konsolidoitut pankkitiedot — Omaisuuserien laatu

 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

3 jakso.

Järjestämättömät lainat, luottotappiovaraukset ja arvoltaan alentuneet omaisuuserät

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

Epävarmat ja järjestämättömät lainat yhteensä (lainat ja velkapaperit) (***********)

 

 

 

 

 

 

 

Luottotappiovaraukset yhteensä (***********)

 

 

 

 

 

 

 

Arvoltaan alentuneet omaisuuserät yhteensä (lainat ja velkapaperit)

 

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

4 jakso.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Arvoltaan alentuneiden varojen käypä arvo IAS 39.58-70

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

5 jakso.

Myytävissä olevat rahoitusvarat.

Nettomääräinen kirjanpitoarvo yhteensä

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)

 (***********)


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

6 jakso.

Lainat ja muut saamiset (ml. rahoitusleasing) ja eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Arvoltaan alentuneet varat (bruttomääräinen kirjanpitoarvo) IFRS 7.37; IFRS 7 IG 29 (a)

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

Lainat ja muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

7 jakso.

Lainat ja muut saamiset (ml. rahoitusleasing) ja eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

(Vähennykset yksittäin arvioiduista rahoitusvaroista) IAS 39 AG 84-86; IFRS 7.37 (b)

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

Lainat ja muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

8 jakso.

Lainat ja muut saamiset (ml. rahoitusleasing) ja eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

(Vähennykset ryhmäkohtaisesti arvioiduista rahoitusvaroista) (sisältää vähennykset toteutuneista mutta raportoimattomista tappioista) IAS 39 AG 84-90

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

Lainat ja muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

joista: vähennykset toteutuneista mutta raportoimattomista tappioista

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

joista: vähennykset toteutuneista mutta raportoimattomista tappioista

 

 

 

 

 

 

 

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

joista: vähennykset toteutuneista mutta raportoimattomista tappioista

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

joista: vähennykset toteutuneista mutta raportoimattomista tappioista

 

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

9 jakso.

Lainat ja muut saamiset (ml. rahoitusleasing) ja eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Nettomääräinen kirjanpitoarvo yhteensä

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

Lainat ja muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 1.D

Vuosittaiset konsolidoitut pankkitiedot — Tase

 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

10 jakso.

Vastaavaa

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

Käteisvarat ja keskuspankkisaamiset (************)

 

 

 

 

 

 

 

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat (************)

 

 

 

 

 

 

 

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

Myytävissä olevat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

Lainat ja muut saamiset, ml. rahoitusleasing

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

Johdannaiset — Suojauslaskenta

 

 

 

 

 

 

 

Käyvän arvon suojaukset

 

 

 

 

 

 

 

Rahavirran suojaukset

 

 

 

 

 

 

 

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

 

 

 

 

 

 

 

Käyvän arvon suojaaminen korkoriskiltä

 

 

 

 

 

 

 

Kassavirran suojaaminen korkoriskiltä

 

 

 

 

 

 

 

Suojattujen erien käyvän arvon muutos suojattaessa salkku korkoriskiltä

 

 

 

 

 

 

 

Aineelliset hyödykkeet

 

 

 

 

 

 

 

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

 

 

 

 

 

 

 

Sijoituskiinteistöt

 

 

 

 

 

 

 

Aineettomat hyödykkeet

 

 

 

 

 

 

 

Liikearvo

 

 

 

 

 

 

 

Muut aineettomat hyödykkeet

 

 

 

 

 

 

 

Sijoitukset osakkuusyrityksiin, tytäryrityksiin ja yhteisyrityksiin (käsitelty pääomaosuusmenetelmällä — ml. liikearvo)

 

 

 

 

 

 

 

Verosaamiset

 

 

 

 

 

 

 

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

Laskennalliset verosaamiset

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

Muut varat

 

 

 

 

 

 

 

Pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi

 

 

 

 

 

 

 

Lainat yhteensä [täysi otos] (************)

 

 

 

 

 

 

 

Lainat yhteensä [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Velkainstrumentit yhteensä [täysi otos] (************)

 

 

 

 

 

 

 

Velkainstrumentit yhteensä)[ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Oman pääoman ehtoiset instrumentit yhteensä, ml. osuudet ja muut vaihtelevan tuoton arvopaperit [täysi otos] (************)

 

 

 

 

 

 

 

Oman pääoman ehtoiset arvopaperit yhteensä, ml. osuudet ja muut vaihtelevan tuoton arvopaperit [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Muut varat [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

 

SAAMISET YHTEENSÄ [täysi otos] (************)

 

 

 

 

 

 

 

SAAMISET YHTEENSÄ [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja] (************)

 

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

11 jakso.

Vastattavaa

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

Talletukset keskuspankeista

 

 

 

 

 

 

 

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

Lyhyet positiot

 

 

 

 

 

 

 

Talletukset luottolaitoksilta

 

 

 

 

 

 

 

Talletukset (muilta kuin rahalaitoksilta)

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit (ml. lyhyellä aikavälillä takaisinostettavat joukkolainat)

 

 

 

 

 

 

 

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

Talletukset luottolaitoksilta

 

 

 

 

 

 

 

Talletukset (muilta kuin rahalaitoksilta)

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit (ml. joukkolainat)

 

 

 

 

 

 

 

Etuoikeudeltaan huonommat velat

 

 

 

 

 

 

 

Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

Talletukset luottolaitoksilta

 

 

 

 

 

 

 

Talletukset (muilta kuin rahalaitoksilta)

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit (ml. joukkolainat)

 

 

 

 

 

 

 

Etuoikeudeltaan huonommat velat

 

 

 

 

 

 

 

Muut jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

Siirrettyihin rahoitusvaroihin liittyvät rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

Johdannaiset — Suojauslaskenta

 

 

 

 

 

 

 

Käyvän arvon suojaukset

 

 

 

 

 

 

 

Rahavirran suojaukset

 

 

 

 

 

 

 

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

 

 

 

 

 

 

 

Käyvän arvon suojaaminen korkoriskiltä

 

 

 

 

 

 

 

Kassavirran suojaaminen korkoriskiltä

 

 

 

 

 

 

 

Suojattujen erien käyvän arvon muutos suojattaessa salkku korkoriskiltä

 

 

 

 

 

 

 

Varaukset

 

 

 

 

 

 

 

Uudelleenjärjestely

 

 

 

 

 

 

 

Vireillä olevat oikeusriidat ja veroasiat

 

 

 

 

 

 

 

Eläkkeet ja muut eläkkeelle jäämisen jälkeen suoritettavat edut

 

 

 

 

 

 

 

Luottositoumukset ja takaukset

 

 

 

 

 

 

 

Vastikkeelliset sopimukset

 

 

 

 

 

 

 

Muut varaukset

 

 

 

 

 

 

 

Verovastuut

 

 

 

 

 

 

 

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovastuut

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

Lykätyt verovastuut

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

Muut vastuut

 

 

 

 

 

 

 

Vaadittaessa takaisin maksettava osakepääoma (esim. osuuskunnan osuudet)

 

 

 

 

 

 

 

Vastuut, jotka on sisällytetty myytävänä oleviksi luokiteltujen luovutettavien erien ryhmiin

 

 

 

 

 

 

 

Velat luottolaitoksille [täysi otos] (************)

 

 

 

 

 

 

 

Velat luottolaitoksille [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Velat asiakkaille (muille kuin luottolaitoksille) [täysi otos] (************)

 

 

 

 

 

 

 

Velat asiakkaille (muille kuin luottolaitoksille) [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit,jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit yhteensä [täysi otos] (************)

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit yhteensä [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Muut vastuut (ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja)

 

 

 

 

 

 

 

 

VELAT YHTEENSÄ [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

VELAT YHTEENSÄ [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

12 jakso.

Oma pääoma ja vähemmistöosuus

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

Liikkeeseen laskettu pääoma

 

 

 

 

 

 

 

Maksettu pääoma

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

Merkitty pääoma, jota ei ole maksettu

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

Ylikurssi

 

 

 

 

 

 

 

Muut osuudet

 

 

 

 

 

 

 

Rahoitusinstrumenttien yhdistelmien oman pääoman ehtoinen osa

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

Muut oman pääoman ehtoiset instrumentit

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

 (************)

Arvonmuutosrahastot ja seuraaviin liittyvät muut arvostuserot:

 

 

 

 

 

 

 

Aineelliset hyödykkeet

 

 

 

 

 

 

 

Aineettomat hyödykkeet

 

 

 

 

 

 

 

Ulkomaiseen yksikköön tehtyjen nettosijoitusten suojaus (tehokas osa)

 

 

 

 

 

 

 

Ulkomaan valuutan muuntaminen

 

 

 

 

 

 

 

Rahavirtojen suojaus (tehokas osa)

 

 

 

 

 

 

 

Myytävissä olevat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

Pitkäaikaiset omaisuuserät tai myytävänä olevat luovutettavien erien ryhmät

 

 

 

 

 

 

 

Muut erät

 

 

 

 

 

 

 

Rahastot (ml. kertyneet voittovarat)

 

 

 

 

 

 

 

(Omat osakkeet)

 

 

 

 

 

 

 

Tuotot kuluvalta vuodelta

 

 

 

 

 

 

 

(Väliosingot)

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmistön osuus

 

 

 

 

 

 

 

Arvonmuutosrahastot ja muut arvostuserot

 

 

 

 

 

 

 

Muut erät

 

 

 

 

 

 

 

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ [täysi otos] (************)

 

 

 

 

 

 

 

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

VELAT JA OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

13 jakso.

Luottositoumukset, takaukset ja muut sitoumukset

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

LUOTTOSITOUMUKSET

 

 

 

 

 

 

 

Annetut:

 

 

 

 

 

 

 

Saadut:

 

 

 

 

 

 

 

TAKAUKSET

 

 

 

 

 

 

 

Annetut:

 

 

 

 

 

 

 

Saadut takaukset:

 

 

 

 

 

 

 

Saadut luottojohdannaiset:

 

 

 

 

 

 

 

MUUT SITOUMUKSET (esim. velkakirjat, uusiutuvat vastuusitoumukset jne.)

 

 

 

 

 

 

 

Toiselle vastapuolelle annetut:

 

 

 

 

 

 

 

Toiselta vastapuolelta saadut:

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 1.E

Vuosittaiset konsolidoitut pankkitiedot — Omien varojen riittävyys

 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

14 jakso.

Omat varat

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

VAKAVARAISUUSLASKENNASSA HUOMIOON OTETTAVAT OMAT VARAT YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

Ensisijaiset omat varat

 

 

 

 

 

 

 

Hyväksyttävä pääoma

 

 

 

 

 

 

 

Joista: Rajoituksenalaiset perinteiset instrumentit

 

 

 

 

 

 

 

Joista: Rajoituksenalaiset innovatiiviset instrumentit

 

 

 

 

 

 

 

Maksettu pääoma

 

 

 

 

 

 

 

(Omat osakkeet)

 

 

 

 

 

 

 

Ylikurssi

 

 

 

 

 

 

 

Muut pääomaksi hyväksyttävät instrumentit

 

 

 

 

 

 

 

Hyväksyttävät rahastot

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmistöosuus

 

 

 

 

 

 

 

Joista: Rajoituksenalaiset perinteiset instrumentit

 

 

 

 

 

 

 

Joista: Rajoituksenalaiset innovatiiviset instrumentit

 

 

 

 

 

 

 

Joista: Hybridi-instrumentit

 

 

 

 

 

 

 

Yleisten pankkiriskien rahastot

 

 

 

 

 

 

 

Toiseen maahan liittyvät ensisijaiset omat varat

 

 

 

 

 

 

 

Joista: Rajoituksenalaiset perinteiset instrumentit

 

 

 

 

 

 

 

Joista: Rajoituksenalaiset innovatiiviset instrumentit

 

 

 

 

 

 

 

Joista: Hybridi-instrumentit

 

 

 

 

 

 

 

(Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista)

 

 

 

 

 

 

 

Joista: (Ei-innovatiivisten instrumenttien ylijäämä)

 

 

 

 

 

 

 

Joista: (Innovatiivisten instrumenttien ylijäämä)

 

 

 

 

 

 

 

Joista: (Hybridi-instrumenttien ylijäämä)

 

 

 

 

 

 

 

TOISSIJAISET OMAT VARAT

 

 

 

 

 

 

 

Ylemmät toissijaiset omat varat

 

 

 

 

 

 

 

Joista: Ylempiin toissijaisiin omiin varoihin siirretty ensisijaisten omien varojen ylijäämä

 

 

 

 

 

 

 

Alemmat toissijaiset omat varat

 

 

 

 

 

 

 

(Vähennykset toissijaisista omista varoista)

 

 

 

 

 

 

 

(VÄHENNYKSET ENSISIJAISISTA JA TOISSIJAISISTA OMISTA VAROISTA)

 

 

 

 

 

 

 

VAKAVARAISUUSLASKENNASSA HUOMIOON OTETTAVAT ENSISIJAISET OMAT VARAT YHTEENSÄ (*************)

 

 

 

 

 

 

 

VAKAVARAISUUSLASKENNASSA HUOMIOON OTETTAVAT TOISSIJAISET OMAT VARAT YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

MARKKINARISKIEN KATTAMISEEN TARKOITETUT TOISSIJAISET OMAT VARAT YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

(VÄHENNYKSET OMISTA VAROISTA YHTEENSÄ)

 

 

 

 

 

 

 

LISÄTIETOERÄT: IRB-varauksen ylijäämä (alijäämä)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

15 jakso.

Pääomavaatimukset

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

PÄÄOMAVAATIMUS YHTEENSÄ (*************)

 

 

 

 

 

 

 

LUOTTO-, VASTAPUOLI- JA LAIMENTUMISRISKIN SEKÄ LUOTTOKAUPAN PÄÄOMAVAATIMUS YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

Standardimenetelmä (SA)

 

 

 

 

 

 

 

SA-riskiluokat, pl. arvopaperistamispositiot

 

 

 

 

 

 

 

Valtionhallinto tai keskuspankit

 

 

 

 

 

 

 

Aluehallinto tai paikalliset viranomaiset

 

 

 

 

 

 

 

Hallinnolliset elimet ja ei-kaupalliset yritykset

 

 

 

 

 

 

 

Monenväliset kehityspankit

 

 

 

 

 

 

 

Kansainväliset järjestöt

 

 

 

 

 

 

 

Laitokset

 

 

 

 

 

 

 

Yritykset

 

 

 

 

 

 

 

Vähittäismarkkinat

 

 

 

 

 

 

 

Kiinteistövakuudellinen

 

 

 

 

 

 

 

Erääntyneet erät

 

 

 

 

 

 

 

Sääntelyllisesti korkean riskin luokkiin kuuluvat erät

 

 

 

 

 

 

 

Katetut joukkolainat

 

 

 

 

 

 

 

Lyhytaikaiset saamiset laitoksilta ja yrityksiltä

 

 

 

 

 

 

 

Yhteissijoitusyritykset

 

 

 

 

 

 

 

Muut erät

 

 

 

 

 

 

 

IRB-riskiluokat, pl. arvopaperistamispositiot

 

 

 

 

 

 

 

Valtionhallinto ja keskuspankit

 

 

 

 

 

 

 

Laitokset

 

 

 

 

 

 

 

Yritykset

 

 

 

 

 

 

 

Vähittäismarkkinat

 

 

 

 

 

 

 

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

 

 

Muut saamiset, joihin ei kuulu luottovelvoitetta

 

 

 

 

 

 

 

Arvopaperistamispositiot SA

 

 

 

 

 

 

 

Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB)

 

 

 

 

 

 

 

IRB-menetelmät, kun ei käytetä omaa arviota tappio-osuudesta (LGD) eikä luottovasta-arvokerrointa

 

 

 

 

 

 

 

Valtionhallinto ja keskuspankit

 

 

 

 

 

 

 

Laitokset

 

 

 

 

 

 

 

Yritykset

 

 

 

 

 

 

 

IRB-menetelmät, kun käytetään omaa arviota tappio-osuudesta (LGD) ja/tai luottovasta-arvokerrointa

 

 

 

 

 

 

 

Valtionhallinto ja keskuspankit

 

 

 

 

 

 

 

Laitokset

 

 

 

 

 

 

 

Yritykset

 

 

 

 

 

 

 

Vähittäismarkkinat

 

 

 

 

 

 

 

Oma pääoma IRB

 

 

 

 

 

 

 

Arvopaperistamispositiot IRB

 

 

 

 

 

 

 

Muut saamiset, joihin ei kuulu luottovelvoitetta

 

 

 

 

 

 

 

SELVITYS/TOIMITUSRISKI

 

 

 

 

 

 

 

POSITIO-, VALUUTTAKURSSI- JA HYÖDYKERISKIN PÄÄOMAVAATIMUS YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

Positio-, valuuttakurssi- ja hyödykeriskit standardimenetelmää (SA) käytettäessä

 

 

 

 

 

 

 

Velkainstrumentit, joilla käydään kauppaa

 

 

 

 

 

 

 

Oma pääoma

 

 

 

 

 

 

 

Ulkomaanvaluutta

 

 

 

 

 

 

 

Hyödykkeet

 

 

 

 

 

 

 

Positio-, valuuttakurssi- ja hyödykeriskit sisäisiä malleja (IM) käytettäessä

 

 

 

 

 

 

 

OPERATIIVISEN RISKIN (OpR) PÄÄOMAVAATIMUS

 

 

 

 

 

 

 

OpR-perusmenetelmä (BIA)

 

 

 

 

 

 

 

OpR-standardimenetelmä (STA) / vaihtoehtoiset standardimenetelmä (ASA)

 

 

 

 

 

 

 

OpR- kehittyneet menetelmät (AMA)

 

 

 

 

 

 

 

MUUT JA SIIRTYMÄVAIHEEN PÄÄOMAVAATIMUKSET

 

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit

16 jakso.

Luottoriski - laitosten lukumäärä menetelmän mukaan

Suuret pankit

Keskikokoiset pankit

Pienet pankit

Standardimenetelmä

 

 

 

 

 

 

 

Perus IRB

 

 

 

 

 

 

 

Kehittynyt IRB

 

 

 

 

 

 

 

Laitosten lukumäärä yhteensä (käytettäessä yhtä tai useampaa luottoriskin arviointimenetelmää)

 

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt

Ulkomaisessa (EU) olevien määräysvallassa olevat sivukonttorit

17 jakso.

Markkinariski — laitosten lukumäärä menetelmän mukaan

Suuret pankit

Keskikokoiset pankit

Pienet pankit

Standardimenetelmä

 

 

 

 

 

 

 

Sisäiset mallit

 

 

 

 

 

 

 

Laitosten lukumäärä yhteensä (käytettäessä yhtä tai useampaa markkinariskin arviointimenetelmää)

 

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit

18 jakso.

Pääomavaatimukset. Operatiivinen riski — laitosten lukumäärä menetelmän mukaan

Suuret pankit

Keskikokoiset pankit

Pienet pankit

Perusmenetelmä

 

 

 

 

 

 

 

Standardimenetelmä / vaaihtoehtoinen standardimenetelmä

 

 

 

 

 

 

 

Kehittynyt menetelmä

 

 

 

 

 

 

 

Laitosten lukumäärä yhteensä (käytettäessä yhtä tai useampaa operatiivisen riskin arviointimenetelmää)

 

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit + ulkomaisessa määräysvallassa EU:n ulkopuolella olevat tytäryhtiöt ja sivuliikkeet

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt ja sivuliikkeet

19 jakso.

Pääomavaatimukset. Vakavaraisuussuhdeluku (%)

Laitosten lukumäärä

Pääomavaatimukset

Vastaavaa

Laitosten lukumäärä

Pääomavaatimukset

Vastaavaa

< 8

 

 

 

 

 

 

8—10

 

 

 

 

 

 

10—12

 

 

 

 

 

 

12—14

 

 

 

 

 

 

> 14

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit + ulkomaisessa EU:n ulkopuolella olevien määräysvallassa olevat tytäryhtiöt ja sivuliikkeet

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt ja sivuliikkeet

20 jakso.

Pääomavaatimukset. Ensisijaisten omien varojen osuus (%)

Laitosten lukumäärä

Pääomavaatimukset

Vastaavaa

Laitosten lukumäärä

Pääomavaatimukset

Vastaavaa

< 4

 

 

 

 

 

 

4—6

 

 

 

 

 

 

6—8

 

 

 

 

 

 

8—12

 

 

 

 

 

 

> 12

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit

21 jakso.

Vastuut/riskit

Suuret pankit

Keskikokoiset pankit

Pienet pankit

LUOTTORISKIT YHTEENSÄ (ennen luottovasta-arvokerrointa ja luottoriskien hallintaa)

 

 

 

 

 

 

 

Standardimenetelmä (SA)

 

 

 

 

 

 

 

SA-riskiluokat, pl. arvopaperistamispositiot

 

 

 

 

 

 

 

Valtionhallinto tai keskuspankit

 

 

 

 

 

 

 

Aluehallinto tai paikalliset viranomaiset

 

 

 

 

 

 

 

Hallinnolliset elimet ja ei-kaupalliset yritykset

 

 

 

 

 

 

 

Monenväliset kehityspankit

 

 

 

 

 

 

 

Kansainväliset järjestöt

 

 

 

 

 

 

 

Laitokset

 

 

 

 

 

 

 

Yritykset

 

 

 

 

 

 

 

Vähittäismarkkinat

 

 

 

 

 

 

 

Kiinteistövakuudellinen

 

 

 

 

 

 

 

Erääntyneet erät

 

 

 

 

 

 

 

Sääntelyllisesti korkean riskin luokkiin kuuluvat erät

 

 

 

 

 

 

 

Katetut joukkolainat

 

 

 

 

 

 

 

Lyhytaikaiset saamiset laitoksilta ja yrityksiltä

 

 

 

 

 

 

 

Yhteissijoitusyritykset

 

 

 

 

 

 

 

Muut erät

 

 

 

 

 

 

 

IRB-riskiluokat, pl. arvopaperistamispositiot

 

 

 

 

 

 

 

Valtionhallinto ja keskuspankit

 

 

 

 

 

 

 

Laitokset

 

 

 

 

 

 

 

Yritykset

 

 

 

 

 

 

 

Vähittäismarkkinat

 

 

 

 

 

 

 

Oma pääoma

 

 

 

 

 

 

 

Muut saamiset, joihin ei kuulu luottovelvoitetta

 

 

 

 

 

 

 

Arvopaperistamispositiot SA

 

 

 

 

 

 

 

Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB)

 

 

 

 

 

 

 

Perus IRB

 

 

 

 

 

 

 

Valtionhallinto ja keskuspankit

 

 

 

 

 

 

 

Laitokset

 

 

 

 

 

 

 

Yritykset

 

 

 

 

 

 

 

Vähittäismarkkinat

 

 

 

 

 

 

 

Kehittynyt IRB

 

 

 

 

 

 

 

Valtionhallinto ja keskuspankit

 

 

 

 

 

 

 

Laitokset

 

 

 

 

 

 

 

Yritykset

 

 

 

 

 

 

 

Vähittäismarkkinat

 

 

 

 

 

 

 

Oma pääoma IRB

 

 

 

 

 

 

 

Arvopaperistamispositiot IRB

 

 

 

 

 

 

 

Muut saamiset, joihin ei kuulu luottovelvoitetta

 

 

 

 

 

 

 

ARVONOIKAISUT JA RAHASTOT

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Standardimenetelmä

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Standardimenetelmä, pl. arvopaperistamispositiot

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Arvopaperistamispositiot SA

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Perus-IRB

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Valtionhallinto ja keskuspankit

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Laitokset

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Yritykset

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Vähittäismarkkinat

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Kehittynyt IRB

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Valtionhallinto ja keskuspankit

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Laitokset

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Yritykset

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Vähittäismarkkinat

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Oma pääoma IRB

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Arvopaperistamispositiot IRB

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Muut saamiset, joihin ei kuulu luottovelvoitetta

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

IRB: ODOTETTU TAPPIO

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Perus-IRB

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Valtionhallinto ja keskuspankit

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Laitokset

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Yritykset

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Vähittäismarkkinat

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Kehittynyt IRB

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Valtionhallinto ja keskuspankit

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Laitokset

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Yritykset

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Vähittäismarkkinat

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Oma pääoma IRB

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

 (*************)

Taulukko 2.A

Puolivuosittaiset konsolidoitut pankkitiedot — Tiedonantajat

 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

1 jakso.

Tiedonantajien joukko

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

Yksittäisten luottolaitosten lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

Pankkiryhmittymiin konsolidoitujen luottolaitosten lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

Pankkiryhmittymien lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

Luottolaitosten lukumäärä yhteensä

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 2.B

Puolivuosittaiset konsolidoitut pankkitiedot — Tuottavuus ja tehokkuus

 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

2 jakso.

Konsolidoitu tilinpäätös

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

JATKUVA TOIMINTA

 

 

 

 

 

 

 

Rahoitus- ja muun liiketoiminnan tuotot ja kulut

 

 

 

 

 

 

 

Korkotulo [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat [jos kirjataan erikseen]

 

 

 

 

 

 

 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat [jos kirjataan erikseen]

 

 

 

 

 

 

 

Myytävissä olevat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

Lainat ja muut saamiset (ml. rahoitusleasing)

 

 

 

 

 

 

 

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

 

 

 

 

 

 

 

Johdannaiset - Suojauslaskenta, korkoriski

 

 

 

 

 

 

 

(Kaupankäyntiä varten pidetyt rahoitusvelat [jos kirjataan erikseen])

 

 

 

 

 

 

 

(Rahoitusvelat, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi [jos kirjataan erikseen])

 

 

 

 

 

 

 

(Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat)

 

 

 

 

 

 

 

(Johdannaiset - Suojauslaskenta, korkoriski)

 

 

 

 

 

 

 

Korkotulon nettomäärä [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

Korkotulon nettomäärä [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Osinkotulo [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

Osinkotulo [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

 

Palkkio- ja provisiotuottojen nettomäärä [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

Palkkio- ja provisiotuottojen nettomäärä [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

 

Realisoituneet voitot (tappiot) rahoitusvaroista & -veloista, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto

 

 

 

 

 

 

 

Voitot (tappiot) kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja veloista, netto

 

 

 

 

 

 

 

Voitot (tappiot) rahoitusvaroista ja -veloista, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto

 

 

 

 

 

 

 

Liikevoitto yhteensä [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

Liikevoitto yhteensä [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

(Liiketoiminnan kulut yhteensä) [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

(Liiketoiminnan kulut yhteensä) [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

(Varaukset) [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

(Varaukset) [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

(Arvonalennus) [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

(Arvonalennus) [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

(Rahoitusvarojen arvonalennus, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon)

 

 

 

 

 

 

 

(Hankintahintaan kirjatut rahoitusvarat [noteeraamaton oma pääoma])

 

 

 

 

 

 

 

(Myytävissä olevat rahoitusvarat)

 

 

 

 

 

 

 

(Lainat ja muut saamiset [ml. rahoitusleasing])

 

 

 

 

 

 

 

(Eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset)

 

 

 

 

 

 

 

VOITTO (TAPPIO) YHTEENSÄ VEROJEN JA LOPETETTUJEN TOIMINTOJEN JÄLKEEN [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 2.C

Puolivuosittaiset konsolidoitut pankkitiedot — Omaisuuserien laatu

 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

3 jakso.

Järjestämättömät lainat, luottotappiovaraukset ja arvoltaan alentuneet omaisuuserät

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

Epävarmat ja järjestämättömät lainat yhteensä (lainat ja velkapaperit)

 

 

 

 

 

 

 

Luottotappiovaraukset (lainat ja velkapaperit)

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 2.D

Puolivuosittaiset konsolidoitut pankkitiedot — Tase

 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

10 jakso.

Vastaavaa

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

Käteisvarat ja keskuspankkisaamiset

 

 

 

 

 

 

 

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

Myytävissä olevat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

Aineettomat hyödykkeet [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

Lainat yhteensä [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

Lainat yhteensä [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Velkainstrumentit yhteensä [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

Velkainstrumentit yhteensä)[ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Oman pääoman ehtoiset instrumentit yhteensä, ml. osuudet ja muut vaihtelevan tuoton arvopaperit [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

Oman pääoman ehtoiest arvopaperit yhteensä, ml. osuudet ja muut vaihtelevan tuoton arvopaperit [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

SAAMISET YHTEENSÄ [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

SAAMISET YHTEENSÄ [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

11 jakso.

Vastattavaa

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

Velat luottolaitoksille [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

Velat luottolaitoksille [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Velat asiakkaille (muille kuin luottolaitoksille) [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

Velat asiakkaille (muille kuin luottolaitoksille) [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit yhteensä [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit yhteensä [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

12 jakso.

Oma pääoma ja vähemmistöosuus

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ [täysi otos]

 

 

 

 

 

 

 

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ [ei-IFRS-pankit ja IFRS-pankit, jotka eivät ilmoita salkkuja]

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 2.E

Puolivuosittaiset konsolidoitut pankkitiedot — Omien varojen riittävyys

 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

14 jakso.

Omat varat

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

VAKAVARAISUUSLASKENNASSA HUOMIOON OTETTAVAT OMAT VARAT YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

VAKAVARAISUUSLASKENNASSA HUOMIOON OTETTAVAT ENSISIJAISET OMAT VARAT YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 


 

Kotimaiset pankkiryhmittymät (konsolidoidut) ja yksittäiset pankit

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa EU:n ulkopuolisten määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat tytäryhtiöt (alakonsolidoitut tai yksittäiset)

Ulkomaisessa (EU) määräysvallassa olevat sivukonttorit (yksittäiset)

15 jakso.

Pääomavaatimukset

A.

Suuri

B.

Keskikokoinen

C.

Pieni

PÄÄOMAVAATIMUS YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

LUOTTO-, VASTAPUOLI- JA LAIMENTUMISRISKIN SEKÄ LUOTTOKAUPAN PÄÄOMAVAATIMUS YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

POSITIO-, VALUUTTAKURSSI- JA HYÖDYKERISKIN PÄÄOMAVAATIMUS YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

OPERATIIVISEN RISKIN (OpR) PÄÄOMAVAATIMUS

 

 

 

 

 

 

 

MUUT JA SIIRTYMÄVAIHEEN PÄÄOMAVAATIMUKSET

 

 

 

 

 

 

 

10   OSA

IMF:ään liittyvät tiedot

Taulukko 1

Kansallisen keskuspankin tiedot (kannat)

 

Kotimaan keskuspankki

Muiden euroalueen jäsenvaltioiden keskuspankit

EKP

Ulkomaat

Kohdistamattomat

VASTATTAVAA

9

Talletukset

 

 

 

 

 

VASTAAVAA

2

Lainat

 

 

 

 

 

joista EKP:ssä pidettävät kansainväliset varantoihin liittyvät talletukset (23)

 

 

 

 

 

3

Hallussa olevat velkapaperit

 

 

 

 

 

5

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 


Taulukko 2

Muita rahalaitoksia koskevat tiedot (kannat)

 

Kotimaan keskuspankki

Muissa euroalueen jäsenvaltioissa olevat keskuspankit

EKP

Ulkomaat

Kohdistamattomat

VASTATTAVAA

9

Talletukset

 

 

 

 

 

VASTAAVAA

2

Lainat

 

 

 

 

 

3

Hallussa olevat velkapaperit

 

 

 

 

 

5

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

11   OSA

Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tilastot lukuunottamatta vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja (pois lukien erityisyhteisöt)

1 jakso:   Raportointitaulukot

Alla olevassa taulukossa esitetään tiedot, jotka toimitetaan arvopapereiden ja johdannaisten välittäjistä, lainanantajina toimivista rahoitusyrityksistä ja muista rahoituksen välittäjistä, lukuun ottamatta vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja, jotka eivät ole johdannaisten välittäjiä tai lainanantajina toimivia rahoituksen välittäjiä (muut ”muut rahoituksen välittäjät”).

Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjiä, lainanantajina toimivia rahoitusyrityksiä ja muita ”muita rahoituksen välittäjiä” koskevat tiedot. Keskeiset indikaattorit/lisätietoerät

Erän nimi ja maturiteetti / maantieteellinen / sektorikohtainen erittely

Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät

Lainanantajana toimivat rahoitusyritykset

Muut ”muut rahoituksen välittäjät”

VASTAAVAA

Talletukset/maailma/yhteensä

Keskeinen

 

 

Lainat/maailma/yhteensä

 

Keskeinen

 

Lainat/maailma/rahalaitokset

 

Keskeinen

 

Lainat/maailma / muut kuin rahalaitokset / yhteensä

 

Keskeinen

 

Lainat/maailma / muut kuin rahalaitokset / yritykset

 

Keskeinen

 

Lainat/maailma / muut kuin rahalaitokset / kotitaloudet / yhteensä

 

Keskeinen

 

Lainat / maailma / muut kuin rahalaitokset / kotitaloudet / kulutusluotot

 

Keskeinen

 

Lainat/maailma / muut kuin rahalaitokset / kotitaloudet / asuntolainat

 

Keskeinen

 

Lainat/maailma /muut kuin rahalaitokset / kotitaloudet / muut tarkoitukset (jäännösluokka)

 

Keskeinen

 

Lainat/kotimaa/yhteensä

 

Keskeinen

 

Lainat/kotimaa/rahalaitokset

 

Keskeinen

 

Lainat/kotimaa / muut kuin rahalaitokset / yhteensä

 

Keskeinen

 

Lainat/kotimaa / muut kuin rahalaitokset / yritykset

 

Keskeinen

 

Lainat/kotimaa / muut kuin rahalaitokset / kotitaloudet / yhteensä

 

Keskeinen

 

Lainat/kotimaa / muut kuin rahalaitokset / kotitaloudet / kulutusluotot

 

Keskeinen

 

Lainat/kotimaa / muut kuin rahalaitokset / kotitaloudet / asuntolainat

 

Keskeinen

 

Lainat/kotimaa / muut kuin rahalaitokset / kotitaloudet / muut tarkoitukset (jäännösluokka)

 

Keskeinen

 

Lainat/euroalue (muut kuin kotimaiset) / yhteensä

 

Keskeinen

 

Lainat/euroalue (muut kuin kotimaiset) / rahalaitokset

 

Keskeinen

 

Lainat/euroalue (muut kuin kotimaiset) / muut kuin rahalaitokset / yhteensä

 

Keskeinen

 

Lainat/euroalue (muut kuin kotimaiset) / muut kuin rahalaitokset / yritykset

 

Keskeinen

 

Lainat/euroalue (muut kuin kotimaiset) / muut kuin rahalaitokset / kotitaloudet / yhteensä

 

Keskeinen

 

Lainat/euroalue (muut kuin kotimaiset) / muut kuin rahalaitokset / kotitaloudet / kulutusluotot

 

Keskeinen

 

Lainat/euroalue (muut kuin kotimaiset) / muut kuin rahalaitokset / kotitaloudet / asuntolainat

 

Keskeinen

 

Lainat/euroalue (muut kuin kotimaiset) / muut kuin rahalaitokset / kotitaloudet / muut tarkoitukset (jäännösluokka)

 

Keskeinen

 

Hallussa olevat velkapaperit / maailma / yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

 

Osakkeet ja osuudet/maailma/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

 

Sijoitusrahasto-osuudet / maailma / yhteensä

Keskeinen

 

 

Johdannaiset/maailma/yhteensä

Keskeinen

 

 

Muut saamiset, ml. ”lainat” / maailma / yhteensä

Keskeinen

 

 

Muut saamiset, ml. ”talletukset”, ”käteinen raha”, ”sijoitusrahasto-osuudet”, ”muut kuin rahoitussaamiset” ja ”johdannaiset” / maailma / yhteensä

 

Keskeinen

 

SAAMISET/VELAT YHTEENSÄ / maailma / yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Lisätieto

VASTATTAVAA

Lainat ja talletukset / maailma / yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

 

Liikkeeseen lasketut velkapaperit / maailma / yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

 

Oma pääoma ja varaukset / maailma / yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

 

Johdannaiset/maailma/yhteensä

Keskeinen

 

 

Muut velat / maailma / yhteensä

Keskeinen

 

 

Muut velat, ml. ”johdannaiset” / maailma / yhteensä

 

Keskeinen

 

2 jakso:   Instrumenttiluokat ja arvostusta koskevat säännöt

Periaatteessa saamiset ja velat arvostetaan EKT 2010:n mukaisesti käypiin markkinahintoihin taseen päivämääränä. Talletukset ja lainat ilmoitetaan nimellisarvoonsa ilman kertyneitä korkoja.

Vastaavaa

Saamiset/velat yhteensä: saamisten yhteismäärän tulee vastata taseen vastaavaa-puolen kaikkien erikseen yksilöityjen erien summaa ja olla yhtä suuri kuin velkojen kokonaismäärä.

1.

Talletukset: tämä erä (24) sisältää lähinnä kaksi alaryhmää: siirtokelpoiset talletukset ja muut talletukset. Tähän erään kuuluu myös hallussa oleva käteinen raha.

Arvostussäännöt: jaksottamista koskevan yleisperiaatteen mukaisesti talletuksista kertyvä korko kirjataan taseeseen sitä mukaa kuin sitä kertyy, eli suoriteperusteen mukaisesti, eikä sitä mukaa kuin sitä tosiasiallisesti maksetaan, eli maksuperusteen mukaisesti. Talletuksista kertynyt korko kirjataan bruttomääräisenä luokkaan ”muut saamiset”.

Lainanantajina toimivien rahoitusyritysten osalta tämä erä olisi luokiteltava ”muihin saamisiin”.

2.

Lainat: tähän erään kuuluvat:

kotitalouksille myönnetyt lainat, joihin sisältyvät kulutusluotot eli lainat, jotka on myönnetty pääasiassa henkilökohtaiseen käyttöön tulevien kulutustavaroiden ja palvelujen hankkimiseksi, asuntolainat eli lainat, jotka myönnetään omaan käyttöön tai vuokrattavaksi tarkoitetun asunnon hankkimiseen, mukaan lukien rakentaminen ja peruskorjaus, sekä muut lainat eli lainat, jotka myönnetään muihin tarkoituksiin kuin kulutukseen tai asunnon hankkimiseen, esimerkiksi liiketoimintaan, velkajärjestelyihin tai opintoihin,

kolmansille osapuolille myönnetyt rahoitusleasingsopimukset,

ongelmaluotot, joita ei ole vielä maksettu takaisin tai poistettu luottotappioina,

hallussa olevat ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit,

lainasaamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla.

Alaluokassa ”arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät” lainat luokitellaan ”muihin saamisiin”.

Arvostussäännöt: muiden rahoituksen välittäjien myöntämät lainat kirjataan bruttomääräisinä kaikkine niihin liittyvine, yleisine ja kohdistettuine varauksineen, kunnes tiedonantajalaitos poistaa lainat luottotappioina, jolloin lainat poistetaan taseesta.

Jaksottamista koskevan yleisperiaatteen mukaisesti lainoista kertyvä korko kirjataan taseeseen sitä mukaa kuin sitä kertyy, eli suoriteperusteen mukaisesti, eikä sitä mukaa kuin sitä tosiasiallisesti maksetaan, eli maksuperusteen mukaisesti. Lainoista kertynyt korko kirjataan bruttomääräisenä luokkaan ”muut saamiset”.

3.

Velkapaperit: Tähän erään sisältyvät hallussa olevat velkapaperit, jotka ovat velkakirjana käytettäviä jälkimarkkinakelpoisia rahoitusinstrumentteja, joilla yleensä käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan korvata vastakkaisella sopimuksella ja jotka eivät anna haltijalleen omistusoikeutta liikkeeseen laskevaan laitokseen. Se sisältää lainat, joilla käydään kauppaa ja jotka ovat tulleet jälkimarkkinakelpoisiksi järjestäytyneillä markkinoilla, edellyttäen, että niillä todistettavasti käydään kauppaa jälkimarkkinoilla (esim. markkinatakaajien olemassaolo) ja että rahoitussaaminen noteerataan säännöllisesti, esimerkiksi osto- ja myyntitarjousten eron muodossa.

Arvostussäännöt: EKT 2010:n mukaisesti velkapaperit ilmoitetaan markkina-arvoon.

4.

Osakkeet ja osuudet: osakkeet ja osuudet edustavat omistusoikeuksia yrityksissä ja yritysmäisissä yhteisöissä. Tällaiset rahoitussaamiset antavat yleensä haltijoilleen oikeuden osuuden yritysten tai yrityksiin rinnastettavien yhteisöjen voitoista sekä osuuteen niiden nettovarallisuudesta yrityksen purkautuessa. Sijoitusrahasto-osuudet eivät sisälly osakkeisiin ja osuuksiin.

Tähän erään sisältyvät:

noteeratut osakkeet: jälkimarkkinoilla noteeratut oman pääoman ehtoiset arvopaperit, Jälkimarkkinapaikka voi olla tunnettu pörssi tai muu kauppapaikka. Noteerattuja osakkeita kutsutaan myös listatuiksi osakkeiksi. Pörssissä noteeratuista osakkeista on noteerattujen hintojen ansiosta yleensä helposti saatavilla käyvät markkinahinnat (EKT 2010, 5.146 kohta),

noteeraamattomat osakkeet: jälkimarkkinoilla noteeraamattomat oman pääoman ehtoiset arvopaperit (EKT 2010, 5.147 kohta),

muut osuudet: kaikenlaiset muut osuudet, jotka eivät ole noteerattuja tai noteeraamattomia osakkeita (EKT 2010, 5.153 ja 5.154 kohta).

Arvostussäännöt: EKT 2010:n mukaisesti osakkeet ja osuudet ilmoitetaan markkina-arvoon.

5.

Sijoitusrahasto-osuudet: tähän erään sisältyvät rahamarkkinarahastojen ja muiden sijoitusrahastojen kuin rahamarkkinarahastojen liikkeeseen laskemat sijoitusrahasto-osuudet.

Alaluokassa ”lainanantajina toimivat rahoitusyritykset” sijoitusrahasto-osuudet luokitellaan ”muihin saamisiin”.

Arvostussäännöt: EKT 2010:n mukaisesti sijoitusrahasto-osuudet ilmoitetaan markkina-arvoon.

6.

Johdannaiset: tähän erään sisältyvät:

optiot,

warrantit,

futuurit,

termiinit,

swapit,

luottojohdannaiset.

Lainanantajina toimivien rahoitusyritysten osalta tämä erä olisi luokiteltava ”muihin saamisiin”.

Johdannaiset kirjataan taseeseen markkina-arvoon bruttoperusteisesti. Yksittäiset johdannaissopimukset, joilla on positiivinen markkina-arvo, kirjataan taseen vastaavaa-puolelle, ja sopimukset, joilla on negatiivinen markkina-arvo, kirjataan vastattavaa-puolelle. Johdannaissopimuksiin perustuvia tulevia bruttomääräisiä sitoumuksia ei tulisi kirjata tase-eriin. Johdannaiset voidaan kirjata myös nettoperusteisesti eri arvostamismenetelmien mukaisesti. Kuitenkin mikäli ainoastaan nettopositioita on saatavilla tai positiot kirjataan muuhun kuin markkina-arvoon, ilmoitetaan nämä positiot. Tähän erään eivät sisälly johdannaiset, joita ei kansallisten sääntöjen mukaan kirjata tase-eriin.

7.

Muut saamiset: tämä on taseen vastaavien puolelle kuuluva jäännöserä, joka määritellään ”saamisiksi, jotka eivät sisälly muihin eriin”. Tämä erä sisältää sellaisia saamisia kuin lainoista/talletuksista kertyneet korkosaamiset ja rakennuksista kertyneet vuokrat; osinkosaamiset; saamiset, jotka eivät liity muiden rahoituksen välittäjien varsinaiseen toimintaan; ns. ”suspense”-erien saamiset bruttomääräisinä; maksujenvälityssaamiset bruttomääräisinä; muut saamiset, joita ei yksilöidä erikseen, esim. muut kuin rahoitussaamiset (mukaan lukien käyttöomaisuus) sekä lainat ja talletukset muun rahoituksen välittäjän alaluokasta riippuen.

Vastattavaa

Saamiset/velat yhteensä: velkojen yhteismäärä vastaa taseen vastattavaa-puolen kaikkien erikseen yksilöityjen erien summaa ja on yhtä suuri kuin saamisten kokonaismäärä (ks. myös vastaavaa-puolen erä ”saamiset/velat yhteensä”).

1.

Lainat ja talletukset: tähän erään sisältyvät:

talletukset: muille rahoituksen välittäjille tehdyt siirtokelpoiset talletukset ja muut talletukset (ks. vastaavaa-puoli). Nämä talletukset tehdään yleensä rahalaitoksiin,

lainat: muille rahoituksen välittäjille myönnetyt lainat, jotka joko perustuvat ei-jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin tai eivät perustu velkakirjoihin.

2.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit: muiden rahoituksen välittäjien liikkeeseen laskemat, osakkeisiin tai osuuksiin kuulumattomat arvopaperit, jotka ovat yleensä jälkimarkkinakelpoisia ja joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan korvata vastakkaisella sopimuksella ja jotka eivät anna haltijalleen omistusoikeutta liikkeeseen laskevaan laitokseen.

3.

Oma pääoma ja varaukset: tämä erä käsittää määrät, jotka perustuvat muiden rahoituksen välittäjien osakkeenomistajille tai muille omistajille osakeanneissa myymiin osakkeisiin, jotka takaavat osakkeen haltijalle omistusoikeuksia kyseisessä muussa rahoituksen välittäjässä ja yleensä osuuden sen voitoista sekä yhtiön purkautuessa osuuden sen omista varoista. Erään kuuluvat myös jakamattomat voittovarat tai sellaisista varat, jotka muu rahoituksen välittäjä on pannut talteen vastaisuudessa odotettavissa olevien maksujen ja sitoumusten varalta. Siihen sisältyvät:

oma pääoma,

jakamattomat voitot tai varat,

kohdistetut ja yleiset varaukset laina-, arvopaperi- ja muuntyyppisiä vaateita varten,

liikevoitto/-tappio.

4.

Johdannaiset: ks. vastaavaa-puolen erä ”johdannaiset”.

5.

Muut velat: tämä on taseen vastattavien puolelle kuuluva jäännöserä, joka määritellään ”veloiksi, jotka eivät sisälly muihin eriin”. Tämä erä sisältää sellaisia velkoja kuin ns. maksettavat ”suspense”-erät bruttomääräisinä; siirtovelat bruttomääräisinä; maksamatta olevat talletusten korot; maksamattomat osingot; velat, jotka eivät liity muun rahoituksen välittäjän varsinaiseen toimintaan; kolmansille osapuolille maksettavia korvauksia koskevat varaukset; johdannaissopimusten vakuusmaksut, jotka vastaavat luottoriskiltä suojautumiseksi maksettavaa käteisvakuutta mutta joihin tallettajalla on edelleen omistusoikeus ja jotka on maksettava takaisin tallettajalle, kun sopimus suljetaan; ilman käteisvakuuksia lainaksi annetuista arvopapereista aiheutuneet nettopositiot; arvopaperikauppojen tulevista tilityksistä aiheutuvat nettovelat ja muut velat, joita ei ole yksilöity erikseen, esim. velkapaperit ja johdannaiset muun rahoituksen välittäjän alaluokasta riippuen.

3 jakso:   Kansalliset selvitykset

1.

Tietolähteet/tiedon keräämismenetelmä: tämän tulee sisältää:

tietolähteet, joita käytetään muita rahoituksen välittäjiä koskevien tilastojen laatimisessa, esim. tilastointilaitokset sekä muiden rahoituksen välittäjien ja/tai rahastonhoitajien suora raportointi,

tiedonkeruujärjestelmiä koskevat yksityiskohdat, esim. vapaaehtoisesti toimitetut raportit, kyselyt, otanta, tietyn kynnyksen ylittävien havaintojen raportointi ja estimointi.

2.

Tiedon kokoamismenetelmät: tietojen kokoamisessa käytetystä menetelmästä on laadittava kuvaus, esim. yksityiskohtainen kuvaus tehdyistä arvioista/oletuksista ja siitä, miten sarjat on laskettu yhteen, mikäli kahta sarjaa koskevat tiedot saadaan eri aikavälein.

3.

Sovellettava lainsäädäntö: on annettava laajat tiedot laitoksiin sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä. Yhteydet unionin lainsäädäntöön esitetään erikseen. Jos erityyppisiä laitoksia sisällytetään samaan luokkaan, tiedot on annettava kaikentyyppisten laitosten osalta.

4.

Poikkeamat EKP:n raportointiohjeista: Kansalliset keskuspankit antavat tiedot tapauksista, joissa raportointiohjeista on poikettu.

Raportointiohjeista voidaan poiketa seuraavien tietojen osalta:

instrumenttikohtainen erittely: instrumenttien kattavuus voi poiketa EKP:n raportointiohjeista, esim. jos kahta eri instrumenttia ei voida yksilöidä erikseen,

maantieteellinen erittely,

sektorikohtainen erittely,

arvostusmenetelmät.

5.

Tiedonantajien joukko: Kansalliset keskuspankit voivat luokitella tiettyyn muiden rahoituksen välittäjien alaluokkaan kaikki laitokset, jotka vastaavat muiden rahoituksen välittäjien määritelmää. Niiden on kuvattava kaikki kuhunkin muiden rahoituksen välittäjien alaluokkaan sisällytetyt tai siitä pois jätetyt laitokset. Mikäli mahdollista, kansalliset keskuspankit antavat arvion tietojen kattavuudesta osuutena tiedonantajien joukon yhteenlasketuista saamisista.

6.

Katkokset historiasarjoissa: tiedonkeruussa, raportoinnin kattavuudessa, raportointivaatimuksissa ja historiasarjojen kokoamisessa ajan myötä tapahtuneet katkokset ja suurimmat muutokset on kuvattava. Katkosten osalta ilmoitetaan, missä määrin uusia ja vanhoja tietoja voidaan pitää keskenään vertailukelpoisina.

7.

Muut huomautukset: kaikki muut mahdolliset huomautukset tai tiedot.

12   OSA

Arvopaperiemissioita koskevat tilastot

1 jakso:   Johdanto

Euroalueen arvopaperiemissioita koskevista tilastoista voidaan muodostaa kaksi yhdistelmää:

kaikki euroalueella olevien talousyksikköjen arvopaperiemissiot kaikissa valuutoissa ja

kaikki euromääräiset arvopaperiemissiot maailmanlaajuisesti, sekä kotimaiset että ulkomaiset.

Merkittävin erottava tekijä on liikkeeseenlaskijan kotipaikka, ja tältä osin euroalueen kansalliset keskuspankit kattavat yhdessä kaikki euroalueen talousyksiköiden emissiot. Kansainvälinen järjestelypankki (BIS) toimittaa tiedot ulkomaiden eli kaikkien muiden kuin euroalueen maiden talousyksiköiden (mukaan lukien kansainväliset järjestöt) arvopaperiemissioista.

Alla olevassa kaaviossa esitetään tiivistetysti raportointivaatimukset.

 

Arvopaperiemissiot

Euroalueen talousyksiköt

(kukin kansallinen keskuspankki antaa tiedot kotimaisista emissioista)

Ulkomaiset talousyksiköt

(BIS/kansallinen keskuspankki)

Euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot

Muut maat

Euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset

A-kenttä

B-kenttä

Muiden rahayksiköiden määräiset (**************)

C-kenttä

D-kenttää

ei tarvita

2 jakso:   Raportointivaatimukset

Taulukko 1

A-kentän raportointilomake kansallisille keskuspankeille (***************)

 

KOTIMAISTEN LIIKKEESEENLASKIJOIDEN EUROMÄÄRÄISET/KANSALLISTEN RAHAYKSIKÖIDEN MÄÄRÄISET EMISSIOT

Kannat

Bruttoemissiot

Lunastukset

Nettoemissiot

 

A1

A2

A3

A4

1.   LYHYTAIKAISET VELKAPAPERIT

Yhteensä

S1

S51

S101

S151

EKP/kansallinen keskuspankki

S2

S52

S102

S152

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S3

S53

S103

S153

Muut rahoituksen välittäjät

S4

S54

S104

S154

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S5

S55

S105

S155

Yritykset

S6

S56

S106

S156

Valtionhallinto

S7

S57

S107

S157

Osavaltio- ja paikallishallinto

S8

S58

S108

S158

Sosiaaliturvarahastot

S9

S59

S109

S159

 

 

 

 

 

2.   PITKÄAIKAISET VELKAPAPERIT

Yhteensä

S10

S60

S110

S160

EKP/kansallinen keskuspankki

S11

S61

S111

S161

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S12

S62

S112

S162

Muut rahoituksen välittäjät

S13

S63

S113

S163

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S14

S64

S114

S164

Yritykset

S15

S65

S115

S165

Valtionhallinto

S16

S66

S116

S166

Osavaltio- ja paikallishallinto

S17

S67

S117

S167

Sosiaaliturvarahastot

S18

S68

S118

S168

 

 

 

 

 

2.1   joista kiinteäkorkoisia:

Yhteensä

S19

S69

S119

S169

EKP/kansallinen keskuspankki

S20

S70

S120

S170

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S21

S71

S121

S171

Muut rahoituksen välittäjät

S22

S72

S122

S172

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S23

S73

S123

S173

Yritykset

S24

S74

S124

S174

Valtionhallinto

S25

S75

S125

S175

Osavaltio- ja paikallishallinto

S26

S76

S126

S176

Sosiaaliturvarahastot

S27

S77

S127

S177

 

 

 

 

 

2.2   joista vaihtuvakorkoisia:

Yhteensä

S28

S78

S128

S178

EKP/kansallinen keskuspankki

S29

S79

S129

S179

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S30

S80

S130

S180

Muut rahoituksen välittäjät

S31

S81

S131

S181

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S32

S82

S132

S182

Yritykset

S33

S83

S133

S183

Valtionhallinto

S34

S84

S134

S184

Osavaltio- ja paikallishallinto

S35

S85

S135

S185

Sosiaaliturvarahastot

S36

S86

S136

S186

 

 

 

 

 

2.3   joista nollakuponkilainoja:

Yhteensä

S37

S87

S137

S187

EKP/kansallinen keskuspankki

S38

S88

S138

S188

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S39

S89

S139

S189

Muut rahoituksen välittäjät

S40

S90

S140

S190

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S41

S91

S141

S191

Yritykset

S42

S92

S142

S192

Valtionhallinto

S43

S93

S143

S193

Osavaltio- ja paikallishallinto

S44

S94

S144

S194

Sosiaaliturvarahastot

S45

S95

S145

S195

 

 

 

 

 

3.   NOTEERATUT OSAKKEET  (****************)

Yhteensä

S46

S96

S146

S196

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S47

S97

S147

S197

Muut rahoituksen välittäjät

S48

S98

S148

S198

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S49

S99

S149

S199

Yritykset

S50

S100

S150

S200

 

 

 

 

 


Taulukko 2

C-kentän raportointimalli kansallisille keskuspankeille

 

KOTIMAISTEN LIIKKEESEENLASKIJOIDEN MUIDEN RAHAYKSIKÖIDEN MÄÄRÄISET EMISSIOT

Kannat

Bruttoemissiot

Lunastukset

Nettoemissiot

 

C1

C2

C3

C4

4.   LYHYTAIKAISET VELKAPAPERIT

Yhteensä

S201

S241

S281

S321

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S202

S242

S282

S322

Muut rahoituksen välittäjät

S203

S243

S283

S323

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S204

S244

S284

S324

Yritykset

S205

S245

S285

S325

Valtionhallinto

S206

S246

S286

S326

Osavaltio- ja paikallishallinto

S207

S247

S287

S327

Sosiaaliturvarahastot

S208

S248

S288

S328

 

 

 

 

 

5.   PITKÄAIKAISET VELKAPAPERIT

Yhteensä

S209

S249

S289

S329

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S210

S250

S290

S330

Muut rahoituksen välittäjät

S211

S251

S291

S331

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S212

S252

S292

S332

Yritykset

S213

S253

S293

S333

Valtionhallinto

S214

S254

S294

S334

Osavaltio- ja paikallishallinto

S215

S255

S295

S335

Sosiaaliturvarahastot

S216

S256

S296

S336

 

 

 

 

 

5.1   joista kiinteäkorkoisia:

Yhteensä

S217

S257

S297

S337

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S218

S258

S298

S338

Muut rahoituksen välittäjät

S219

S259

S299

S339

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S220

S260

S300

S340

Yritykset

S221

S261

S301

S341

Valtionhallinto

S222

S262

S302

S342

Osavaltio- ja paikallishallinto

S223

S263

S303

S343

Sosiaaliturvarahastot

S224

S264

S304

S344

 

 

 

 

 

5.2.   joista vaihtuvakorkoisia:

Yhteensä

S225

S265

S305

S345

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S226

S266

S306

S346

Muut rahoituksen välittäjät

S227

S267

S307

S347

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S228

S268

S308

S348

Yritykset

S229

S269

S309

S349

Valtionhallinto

S230

S270

S310

S350

Osavaltio- ja paikallishallinto

S231

S271

S311

S351

Sosiaaliturvarahastot

S232

S272

S312

S352

 

 

 

 

 

5.3   joista nollakuponkilainoja:

Yhteensä

S233

S273

S313

S353

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S234

S274

S314

S354

Muut rahoituksen välittäjät

S235

S275

S315

S355

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S236

S276

S316

S356

Yritykset

S237

S277

S317

S357

Valtionhallinto

S238

S278

S318

S358

Osavaltio- ja paikallishallinto

S239

S279

S319

S359

Sosiaaliturvarahastot

S240

S280

S320

S360


Taulukko 3

B-kentän raportointilomake BIS:lle

 

ULKOMAISTEN LIIKKEESEENLASKIJOIDEN EUROMÄÄRÄISET/KANSALLISTEN RAHAYKSIKÖIDEN MÄÄRÄISET EMISSIOT

Kannat

Bruttoemissiot

Lunastukset

 

B1

B2

B3

6.   LYHYTAIKAISET VELKAPAPERIT

Yhteensä

S361

S411

S461

Kansallinen keskuspankki

S362

S412

S462

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S363

S413

S463

Muut rahoituksen välittäjät

S364

S414

S464

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S365

S415

S465

Yritykset

S366

S416

S466

Valtionhallinto

S367

S417

S467

Osavaltio- ja paikallishallinto

S368

S418

S468

Sosiaaliturvarahastot

S369

S419

S469

Kansainväliset järjestöt

S370

S420

S470

 

 

 

 

7.   PITKÄAIKAISET VELKAPAPERIT

Yhteensä

S371

S421

S471

Kansallinen keskuspankki

S372

S422

S472

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S373

S423

S473

Muut rahoituksen välittäjät

S374

S424

S474

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S375

S425

S475

Yritykset

S376

S426

S476

Valtionhallinto

S377

S427

S477

Osavaltio- ja paikallishallinto

S378

S428

S478

Sosiaaliturvarahastot

S379

S429

S479

Kansainväliset järjestöt

S380

S430

S480

 

 

 

 

7.1   joista kiinteäkorkoisia:

Yhteensä

S381

S431

S481

Kansallinen keskuspankki

S382

S432

S482

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S383

S433

S483

Muut rahoituksen välittäjät

S384

S434

S484

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S385

S435

S485

Yritykset

S386

S436

S486

Valtionhallinto

S387

S437

S487

Osavaltio- ja paikallishallinto

S388

S438

S488

Sosiaaliturvarahastot

S389

S439

S489

Kansainväliset järjestöt

S390

S440

S490

 

 

 

 

7.2.   joista vaihtuvakorkoisia:

Yhteensä

S391

S441

S491

Kansallinen keskuspankki

S392

S442

S492

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S393

S443

S493

Muut rahoituksen välittäjät

S394

S444

S494

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S395

S445

S495

Yritykset

S396

S446

S496

Valtionhallinto

S397

S447

S497

Osavaltio- ja paikallishallinto

S398

S448

S498

Sosiaaliturvarahastot

S399

S449

S499

Kansainväliset järjestöt

S400

S450

S500

 

 

 

 

7.3   joista nollakuponkilainoja:

Yhteensä

S401

S451

S501

Kansallinen keskuspankki

S402

S452

S502

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S403

S453

S503

Muut rahoituksen välittäjät

S404

S454

S504

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S405

S455

S505

Yritykset

S406

S456

S506

Valtionhallinto

S407

S457

S507

Osavaltio- ja paikallishallinto

S408

S458

S508

Sosiaaliturvarahastot

S409

S459

S509

Kansainväliset järjestöt

S410

S460

S510

 

 

 

 


Taulukko 4

A-kentän lisätietoerien raportointilomake kansallisille keskuspankeille

 

KOTIMAISTEN LIIKKEESEENLASKIJOIDEN EUROMÄÄRÄISET/KANSALLISTEN RAHAYKSIKÖIDEN MÄÄRÄISET EMISSIOT

Kannat

Bruttoemissiot

Lunastukset

Nettoemissiot

 

A1

A2

A3

A4

8.   NOTEERAAMATTOMAT OSAKKEET

Yhteensä

S511

S521

S531

S541

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S512

S522

S532

S542

Muut rahoituksen välittäjät

S513

S523

S533

S543

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S514

S524

S534

S544

Yritykset

S515

S525

S535

S545

 

 

 

 

 

9.   MUUT OSUUDET

Yhteensä

S516

S526

S536

S546

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S517

S526

S536

S546

Muut rahoituksen välittäjät

S518

S526

S536

S546

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S519

S526

S536

S546

Yritykset

S520

S526

S536

S546

1.   Liikkeeseenlaskijan kotipaikka

Tiedot antavan maan talousalueella toimivien mutta ulkomailla sijaitsevan talousyksikön omistamien tytäryhtiöiden toteuttamat emissiot luokitellaan tiedot antavan maan kotimaisten talousyksiköiden toteuttamiksi emissioiksi.

Tiedot antavan maan talousalueella sijaitsevien, kansainvälisesti toimivien pääkonttorien emissiot luokitellaan myös kotimaisten talousyksiköiden toteuttamiksi emissioiksi. Tiedot antavan maan talousyksiköiden omistuksessa mutta muualla kuin kyseisen maan talousalueella sijaitsevien pääkonttoreiden tai tytäryhtiöiden toteuttamat emissiot luokitellaan ulkomaisten talousyksiköiden toteuttamiksi emissioiksi. Esimerkiksi Brasilian Volkswagenin emissiot luokitellaan Brasiliassa sijaitsevien talousyksiköiden toteuttamiksi emissioiksi eikä tiedot antavassa maassa sijaitsevien talousyksiköiden emissioiksi.

Puutteellisten tietojen ja päällekkäisyyksien välttämiseksi BIS ja asianomaiset kansalliset keskuspankit raportoivat kahdenvälisesti erityisyhteisöjen arvopaperiemissioista. EKT 95:n kotipaikkaa koskevat edellytykset täyttävien ja euroalueen talousyksiköiksi luokiteltavien erityisyhteisöjen emissiot ilmoittavat kansalliset keskuspankit eikä BIS.

2.   Liikkeeseenlaskijoiden jakautuminen sektoreittain

Emissiot luokitellaan sen sektorin mukaan, jolle liikkeeseen laskettuihin arvopapereihin liittyvä vastuusitoumus lankeaa. Arvopaperit, jotka on laskettu liikkeeseen erityisyhteisön kautta ja joiden emissioon liittyvä vastuusitoumus lankeaa erityisyhteisön sijasta emoyhtiölle, luokitelaan emoyhtiön eikä erityisyhteisön liikkeeseen laskemiksi. Esimerkiksi Philipsin rahoituksen välittäjän toteuttamat emissiot lasketaan yritysten emissioiden sektoriin, ja niistä ilmoittaa Alankomaat. Erityisyhteisön ja sen emoyhtiön on kuitenkin sijaittava samassa maassa. Näin ollen jos emoyhtiö ei ole sijoittautunut tiedot antavaan maahan, erityisyhteisö luokitellaan tiedot antavan maan nimelliseksi kotimaiseksi talousyksiköksi, ja liikkeeseen laskeva sektori on muut rahoituksen välittäjät. Esimerkiksi Toyota Motor Finance Netherlands BV:n emissiot luokitellaan Alankomaiden muiden rahoituksen välittäjien emissioiksi, sillä emoyhtiö Toyotan kotipaikka ei ole Alankomaat.

Sektoriluokittelu kattaa yhdeksän erityyppistä liikkeeseenlaskijaa:

EKP/kansalliset keskuspankit,

rahalaitokset,

muut rahoituksen välittäjät,

vakuutuslaitokset ja eläkerahastot,

yritykset,

valtionhallinto,

osavaltio- ja paikallishallinto,

sosiaaliturvarahastot,

kansainväliset järjestöt.

Jos julkinen yritys yksityistetään laskemalla liikkeeseen noteerattuja osakkeita, liikeeseenlaskeva sektori on luokiteltava yrityksiin. Samoin jos julkinen luottolaitos yksityistetään, liikkeeseenlaskeva sektori on luokiteltava muihin rahalaitoksiin kuin keskuspankkeihin. Kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen liikkeeseenlaskut on luokiteltava muiden kuin rahoituslaitosten liikkeeseenlaskuiksi.

BIS noudattaa BIS:n tietokannassa olevien liikkeeseenlaskijoiden ja raportointilomakkeissa vaadittujen liikkeeseenlaskijoiden sektorikohtaista erittelyä alla olevan taulukon mukaisesti.

BIS:n tietokannan sektorikohtainen erittely

 

Raportointilomakkeiden luokittelu

Keskuspankki

Kansallinen keskuspankki ja EKP

Liikepankit

Rahalaitokset

Muut rahoituksen välittäjät

Muut rahoituksen välittäjät

Valtionhallinto

Valtionhallinto

Muut julkisyhteisöt Valtion virastot

Osavaltio- ja paikallishallinto

Yritykset

Yritykset

Kansainväliset järjestöt

Kansainväliset järjestöt (ulkomaat)

3.   Emissioiden maturiteetti

Lyhytaikaisiin velkapapereihin kuuluvat arvopaperit, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään yksi vuosi, vaikka ne laskettaisiinkin liikkeeseen pitkäaikaisiin velkapapereihin sovellettavien menettelyjen mukaisesti.

Pitkäaikaisiin velkapapereihin kuuluvat arvopaperit, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli vuosi. Pitkäaikaisiin velkapapereihin kuuluvat myös velkapaperit, joiden valinnainen maturiteetti on pisimmillään yli vuosi, ja velkapaperit, joiden maturiteetti on määrittelemätön. Kuten EKT 95:n kohdassa 5.22 esitetään, maturiteettierittelyä voidaan soveltaa joustavasti, eli poikkeustapauksissa lyhytaikaisten arvopapereiden alkuperäinen maturiteetti voi olla kaksi vuotta.

BIS soveltaa tällä hetkellä erilaista menettelytapaa. BIS pitää kaikkia lyhyen aikavälin ohjelman mukaisesti liikkeeseen laskettuja euroyritystodistuksia ja muita sijoitus- ja yritystodistuksia lyhytaikaisina instrumentteina ja kaikkia pitkän aikavälin ohjelman mukaisesti liikkeeseen laskettuja arvopapereita pitkäaikaisina arvopapereina riippumatta niiden alkuperäisestä maturiteetista.

Rahalaitosten tasetietoihin kuuluvaa kahden vuoden maturiteettijakoa ei pidetä välttämättömänä.

4.   Emissioiden luokittelu

Emissiot jaetaan kahteen laajaan ryhmään analysointia varten: a) velkapaperit eli muut arvopaperit kuin osakkeet ja johdannaiset (25) ja 2) noteeratut osakkeet, pois lukien sijoitusrahastojen rahasto-osuudet (26). Suunnatut emissiot katetaan mahdollisimman laajalti. Rahamarkkinapaperit luokitellaan velkapapereihin. Noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia voidaan ilmoittaa vapaaehtoisesti kahtena erillisenä lisätietoeränä.

Seuraavat BIS:n tietokantaan sisältyvät instrumentit luokitellaan arvopaperiemissioita koskevissa tilastoissa velkapapereiksi:

talletustodistukset,

yritystodistukset,

lyhytaikaiset velkasitoumukset,

joukkovelkakirjat,

euroyritystodistukset,

keskipitkän aikavälin velkakirjalainat,

muut lyhytaikaiset paperit.

Luettelo, joka ei ole tyhjentävä, instrumenteista arvopaperiemissioita koskevissa tilastoissa:

a)

Velkapaperit

i)

Lyhytaikaiset velkapaperit

Vähintään seuraavat instrumentit ilmoitetaan:

valtion velkasitoumukset ja muut julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat lyhytaikaiset paperit,

rahoituslaitosten ja yritysten liikkeeseenlaskemat jälkimarkkinakelpoiset lyhytaikaiset paperit. Tällaisille papereille on lukuisia nimityksiä, kuten yritystodistukset, tavaravekselit, omat vekselit, kauppavekselit, vekselit ja sijoitustodistukset,

lyhytaikaiset arvopaperit, jotka on laskettu liikkeeseen pitkäaikaisen merkintätakuisen rahoitusohjelman yhteydessä,

pankkivekselit (bankers’ acceptances, BA).

ii)

Pitkäaikaiset velkapaperit

Seuraavat instrumentit ovat esimerkkejä, ja vähintään ne ilmoitetaan:

haltijajoukkovelkakirjat,

toissijaiset joukkolainat,

joukkolainat, joiden valinnainen maturiteetti on pisimmillään yli vuosi,

päiväämättömät tai jatkuvat joukkolainat,

vaihtuvakorkoiset velkakirjalainat,

vaihdettavissa olevat joukkolainat,

katetut joukkolainat,

indeksiin sidotut arvopaperit, joissa lainan pääoman arvo on sidottu hintaindeksiin, hyödykkeen hintaan tai valuuttaindeksiin,

selvästi alihintaiset joukkolainat,

nollakuponkilainat,

euromääräiset joukkolainat,

maailmanlaajuiset joukkolainat,

suunnatut joukkolainat,

arvopaperit, jotka ovat syntyneet lainojen muuntamisen yhteydessä,

lainat, jotka ovat todellisuudessa muuttuneet jälkimarkkinakelpoisiksi,

debentuurit ja joukkolainat, jotka voidaan vaihtaa liikkeeseenlaskevan yhtiön tai muun yhtiön osakkeiksi (vaihtovelkakirjalainat), niin kauan kuin niitä ei ole vaihdettu. Jos vaihto-oikeus on kohde-etuutena olevasta lainasta erillään, tällaisia optiotodistuksia, joita pidetään johdannaisina, ei lueta mukaan,

sellaiset osakkeet, jotka antavat kiinteän tuoton mutta eivät oikeuta osuuteen yhtiön jäännösarvosta yhtiötä purettaessa, mukaan luettuina voittoon oikeuttamattomat etuoikeutetut osakkeet,

liikkeeseen lasketut rahoitusinstrumentit, jotka ovat syntyneet osana lainojen, asuntolainojen, luottokorttiluottojen, siirtosaamisten tai muiden instrumenttien arvopaperistamista.

Seuraavat instrumentit eivät kuulu tähän alaluokkaan:

takaisinostosopimusten osana olevat arvopapereihin liittyvät taloustoimet,

ei-jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden emissiot,

ei-jälkimarkkinakelpoiset lainat.

Pitkäaikaiset velkapaperiemissiot jaetaan seuraavasti:

kiinteäkorkoiset emissiot eli joukkolainat, joissa kuponkikorko ei muutu emission aikana,

vaihtuvakorkoiset emissiot eli joukkolainat, joissa kuponkikorko tai pääoma perustuu korkoon tai johonkin muuhun indeksiin, jonka perusteella kuponkimaksu vaihtelee emission aikana,

nollakuponkilainat eli instrumentit, joihin ei sisälly säännöllistä kuponkikoron maksua. Yleensä lainat lasketaan liikkeeseen alihintaan ja lunastetaan nimellisarvoon. Yleensä alihinta on samansuuruinen kuin lainasta kertyneet korot.

b)

Noteeratut osakkeet

Noteeratuiksi osakkeiksi luetaan:

osuudet osakeyhtiöiden pääomasta,

lunastetut osakeyhtiöiden osakkeet,

osakeyhtiöiden liikkeeseen laskemat osinko-oikeudelliset osakkeet,

sellaiset etuoikeutetut osakkeet, jotka oikeuttavat jako-osaan yhtiön jäännösvaroista sitä purettaessa. Tällaiset osakkeet voivat olla julkisesti noteerattuja tai noteeraamattomia,

suunnatut annit mahdollisuuksien mukaan.

Jos yritys yksityistetään ja valtio pitää itsellään osan osakkeista mutta loput noteerataan säännellyillä markkinoilla, yrityksen koko pääoma kirjataan noteeratuiksi osakkeiksi, sillä kaikilla osakkeilla voitaisiin milloin vain mahdollisesti käydä kauppaa markkinahintaan. Sama pätee silloin, jos osa osakkeista myydään suursijoittajille ja ainoastaan jäljelle jäävällä osuudella käydään kauppaa arvopaperipörssissä.

Noteeratuiksi osakkeiksi ei lueta

myynnissä olevia osakkeita, joita ei ole merkitty liikkeeseenlaskun yhteydessä,

debentuureja ja lainoja, jotka voidaan vaihtaa osakkeisiin. Ne luetaan mukaan, kun ne vaihdetaan osakkeiksi,

henkilöyhtiöiden vastuunalaisten yhtiömiesten osuuksia,

julkisyhteisöjen sijoituksia sellaisiin kansainvälisiin järjestöihin, jotka ovat juridisesti samaan tapaan perustettuja kuin yhtiöt, joilla on osakepääoma,

ilmaisantien yhteydessä eikä osakkeiden nimellisarvon pilkkomiseen liittyviä anteja; ilmaisosakkeet ja jaetut osakkeet sisältyvät kuitenkin erottamattomasti noteerattuun kokonaisosakekantaan.

5.   Liikkeeseenlaskun rahayksikkö

Kahden rahayksikön joukkolainat, joissa joukkolaina lunastetaan tai sen korot maksetaan muuna kuin joukkolainan liikkeeseenlaskun rahayksikkönä, on luokiteltava sen rahayksikön mukaan, jonka määräisenä ne on laskettu liikkeeseen. Jos maailmanlaajuinen joukkovelkakirjalaina lasketaan liikkeeseen useamman kuin yhden rahayksikön määräisenä, kukin osa ilmoitetaan omana emissionaan sen rahayksikön mukaisesti. Jos emissio toteutetaan kahden rahayksikön määräisenä, esim. 70 prosenttia euroina ja 30 prosenttia Yhdysvaltain dollareina, kummankin rahayksikön määräiset osat ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan erikseen. Näin ollen emissiosta 70 prosenttia ilmoitetaan euromääräisenä / kansallisten rahayksiköiden määräisenä (27) ja 30 prosenttia muiden rahayksiköiden määräisenä. Jos emission eri rahayksiköiden määräisiä komponentteja ei ole mahdollista ilmoittaa erikseen, tiedot antavan maan tekemä todellinen erittely ilmoitetaan kansallisissa lisätiedoissa.

Noteerattujen osakkeiden liikkeeseenlaskun oletetetaan tapahtuneen yrityksen kotimaan rahayksikön määräisenä: muiden rahayksiköiden määräiset emissiot ovat hyvin vähäisiä tai niitä ei ole. Tästä syystä noteeratuista osakkeista annetuissa tiedoissa viitataan kaikkiin euroalueen talousyksiköiden toteuttamiin emissioihin.

6.   Emission kirjauksen ajankohta

Emissio katsotaan toteutuneeksi liikkeeseenlaskijan saadessa maksun eikä vastuusitoumuksen syntyessä.

7.   Kantojen ja virtojen yhteensovittaminen

Kansalliset keskuspankit toimittavat tiedot kannoista, bruttomääräisistä emissioista, lunastetuista lyhyt- ja pitkäaikaisista velkapapereista ja niiden nettoemissioista sekä noteeratuista osakkeista.

Alla olevassa kaaviossa esitetään kantojen ja virtojen (bruttomääräiset emissiot, lunastukset ja nettomääräiset emissiot) välinen yhteys. Käytännössä yhteys on monitahoisempi hintojen ja vaihtokurssin muutosten, uudelleen sijoitettujen (kertyneiden) korkojen, luokituksen muutosten, tarkistusten ja muiden vastaavien järjestelyjen takia (28).

a)

Kanta tilastointikauden lopussa

Kanta edellisen tilastointikauden lopussa

+

Bruttomääräiset emissiot tilastointikaudella

Lunastukset tilastointikaudella

b)

Kanta tilastointikauden lopussa

Kanta edellisen tilastointikauden lopussa

+

Nettomääräiset emissiot tilastointikaudella

 

 

a)   Bruttoemissiot

Tilastointikauden bruttomääräisiin emissioihin kuuluvat kaikki velkapapereiden ja noteerattujen osakkeiden emissiot, kun liikkeeseenlaskija myy uusia arvopapereita käteistä vastaan. Näillä tarkoitetaan uusien arvopapereiden säännönmukaisia emissioita. Emission toteuttamisaika määritellään sen perusteella, milloin maksu suoritetaan. Tällöin emissioiden kirjauksen on vastattava mahdollisimman tarkkaan kyseisen emission maksun suoritushetkeä.

Bruttomääräiset emissiot kattavat käteistä vastaan liikkeeseen lasketut uudet osakkeet, joiden liikkeeseenlaskijana on ensimmäistä kertaa pörssiin listautuva yritys, mukaan luettuina vasta perustetut yritykset ja yritykset, joiden yhtiömuoto muuttuu yksityisestä osakeyhtiöstä julkiseksi osakeyhtiöksi. Bruttomääräiset emissiot kattavat myös uudet osakkeet, jotka lasketaan liikkeeseen käteistä vastaan valtionyhtiöiden yksityistämisen ja pörssiin listautumisen yhteydessä. Ilmaisosakkeet jätetään ryhmän ulkopuolelle (29). Bruttomääräisiä emissioita ei kirjata, mikäli yritys ainoastaan listautuu pörssiin mutta uutta pääomaa ei nosteta.

Bruttomääräisiin emissioihin ja lunastuksiin ei lueta olemassa olevien osakkeiden vaihtamista tai siirtämistä yritysoston tai sulautumisen yhteydessä (30), lukuunottamatta uusia instrumentteja, jotka euroalueella sijaitseva talousyksikkö laskee liikkeeseen käteistä vastaan.

Myöhemmin muiksi instrumenteiksi muunnettavissa olevien arvopapereiden liikkeeseenlasku on kirjattava liikkeeseenlaskuksi alkuperäisessä instrumenttiluokassa; kun ne muunnetaan muiksi arvopapereiksi, ne lunastetaan kyseisestä instrumenttiluokasta samalla summalla ja katsotaan sitten bruttoemissioksi uudessa luokassa (31).

b)   Lunastukset

Tilastointikauden lunastukset kattavat kaikki liikkeeseenlaskijan tekemät velkapapereiden ja noteerattujen osakkeiden takaisinostot, joiden yhteydessä sijoittaja saa arvopapereistaan käteistä rahaa. Tämä tarkoittaa instrumenttien säännönmukaista poistamista. Lunastuksiin luetaan kaikki velkapaperit, joiden maturiteetti umpeutuu, sekä ennenaikaiset lunastukset. Mukaan luetaan myös yritysten osakkeiden takaisinostot, jos yritys ostaa takaisin kaikki osakkeensa käteisellä ennen yhtiömuotonsa muutosta tai jos se ostaa osan osakkeistaan takaisin käteisellä ja osakkeet mitätöidään, mikä johtaa pääoman alenemiseen. Lunastuksiin ei lueta yritysten osakkeiden takaisinostoa, jos sillä tarkoitetaan sijoittamista yrityksen omiin osakkeisiin (32).

Lunastuksia ei ilmoiteta, mikäli kyseessä on ainoastaan osakkeiden poistaminen pörssilistalta.

c)   Nettoemissiot

Nettomääräiset emissiot tarkoittavat kaikkia toteutuneita emissioita, joista on vähennetty kaikki tilastointikaudella toteutuneet lunastukset.

Noteerattujen osakkeiden kantojen on katettava kotimaisten talousyksiköiden kaikkien noteerattujen osakkeiden markkina-arvo. Tietyn euroalueen maan ilmoittamat noteerattujen osakkeiden kannat voivat siksi kasvaa tai vähentyä listautuneen yksikön uudelleensijoittautumisen vuoksi. Tämä koskee myös yritysosto- tai sulautumistilannetta, jossa ei luoda eikä lasketa liikkeeseen uusia instrumentteja käteistä vastaan ja/tai lunasteta niitä käteistä vastaan ja mitätöidä. Jotta vältettäisiin velkapapereiden ja noteerattujen osakkeiden laskeminen kahteen kertaan tai aukot tiedoissa liikkeeseenlaskijan vaihtaessa kotimaata, asianomaisten kansallisten keskuspankkien on sovittava tällaisen tapahtuman raportoinnin ajoituksesta.

8.   Arvostus

Arvopaperiemissioiden arvo muodostuu hintakomponentista ja lisäksi valuuttakomponentista, kun emission rahayksikkönä on muu kuin tiedot antavan maan rahayksikkö.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat velkapaperit nimellisarvoon ja noteeratut osakkeet markkina-arvoon (eli transaktioarvoon). Pitkäaikaisten velkapapereiden osalta emissiotyypit (kiinteäkorkoiset, vaihtuvakorkoiset ja nollakuponkilainat) voidaan arvostaa eri menetelmiä käyttämällä, jolloin kokonaissuma arvostetaan näiden menetelmien yhdistelmän mukaan. Esimerkiksi kiinteäkorkoiset ja vaihtuvakorkoiset emissiot arvostetaan tyypillisesti nimellisarvoon ja nollakuponkilainat suoritettuun summaan. Yleensä nollakuponkilainojen suhteellinen määrä on pieni, joten koodiluettelossa ei ole näiden menetelmien yhdistelmään perustuvaa arvostamista koskevaa vaihtoehtoa, vaan pitkäaikaisten arvopapereiden kokonaissumma kirjataan nimellisarvoon (N). Mikäli nollakuponkilainoja on paljon, kokonaissummaa kuvaamaan käytetään arvoa ”määrittelemätön” (Z). Yleensä jos kyse on arvostamismenetelmien yhdistelmästä, kansallinen keskuspankki toimittaa tästä yksityiskohtaiset tiedot ilmoittaessaan ominaisuuksia näiden suuntaviivojen liitteen III mukaisesti.

a)   Hinnan arvostaminen

Noteerattujen osakkeiden kannat ja virrat on kirjattava markkina-arvoon ja velkapapereiden kannat ja virrat nimellisarvoon. Velkapapereiden kantojen ja virtojen kirjaamisesta nimellisarvoon tehdään poikkeus, kun kyseessä ovat selvästi alihintaiset joukkolainat ja nollakuponkilainat, joiden emissiot kirjataan niistä suoritetun maksun suuruisina, eli oston yhteydessä diskontattuun hintaan, ja joiden lunastushintana maturiteetin umpeutuessa on nimellisarvo. Alihintaisten joukkolainojen ja nollakuponkilainojen kanta on yhtä suuri kuin niistä suoritettu maksu korkoineen seuraavassa kuvatulla tavalla.

Formula

jossa

A

=

todellisuudessa suoritettu maksu korkoineen

E

=

todellinen arvo (liikkeeseenlaskun tai lunastuksen yhteydessä maksettu määrä)

P

=

nimellisarvo (maksetaan takaisin maturiteetin päättyessä)

T

=

aika liikkeeseenlaskupäivästä maturiteettiin (päivinä)

t

=

liikkeeseenlaskupäivästä kulunut aika (päivinä)

Eri maissa sovellettavien hinnan arvostamismenettelyjen välillä saattaa olla tiettyjä eroja.

EKT 95:n mukaista hinnan arvostamista, jossa edellytetään velkapapereiden ja osakkeiden virtojen kirjaamista transaktioarvoon ja kantojen kirjaamista markkina-arvoon, ei sovelleta tässä yhteydessä.

BIS:n nykyisten arvostamissääntöjen mukaan velkapaperit kirjataan nimellisarvoon ja noteeratut osakkeet emissiohintaan. Tiedonantajana oleva kansallinen keskuspankki laskee kertyneet korot alihintaisten joukkolainojen ja nollakuponkilainojen osalta, mikäli se on mahdollista.

b)   Valuutta- ja vaihtokurssien arvostamisesta ilmoittaminen

Kansalliset keskuspankit toimittavat kaikki tiedot EKP:lle euromääräisinä historiasarjat mukaan lukien. Muuntaessaan kotimaisten talousyksiköiden muiden rahayksiköiden määräisinä liikkeeseen laskemia arvopapereita (C-kenttä) (33) euromääräisiksi, kansalliset keskuspankit soveltavat mahdollisimman tarkkaan EKT 95:een (34) perustuvia vaihtokurssien arvostamisperiaatteita:

i)

kannat muunnetaan euromääräisiksi/kansallisten rahayksiköiden määräisiksi tilastointikauden lopussa eli tilastointikauden viimeisenä työpäivänä soveltamalla pankkiajan päättymishetkellä markkinoilla vallitsevaa asiaankuuluvaa keskihinnan mukaista vaihtokurssia;

ii)

bruttomääräiset emissiot ja lunastukset muunnetaan euromääräisiksi/kansallisten rahayksiköiden määräisiksi soveltamalla maksun suoritushetkellä markkinoilla vallitsevaa keskihinnan mukaista vaihtokurssia. Jos muuntamisessa sovellettavaa vaihtokurssia ei ole mahdollista määritellä tarkkaan, voidaan käyttää maksun suoritushetkellä mahdollisimman lähellä markkinoiden keskihintaa olevaa vaihtokurssia.

Ennen tammikuun 1 päivää 1999 päättyneiden kausien osalta tiedot antavien maiden kansalliset keskuspankit noudattavat mahdollisimman tarkkaan EKT 95:n standardeja muiden kuin kotimaan rahayksikön määräisten emissioiden, lunastusten ja kantojen muuntamisessa euromääräisiksi/kansallisen rahayksikön määräisiksi. Kun tiedot lähetetään EKP:lle, kaikki aikasarjat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä 31. joulukuuta 1998 peruuttamattomasti kiinnitettyjä muuntokursseja.

BIS ilmoittaa EKP:lle kaikista ulkomaisten talousyksiköiden euromääräisistä/kansallisten rahayksiköiden määräisistä emissioista (B-kenttä) muuntamalla ne Yhdysvaltain dollareiksi; kantatietojen osalta muuntaminen suoritetaan tilastointikauden lopulla voimassa olevien vaihtokurssien mukaisesti ja emissioiden ja lunastusten osalta ajanjakson keskimääräisen vaihtokurssin mukaisesti. EKP muuntaa kaikki tiedot euromääräisiksi saman BIS:n soveltaman periaatteen mukaisesti. Ennen tammikuun 1. päivää 1999 päättyneiden tilastointikausien osalta käytetään ecun ja Yhdysvaltain dollarin välistä vaihtokurssia.

9.   Käsitteellinen johdonmukaisuus

Arvopaperiemissioita koskevat tilastot ja rahalaitosten tasetiedot kytkeytyvät toisiinsa rahalaitosten jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden emissioiden osalta. Arvopapereita ja niitä liikkeeseenlaskevia rahalaitoksia koskevat tiedot ovat käsitteellisesti johdonmukaiset; sama pätee myös arvopapereiden luokitteluun maturiteettiluokittain ja erittelyyn rahayksiköittäin. Arvopaperiemissioita ja rahalaitosten tasetietoja koskeviin tilastoihin sovelletaan eri arvostusperiaatteita (arvopaperiemissioissa sovelletaan nimellisarvoa ja tasetiedoissa markkina-arvoa). Jos arvostuseroja ei oteta huomioon, kunkin maan osalta arvopaperiemissioita koskevia tilastoja varten annetut tiedot rahalaitosten liikkeeseenlaskemien arvopapereiden kannasta vastaavat rahalaitosten taseiden vastattavaa-puolen eriä 11 (”liikkeeseen lasketut velkapaperit”) ja 12 (”rahamarkkinapaperit”). Lyhytaikaiset arvopaperit, sellaisena kuin ne on määritelty arvopaperiemissioita koskevia tilastoja varten, vastaavat enintään vuoden pituisten rahamarkkinapapereiden ja velkapapereiden summaa. Pitkäaikaiset arvopaperit, sellaisena kuin ne on määritelty arvopaperiemissioita koskevia tilastoja varten, vastaavat yli vuoden ja enintään kahden vuoden pituisten velkapapereiden ja yli kahden vuoden pituisten velkapapereiden summaa.

Kansalliset keskuspankit tarkistavat arvopaperiemissioita koskevien tilastojen ja rahalaitosten tasetilastojen kattavuuden sekä ilmoittavat EKP:lle mahdollisista käsitteellisistä eroista. Emissioiden osalta tehdään kolmen tyyppisiä johdonmukaisuustarkistuksia liikkeeseenlaskijan mukaan: a) kansallisten keskuspankkien euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset emissiot, b) muiden rahalaitosten kuin keskuspankkien euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset emissiot ja c) muiden rahalaitosten kuin keskuspankkien muiden rahayksiköiden määräiset emissiot. Vähäiset erot ovat mahdollisia, sillä arvopaperiemissioita koskevat tilastot ja rahalaitosten tasetiedot johdetaan eri tarkoituksia varten luoduista kansallisista raportointijärjestelmistä.

10.   Vaadittavat tiedot

Kukin maa toimittaa tilastotiedot kustakin asianomaisesta aikasarjasta. Kansallinen keskuspankki tekee EKP:lle viivytyksettä kirjallisen ilmoituksen perusteluineen, jos tiettyä erää ei sovelleta kyseisessä maassa. Kansallisille keskuspankeille voidaan myöntää aikasarjojen ilmoittamista koskeva tilapäinen poikkeus, jos kyseistä ilmiötä ei ole olemassa. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat myös tästä ja kaikista muista poikkeamista liitteessä III kuvattuun raportointijärjestelmään. Lisäksi ne ilmoittavat EKP:lle korjauksista, jotka lähetetään korjausten laatua koskevine perusteluineen.

3 jakso:   Kansalliset selvitykset

Kukin kansallinen keskuspankki toimittaa raportin, jossa kuvataan tiedonsiirron yhteydessä toimitettua tietoa. Raportin tulee kattaa jäljempänä yksilöidyt aiheet, ja siinä on noudatettava ehdotettua muotoa mahdollisimman tarkasti. Kansalliset keskuspankit toimittavat lisätietoja sellaisissa tapauksissa, joissa annetut tiedot eivät ole näiden suuntaviivojen mukaiset tai joissa tietoja ei ole toimitettu, sekä syyt siihen. Raportti toimitetaan EKP:lle word-asiakirjana Cebamail-viestijärjestelmän kautta. Raportti jätetään viimeistään samaan aikaan kuin tiedot toimitetaan.

1.

Tietolähteet/tiedon keräämismenetelmä: kansalliset keskuspankit antavat tiedot arvopaperiemissioita koskevien tilastojen laatimiseen käytetyistä tietolähteistä. Näitä ovat hallinnolliset lähteet valtionhallinnon emissioiden osalta, rahalaitosten ja muiden laitosten suora raportointi, sanomalehdet ja tiedontuottajat, kuten International Financial Review. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat, onko tiedot kerätty ja säilytetäänkö niitä emissiokohtaisesti, ja mitä perusteita on käytetty. Vaihtoehtoisesti kansalliset keskuspankit ilmoittavat, kerätäänkö tiedot ja tallennetaanko ne tilastointikautena yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden toteuttamien emissioiden summana, esimerkiksi suorien tiedonkeruujärjestelmien kohdalla. Kansalliset keskuspankit antavat tiedot perusteista, joita on käytetty suorassa raportoinnissa tiedonantajien ja toimitettavan tiedon määrittelemiseksi.

2.

Tiedon kokoamismenetelmät: Raportissa annetaan lyhyt kuvaus tietojen kokoamisessa käytetystä menetelmästä, kuten yksittäisiä arvopaperiemissioita koskevan tiedon kokoamisesta, olemassa olevien aikasarjojen järjestämisestä sekä siitä, onko niitä julkaistu vai ei.

3.

Liikkeeseenlaskijan kotipaikka: Kansalliset keskuspankit täsmentävät, voidaanko emissioiden luokittelussa täysin noudattaa EKT 95:n (ja IMF:n) kotipaikan määritelmää. Jos tämä ei ole mahdollista tai se on vain osittain mahdollista, kansalliset keskuspankit antavat kattavan selvityksen käytetyistä perusteista.

4.

Liikkeeseenlaskijoiden jakautuminen sektoreittain: Kansalliset keskuspankit ilmoittavat, jos 2 jakson 2 kohdan mukaisesta liikkeeseenlaskijoiden luokittelusta on poikettu. Selvityksessä selitetään todetut poikkeamat ja mahdolliset epäselvyydet.

5.

Emission rahayksikkö: Jos emission eri rahayksiköiden määräisiä komponentteja ei voida määritellä erikseen, kansalliset keskuspankit selvittävät ohjeista tehdyt poikkeamat. Lisäksi kansalliset keskuspankit, jotka eivät kykene erittelemään kaikkia emissioita sen mukaan, onko ne toteutettu paikallisen rahayksikön määräisinä, euromääräisinä/muiden kansallisten rahayksiköiden määräisinä tai muiden rahayksiköiden määräisinä, ilmoittavat, mihin emissiot on luokiteltu, sekä niiden emissioiden kokonaissumman, joita ei ole voitu asianmukaisesti luokitella, jotta voidaan päätellä vääristymän laajuus.

6.

Emissioiden luokittelu: Kansalliset keskuspankit antavat kattavat tiedot kansallisissa tiedoissa kuvatuista arvopaperityypeistä sekä niiden kansalliset nimikkeet. Jos kattavuudessa on puutteita, kansalliset keskuspankit ilmoittavat niistä.

Suunnatut emissiot: Kansalliset keskuspankit ilmoittavat, sisältyvätkö ne annettuihin tietoihin.

Pankkivekselit: Jos ko. arvopaperit ovat jälkimarkkinakelpoisia ja sisältyvät lyhytaikaisista velkapapereista annettuihin tietoihin, tiedot antava kansallinen keskuspankki esittää kansallisissa selvityksissä arvopapereiden kirjaamisessa sovellettavat kansalliset menettelyt ja näiden arvopapereiden luonteen.

Noteeratut osakkeet: Kansalliset keskuspankit ilmoittavat, sisältyvätkö noteeraamattomat osakkeet tai osuudet ilmoitettuihin tietoihin, sekä antavat arvion noteeraamattomien osakkeiden ja/tai osuuksien määrästä, jotta voidaan päätellä vääristymän laajuus. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat kansallisissa selvityksissä kaikki tiedossa olevat noteerattujen osakkeiden kattavuuteen liittyvät puutteet.

7.

Pitkäaikaisten arvopapereiden jaottelu instrumenttiluokkiin: Jos kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten lainojen sekä nollakuponkilainojen summa ei vastaa pitkäaikaisten velkapapereiden summaa, kansalliset keskuspankit ilmoittavat niiden pitkäaikaisten arvopapereiden tyypin ja määrän, joista tällaista jakoa ei ole saatavilla.

8.

Emissioiden maturiteetti: Mikäli lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten arvopapereiden määritelmien täsmällinen soveltaminen ei ole mahdollista, kansalliset keskuspankit ilmoittavat kansallisissa selvityksissä, miltä osin ilmoitetut tiedot poikkeavat näistä määritelmistä.

9.

Lunastukset: Kansalliset keskuspankit täsmentävät, kuinka lunastuksia koskevat tiedot on johdettu ja onko tiedot kerätty suoran raportoinnin avulla vai laskettu jäännöksen perusteella.

10.

Hinnan arvostaminen: Kansalliset keskuspankit täsmentävät kansallisissa selvityksissä, mitä menetelmää käytetään a) lyhytaikaisten velkapapereiden, b) pitkäaikaisten velkapapereiden, c) diskontattujen joukkolainojen ja d) noteerattujen osakkeiden arvostamisessa. Kantojen ja virtojen arvostuserot selitetään.

11.

Raportoinnin toistuvuus, toimitusaika ja aikajänne: Raportissa ilmoitetaan, kuinka suuri osa raportointia varten kootuista tiedosta on toimitettu vaatimusten mukaisesti, esim. kuukausittaisen tiedon osalta viiden viikon kuluessa. Myös toimitettavien aikasarjojen pituus määritellään. Kaikista sarjojen katkoksista, kuten arvopapereita koskevien tietojen kattavuudessa havaituista puutteista, ilmoitetaan.

12.

Korjaukset: Jos korjauksia on tehty, niiden syistä ja laajuudesta annetaan lyhyet selvitykset.

13.

Kunkin kotimaisten talousyksiköiden liikkeeseen laskeman instrumentin arvioitu osuus: Kansalliset keskuspankit antavat alla olevan taulukon mukaisesti kansalliset arviot kotimaisten talousyksiköiden kunkin emissiotyypin arvopapereiden osuuksista, eli siitä, kuinka suuri osuus emissioiden kokonaismäärästä koostuu sellaisista lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten arvopapereiden sekä noteerattujen osakkeiden emissioista, jotka on toteutettu paikallisen rahayksikön määräisinä, euromääräisinä/muiden kansallisten rahayksiköiden määräisinä (ecu mukaan luettuna) tai muiden rahayksiköiden määräisinä. Prosentuaalisen osuuden arvio tarkoittaa kuhunkin arvopaperiluokkaan kuuluvien arvopapereiden prosentuaalista osuutta kaikista emissioista, ja se ilmoitetaan raportointia koskevien ohjeiden mukaisesti asiaankuuluvan otsakkeen alla. ”Huomautuksissa” voidaan antaa lyhyitä kuvauksia. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat myös kaikki rahaliittoon liittymisen mukanaan tuomat muutokset arvopapereiden osuuksissa.

 

Prosentuaalinen osuus

Huomautukset:

Euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset emissiot

Paikallinen rahayksikkö

STS

 

 

LTS

 

 

QUS

 

 

Euro/kansalliset rahayksiköt, paitsi paikallinen rahayksikkö, ml. ecu

STS

 

 

LTS

 

 

Muiden rahayksiköiden määräiset

 

STS

 

 

 

LTS

 

 

STS= lyhytaikaiset velkapaperit.

LTS= pitkäaikaiset velkapaperit.

QUS= noteeratut osakkeet.

13   OSA

Kuukausittaiset täydentävät rahalaitosten korkotilastot (toimitettava EKP:lle viimeistään pankkipäivän loppuun mennessä 19. pankkipäivänä viitekuukauden päättymisestä)

Taulukko 1

Uudet lainat yrityksille

 

Sektori

Instrumenttilaji

Alkuperäinen koron kiinnittämisjakso

Uutta liiketoimintaa kuvaava indikaattori

Tiedonantovelvoite

Euromääräiset lainat

Yrityksille

Enintään 1 miljoonan euron määräiset lainat

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi

24

AAR/NDER, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

25

AAR/NDER, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi

26

AAR/NDER, määrä

Yli 1 miljoonan euron määräiset lainat

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi

27

AAR/NDER, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

28

AAR/NDER, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi

29

AAR/NDER, määrä

1.

Rahalaitosten korkotilastoinnissa uudet lainat yrityksille sisältävät kaikki lainat lukuunottamatta valmiusluottolimiittejä, sekkiluottoja ja luottokorttiluottoja, kuten asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I on määritelty. Kaikkien taulukkoon sisältyvien luokkien osalta ilmoitetaan vuositasoinen sovittu korko (AAR) tai suppeasti määritelty efektiivinen korko (NDER). Vuositasoisen sovitun koron tai suppeasti määritellyn efektiivisen koron lisäksi ilmoitetaan siihen liittyvä uuden liiketoiminnan määrä. Indikaattorit 24–29 lasketaan asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 2 erien 37–54 perusteella. Korot lasketaan asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteen I lisäliitteessä 2 olevien vastaavien erien painotettuina keskiarvoina, kun taas uuden liiketoiminnan määrän tulisi olla asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteen I lisäliitteessä 2 olevien vastaavien erien summa.

Taulukko 2

Valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot sekä luottokorttien maksuaikaluotot ja pidennetyt luottokorttiluotot

 

Sektori

Instrumenttilaji

Uutta liiketoimintaa kuvaava indikaattori

Tiedonantovelvoite

Euromääräiset lainat

Kotitalouksille

Valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot sekä luottokorttien maksuaikaluotot ja pidennetyt luottokorttiluotot

86

AAR/NDER, määrä

Yrityksille

Valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot sekä luottokorttien maksuaikaluotot ja pidennetyt luottokorttiluotot

87

AAR/NDER, määrä

2.

Rahalaitosten korkotilastoja laadittaessa valmiusluottolimiiteillä ja sekkiluotoilla sekä luottokorttien maksuaikaluotoilla ja pidennetyillä luottokorttiluotoilla on sama merkitys, joka niille on määritelty asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II, riippumatta niiden alkuperäisestä koron kiinnittämisjaksosta. Seuraamuksia tilinylityksistä, jotka peritään osana muita maksuja, esim. palvelumaksujen muodossa, ei lueta vuositasoiseen sovittuun korkoon, siten kuin se määritellään asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I. Vuositasoinen sovittu korko tai suppeasti määritelty efektiivinen korko ilmoitetaan taulukkoon 2 sisältyvien luokkien osalta. Vuositasoisen sovitun koron tai suppeasti määritellyn efektiivisen koron lisäksi ilmoitetaan niihin liittyvä uuden liiketoiminnan määrä.

3.

Valmiusluottolimiittien, sekkiluottojen sekä luottokorttien maksuaikaluottojen ja pidennettyjen luottokorttiluottojen osalta uuden liiketoiminnan määrää vastaa kantatietoja. Indikaattorit 86 ja 87 lasketaan asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 2 erien 12, 23, 32, ja 36 perusteella, ja luottokorttien maksuaikaluotot, pidennetyt luottokorttiluotot sekä valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot ilmoitetaan asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteen I mukaisesti. Korot lasketaan asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 2 vastaavien erien painotettuina keskiarvoina luottokorttien maksuaikaluottojen nollakorko huomioon ottaen. Indikaattoreilla 86 ja 87 pyritään huolehtimaan jatkuvuudesta suhteessa indikaattoreihin 12 ja 23 (”sekkiluotot”), sellaisina kuin ne aikaisemmin määriteltiin Euroopan keskuspankin asetuksessa (EY) N:o 63/2002 (EKP/2001/18) (35) eli ennen kuin niitä muutettiin Euroopan keskuspankin asetuksella (EY) N:o 290/2009 (EKP/2009/7) (36).

Taulukko 3

Kotitalouksien ja yritysten uudelleenneuvoteltujen lainojen korot

 

Sektori

Instrumenttilaji

Alkuperäinen maturiteetti, irtisanomisaika, alkuperäinen koron kiinnittämisen ajanjakso

Uutta liiketoimintaa kuvaava indikaattori

Tiedonantovelvoite

Uudelleenneuvotellut euromääräiset lainat

Kotitalouksille

Kulutusluotot

yhteensä

88

AAR/NDER

Asuntolainat

yhteensä

89

AAR/NDER

Lainat muihin tarkoituksiin

yhteensä

90

AAR/NDER

Yrityksille

yhteensä

91

AAR/NDER

4.

Rahalaitosten korkotilastoinnissa uudelleenneuvotellut lainat kotitalouksille ja yrityksille sisältävät kaikki uuteen liiketoimintaan kuuluvat lainat lukuunottamatta valmiusluottolimiittejä, sekkiluottoja ja luottokorttiluottoja, jotka on myönnetty mutta joita ei ole vielä maksettu takaisin silloin, kun niistä neuvotellaan uudelleen. Toiselta laitokselta siirrettyjen lainojen osalta uudelleenneuvotelluilla lainoilla tarkoitetaan uuteen liiketoimintaan kuuluvia lainoja, jotka on myöntänyt lainan myyvä tai siirtävä laitos. Asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) mukaan vaadittujen määrien lisäksi taulukkoon 3 sisältyvissä luokissa ilmoitetaan ainoastaan vuositasoinen sovittu korko ja suppeasti määritelty efektiivinen korko, parhaiden edellytysten mukaan.

14   OSA

Varsinaisten tiedonantajien joukon valinta ja otoksen ylläpito rahalaitosten korkotilastoinnissa

1 jakso:   Varsinaisen tiedonantajien joukon valinta

1.   Yleinen valintamenettely

1.

Kansalliset keskuspankit soveltavat alla olevassa kaaviossa kuvattua menettelyä valitessaan tiedonantajat rahalaitosten korkotilastojen keräämistä varten asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) mukaisesti. Menettely on seuraava:

Image

2.   Koko perusjoukon poiminta tai otanta

2.

Kukin kansallinen keskuspankki valitsee tiedonantajansa rahalaitosten joukosta (lukuun ottamatta keskuspankkeja ja rahamarkkinarahastoja) niiden tiedonantajien perusjoukosta, jotka ovat samassa euroalueen jäsenvaltiossa kuin kansallinen keskuspankki.

3.

Tiedonantajia valitessaan kansallinen keskuspankki poimii koko perusjoukon tai käyttää otantamenetelmää seuraavissa kohdissa esitettyjen kriteerien mukaisesti.

4.

Koko perusjoukon poimintaa käyttäessään kansallinen keskuspankki pyytää jokaista kotimaista tiedonantajien perusjoukkoon kuuluvaa rahalaitosta raportoimaan rahalaitosten korkotilastot. Korot, uuden liiketoiminnan määrät ja kantatietojen korot ovat ne muuttujat, joista kerätään tiedot koko perusjoukon poimintaa käytettäessä.

5.

Otantamenetelmää käytettäessä tietoja pyydetään ainoastaan tiedonantajien perusjoukosta valitulta rahalaitosten ryhmältä. Otoksen avulla estimoidaan muuttujat eli korot, uuden liiketoiminnan määrät sekä kantatietojen korot. Niistä käytetään nimitystä otantamuuttujat. Jotta riski siitä, että otantatutkimuksen tulokset poikkeavat tiedonantajien perusjoukon todellisista (tuntemattomista) arvoista, saataisiin mahdollisimman pieneksi, otos olisi koottava sillä tavoin, että se on tiedonantajien perusjoukkoa edustava. Rahalaitosten korkotilastoja laadittaessa otos katsotaan edustavaksi, jos se kuvastaa kaikkia rahalaitosten korkotilastojen kannalta olennaisia ja tiedonantajien perusjoukolle luontaisia ominaisuuksia. Ensimmäistä otosta poimiessaan kansalliset keskuspankit voivat käyttää tarkoitukseen sopivia arvioita ja malleja otantakehikon tuottamiseksi, vaikka olemassa olevista lähteistä johdetut taustatiedot eivät vastaisikaan täydellisesti asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) määritelmiä.

3.   Tiedonantajien perusjoukon ositus

6.

Jotta varmistetaisiin otannan edustavuus, kunkin kansallisen keskuspankin, joka on valinnut otantamenetelmän rahalaitosten korkotilastojen laatimista varten, tulisi osittaa tiedonantajien perusjoukko sopivalla tavalla ennen tiedonantajien valintaa. Ositus tarkoittaa sitä, että tiedonantajien perusjoukko N jaetaan alajoukkoihin tai ositteisiin N1, N2, N3… NL. Jaossa alajoukkoihin tai ositteisiin ei saa esiintyä päällekkäisyyksiä, ja niiden tulee yhdessä muodostaa tiedonantajien perusjoukko:

N1 + N2 + N3 + … + NL = N

7.

Kansalliset keskuspankit määrittävät osituskriteerit, joiden avulla tiedonantajien perusjoukko voidaan jakaa homogeenisiin ositteisiin. Ositteiden katsotaan olevan homogeenisia, jos ositteen sisäisten otantamuuttujien varianssin summa on merkittävästi pienempi kuin koko tiedonantajien perusjoukon yhteenlaskettu varianssi (37). Osituskriteerien ja rahalaitosten korkotilastojen välillä on yhteys, eli osituskriteerien ja korkojen sekä otoksesta estimoitavien määrien välillä on tietty suhde.

8.

Kukin otantamenetelmän valitseva kansallinen keskuspankki määrittää vähintään yhden osituskriteerin sen varmistamiseksi, että rahalaitosten otos on edustava kyseisessä euroalueen jäsenvaltiossa ja että otoksen virhe on pieni. Ihannetapauksessa kansalliset keskuspankit määrittävät osituskriteereille hierarkian. Niissä on otettava huomioon kansalliset olosuhteet, ja ne riippuvat siten kunkin euroalueen jäsenvaltion erityispiirteistä.

9.

Tiedonantajien valinta tapahtuu yksivaiheisen otannan muodossa sen jälkeen, kun kaikki ositteet on määritetty. Vasta tässä vaiheessa tiedonantajat valitaan tiedonantajien perusjoukosta. Valintaa ei tulisi tehdä näiden vaiheiden välillä.

4.   Otoksen kohdistaminen ositteiden kesken ja tiedonantajien valinta

10.

Kun kansalliset ositteet on määritetty 6 ja7 kohdan mukaisesti, kansalliset keskuspankit, jotka valitsevat otantamenetelmän, poimivat otoksen valitsemalla varsinaiset tiedonantajat kustakin ositteesta. Kansallisen otoksen koko yhteensä (n) on otoskokojen summa n1, n2, n3, …, nL kussakin ositteessa:

n1 + n2 + n3 + … + nL = n.

11.

Kukin kansallinen keskuspankki valitsee kansallisen otoksen koolle n sopivimman kohdistuksen ositteiden kesken. Kansalliset keskuspankit määrittelevät näin ollen kunkin ositteen osalta kuinka monta tiedonantajaa nh poimitaan rahalaitosten kokonaismäärästä Nh. Kunkin ositteen h otantasuhde nh/Nh mahdollistaa kunkin ositteen varianssin estimoinnin. Tämä merkitsee sitä, että kustakin ositteesta valitaan vähintään kaksi tiedonantajaa.

12.

Valitessaan varsinaisia tietojen antajia kustakin ositteesta kansalliset keskuspankit joko sisällyttävät kaikki laitokset ositteeseen ja tekevät satunnaisotannan tai valitsevat kustakin ositteesta suurimmat laitokset. Jos käytetään satunnaisotantaa, laitokset poimitaan satunnaisesti kustakin ositteesta siten, että kaikkien laitosten todennäköisyys tulla poimituksi on yhtä suuri tai suhteessa laitoksen kokoon. Kansalliset keskuspankit, jotka käyttävät satunnaisotantaa tai valitsevat suurimmat laitokset, voivat päättää sisällyttää kaikki laitokset joihinkin ositteisiin.

13.

Tiedot luottolaitosten ja muiden tiedonantajien perusjoukkoon kuuluvien laitosten koosta saadaan kansallisella tasolla rahalaitosten tasetilastoista, jotka kerätään asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti. Kansalliset keskuspankit käyttävät euroalueen jäsenvaltioissa olevien kotitalouksien ja yritysten euromääräisten talletusten ja lainojen yhteismäärää, sillä kyseinen taseen osa on merkityksellinen rahalaitosten korkotilastoja varten, tai sitä lähellä olevaa arviota.

14.

Rahalaitosten korkotilastojen tulee perustua valintaan ilman palautusta, eli kukin tiedonantajien perusjoukkoon kuuluva rahalaitos voidaan valita ainoastaan kerran.

15.

Jos kansallinen keskuspankki päättää poimia ositteeseen kaikki rahalaitokset, kansalliset keskuspankit voivat käyttää otantaa kyseisessä ositteessa sivukonttoreiden tasolla. Edellytyksenä on se, että kansallisella keskuspankilla on sivukonttoreita koskeva täydellinen luettelo, joka kattaa luottolaitosten ja muiden laitosten kaiken liiketoiminnan kyseisessä ositteessa, ja että sillä on asianmukaiset tiedot, joiden pohjalta se voi arvioida kotitalouksien ja yritysten uuden liiketoiminnan korkojen varianssin sivukonttoreiden osalta. Sivukonttoreiden valintaan ja otoksen ylläpitoon sovelletaan kaikkia näissä suuntaviivoissa asetettuja vaatimuksia. Valituista sivukonttoreista tulee nimellisiä tiedonantajia, joihin sovelletaan kaikkia asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I asetettuja raportointivaatimuksia. Tämä menettely ei vaikuta niiden rahalaitosten, joihin sivukonttorit kuuluvat, velvollisuuksiin toimia tietojen antajina.

5.   Kansallisen otoksen vähimmäiskoko

16.

Kansallisen otoksen vähimmäiskoko määritellään eri tavoin riippuen siitä, soveltaako kansallinen keskuspankki satunnaisotantaa vai valitseeko se kustakin ositteesta suurimmat laitokset.

17.

Jos kansallinen keskuspankki käyttää satunnaisotantaa varsinaisten tiedonantajalaitosten valinnassa, kansallisen otoksen vähimmäiskoon tulisi olla sellainen, että uuden liiketoiminnan korkoja koskeva suurin mahdollinen satunnaisvirhe kaikissa instrumenttiluokissa on enintään 10 peruspistettä 90 prosentin luottamustasolla (38).

18.

Suurin sallittu satunnaisvirhe määritetään kaavalla

Image

, jossa D on suurin sallittu satunnaisvirhe, zα/2 on normaalijakaumasta tai muusta sopivasta jakaumasta laskettu muuttuja tietorakenne huomioon ottaen (esim. t-jakauma), olettaen että luottamustaso on 1-α, jossa var

Image

on parametrin θ estimaattorin varianssi, ja vâr

Image

on parametrin θ estimaattorin estimoitu varianssi.

19.

Jos kansallinen keskuspankki valitsee suurimman laitoksen kustakin ositteesta, otoksen laadun tulisi perustua synteettiseen keskimääräisen absoluuttisen virheen (mean absolute error, MAE) mittariin. Synteettinen keskimääräinen absoluuttinen virhe ei saisi ylittää ajallisesti muuttuvaa keskimääräisen absoluuttisen virheen kynnysarvoa olettaen, että kussakin ositteessa ja indikaattorissa virhejakauma on 10 peruspistettä.

20.

Synteettinen keskimääräinen absoluuttinen virhe (MAES) annetulle estimaattorille

Image

tiettynä ajanjaksona tulisi määrittää kaavalla

Image

jossa:

MAES(

Image

)

on synteettinen keskimääräinen absoluuttinen virhe

Bc, Bk

on volyymi tietyssä rahalaitoskorkojen luokassa

ic1

on keskimääräinen estimoitu korko luokassa c

Image on keskimääräinen absoluuttinen virhe mainitussa rahalaitoskorkojen luokassa estimaattoriin perustuen Image j

Bj0

on volyymi, joka vastaa muiden kuin varsinaisten tiedonantajien volyymia yksittäisessä ositteessaj

Bj1

on volyymi, joka vastaa varsinaisten tiedonantajien volyymia yksittäisessä ositteessaj. Mikäli sovelletaan otantaa, volyymilla Bj 1 viitataan estimoituihin volyymeihin. Estimointimenettelyä kuvataan tarkemmin 4 jaksossa.

B

on kaikkien ositteiden yhteenlaskettu volyymi, eli volyymien Bj 0 jaBj 1 summa kaikissa ositteissa

Image on kokonaisvirheen määrän arvio ositteessa j

ij1

on painotetun koron keskiarvo, joka vastaa varsinaisia tiedonantajia yksittäisessä ositteessaj

Image

j0
on estimaattorin

Image

arvo ositteen j otoksen ulkopuolelle jäävässä alaositteessa.

Siinä tapauksessa, että jonkin raportoidun ositteen volyymin kattavuus on nolla, on käytettävä toisen ositteen keskiarvoa Image , jotta keskimääräisen absoluuttisen virheen arvoksi ei tulisi nolla.

Image on ositteen ensimmäisen ja kolmannen kvartiilin keskiarvo; ne määritellään rahalaitoskorkojen luokassa ilmoitettuna korkona, johon nähden 25 % (ja vastaavasti 75 %) ilmoitetuista koroista ovat alhaisempia kuin kyseinen luku. Ensimmäinen ja kolmas kvartiili lasketaan painottamalla kyseisen luokan volyymi ositteeseen kuuluvilla laitoksilla. Näin ollen näiden kahden keskimääräisen absoluuttisen virheen estimaattorien – ensimmäinen ja kolmas kvartiili – keskiarvoa käytetään arviona parametrille Image  (39).

21.

Suurin sallittu satunnaisvirhe enimmäismäärä ja synteettinen keskimääräinen absoluuttinen virhe lasketaan erikseen uuden liiketoiminnan ja kantatietojen osalta. Uuden liiketoiminnan osalta suurin sallittu satunnaisvirhe ja synteettinen keskimääräinen absoluuttinen virhe olisi laskettava indikaattoreiden 1–11, 13–22 ja 24–29 perusteella, kuten asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteen I lisäliitteessä 2 on kuvattu. Kantatietojen osalta suurin sallittu satunnaisvirhe ja synteettinen keskimääräinen absoluuttinen virhe olisi laskettava indikaattoreiden 1–14 perusteella, kuten asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteen I lisäliitteessä 1 on kuvattu.

22.

Kansallisen otoksen vähimmäiskoolla tarkoitetaan sekä alkuperäisen otoksen vähimmäiskokoa että otoksen vähimmäiskokoa ylläpitotarkistuksen jälkeen, siten kuin se on määritelty seuraavassa varsinaisten tiedonantajien otoksen ylläpitoa koskevassa jaksossa. Fuusioiden ja joukosta poistumisten vuoksi otoksen koko voi pienentyä ajan kuluessa seuraavaan ylläpitojaksoon mennessä.

23.

Kansalliset keskuspankit voivat valita enemmän tiedonantajia kuin määritetyn kansallisen otoksen vähimmäiskoko edellyttää, erityisesti jos kansallisen rahoitusjärjestelmän rakenne huomioon ottaen on tarpeen parantaa kansallisen otoksen edustavuutta.

24.

Tiedonantajien perusjoukkoon sisältyvien rahalaitosten lukumäärän ja otoksen vähimmäiskoon välisen suhteen on oltava johdonmukainen. Kansalliset keskuspankit voivat sallia yhdessä ja samassa euroalueen jäsenvaltiossa oleville rahalaitoksille, jotka on kukin erikseen sisällytetty asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevan 1 osan 1 jakson luokitusperiaatteiden mukaisesti laadittuun ja päivitettyyn rahalaitosten luetteloon, että ne voivat ilmoittaa rahalaitosten korkotilastot yhdessä ryhmänä. Ryhmästä tulee nimellinen tiedonantaja. Tämä merkitsee sitä, että ryhmä ilmoittaa rahalaitosten korkotilastot siten kuin se olisi yksittäinen rahalaitos, eli se ilmoittaa kunkin instrumenttiluokan osalta yhden keskimääräisen, koko ryhmän kattavan koron, eikä korkoa erikseen kunkin rahalaitosluetteloon sisällytetyn rahalaitoksen osalta. Samanaikaisesti ryhmään kuuluvat rahalaitokset lasketaan edelleen erillisiksi laitoksiksi tiedonantajien perusjoukossa ja otoksessa.

2 jakso:   Varsinaisten tiedonantajien otoksen ylläpito

6.   Otoksen ylläpito ajan kuluessa

25.

Otantamenetelmän valitsevien kansallisten keskuspankkien on varmistettava, että otos säilyttää edustavuutensa ajan kuluessa.

26.

Kansallisten keskuspankkien tulisi sen vuoksi tarkistaa otoksensa edustavuus vähintään kerran vuodessa. Jos tiedonantajien perusjoukossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, niiden on heijastuttava otokseen tämän vuosittaisen tarkistuksen jälkeen.

27.

Kansalliset keskuspankit arvioivat otoksen uudelleen säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein ja ottavat arvioinnissa huomioon tiedonantajien perusjoukkoon liittyneet ja tiedonantajien perusjoukosta ja varsinaisten tiedonantajien joukosta poistuneet laitokset sekä muut muutokset tiedonantajien ominaisuuksissa; kansalliset keskuspankit soveltavat 5 jakson vaatimuksia kansallisen otoksen vähimmäiskoosta. Otoksen säännöllinen uudelleenarviointi perustuu arviointiin vastaavuudesta 1 jaksossa olevien varsinaisen tiedonantajien joukon valintaa koskevien säännösten kanssa, perustuen kuukausittaisiin tietoihin kunkin vuosineljänneksen lopussa, kun arvio tehdään. Kansalliset keskuspankit voivat kuitenkin tarkistaa ja päivittää otostaan useamminkin.

28.

Ajan kuluessa otosta tarkistamalla otetaan huomoon tiedonantajien perusjoukkoon liittyvät laitokset, jotta otos säilyisi tiedonantajien perusjoukkoa edustavana. Kansalliset keskuspankit poimivat otoksen nb näin ollen kaikkien liittyjien joukosta Nb. Täydentävää liittyneiden laitosten poimintaa nb liittyjien kokonaislukumäärästä Nb kutsutaan ajan kuluessa lisääntyväksi otannaksi.

29.

Ajan kuluessa otosta tarkistetaan siten, että otetaan huomioon tiedonanajien perusjoukosta ja varsinaisten tiedonantajien joukosta poistuneet laitokset. Tarkistus ei ole tarpeen, jos lähtijöiden lukumäärä tiedonantajien perusjoukossa Nd on suhteessa otokseen kuuluvien lähtijöiden lukumäärään nd (tapaus 1). Jos varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuulumattomat laitokset poistuvat tiedonantajien perusjoukosta, otoksesta tulee tiedonantajien perusjoukkoon nähden suhteessa suurempi (tapaus 2). Jos suhteessa enemmän laitoksia poistuu otoksesta kuin tiedonantajien perusjoukosta, otoksesta tulee ajan kuluessa liian pieni, ja se voi menettää edustavuutensa (tapaus 3). Jos varsinaisten tiedonantajalaitosten poiminnassa käytetään satunnaisotantaa, tapauksissa 2 ja 3 kullekin laitokselle otoksessa määritettyä painoarvoa on tarkistettava otantaa koskevasta teoriasta johdettujen vakiintuneiden tilastomenetelmien avulla. Kullekin tiedonantajalle määritetty painoarvo on sen valituksi tulemisen todennäköisyyden käänteisarvo ja näin ollen laajennuskerroin. Tapauksessa 2, jossa otos on suhteessa perusjoukkoa suurempi, tiedonantajia ei poisteta otoksesta. Jos tapauksessa 3 on poimittu suurimmat laitokset, otosta tarkistetaan poimimalla ylimääräisiä laitoksia niiden koon perusteella.

30.

Ajan kuluessa otosta tarkistetaan siten, että otetaan huomioon tiedonanajien ominaisuuksissa tapahtuneet muutokset. Nämä muutokset voivat johtua fuusioista, jakautumisista, laitoksen kasvusta jne. Jotkut tiedonantajat saattavat siirtyä otoksesta toiseen. Kuten tapauksissa 2 ja 3 otoksesta poistuvien osalta, otosta tarkistetaan otantametelmän teoriasta johdettujen vakiintuneiden tilastomenetelmien avulla. Uudet valinnan todennäköisyydet ja siten painoarvot määritetään, kun kansalliset keskuspankit käyttävät satunnaisotantaa.

3 jakso:   Muita otantaan liittyviä seikkoja

7.   Johdonmukaisuus

31.

Jotta rahalaitosten korkotilastoissa saavutettaisiin johdonmukaisuus talletuksiin ja lainoihin liittyvien kantatietojen ja talletuksiin ja lainoihin liittyvän uuden liiketoiminnan välillä, otantamenettelyn valitsevat kansalliset keskuspankit käyttävät samoja tiedonantajia näitä tilastotietoja kerätessään. Kansalliset keskuspankit voivat myös käyttää otantaa rahalaitosten korkotilastojen osaan ja muilta osin koko perusjoukon poimintaa. Ne eivät kuitenkaan voi käyttää kahta tai useampaa eri otosta.

8.   Rahoitusinnovaatiot

32.

Otantamenettelyä käytettäessä kansallisten keskuspankkien ei tarvitse sisällyttää otokseen jokaista kansallisella tasolla esiintyvää tuotetta. Ne eivät kuitenkaan voi sulkea pois kokonaista instrumenttiluokkaa sillä perusteella, että sen volyymi ovat erittäin pieni. Näin ollen jos ainoastaan yksi laitos tarjoaa tiettyä instrumenttia, kyseinen laitos olisi sisällytettävä otokseen. Jos instrumenttiluokka ei esiinny euroalueen jäsenvaltiossa hetkellä, kun otos ensimmäisen kerran poimitaan, mutta laitos alkaa tarjota sitä myöhemmin, kyseinen laitos olisi sisällytettävä otokseen seuraavan edustavuustarkistuksen yhteydessä. Jos luodaan kokonaan uusi tuote, otokseen kuuluvien laitosten tulisi sisällyttää se seuraavaan raporttiinsa, sillä kaikkien tietojenantajien edellytetään ilmoittavan kaikki tarjoamansa tuotteet.

4 jakso:   Kansallisten korkojen painotettu keskiarvo ja kansallinen liiketoiminnan määrä yhteensä

33.

Kansalliset keskuspankit saavat korkojen painotetut keskiarvot ja niihin liittyvät liiketoiminnan määrät kaikilta varsinaisilta kotimaisilta tiedonantajiltaan, ja ne laskevat kansalliset korkojen painotetut keskiarvot kussakin instrumenttiluokassa estimoitujen liiketoimintavolyymien perusteella kussakin ositteessa. Tiedot ilmoitetaan EKP:lle.

34.

Satunnaisotantaa käytettäessä koron estimaattorin on oltava ositteessa ja kansallisilla tasoilla johdonmukainen otantamenettelyn kanssa, yksinkertaisen satunnaisotoksen kanssa tai käytettyyn kokoon nähden suhteellisen todennäköisyyden kanssa; tämä merkitsee, että estimoituja määriä käytetään korkojen painotukseen.

35.

Jos valitaan suurimmat laitokset, korkojen estimaattorin tulisi aggregoida kaikkien samassa ositteessa olevien laitosten korot painottaen ilmoitettujen määrien mukaan, ja ositteiden välillä aggregointi tulisi tehdä käyttämällä esimoituja volyymeja kussakin ositteessa.

36.

Kansalliset keskuspankit toimittavat kansallisen koron painotetun keskiarvon kantatietojen osalta kustakin instrumenttiluokasta, eli asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 1 indikaattoreista 1-26.

37.

Kansalliset keskuspankit toimittavat kansallisen painotetun koron keskiarvon uuden liiketoiminnan osalta kustakin instrumenttiluokasta, eli asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 2 indikaattorit 1–26 ja 30–85. Kansalliset keskuspankit toimittavat lisäksi tiedot kansallisella tasolla viitekuukauden aikana toteutuneista uuden liiketoiminnan määristä kussakin instrumenttiluokassa asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 2 indikaattoreiden 2–4, 8–11, 13–22, 33–35 ja 37–85 osalta. Instrumenttiluokista, jotka viittaavat kotitalouksien ja yritysten uudelleenneuvoteltuihin lainoihin (asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 2 indikaattorit 88–91), vaaditaan ainoastaan tiedot volyymeista, ja tiedot koroista kerätään parhaiden edellytysten mukaisesti. Nämä uuden liiketoiminnan määrät liittyvät kokonaisväestöön eli tiedonantajien perusjoukkoon kokonaisuutena, ja samalla tavoin kuin muissa uuden liiketoiminnan volyymeissa, tämä luku arvioidaan 38–40 kohdassa kuvatun estimointimenettelyn avulla.

38.

Jos tiedonantajien valinnassa käytetään satunnaisotantaa tai valitaan suurimmat laitokset, liiketoiminnan volyymien estimoinnissa käytetään laajennuskerrointa. Estimointi tehtää ositteen tasolla.

39.

Jos käytetään satunnaisotantaa, laajennuskertoimet määritetään valituksi tulemisen todennäköisyyden πi , käänteisarvona 1/πi . Arvioitu uuden liiketoiminnan määrä kokonaisväestölle B lasketaan tämän jälkeen seuraavan yleisen kaavan avulla:

Image

jossa:

B

on liiketoiminnan volyymi yhteensä

Bi

on laitoksen i uuden liiketoiminnan määrä

πi

on laitoksen i valituksi tulemisen todennäköisyys

40.

Jos lähtökohtana on suurimman laitoksen valinta, laajennuskertoimet kullekin ositteelle j määritetään ositteen kattavuussuhdeluvun käänteisarvona seuraavan kaavan avulla:

Image

jossa:

Image

j

on volyymi yhteensä ositteen sisällä j

Image

ij

on laitoksen i volyymi kussakin ositteessa j

Nj0

on otokseen kuulumattomien luottolaitosten lukumäärä ositteessa j

Nj1

on otokseen kuuluvien luottolaitosten lukumäärä ositteessa j.

41.

Laajennuskertoimet EFj, siten kuin ne on määritelty 40 kohdassa uuden liiketoiminnan osalta, lasketaan korvaamalla uuden liiketoiminnan volyymit liitännäisten kantatietojen määrällä. Estimoitu volyymi ositteessa j lasketaan tämän jälkeen kertomalla ositteen j laajennuskerroin ositteen j ilmoitetulla volyymilla.

42.

Kansalliset keskuspankit toimittavat rahalaitosten korkojen osalta kantatiedot ja uuden liiketoiminnan EKP:lle neljän desimaalin tarkkuudella. Edellä sanotulla ei ole vaikutusta kansallisten keskuspankkien päätöksiin siitä, minkä tason tarkkuutta ne soveltavat tiedonkeruussa. Julkaistavat tulokset eivät sisällä enempää kuin kaksi desimaalia.

43.

Kansalliset keskuspankit vahvistavat rahalaitosten korkotilastoihin vaikuttavat sääntelypuitteet (niiden muutokset) kansallisten tietojen yhteydessä toimitettavissa menetelmiä koskevissa huomautuksissa.

44.

Kansalliset keskuspankit, jotka valitsevat otantamenettelyn tiedonantajia valittaessa, toimittavat arvion alkuperäisen otoksen otantavirheestä. Uusi arvio toimitetaan aina otoksen ylläpitotarkistuksen jälkeen.

15   OSA

Tiettyjen tuotteiden käsittely rahalaitosten korkotilastoissa

1.

Seuraavissa kohdissa määritettyjen tuotteiden käsittelyä olisi käytettävä viitteenä ominaisuuksiltaan samanlaisille tuotteille.

2.

Asteittain nouseva (laskeva) talletus tai laina on maturiteetiltaan kiinteä talletus tai laina, johon sovellettava korko nousee (laskee) vuodesta toiseen etukäteen määritetyillä prosenttiyksiköillä. Asteittain nousevat (laskevat) talletukset ja lainat ovat instrumentteja, joiden korko on kiinteä koko maturiteetin ajan. Talletuksen tai lainan korosta koko maturiteetin ajalle sekä muista ehdoista sovitaan etukäteen sopimuksen allekirjoitushetkellä t0. Esimerkki asteittain nousevasta talletuksesta on talletus, jonka sovittu maturiteetti on neljä vuotta ja jonka korko ensimmäisenä vuonna on 5 %, toisena vuonna 7 %, kolmantena vuonna 9 % ja neljäntenä vuonna 13 %. Uuden liiketoiminnan vuositasoinen sovittu korko, joka sisältyy hetkellä t0 rahalaitosten korkotilastoihin, on muuttujien ”1 + korko” geometrinen keskiarvo. Kansalliset keskuspankit voivat asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP(2013/34) liitteen I mukaisesti vaatia tiedonantajia tuottamaan suppeasti määritellyn efektiivisen koron tämäntyyppisille tuotteille. Kantatietoja koskeva vuositasoinen sovittu korko hetkestä t0 hetkeen t3 on korko, jota tiedonantaja sovelsi rahalaitoskorkojen laskemishetkellä, eli käyttäen esimerkkiä neljän vuoden määräaikaistalletuksesta, 5 % hetkellä t0, 7 % hetkellä t1, 9 % hetkellä t2 and 13 % hetkellä t3.

3.

Rahalaitosten korkotilastoissa lainoilla, jotka on nostettu osana puitelainoja, on sama merkitys kuin niille on määritetty asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II olevassa 2 osassa, ja ne luokitellaan vastaavasti. Vain kannat eli puitelainojen yhteydessä määrät, jotka on nostettu ja joita ei ole vielä maksettu takaisin, otetaan huomioon uutena liiketoimintana ja ne näkyvät rahalaitosten korkotilastoissa asetuksen (EU) N:o 1072/2013 /EKP/2013/33) liitteessä I olevan 16 kohdan mukaisesti. Puitelainojen yhteydessä käytettävissä olevat määrät, joita ei ole nostettu tai jotka on jo maksettu takaisin, ei oteta huomioon uutena liiketoimintana eikä kantatietoina.

4.

Sateenvarjosopimuksen perusteella asiakkaalla on mahdollisuus nostaa lainoja usean tyyppisille lainatileille tiettyyn enimmäismäärään saakka, jota sovelletaan kaikkiin lainatileihin yhdessä. Sateenvarjosopimuksen tekohetkellä ei ole määritetty muotoa, joka lainalla tulee olemaan, päivää, jona laina tullaan nostamaan eikä korkoa, mutta on voitu sopia joukosta mahdollisia vaihtoehtoja. Rahalaitosten korkotilastot eivät kata tällaista sateenvarjosopimusta. Kuitenkin heti, kun sateenvarjosopimuksen piiriin kuuluva laina nostetaan, se sisällytetään vastaavaan erään rahalaitosten korkotilastoissa sekä uuden liiketoiminnan että kantatietojen osalta.

5.

Säästötalletuksille saatetaan maksaa peruskoron lisäksi pitkäaikais- ja/tai kasvupreemiota. Sillä hetkellä, kun talletus tehdään, ei ole varmuutta siitä, maksetaanko preemio. Maksu riippuu seikoista, jotka eivät ole tiedossa, eli siitä, miten kotitalous tai yritys tulevaisuudessa suhtautuu talletukseen. Tavallisesti tällaisia pitkäaikais- tai kasvupreemioita ei sisällytetä uuden liiketoiminnan vuositasoiseen sovittuun korkoon. Kantatietoja koskeva vuositasoinen sovittu korko sisältää aina korot, joita tiedonantaja on soveltanut rahalaitoskorkojen laskemisen hetkellä. Näin ollen jos tiedonantaja on maksanut tällaista pitkäaikais- tai kasvupreemiota, se näkyy kantatietoja koskevissa tilastoissa.

6.

Lainoja voidaan tarjota kotitalouksille tai yrityksille liitännäisten johdannaissopimusten, eli korkoswapin/korkokaton/vähimmäiskoron jne. kanssa. Tavallisesti liitännäisiä johdannaissopimuksia ei sisällytetä uuden liiketoiminnan vuositasoiseen sovittuun korkoon. Kantatietoja koskeva vuositasoinen sovittu korko sisältää aina korot, joita tiedonantaja on soveltanut rahalaitoskorkoja laskettaessa. Näin ollen jos tällaista johdannaissopimusta käytetään ja tiedonantaja muuttaa kotitaloudelta tai yritykseltä perittävää korkoa, tämä näkyy kantatietoja koskevissa tilastoissa.

7.

Talletuksia voidaan tarjota kahdesta osasta koostuvina: määräaikaistalletus, johon sovelletaan kiinteää korkoa sekä siihen yhdistetty johdannainen, jonka tuotto riippuu määritetyn pörssi-indeksin tai kahdenvälisen valuuttakurssin kehityksestä ja jonka taattu vähimmäistuotto on 0 %. Eri osilla voi olla sama tai eri maturiteetti. Uuden liiketoiminnan vuositasoinen sovittu korko sisältää määräaikaistalletuksen koron, sillä se vastaa tallettajan ja tiedonantajan välistä sopimusta ja on tiedossa, kun raha talletetaan. Talletuksen toisen osan tuotto, joka riippuu määritetyn pörssi-indeksin tai kahdenvälisen valuuttakurssin kehityksestä, on tiedossa vasta jälkikäteen tuotteen erääntyessä, eikä sitä tämän vuoksi voida sisällyttää uuden liiketoiminnan korkoon. Näin ollen vain taattu vähimmäistuotto (yleensä 0 %) otetaan huomioon. Kantatietoja koskeva vuositasoinen sovittu korko sisältää aina koron, jota tiedonantaja soveltaa rahalaitoskorkoja laskettaessa. Erääntymiseen saakka määräaikaistalletuksesta maksettava korko sisällytetään, samoin kuin sellaisen talletuksen taattu vähimmäistuotto, joka sisältää liitetyn johdannaisen. Kantatietoja koskevat rahalaitoskorot sisältävät tiedonantajan maksaman vuositasoisen sovitun koron vasta erääntymishetkellä.

8.

Kuten asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II olevassa 2 osassa on määritelty, talletukset, joiden maturiteetti on yli kaksi vuotta, voivat sisältää eläkesäästötilejä. Eläkesäästötilien pääosa saatetaan sijoittaa arvopapereihin, ja tällöin tilin korko riippuu taustalla olevien arvopapereiden tuotosta. Eläkesäästötilien loppuosa voi olla käteisenä, jolloin luottolaitos tai muu laitos määrittelee koron samalla tavoin kuin muillekin talletuksille. Kun talletus tehdään, kotitalouden eläkesäästötilistä saama kokonaistuotto ei ole tiedossa, ja se voi olla myös negatiivinen. Lisäksi kun talletus tehdään, korosta sovitaan kotitalouden ja luottolaitoksen tai muun laitoksen kesken ainoastaan itse talletuksen käsittävältä osalta; tämä sopimus ei koske arvopapereihin sijoitettua osaa. Näin ollen vain se osuus talletuksesta, jota ei ole sijoitettu arvopapereihin, sisältyy rahalaitosten korkotilastoihin. Uuden liiketoiminnan osalta vuositasoinen sovittu korko, josta on sovittu kotitalouden ja tiedonantajan kesken, ilmoitetaan siis talletuksen käsittävästä osasta siitä hetkestä, kun talletus tehdään. Kantatietojen osalta vuositasoinen sovittu korko on se korko, jota tiedonantaja sovelsi eläkesäästötilin talletuksen käsittävään osaan rahalaitoskorkojen laskemisehtkellä.

9.

Asuntolainoihin liittyvät säästöohjelmat ovat pitkäaikaisia talletusjärjestelmiä, joiden tuotto on yleensä matala, mutta jotka tietyn säästöajanjakson jälkeen antavat kotitaloudelle tai yritykselle oikeuden asuntolainaan alennetulla korolla. Asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II olevan 2 osan mukaisesti tällaiset säästöohjelmat luokitellaan yli kahden vuoden määräaikaistalletuksiksi niin kauan kuin niitä käytetään talletuksina. Heti, kun ne muuttuvat lainaksi, ne luokitellaan kotitalouksien asuntolainoiksi. Tiedonantajat ilmoittavat uutena talletusliiketoimintana koron, josta on sovittu, kun talletus alun perin tehtiin. Vastaava uuden liiketoiminnan määrä on se rahamäärä, joka on talletettu. Tämä talletusten määrän kasvu ajan kuluessa sisällytetään ainoastaan kantatietoihin. Hetkellä, jona talletus muunnetaan lainaksi, uusi laina kirjataan uutena antolainausliiketoimintana. Korko on se alennettu korko, jota tiedonantaja tarjoaa. Painoarvo on kotitaloudelle tai yritykselle myönnetyn lainan kokonaismäärä.

10.

Asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II olevan 2 osan mukaisesti ranskalaisen säännellyn asuntosäästöohjelman plan d’épargne-logement (PEL-ohjelma) puitteissa tehdyt talletukset luokitellaan yli kahden vuoden määräaikaistalletuksiksi. Valtio sääntelee näiden PEL-ohjelmien ehtoja ja määrää koron, joka säilyy muuttumattomana talletuksen koko maturiteetin, eli kaikilla ohjelmaan eri aikoina tehdyillä talletuksilla on sama korko. PEL-ohjelmat ovat vähintään neljän vuoden pituisia, ja jokaisena vuonna asiakas tallettaa etukäteen määritetyn vähimmäismäärän, mutta saa korottaa maksettavia määriä milloin tahansa ohjelman voimassaoloaikana. Tiedonantajat ilmoittavat uutena liiketoimintana alkuperäisen talletuksen, kun uusi PEL-ohjelma perustetaan. PEL-ohjelmaan alun perin talletettu rahamäärä voi olla hyvin pieni, mikä merkitsee sitä, että uuteen liiketoimintaan liittyvä painoarvo on myös suhteellisen pieni. Tämä lähestymistapa varmistaa, että uuden liiketoiminnan osuus kuvastaa aina senhetkisen PEL-ohjelman aikana vallitsevia olosuhteita. Muutokset uuteen PEL-ohjelmaan sovellettavassa korossa vaikuttavat uuden liiketoiminnan osuuteen. Kuluttajien reaktiot sijoitusten siirtämiseksi muista pitkäaikaisista talletuksista olemassa oleviin PEL-ohjelmiin eivät näy uuden liiketoiminnan määrissä, vaan ainoastaan kantatietojen määrissä. Neljän vuoden ajanjakson päättyessä asiakas voi joko hakea lainaa alennetulla korolla tai uusia sopimuksen. Koska PEL-ohjelman uusiminen tapahtuu automaattisesti ilman asiakkaan aktiivisia toimia ja koska sopimusehtoja, korko mukaan luettuna, ei neuvotella uudelleen, tällaista uusimista ei, asetuksen (EU) N:o 1072/2014 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan 2 osan mukaisesti, katsota uudeksi liiketoiminnaksi. Kun sopimus uusitaan, asiakkaalla on oikeus tehdä ylimääräisiä talletuksia edellyttäen, että olemassa oleva määrä ei ylitä määritettyä enimmäismäärää ja sopimus ei ylitä määritettyä pisintä maturiteettia. Jos enimmäismäärä tai pisin maturiteetti on saavutettu, sopimus jäädytetään. Kotitalous tai yritys säilyttää lainaoikeutensa ja sille myönnetään edelleen korko niiden ehtojen mukaan, jotka olivat voimassa PEL-ohjelmaa perustettaessa, niin kauan kuin rahasumma jätetään pankin kirjoihin. Valtio myöntää tuen korkomaksun muodossa, joka maksetaan luottolaitoksen tai muun laitoksen tarjoaman koron lisäksi. Asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan 1 osan mukaisesti vain se osa korkomaksua, jonka luottolaitos tai muu laitos tarjoaa, otetaan mukaan rahalaitosten korkotilastoihin. Valtion tuki, joka maksetaan luottolaitoksen tai muun laitoksen kautta, mutta ei niiden toimesta, jätetään ottamatta huomioon.

11.

Negatiivinen korko talletukselle olisi sisällytettävä rahalaitoskorkoihin edellyttäen, että ne eivät ole markkinaolosuhteisiin nähden poikkeuksellisia.

16   OSA

Maksuja koskevat tilastot

1 jakso:   Raportointivaatimukset

Asetuksessa (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) määritettyjen indikaattorien lisäksi ja kuten näiden suuntaviivojen 18 artiklan 1 kohdassa on todettu, kansalliset keskuspankit ilmoittavat taulukoissa 1–7 vaaditut lisätiedot. Näihin tietoihin sovelletaan samoja määräaikoja, jotka on asetuksessa määritetty indikaattoreita varten. Niitä indikaattoreita, joille ei ole asetuksessa annettu määritelmää, koskevat määritelmät on sisällytetty asianomaiseen taulukkoon.

Asetuksen ja näiden suuntaviivojen taulukoissa vaaditut tiedot olisi ilmoitettava riippumatta siitä, esiintyykö kyseinen ilmiö todellisuudessa, myös silloin, kun tietojen arvo on nolla. Mikäli ilmiötä ei ole olemassa, käytetään merkintää ”NC” ja havainnon laaduksi merkitään ”M”. Jos lisätietoerien osalta todellisia tietoja, estimaatteja tai väliaikaisia tietoja ei pystytä toimittamaan, kansalliset keskuspankit käyttävät merkintää ”NC” ja merkitsevät havainnon laaduksi ”L”.

Taulukko 1

Maksuvälineet

Jakson päättyessä ellei toisin ilmoiteta; arvo miljoonia euroja

 

Arvo

Toistuvuus

Muiden kuin rahalaitosten käyttämät maksuvälineet

Kansallisen keskuspankin velat

Yön yli -talletukset - euromääräiset

kotimaan valtionhallinnon

Geo 0

M

muiden euroalueen jäsenvaltioiden valtionhallinnon

Geo 0

M

muun maailman, pl. pankit

Geo 0

M

Yön yli -talletukset - muut rahayksiköt

kotimaan valtionhallinnon

Geo 0

M

muiden euroalueen jäsenvaltioiden valtionhallinnon

Geo 0

M

muun maailman, pl. pankit

Geo 0

M

Muiden rahalaitosten velat

Yön yli -talletukset - euromääräiset

kotimaan valtionhallinnon

Geo 0

M

muiden euroalueen jäsenvaltioiden valtionhallinnon

Geo 0

M

muun maailman, pl. pankit

Geo 0

M

Yön yli -talletukset - muut rahayksiköt

kotimaan valtionhallinnon

Geo 0

M

muiden euroalueen jäsenvaltioiden valtionhallinnon

Geo 0

M

muun maailman, pl. pankit

Geo 0

M

Luottolaitosten käyttämät maksuvälineet

Euromääräiset yön yli -talletukset muissa luottolaitoksissa

Geo 0

Q

Euromääräinen päivänsisäinen luotonotto keskuspankilta (viimeisen pitoajanjakson keskiarvo)

Geo 0

A

Muiden kuin rahalaitosten käyttämät maksuvälineet – saamiset tai saamisiin kohdistuvat vaateet, joita muut kuin rahalaitokset voivat käyttää maksujen suorittamiseen.

Yön yli -talletukset – kuten määritelty asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II olevan 2 osan instrumenttiluokissa.

Kaikki tilit sisällytetään riippumatta siitä, minkä valuutan määräisiä ne ovat; näin ollen ”muiden valuuttojen määräiset yön yli -talletukset” on ”yön yli -talletusten” alaluokka.

Muiden valuuttojen määräiset yön yli -talletukset – muiden kuin rahalaitosten pitämien, muiden valuuttojen määräisten yön yli -talletusten arvo

Luottolaitosten käyttämät maksuvälineet – saamiset tai saamisiin kohdistuvat vaateet, joita luottolaitokset voivat käyttää maksujen suorittamiseen.

Keskuspankista saatu euromääräinen päivänsisäinen luotto (viimeisimmän varantojen pitoajanjakson keskiarvo) – keskuspankin myöntämät luotot yhteensä luottolaitoksille, kun luotot maksetaan takaisin lyhyemmän ajan kuin yhden pankkipäivän kuluessa. Se on päivän aikana tapahtuvien samanaikaisten ja todellisten päivänsisäisten ylityspositioiden tai päivänsisäisten luottojen nostojen päiväkohtaisen enimmäisarvon keskiarvo kaikkien luottolaitosten osalta yhteen laskettuina. Keskiarvossa huomioidaan pitoajanjakson kaikki päivät mukaan lukien viikonloput ja arkipyhät.

Taulukko 2

Laitokset, jotka tarjoavat maksupalveluita muille kuin rahalaitoksille

Alkuperäiset yksiköt jakson päättyessä ellei toisin ilmoiteta; arvo miljoonia euroja

 

Lukumäärä

Arvo

Toistuvuus

Keskuspankki

Konttoreiden lukumäärä

Geo 0

A

Yön yli -talletusten lukumäärä (tuhatta)

Geo 0

A

Luottolaitokset

joista

 

 

 

Luottolaitokset, jotka on oikeudellisesti perustettu tiedot antavaan maahan

Konttoreiden lukumäärä

Geo 0

A

Laitosten lukumäärä

Geo 0

 

A

Muiden kuin rahalaitosten hallussa olevien yön yli -talletusten arvo

Geo 0

Q

Euroalueella sijaitsevien luottolaitosten sivukonttorit

Konttoreiden lukumäärä

Geo 0

A

Laitosten lukumäärä

Geo 0

 

A

Muiden kuin rahalaitosten hallussa olevien yön yli -talletusten arvo

Geo 0

Q

ETA:ssa euroalueen ulkopuolella sijaitsevien luottolaitosten sivukonttorit

Konttoreiden lukumäärä

Geo 0

A

Laitosten lukumäärä

Geo 0

 

A

Muiden kuin rahalaitosten hallussa olevien yön yli -talletusten arvo

Geo 0

Q

ETA:n ulkopuolella sijaitsevien luottolaitosten sivukonttorit

Konttoreiden lukumäärä

Geo 0

A

Laitosten lukumäärä

Geo 0

 

A

Muiden kuin rahalaitosten hallussa olevien yön yli -talletusten arvo

Geo 0

Q

Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset

Laitosten lukumäärä

Geo 0

A

Muut maksupalvelujen tarjoajat

Laitosten lukumäärä

Geo 0

A

Konttoreiden lukumäärä

Geo 0

A

Muiden kuin rahalaitosten hallussa olevien yön yli -talletusten lukumäärä (tuhatta)

Geo 0

A

Muiden kuin rahalaitosten hallussa olevien yön yli -talletusten arvo

 

Geo 0

Q

Lisätietoerät:

 

 

 

Niiden maksulaitosten lukumäärä yhteensä, jotka toimivat maassa rajat ylittäen

Geo 0

 

A

joista:

 

 

 

niiden maksulaitosten lukumäärä, jotka tarjoavat palveluja sivukonttorin välityksellä

 

Geo 0

A

niiden maksulaitosten lukumäärä, jotka tarjoavat palveluja asiamiehen välityksellä

 

Geo 0

A

niiden maksulaitosten lukumäärä, jotka eivät tarjoa palveluja sivukonttorin tai asiamiehen välityksellä

 

Geo 0

A

Taulukko 2 täydentää asetuksessa (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) olevaa taulukkoa 1.

Laitosten lukumäärä – kattaa oikeudellisesti itsenäiset, tiedot antavassa maassa toimivat laitokset. Jokainen laitos lasketaan yhteen kertaan riippumatta sillä maassa olevien konttoreiden lukumäärästä.

Konttoreiden lukumäärä – toimipaikkojen lukumäärä tiedot antavassa maassa. Kukin samassa tiedot antavassa maassa perustettava toimipaikka lasketaan erikseen. Mukaan luetaan vain konttorit (niiden koosta ja aukioloajoista riippumatta), jotka tarjoavat muihin kuin käteisellä rahalla tapahtuviin suorituksiin liittyviä maksupalveluja, kun taas liikuteltavia toimistoja ei sisällytetä. Laitoksen pääkonttori lasketaan konttoriksi, jos se tarjoaa muihin kuin käteisellä rahalla tapahtuviin suorituksiin liittyviä maksupalveluja.

Sivukonttori – toimipaikka (muu kuin pääkonttori), joka sijaitsee tiedot antavassa maassa ja jonka on perustanut toiseen maahan oikeudellisesti perustettu luottolaitos. Sivukonttori ei ole itsenäinen oikeushenkilö, ja se harjoittaa suoraan luottolaitosten liiketoimintaan luonteenomaisesti kuuluvia toimia tai joitakin niistä. Kaikki tiedot antavassa maassa sijaitsevat toimipaikat, jotka on perustanut toiseen maahan oikeudellisesti perustettu luottolaitos, muodostavat yhden sivukonttorin. Kukin näistä toimipaikoista luetaan erilliseksi konttoriksi.

Euroalueella sijaitsevan luottolaitoksen sivukonttori – tiedot antavan maan ulkopuolelle mutta euroalueelle oikeudellisesti perustetun luottolaitoksen (tiedot antavassa maassa sijaitseva) sivukonttori.

ETA:n ulkopuolella sijaitsevan luottolaitoksen sivukonttori – ETA:n ulkopuolella sijaitsevan pankin (tiedot antavassa maassa sijaitseva) sivukonttori.

ETA:ssa (euroalueen ulkopuolella) sijaitsevan luottolaitoksen sivukonttori – ETA:han mutta tiedot antavan maan ja euroalueen ulkopuolelle oikeudellisesti perustetun luottolaitoksen (tiedot antavassa maassa sijaitseva) sivukonttori.

Maksulaitokset, jotka toimivat maassa rajat ylittäen – maksulaitokset, jotka sijaitsevat tiedot antavan maan ulkopuolella, mutta joilla on toimintaa tiedot antavassa maassa sivukonttorin tai asiamiehen välityksellä tai etäosallistujana.

Taulukko 3

Maksutapahtumat, joissa on mukana muita kuin rahalaitoksia

Jaksolta yhteensä; tapahtumien lukumäärä miljoonissa; tapahtumien arvo miljoonissa euroissa; raportointi vuosittain

 

Lähetetyt

Vastaanotetut

Lisätietoerät

Tapahtumien lukumäärä

Tapahtumien arvo

Tapahtumien lukumäärä

Tapahtumien arvo

Tapahtumat maksuinstrumenttityypeittäin

Tilisiirrot

 

 

 

 

Sähköiset toimeksiannot

 

 

 

 

joista:

 

 

 

 

Yksittäiset tilisiirrot

 

 

 

 

joista:

 

 

 

 

Verkkokauppaan liittyvät maksut

Geo 1

Geo 1

Tilien hyvitykset yksinkertaisella tilikirjauksella

Geo 0

Geo 0

Tilien veloitukset yksinkertaisella tilikirjauksella

Geo 0

Geo 0

 

 

 

Rahansiirrot

Geo 3

Geo 3

Geo 2

Geo 2

Tapahtumat televiestintä-, digitaalisen tai tietoteknisen laitteen välityksellä

Geo 1

Geo 1

Geo 2

Geo 2

Taulukko 3 täydentää asetuksessa (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) olevaa taulukkoa 4.

Verkkokauppaan liittyvät maksut – tapahtumat, jotka on pantu vireille verkkopankin ja maksutoimeksiantopalvelun kautta. Erä ”verkkokauppaan liittyvät maksut” ei sisällä maksuja, jotka maksaja on yksin pannut vireille verkkopankin kautta ja jotka eivät liity samanaikaiseen verkkokauppatapahtumaan. Se ei myöskään sisällä online-tilassa esitettyjä laskuja, jotka eivät liity samanaikaiseen verkkokauppatapahtumaan.

Tilien hyvitykset yksinkertaisella tilikirjauksella – maksupalvelun tarjoajan (mukaan lukien sähköisen rahan liikkeeseenlaskijat) tekemä taloustoimi (hyvitys), johon ei liity erityistä määräystä ja joka toteutetaan yksinkertaisella tilikirjauksella eli asiakkaan tilille tehtävällä hyvityskirjauksella, eli perinteisiä maksuvälineitä ei käytetä. Tässä erässä ilmoitetaan seuraavat tapahtumat: a) pankin suorittama koronmaksu; b) pankin suorittama osingonmaksu; c) lainasumman maksu asiakkaan sekkitilille ja d) muut tilien hyvitykset yksinkertaisella tilikirjauksella. Näitä tietoja ei sisällytetä tilisiirtoihin.

Tilien veloitukset yksinkertaisella tilikirjauksella – maksupalvelun tarjoajan (mukaan lukien sähköisen rahan liikkeeseenlaskijat) tekemä taloustoimi (veloitus), johon ei liity erityistä määräystä ja joka toteutetaan yksinkertaisella tilikirjauksella (veloituskirjauksella) asiakkaan tilille, eli perinteisiä maksuvälineitä ei käytetä. Tässä erässä ilmoitetaan seuraavat tapahtumat: a) pankin tekemä koron veloitus; b) pankin palvelumaksujen veloitus; c) rahoitussaamisiin liittyvien verojen maksu, jos ne muodostavat erillisen tapahtuman, jota asiakas ei erikseen hyväksy; d) lainasumman takaisinmaksut ja e) muut veloitukset tililtä yksinkertaisella tilikirjauksella. Näitä tietoja ei sisällytetä suoraveloituksiin.

Rahansiirrot – kuten ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/64/EY (40) 4 artiklassa.

Tapahtumat televiestintä-, digitaalisen tai tietoteknisen laitteen välityksellä – kuten ne on määritelty direktiivin 2007/64/EY liitteen 7 kohdassa.

Taulukko 4

Maksutapahtumat, joissa on mukana muita kuin rahalaitoksia (laite- ja maksupäätetyypeittäin)

Jaksolta yhteensä; tapahtumien lukumäärä miljoonissa; tapahtumien arvo miljoonissa euroissa; raportointi vuosittain

Lisätietoerät

Tapahtumien lukumäärä

Tapahtumien arvo

Käteisnostot myyntipisteiden maksupäätteillä

Geo 1

Geo 1

Käteisnostot pankissa

Geo 1

Geo 1

Käteistalletukset pankissa

Geo 1

Geo 1

Taulukko 4 täydentää asetuksessa (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) olevaa taulukkoa 5.

Käteisnostot myyntipisteiden maksupäätteillä – tapahtumat, joissa kortinhaltija vastaanottaa käteistä rahaa myyntipisteen maksupäätteellä tavaroihin tai palveluihin liittyvän maksutapahtuman yhteydessä. Jos käteisnostoja myyntipisteiden maksupäätteillä ei ole mahdollista erottaa muista tapahtumista, ne ilmoitetaan erässä ”myyntipistetapahtumat”.

Käteistalletukset pankissa – käteistalletukset maksupalvelun tarjoajan pitämälle tilille lomaketta käyttäen, myös talletukset, joissa korttia käytetään yksinomaan maksajan tunnistamiseen. Tämä sisältää käteisen rahan, joka talletetaan maksupalvelun tarjoajan päivä- tai yösäilöön talletettavaksi maksupalvelun tarjoajan pitämälle tilille. Nämä tapahtumat eivät ole maksuja suppeasti tulkittuna, sillä niissä tapahtuu ainoastaan muutos käteisestä tilirahaksi.

Käteisnostot pankissa – käteisnostot maksupalvelun tarjoajan pitämältä tililtä lomaketta käyttäen, myös nostot, joissa korttia käytetään yksinomaan maksunsaajan tunnistamiseen. Nämä tapahtumat eivät ole maksuja suppeasti tulkittuna, sillä niissä tapahtuu ainoastaan muutos tilirahasta käteiseksi.

Taulukko 5

Osallistuminen valittuihin maksujärjestelmiin: TARGET2

Jakson loppu, alkuperäiset yksiköt, raportointi vuosittain

 

Lukumäärä

TARGET2-osajärjestelmä

Osallistujien lukumäärä

Geo 1

Suorat osallistujat

Geo 1

Luottolaitokset

Geo 1

Keskuspankki

Geo 1

Muut suorat osallistujat

Geo 1

Julkishallinto

Geo 1

Selvitysyhteisöt

Geo 1

Muut rahoituslaitokset

Geo 1

Muut

Geo 1

Epäsuorat osallistujat

Geo 1


Taulukko 6

Valittujen maksujärjestelmien käsittelemät maksut: TARGET2

Jaksolta yhteensä; tapahtumien lukumäärä miljoonissa; tapahtumien arvo miljoonissa euroissa; raportointi vuosittain

 

Lähetetyt

Tapahtumien lukumäärä

Tapahtumien arvo

TARGET2 –osajärjestelmä

Tilisiirrot ja suoraveloitukset

Geo 1

Geo 1

Saman TARGET2-osajärjestelmän sisällä

Geo 0

Geo 0

Toiseen TARGET2-osajärjestelmään

Geo 2

Geo 2

Euroalueen TARGET2-osajärjestelmään

Geo 2

Geo 2

Euroalueen ulkopuoliseen TARGET2-osajärjestelmään

Geo 2

Geo 2

Keskittymisen suhdeluku

Geo 1

Geo 1

TARGET2-osajärjestelmä – kuten se on määritelty suuntaviivojen EKP/2012/27 (41) 2 artiklassa.

TARGET2:ssa määritelmä ”rajat ylittävä” perustuu osajärjestelmän eikä osallistujan sijaintiin, kuten muissakin maksujärjestelmissä.

Asetuksen (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2014/43) taulukoiden 6 ja 7 tiedot olisi ilmoitettava kaikista muista maksujärjestelmistä kuin TARGET2:sta. Kansalliset keskuspankit tekevät eron suuria ja pieniä maksuja välittävien maksujärjestelmien välillä:

Suuria maksuja välittävä maksujärjestelmä – kuten määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 260/2012 (42) 2 artiklassa.

Pieniä maksuja välittävä maksujärjestelmä – kuten määritelty asetuksen (EU) N:o 260/2012 2 artiklassa.

Taulukko 7

Maksupalvelun tarjoajien toiminta maksupalvelutyypeittäin

Jaksolta yhteensä; lähetettyjen tapahtumien lukumäärä miljoonissa; lähetettyjen tapahtumien arvo miljoonissa euroissa; raportointi vuosittain

 

Lisätietoerä

Käteistalletukset pankissa

Lisätietoerä

Käteisnostot pankissa

Suoraveloitukset

Korttimaksut

Tilisiirrot

Lisätietoerä

Rahansiirrot

Lisätietoerä

Tapahtumat televiestintä-, digitaalisen tai tietoteknisen laitteen välityksellä

Lukumäärä

Arvo

Lukumäärä

Arvo

Lukumäärä

Arvo

Lukumäärä

Arvo

Lukumäärä

Arvo

Lukumäärä

Arvo

Lukumäärä

Arvo

Luottolaitokset

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Postisiirtolaitokset

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Maksulaitokset

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Julkishallinto: (a) EKP ja kansalliset keskuspankit ja (b) jäsenvaltiot tai paikallishallinto

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Geo 1

Suoraveloitukset – kuten määritelty asetuksen (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) liitteessä II.

Korttimaksut – direktiivin 2007/64/EY liitteessä olevan 3 kohdan toisessa luetelmakohdassa ja 4 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut maksutapahtumat.

Tilisiirrot – kuten määritelty asetuksen (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) liitteessä II.

Vaadittu maantieteellinen erittely perustuu asetuksessa (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) olevaan konventioon seuraavasti:

Taulukko 8

Maantieteelliset erittelyt

Geo 0

Geo 1

Geo 2

Geo 3

Geo 4

Kotimaiset

Kotimaiset ja rajat ylittävät yhdessä

Rajat ylittävät

Kotimaiset

Kotimaiset

Maakohtaiset erittelyt kaikista EU-maista

Ulkomaiset

Rajat ylittävät

2 jakso:   Poikkeukset

Asetuksen (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) 4 artiklassa määritetään ehdot, joiden nojalla kansalliset keskuspankit voivat myöntää tiedonantajille poikkeuksia. Erityisesti 2 kohdassa todetaan, että kansalliset keskuspankit voivat myöntää tiedonantajille poikkeuksia vain, jos kyseiset tiedonantajat eivät auta saavuttamaan kunkin tyyppiseen maksupalveluun sisältyvistä maksutapahtumista kansallisella tasolla tilastollisesti merkittävää kattavuutta.

Tilastollisesti merkittävä kattavuus on määritelty 95 prosentiksi kunkin maksupalvelun yhteenlasketusta arvosta.

Jos poikkeuksia myönnetään, kansalliset keskuspankit ekstrapoloivat EKP:lle ilmoitettavat tiedot.

3 jakso:   Siirtymäsäännökset

Historiatiedot

Tietojen vertailukelpoisuuden parantamiseksi kansalliset keskuspankit ilmoittavat historiatiedot kaikista asetukseen (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) ja näihin suuntaviivoihin sisältyvistä eristä vuoden 2013 viitekaudelta sikäli kuin se on mahdollista. Kansalliset keskuspankit päättävät tavasta, jolla tämä vaatimus voidaan parhaiten täyttää, mahdollisesti estimaattien avulla. Niiden sarjojen osalta, joista ei ollut säännöksiä aiempien suuntaviivojen (EKP/2007/9) yhteydessä ja joista todellisia tietoja ei ole saatavilla, kansalliset keskuspankit voivat ilmoittaa, ettei tietoja ole saatavilla (NC-sarjat, joihin liitetään havainnon laatua koskeva huomautus ”L”) (43).

Viitekauteen 2014 liittyvät tiedot – näiden suuntaviivojen taulukot

Näiden suuntaviivojen taulukoissa määritettyhen vaatimusten osalta kansalliset keskuspankit voivat ilmoittaa viitekautta 2014 koskevia tietoja parhaiden edellytysten mukaisesti ja niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan historiatietoihin (ks. edellä).

Viitekauteen 2014 liittyvät tiedot – asetuksen (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) taulukot

Asetuksessa (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) täsmennetyt vaatimukset koskevat vuosittain toimitettavia tietoja, minkä vuoksi kansalliset keskuspankit varmistavat, että kustakin tietosarjasta toimitetaan yksi yksittäinen luku, joka ilmoitetaan koko vuotta koskien (soveltuvin osin aggregoidaan 2014 H1 ja 2014 H2). Kauden 2014 H1 kattavien tietojen osalta kansalliset keskuspankit päättävät, mikä on paras tapa noudattaa tätä vaatimusta. Jos todellisia tietoja ei ole saatavilla, kansalliset keskuspankit voivat toimittaa estimaatteja.

Jos estimaatit toimitetaan siirtymäsäännösten mukaisesti, kukin kansallinen keskuspankki määrittää soveltamansa menettelytavan maakohtaisista erityispiirteistä riippuen. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvityksiä valitun menettelytavan selventämiseksi.

17   OSA

Sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevat tilastot

Tilastotietoja ilmoitettaessa olisi annettava tiedot näiden suuntaviivojen asianomaisten taulukoiden kaikkien solujen osalta siinäkin tapauksessa, että solujen arvo on nolla tai tiedot puuttuvat tai ilmiötä ei esiinny.

Taulukko 1

Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot: kannat ja virtatietojen korjaukset

 

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C.

Ulkomaat

D.

Yhteensä

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset – yhteensä

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset – yhteensä

Yhteensä

 

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset

 

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset

 

Rahaliittoon osallistumattomat jäsenvaltiot

Yhdysvallat

Japani

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutuslaitokset + eläkerahastot (S.128+S.129)

 

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutuslaitokset + eläkerahastot (S.128+S.129)

 

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

SAAMISET

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1

Talletukset ja lainasaamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista kertynyttä korkoa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2e.

Euro

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2x.

Ulkomaan valuutat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2t.

Valuutat yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteerattuja osakkeita

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4

Sijoitusrahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

(2 + 3 + 4)a joista lainaksi annettuja tai repo-sopimuksella myytyjä arvopapereita

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5

Johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6

Muut kuin rahoitussaamiset (ml. käyttöomaisuus)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7

Muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista talletuksille ja lainasaamisille kertynyttä korkoa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VELAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8.

Lainat ja talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9

Sijoitusrahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

10

Johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11

Muut velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista saaduille lainoille ja talletuksille kertynyttä korkoa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 2

Kuukausittain toimitettavat tiedot: kannat, virtatietojen korjaukset, taloustoimet

 

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C.

Ulkomaat

D.

Yhteensä

Yhteensä

Yhteensä

 

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

 

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

SAAMISET

1

Talletukset ja lainasaamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

2

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

2e.

Euro

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

2x.

Ulkomaan valuutat

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

3

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

4

Sijoitusrahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

5

Johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

6

Muut kuin rahoitussaamiset (ml. käyttöomaisuus)

 

 

 

 

 

 

 

 

7

Muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

VELAT

8

Lainat ja talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

9

Sijoitusrahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

#

9.1

Sijoitusrahasto-osuuksien myynti

 

 

 

 

 

 

 

 

9.2

Sijoitusrahasto-osuuksien lunastus

 

 

 

 

 

 

 

 

10

Johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

11

Muut velat

 

 

 

 

 

 

 

 

#

Vähimmäistiedot, jotka tiedonantajien on kuukausittain toimitettava kansallisille keskuspankeille.

18   OSA

Erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevat tilastot

Taulukko 1

Kantatiedot ja rahoitustaloustoimet

Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot

 

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C.

Ulkomaat

D.

Yhteensä

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset – yhteensä

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset – yhteensä

 

Pankit

Muut kuin pankit

 

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

 

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutuslaitokset + eläkerahastot (S.128 + S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutuslaitokset + eläkerahastot (S.128 + S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15)

 

joista erityisyhteisöjä

 

joista erityisyhteisöjä

SAAMISET

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1

Talletukset ja lainasaamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

PERUS

 

 

 

 

 

PERUS

 

 

 

 

PERUS

 

 

 

 

 

PERUS

 

 

 

 

PERUS

PERUS

PERUS

yli 1 vuoden

 

PERUS

 

 

 

 

 

PERUS

 

 

 

 

PERUS

 

 

 

 

 

PERUS

 

 

 

 

PERUS

PERUS

PERUS

2

Arvopaperistetut lainat

 

PERUS

 

PERUS

 

PERUS

PERUS

 

PERUS

PERUS

PERUS

 

PERUS

 

PERUS

 

PERUS

PERUS

 

PERUS

PERUS

PERUS

PERUS

 

 

 

2a

alullepanijana euroalueen rahalaitos

 

PERUS

 

PERUS/rahal.

 

PERUS/rahal.

PERUS/rahal.

 

PERUS/rahal.

 

PERUS/rahal.

 

PERUS

 

PERUS/rahal.

 

PERUS/rahal.

PERUS/rahal.

 

PERUS/rahal.

 

PERUS/rahal.

PERUS/rahal.

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS/rahal.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS/rahal.

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS/rahal.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS/rahal.

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS/rahal.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS/rahal.

 

 

 

 

 

2b

alullepanijana euroalueen julkisyhteisö

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

2c

aluellepanijana euroalueen muu rahoituksen välittäjä, sijoitusrahasto (muu kuin rahamarkkinarahasto) tai vakuutusyhtiö/eläkerahasto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

2d

alullepanijana euroalueen yritys

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

2e

alullepanija euroalueen ulkopuolella

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

3

Velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

EI-PERUS

EI-PERUS

 

 

 

 

EI-PERUS

 

 

 

 

EI-PERUS

EI-PERUS

 

 

 

 

EI-PERUS

 

 

 

EI-PERUS

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

EI-PERUS

EI-PERUS

 

 

 

 

EI-PERUS

 

 

 

 

EI-PERUS

EI-PERUS

 

 

 

 

EI-PERUS

 

 

 

EI-PERUS

 

 

 

yli 2 vuoden

 

EI-PERUS

EI-PERUS

 

 

 

 

EI-PERUS

 

 

 

 

EI-PERUS

EI-PERUS

 

 

 

 

EI-PERUS

 

 

 

EI-PERUS

 

 

 

4.

Muut arvopaperistetut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

4a

joista euroalueen julkisyhteisöjen alullepanemia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

4b

joista euroalueen yritysten alullepanemia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

5

Osakkeet ja osuudet sekä sijoitusrahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

EI-PERUS

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EI-PERUS

 

 

 

 

 

 

EI-PERUS

6

Johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

7

Muut kuin rahoitussaamiset (ml. käyttöomaisuus)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EI-PERUS

8

Muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EI-PERUS

VELAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9

Lainat ja talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

 

 

 

 

 

 

PERUS

yli 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

 

 

 

 

 

 

PERUS

10

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

11

Oma pääoma ja varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

12

Johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERUS

13

Muut velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EI-PERUS

13a

joista liiikkeeseen lasketuille velkapapereille kertynyttä korkoa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EI-PERUS

PERUS: Perussarjat

EI-PERUS: Ei-perussarjat

PERUS/RAHAL.: Perussarjat, jotka voidaan johtaa osittain rahalaitoksilta asetuksen EKP/2013/33 nojalla suoraan kerättävistä tiedoista ja joissa lainojen hallinnoijina ovat euroalueen rahalaitokset


Taulukko 2

Luottotappiot/arvonalennukset

Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot

 

D.

Yhteensä

SAAMISET

2

Arvopaperistetut lainat

EI-PERUS


Taulukko 3

Lainat, joiden alkuunpanija ja hoitaja on euroalueen rahalaitos: Kansallisten keskuspankkien välillä vaihdettavat tiedot  (*****************)

Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot

TASE-ERÄT

Saamiset

A.

Kotimaa

B.

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C.

Ulkomaat

 

Julkisyhteisöt (S. 13)

Muut kotimaiset sektorit

 

Julkisyhteisöt (S. 13)

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutuslaitokset + eläkerahastot (S.128 + S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15)

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutuslaitokset + eläkerahastot (S.128 + S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15)

Arvopaperistetut lainat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erityisyhteisöt euroalueen maassa A

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erityisyhteisöt euroalueen maassa B

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erityisyhteisöt euroalueen maassa C

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

jne.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erityisyhteisöt euroalueen maassa A

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erityisyhteisöt euroalueen maassa B

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erityisyhteisöt euroalueen maassa C

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

jne.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erityisyhteisöt euroalueen maassa A

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erityisyhteisöt euroalueen maassa B

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erityisyhteisöt euroalueen maassa C

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

jne.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erityisyhteisöt euroalueen maassa A

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erityisyhteisöt euroalueen maassa B

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erityisyhteisöt euroalueen maassa C

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

jne.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

19   OSA

Yrityksille myönnetyt lainat toimialan mukaan

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat yksittäisiä pääluokkia koskevat tiedot mallin I mukaisesti tai, jos yksittäisiä pääluokkia koskevia tietoja ei ole saatavilla, mallin II mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat erikseen kotimaisille ja muiden euroalueen jäsenvaltioiden yrityksille myönnettyjen lainojen kantatiedot (mikäli erilliset tiedot ovat saatavilla). Kaikki tiedot ilmoitetaan miljoonina euroina.

Malli I

Malli II

1

A.

Maatalous, metsätalous ja kalatalous

1

A.

Maatalous, metsätalous ja kalatalous

2

B.

Kaivostoiminta ja louhinta

2

B.

Kaivostoiminta ja louhinta

3

C.

Teollisuus

3

C.

Teollisuus

4

D.

Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto

4

D.

Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto

+

E.

Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito

5

E.

Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito

6

F.

Rakentaminen

5

F.

Rakentaminen

7

G.

Tukku- ja vähittäiskauppa. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

6

G.

Tukku- ja vähittäiskauppa. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

8

I.

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

7

I.

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

9

H.

Kuljetus ja varastointi

8

H.

Kuljetus ja varastointi

+

J.

Informaatio ja viestintä

10

J.

Informaatio ja viestintä

11

L.

Kiinteistöalan toiminta

9

L.

Kiinteistöalan toiminta

+

M.

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

+

N.

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta

12

M.

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

13

N.

Hallinto- ja tuki- palvelutoiminta

14

Kaikki loput yritysten kannalta merkitykselliset pääluokat

10

Kaikki loput yritysten kannalta merkitykselliset pääluokat

Huom.: Kirjaimet viittaavat vastaavaan NACE Rev. 2 -luokitukseen.

20   OSA

Rahalaitosten myöntämiä luottoja koskevat tilastot

Taulukko

Rahalaitosten myöntämiä luottoja koskevat tilastot (kannat ja luokituksen muutokset)

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

C.

Ulkomaat

D.

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

 

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

 

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127) (f)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15) Yhteensä

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127) (f)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15) Yhteensä

 

joista: Keskusvastapuoli (4)

 

joista: Keskusvastapuoli (4)

SAAMISET

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1

Taseen ulkopuoliset erät

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luotot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2

Muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

21   OSA

Keskusvastapuolten saamisia ja velkoja koskevat tilastot

Taulukko

Keskusvastapuolten saamisia ja velkoja koskevat tilastot (kannat ja luokituksen muutokset)

Neljännesvuosittaiset tiedot

TASE-ERÄT

A.

Euroalueella olevat

B.

Ulkomaat

C.

Yhteensä

Rahalaitokset (MFIs)

Muut kuin rahalaitokset

 

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127) (f)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15) Yhteensä

Valtion-hallinto

Muut julkisyhteisöt

 

joista: Keskusvastapuoli (4)

SAAMISET

1

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: kolmikantareposta johtuvat käänteiset reposopimukset, joissa lainanantajana on euroalueen rahalaitos

R

R

R

 

 

R

 

 

 

 

R

 

joista: muut kuin kolmikantareposta johtuvat käänteiset reposopimukset

NR

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2

Muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VELAT

3

Talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: kolmikantareposta johtuvat reposopimukset, joissa lainanottajana on euroalueen rahalaitos

R

R

R

 

 

R

 

 

 

 

R

 

joista: muut kuin kolmikantareposta johtuvat reposopimukset

NR

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4

Muut velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

22   OSA

Eläkerahastoja koskevat tilastot

Taulukko

Eläkerahastoja koskevat tilastot (kannat ja taloustoimet)

Saamiset eläkerahastot

 

Yhteensä

Yhteensä

Kotimaa

Ei kotimaassa olevat

Kotimaiset yhteensä

Rahalaitokset (S.121 + S.122 + S.123)

Muut kuin rahalaitokset

Ei kotimaassa olevat yhteensä

Muut???

Ulkomaat

Muut kuin rahalaitokset yhteensä

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset

Muut??? yhteensä

Rahalaitokset (S.121 + S.122 + S.123)

Muut kuin rahalaitokset

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutusyritykset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet (S.14)

Muut kuin rahalaitokset yhteensä

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutusyritykset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet (S.14)

Rahoitussaamiset yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valuutta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Arvopaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Johdannaiset:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Noteeratut osakkeet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: muut kuin rahamarkkinarahastojen sijoitusrahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vahinkovakuutustekninen vastuuvelka (AF.61)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut saamiset ja velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut kuin rahoitussaamiset yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmoitettavat sarjat


Velat eläkerahastot

 

Yhteensä

Yhteensä

Kotimaa

Ei kotimaassa olevat

Kotimaiset yhteensä

Rahalaitokset (S.121 + S.122 + S.123)

Muut kuin rahalaitokset

Ei kotimaassa olevat yhteensä

Muut MUMS

Ulkomaat

Muut kuin rahalaitokset yhteensä

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset

Muut MUMS yhteensä

Rahalaitokset (S.121 + S.122 + S.123)

Muut kuin rahalaitokset

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutusyritykset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet (S.14)

Muut kuin rahalaitokset yhteensä

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutusyritykset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet (S.14)

Velat yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet, pl. johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Saadut luotot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Noteeratut osakkeet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vakuutus- ja eläkejärjestelmät ja standardoidut takuujärjestelmät

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Eläkevastuut (AF.63), eläkerahastojen vaateet eläkkeiden hallinnoijia kohtaan (AF.64), oikeudet muihin etuuksiin kuin eläke-etuihin (AF.65)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: Määritetty maksu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: Määritetty etuus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: Hybridijärjestelmät

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vahinkovakuutustekninen vastuuvelka (AF.61)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut saamiset ja velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmoitettavat sarjat


(1)  Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2819/98, annettu 1 päivänä joulukuuta 1998, rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta (EKP/1998/16) (EYVL L 356, 20.12.1998, s. 7).

(*)  Luokituksen muutokset ilmoitetaan EKP:lle kaikkien solujen osalta; luokituksen muutoksista ja arvostusmuutoksista johtuvat korjaukset vain niiden solujen osalta, joissa on merkintä #.

(2)  Keskusvastapuolet.

(3)  Yksityiset elinkeinonharjoittajat / yhtiöt, joilla ei ole oikeudellista asemaa

(4)  Erä ei sovellu kansallisen keskuspankin taseeseen.

(5)  Erä on merkityksellinen vain kansallisen keskuspankin taseessa.

(**)  Luokituksen muutokset ilmoitetaan EKP:lle kaikkien solujen osalta; arvostusmuutoksista johtuvat korjaukset vain niiden solujen osalta, joissa on merkintä #.

(***)  Luottotappioiden/arvonalennusten korjauksia sovelletaan ainoastaan 2 osaan; luokituksen muutoksia sovelletaan kauttaaltaan.

(****)  Kansalliset keskuspankit voivat laajentaa tämän erän koskemaan lainoja, jotka on siirretty muulla tavoin ja poistettu rahalaitoksen taseesta ja joiden hallinnoijana rahalaitos toimii, asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä 1 olevassa taulukossa 5 sovelletun käytännön mukaisesti.

(*****)  Luokituksen muutoksia sovelletaan ainoastaan ja 2 ja 3 osaan; luottotappioita/arvonalennuksia koskevia korjauksia sovelletaan kauttaaltaan.

(6)  Kansalliset keskuspankit voivat laajentaa tämän erän koskemaan lainoja, jotka on siirretty muulla tavoin ja poistettu rahalaitoksen taseesta ja joiden hallinnoijana rahalaitos toimii, asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä 1 olevassa taulukossa 5 sovelletun käytännön mukaisesti.

(7)  Yksityiset elinkeinonharjoittajat / yhtiöt, joilla ei ole oikeudellista asemaa

(8)  Kansalliset keskuspankit ilmoittavat saatavissa olevat tiedot lainoista, jotka on poistettu rahalaitoksen taseesta ja joita ei ole sisällytetty asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevassa taulukossa 5 ilmoitettuihin tietoihin.

(9)  Yksityiset elinkeinonharjoittajat / yhtiöt, joilla ei ole oikeudellista asemaa

(******)  Luokituksen muutokset ilmoitetaan EKP:lle kaikkien solujen osalta; arvostusmuutokset, mikäli merkittäviä, vain niiden solujen osalta, joissa on merkintä #.

(*******)  Kantatiedot ilmoitetaan EKP:lle kaikkien solujen osalta; luokituksen muutoksista johtuvat korjaukset vain niiden solujen osalta, joissa on merkintä #. Ristillä (†) merkityt solut ovat vähemmän tärkeitä lisätietoeriä.

(10)  Aiemman kansallisen rahayksikön määräiset setelit ja metallirahat, jotka ovat lunastamatta euron käyttöönoton jälkeen. Tiedot olisi ilmoitettava vähintään 12 kuukauden ajalta laajentumisen jälkeen.

(11)  Kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemat velkapaperit ilmoitetaan vain, jos ilmiö on olemassa.

(12)  Eurojärjestelmään kohdistuvat nettopositiot, jotka perustuvat a) EKP:n liikkeeseen laskemien euroseteleiden kohdistamiseen (8 % kaikista liikkeeseenlaskuista) ja b) pääoman merkitsemiseen liittyvän mekanismin soveltamiseen. Yksittäisen kansallisen keskuspankin ja EKP:n nettovelka tai nettosaaminen kirjataan taseeseen joko vastaavaa- tai vastattavaa-puolelle erän etumerkin mukaan, eli positiivinen eurojärjestelmään kohdistuva nettopositio kirjataan vastaaviin ja negatiivinen nettopositio vastattaviin.

(********)  Kantatiedot ilmoitetaan EKP:lle kaikkien solujen osalta; luokituksen muutoksista ja arvostusmuutoksista johtuvat korjaukset vain niiden solujen osalta, joissa on merkintä #. Ristillä (†) merkityt solut ovat vähemmän tärkeitä lisätietoeriä.

(13)  Nämä erät kuvaavat vastapuolivastuuta lainoista, jotka on arvopaperistettu mutta joita ei ole poistettu rahalaitoksen taseesta sovellettavien tilinpitostandardien mukaisesti.

(14)  EKP:n ja kansallisten keskuspankkien välisestä sopimuksesta kansalliset keskuspankit voivat jättää nämä tietosarjat ilmoittamatta, mikäli EKP käyttää niiden osalta vaihtoehtoisia tietolähteitä.

(15)  Nämä erät viittaavat lainoihin, arvopapereihin ja muihin saamistyyppeihin kohdistuviin erityisiin ja yleisiin varauksiin (esim. arvonalentumisista ja luottotappioista johtuvat vähennykset), jotka on kohdistettu eriin ”oma pääoma ja varaukset” ja/tai ”muut velat” sovellettavien tilinpitostandardien mukaisesti. Nämä varaukset olisi ilmoitettava vain siltä osin kuin niitä ei ole nettoutettu siitä saamisten luokasta, johon ne viittaavat tilastoja varten laaditussa taseessa.

(*********)  Osa tämän taulukon vaatimuksista ei sovellu kansallisten keskuspankkien / EKP:n taseeseen, ja näin ollen tiedot olisi ilmoitettava ainoastaan muista rahalaitoksista. Kannat ilmoitetaan EKP:lle kaikkien solujen osalta; luokituksen muutoksista ja arvostusmuutoksista johtuvat korjaukset vain niiden solujen osalta, joissa on merkintä #.

(**********)  Muut rahoituksen välittäjät: Muilla rahoituksen välittäjillä tarkoitetaan tässä taulukossa muita rahoituksen välittäjiä, pois lukien vakuutuslaitokset ja eläkerahastot + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125+S.126+S.127); vakuutuslaitokset (S.128); eläkerahastot (S.129); yritykset (S.11).

(16)  Rahalaitosten tasetilastojen kokoamista koskevissa säännöksissä ei määritetä, miten liikkeeseen lasketuista ja hallussa olevista velkapapereista kertynyt korko kirjataan. Kansallisten keskuspankkien tulisi ilmoittaa tällaiset kertyneet korot vastaavassa instrumenttiluokassa tai muiden saamisten / muiden velkojen luokassa kansallisten käytäntöjen mukaisesti.

(17)  Rahalaitosten velat kotitalouksille teknisinä varauksina, jotka on otettu käyttöön työntekijöiden eläkkeiden maksamiseksi. Näitä ovat tyypillisesti työntekijöiden eläkerahastot, joita ei ole ulkoistettu itsenäiselle laitokselle.

(18)  Nämä solut soveltuvat vain, jos eriä ei ilmoiteta asianomaisissa luokissa asetuksen (EY) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) vaatimusten mukaisesti (esim. arvopaperien lainausliiketoiminta, arvopaperien velkakannat, omat osakkeet) vaan osana muita saamisia / muita velkoja. Näiden ylimääräisten alaerien avulla EKP:n on mahdollista tehdä tarpeellisia korjauksia rahaliiton rahoitustilinpitoa koskeviin tietoihin. Jos saatavilla on näiden yhdistelmäerien sisältöä selventäviä lisätietoja, ne tulisi toimittaa EKP:lle.

(19)  rahalaitosten maksamien bruttopreemioiden se osa, joka kohdennetaan seuraavalle kirjanpitojaksolle + sellaiset rahalaitosten vaateet, joita ei ole vielä hoidettu.

(20)  Liikkeeseen lasketut velkapaperit, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli kaksi vuotta, sisältävät myös varantovelvoitteen piiriin kuuluvien muiden luottolaitosten, EKP:n ja rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien hallussa olevat velkapaperikannat.

(21)  Tätä indikaattoria vastaava EKT 2010:n sektori on S.128.

(22)  Tätä indikaattoria vastaava Euroopan tilinpitojärjestelmän (jäljempänä ’EKT 2010’) sektori on S.129.

(***********)  Ei pakollisia eriä, ilmoitetaan mikäli tiedot ovat saatavilla.

(************)  Ei pakollisia eriä, ilmoitetaan mikäli tiedot ovat saatavilla.

(*************)  Ei pakollisia eriä, ilmoitetaan mikäli tiedot ovat saatavilla.

(23)  Tähän erään sisältyvät kansallisten keskuspankkien euromääräiset saamiset valuuttavarantojen siirtämisestä kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle.

(24)  Rahalaitosten taseessa ei eroteta talletuksia ja lainoja vastaavaa- ja vastattavaa-puolella. Sen sijaan kaikkien rahalaitosten haltuun annettujen tai niille lainattujen ei-jälkimarkkinakelpoiset varojen (=velat) katsotaan kuuluvan ”talletuksiin” ja kaikkien rahalaitosten antamien tai niiden lainaamien varojen (=saamiset) katsotaan kuuluvan ”lainoihin”. EKT 2010:ssa tehdään kuitenkin ero sen perusteella, kuka on taloustoimen alkuunpanija. Jos lainanottaja tekee aloitteen, rahoitustaloustoimi on luokiteltava lainaksi. Jos lainanantaja tekee aloitteen, taloustoimi on luokiteltava talletukseksi.

(**************)  ’Muilla rahayksiköillä’ tarkoitetaan kaikkia muita rahayksiköitä, mukaan lukien euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kansalliset rahayksiköt.

(***************)  Muilla velkapapereilla kuin osakkeilla tarkoitetaan luokkaa ’muut arvopaperit kuin osakkeet, pl. johdannaiset’.

(****************)  Noteeratuilla osakkeilla tarkoitetaan luokkaa ’noteeratut osakkeet, pl. sijoitusrahasto-osuudet ja rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet’.

(25)  EKT 95, luokka F.33.

(26)  EKT 95, luokka F.511.

(27)  A-kenttä koskee kansallisia keskuspankkeja ja B-kenttä BIS:ää.

(28)  EKT 95, luokka F.511.

(29)  Ei luokitella rahoitustaloustoimeksi, ks. EKT 95:n kohdat 5.93 ja 6.56 sekä tämän osan 4 kohdan b alakohta.

(30)  Jälkimarkkinoilla tapahtuva taloustoimi, johon kuuluu haltijan vaihtuminen, ei sisälly näihin tilastoihin.

(31)  Katsotaan kahdeksi rahoitustaloustoimeksi; ks. EKT 95:n kohdat 5.62 ja 6.54 sekä tämän osan 4 kohdan a alakohdan ii alakohta.

(32)  Jälkimarkkinoilla tapahtuva taloustoimi, johon kuuluu haltijan vaihtuminen, ei sisälly näihin tilastoihin.

(33)  Tammikuun 1 päivän 1999 jälkeen kotimaan talousyksiköiden toteuttamia euromääräisiä emissioita (osa A-kenttää) ei tarvitse arvottaa vaihtokurssiin perustuen, ja kotimaisten talousyksiköiden euromääräisinä/kansallisten rahayksiköiden määräisinä toteuttamat arvopaperiemissiot (jäljelle jäävä A-kentän osa) muutetaan euroiksi soveltamalla 31 päivänä joulukuuta 1998 peruuttamattomasti kiinnitettyjä muuntokursseja.

(34)  EKT 95, kohta 6.58.

(35)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 63/2002, annettu 20 päivänä joulukuuta 2001, korkotilastoista, jotka koskevat rahalaitosten soveltamia kotitalouksien ja yritysten talletus- ja lainakorkoja (EKP/2001/18) (EYVL L 10, 12.1.2002, s. 24).

(36)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 290/2009, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2009, korkotilastoista, jotka koskevat rahalaitosten soveltamia kotitalouksien ja yritysten talletus- ja lainakorkoja, annetun asetuksen EKP/2001/18 muuttamisesta (EKP/2009/7) (EUVL L 94, 8.4.2009, s. 75).

(37)  Ositteen sisäisten muuttujien summan, joka määritetään kaavalla Image , tulee olla merkittävästi pienempi kuin koko tiedonantajien perusjoukon yhteenlasketun varianssin, joka on määritellään kaavalla Formula, jossa h tarkoittaa kutakin ositetta, xi laitoksen i korkoa, Formula ositteen h yksinkertaista koron keskiarvoa, n otokseen kuuluvien laitosten lukumäärää yhteensä ja Formula kaikkien otokseen kuuluvien laitosten yksinkertaista koron keskiarvoa.

(38)  Kansallinen keskuspankki voi suoraan muuntaa 10 peruspisteen absoluuttisen määrän, kun luottamustaso on 90 prosenttia, suhteelliseksi määräksi suurimman sallitun estimaattorin variaatiokertoimen puitteissa.

(39)  On huomattava, että EKP:n tilastoasiakirjan ”Quality measures in non-random sampling”, joka on saatavissa EKP:n verkkosivuilta www.ecb.europa.eu, taulukoissa 1 ja 2 korostetaan synteettisen keskimääräisen absoluuttisen virheen tuloksia kussakin maassa sovellettavien ensimmäisen ja kolmannen kvartiilin estimaattoreiden osalta.

(40)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 13 päivänä marraskuuta 2007, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 97/7/EY, 2002/65/EY, 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta ja direktiivin 97/5/EY kumoamisesta (EUVL L 319, 5.12.2007, s. 1).

(41)  Suuntaviivat EKP/2012/27, annettu 5 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET2) (EUVL L 30, 30.1.2013, s. 1).

(42)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 260/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevista teknisistä ja liiketoimintaa koskevista vaatimuksista sekä asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta (EUVL L 94, 30.3.2012, s. 22).

(43)  Näiden suuntaviivojen pakollisten erien osalta kaikki vaatimukset oli jo määritelty suuntaviivoissa EKP/2007/9 lukuun ottamatta taulukossa 1 olevaan erään ”keskuspankista saatu euromääräinen päivänsisäinen luotto” ja taulukossa 2 olevaan erään ”sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset” liittyviä vaatimuksia (nämä sisältyivät suuntaviivoihinEKP/2007/9 lisätietoerinä) sekä taulukon 7 pakollisia vaatimuksia.

(*****************)  Kannat ja raportointikauden aikana soveltuvin osin myös luokituksen muutoksista ja luottotappioista/arvonalennuksista johtuvat korjaukset.


LIITE III

SÄHKÖINEN TIEDONSIIRTO

1   OSA

Johdanto

Euroopan keskuspankilla (EKP) on erityisiä tiedonsiirtojärjestelyjä Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ) kuuluvien kansallisten keskuspankkien, liittyvien maiden kansallisten keskuspankkien ja joidenkin EU:n kansallisten tilastolaitosten kanssa. Tiedonsiirroissa käytetään standardoituja alustasta riippumattomia viestejä (SDMX (1)), jotka voivat sisältää dataa (numeeriset arvot) ja/tai ominaisuuksia (metatiedot, joissa selitetään lähetettyjä tietoja).

Jotta tilastoja koskeva tietojenvaihto olisi mahdollista, tietojen rakenteen on vastattava tarkkoja tietorakenteen määritelmiä (data structure definitions, DSD) (2), joiden sisältö voidaan niihin liittyvien tilastollisten käsitteiden ja koodiluetteloiden avulla kuvata asianmukaisesti ja yksiselitteisesti. Tietorakenteen määritelmien, niihin liittyvien käsitteiden ja koodiluetteloiden kokonaisuutta kutsutaan ”rakenteellisiksi määritelmiksi”.

EKP:n rakenteelliset määritelmät sisältävät luettelon tietorakenteen määritelmistä, niihin liittyvät käsitteet ja koodiluettelot, jotka EKP on laatinut ja joita käytetään sen SDMX-muotoisissa tilastotietojen siirroissa. EKP:n rakenteelliset määritelmät on tallennettu Euroopan komission www-sivuille CIRCABC (3), ja niitä voivat käyttää Electronic Data Interchange (EDI) and Statistics interest group -nimisten ryhmien jäsenet (mukaan lukien Working Group of Statistical Information Management (WGSIM) -nimisen työryhmän jäsenet). Paikallinen kopio tallennetaan yleensä kuhunkin kansalliseen keskuspankkiin. Mikäli näin ei ole, kansallisten keskuspankkien asianomaisen yksikön tai osaston pitäisi ottaa yhteys jäseneensä WGSIM-työryhmässä.

Tässä liitteessä kuvataan yksityiskohtaisesti euroalueen kansallisten keskuspankkien ja EKP:n välisten raha- ja rahoitustilastoihin liittyvien tiedonsiirtojen erityispiirteet. EKP:n tietorakenteen määritelmät ja EKPJ:n käytössä olevat liitännäiset tietokokonaisuudet luetellaan 2 osassa. Tietorakenteen määritelmät, mukaan lukien sarja-avainten erityiset muuttujat, niiden muoto ja koodiluettelot, joiden mukaan niiden koodiarvo muodostetaan, kuvaillaan 3 osassa. Sarja-avainten ja niiden ominaisuuksien välinen yhteys sekä niiden ylläpitämisestä vastuussa olevan osapuolet kuvaillaan 4 osassa.

2   OSA

Tietorakenteen määritelmät ja tietosarjat

1.

Lähetettävissä SDMX-viesteissä voidaan käyttää tilastollisia käsitteitä joko muuttujina (siten, että laaditaan aikasarjat yksilöivät ”avaimet”) tai ominaisuuksina (jotka antavat tilastotietoja koskevia lisätietoja). Koodatut muuttujat ja ominaisuudet saavat arvot valmiista koodiluetteloista. Tietorakenteen määritelmät määrittelevät vaihdettavien sarja-avaimien rakenteen käsitteinä ja niihin liittyvinä koodiluetteloina. Lisäksi ne määrittelevät niiden suhteen asianomaisiin ominaisuuksiin. Samaa rakennetta voidaan soveltaa erilaisiin tietojen siirtoihin, jotka erotetaan toisistaan tietokokonaisuustietojen avulla.

2.

Raha- ja rahoitustilastoihin liittyen EKP on laatinut yhdeksän tietorakenteen määritelmää, ja se käyttää niitä tällä hetkellä tilastotietojen siirtämiseen EKPJ:n sisällä ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Useimmissa tietorakenteen määritelmissä vaihdetaan yksi kyseistä rakennettä käyttävä tietosarja, minkä johdosta SDMX-viesteissä käytetyt tietorakenteen määritelmän tunniste ja liitännäinen tietokokonaisuustunniste ovat samat. Käsittelyn, oikea-aikaisuuden ja vastuun määrittelyä varten on määritelty kaksi tietokokonaisuustunnisteen tasolla yksilöityä tietosarjaa, jotka seuraavat tietorakenteen määritelmää ”ECB_BSI”. Käytössä on seuraavat tietovirtoja kuvaavat erittelyt:

tase-erät (BSI), tietorakenteen määritelmän tunniste ja tietokokonaisuustunniste ”ECB_BSI1”,

Blue Bookin mukaiset tase-erät (BSP), tietorakenteen määritelmän tunniste ”ECB_BSI1” ja tietokokonaisuustunniste ”ECB_BSP”,

pankkeja koskevat rakenteelliset rahoitusindikaattorit (SSI), tietorakenteen määritelmän tunniste ja tietokokonaisuustunniste ”ECB_SSI1”,

Blue Bookin mukaiset pankkeja koskevat rakenteelliset rahoitusindikaattorit (SSP), tietorakenteen määritelmän tunniste ”ECB_SS1” ja tietokokonaisuustunniste ”ECB_SSP”,

Rahalaitoskorot (MIR), tietorakenteen määritelmän tunniste ja tietokokonaisuustunniste ”ECB_MIR1”,

muut rahoituksen välittäjät (OFI), tietorakenteen määritelmän tunniste ja tietokokonaisuustunniste ”ECB_OFI1”,

arvopaperiemissiot (SEC), tietorakenteen määritelmän tunniste ja tietokokonaisuustunniste ”ECB_SEC1”,

maksu- ja selvitysjärjestelmät (PSS), tietorakenteen määritelmän tunniste ja tietokokonaisuustunniste ”ECB_PSS1”,

sijoitusrahastot (IVF), tietorakenteen määritelmän tunniste ja tietokokonaisuustunniste ”ECB_IVF1”,

erityisyhteisöt (FVC), tietorakenteen määritelmän tunniste ja tietokokonaisuustunniste ”ECB_FVC1”,

konsolidoidut pankkitiedot (CBD), tietorakenteen määritelmän tunniste ja tietokokonaisuustunniste ”ECB_CBD1”,

kansainväliset konsolidoidut pankkitilastot (CBS), tietorakenteen määritelmän tunniste ja tietokokonaisuustunniste ”BIS_CBS”.

3,

Tietokokonaisuustunnistetta ”ECB_BSI1” käytetään määrittelemään sarja-avaimet seuraaville tiedoille:

rahalaitosten tasetilastot,

sähköinen raha (e-raha),

luottolaitosten tasetilastot,

rahamarkkinarahastojen tasetilastot,

valtion talletusvelat ja sen hallussa oleva käteinen raha ja arvopaperit,

lisätietoerät,

täydentävät tase-erätiedot, joita kansalliset keskuspankit toimittavat Kansainväliselle valuuttarahastolle käyttämällä EKP:n gateway-palveluja,

arvopaperistetut ja kolmansille osapuolille myydyt rahalaitoslainat,

varantopohjatilastot,

makrorason suhdeluku,

yrityksille myönnetyt lainat toimialoittain eriteltyinä,

luotot.

3   OSA

Muuttujat

Alla olevassa taulukossa määritellään muuttujat, jotka muodostavat 2 osassa luetellut raha- ja rahalaitostilastojen sarja-avaimet, niiden muodon ja koodiluettelot, joiden mukaisesti niiden koodiarvo muodostetaan.

 

 

Tietorakenteen määritelmä (DSD)

Käsite

(tunniste)

Käsitteen nimi

Arvo

muoto (5)

Koodiluettelo

Koodiluettelon nimi

BSI

SSI

MIR

OFI

SEC

PSS

IVF

FVC

CBD

CBS (4)

MUUTTUJAN JÄRJESTYS AVAIMESSA

MUUTTUJAT

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

FREQ

Toistuvuus

AN1

CL_FREQ

Toistuvuuden koodiluettelo

2

2

2

2

2

2

2

2

2

 

REF_AREA

Viitealue

AN2

CL_AREA_EE

Alueen koodiluettelo

3

 

 

3

 

 

3

3

 

 

ADJUSTMENT

Muutosindikaattori

AN1

CL_ADJUSTMENT

Muutosindikaattorin koodiluettelo

4

 

3

 

 

 

 

 

 

 

BS_REP_SECTOR

Taseen viitesektorin erittely

AN..2

CL_BS_REP_SECTOR

Taseen viitesektorin erittelyn koodiluettelo

 

3

 

 

 

 

 

 

 

 

REF_SECTOR

Viitesektorin erittely

AN4

CL_ESA95_SECTOR

EKT 95:n viitesektorin mukaisen erittelyn koodiluettelo

 

 

 

 

3

 

 

 

 

 

SEC_ISSUING SECTOR

Arvopapereita liikkeeseen laskeva sektori

AN4

CL_ESA95_SECTOR

EKT 95:n viitesektorin mukaisen erittelyn koodiluettelo

 

 

 

 

 

3

 

 

 

 

PSS_INFO_TYPE

Maksu-ja selvitysjärjestelmän tietojen tyyppi

AN4

CL_PSS_INFO_TYPE

Maksu- ja selvitysjärjestelmän tietojen tyypin koodiluettelo

 

 

 

 

 

4

 

 

 

 

PSS_INSTRUMENT

Maksu- ja selvitysjärjestelmän instrumentti

AN4

CL_PSS_INSTRUMENT

Maksu- ja selvitysjärjestelmän instrumentin koodiluettelo

 

 

 

 

 

5

 

 

 

 

PSS_SYSTEM

Maksu- ja selvitysjärjestelmän sisääntulokohta

AN4

CL_PSS_SYSTEM

Maksu- ja selvitysjärjestelmään sisääntulokohdan koodiluettelo

 

 

 

 

 

6

 

 

 

 

DATA_TYPE_PSS

Maksu-ja selvitysjärjestelmän tiedon tyyppi

AN2

CL_DATA_TYPE_PSS

Maksu- ja selvitysjärjestelmän tietojen tyypin koodiluettelo

 

 

 

4

 

 

 

 

 

 

OFI_REP_SECTOR

Muiden rahoituksen välittäjien tiedonantajasektori

AN2

CL_OFI_REP_SECTOR

Muiden rahoituksen välittäjien viitesektorin erittelyn-koodiluettelo

 

 

 

 

 

 

4

 

 

 

IVF_REP_SECTOR

Sijoitusrahastojen tiedonantajasektori

AN2

CL_IVF_REP_SECTOR

Sijoitusrahastojen viitesektorin erittelyn koodiluettelo

 

 

 

 

 

 

 

4

 

 

FVC_REP_SECTOR

Erityisyhteisöjen tiedonantajasektori

AN1

CL_FVC_REP_SECTOR

Erityisyhteisöjen viitesektorin erittelyn koodiluettelo

 

 

 

 

 

 

 

 

3

 

CB_REP_SECTOR

Konsolidoitujen pankkitietojen viitesektorin erittely

AN2

CL_CB_REP_SECTOR

Konsolidoitujen pankkitietojen viitesektorin erittelyn koodiluettelo

 

 

 

 

 

 

 

 

4

 

CB_SECTOR_SIZE

Konsolidoitujen pankkitietojen viitesektorin koko

AN1

CL_CB_SECTOR_SIZE

Konsolidoitujen pankkitietojen viitesektorin koon koodiluettelo

 

4

 

 

 

 

 

 

 

 

SSI_INDICATOR

Rakenteellinen rahoitusindikaattori

AN3

CL_SSI_INDICATOR

Rakenteellisen rahoitusindikaattorin koodiluettelo

5

 

4

 

 

 

 

 

 

 

BS_ITEM

Tase-erä

AN..7

CL_BS_ITEM

Tase-erien koodiluettelo

 

 

 

5

 

 

 

 

 

 

OFI_ITEM

Muiden rahoituksen välittäjien tase-erä

AN3

CL_OFI_ITEM

Muiden rahoituksen välittäjien tase-erän koodiluettelo

 

 

 

 

4

 

 

 

 

 

SEC_ITEM

Arvopaperin erä

AN6

CL_ESA95_ACCOUNT

EKT 95:n tilin koodiluettelo

 

 

 

 

 

 

5

 

 

 

IF_ITEM

Sijoitusrahastojen saamiset ja velat

AN3

CL_IF_ITEM

Sijoitusrahastojen tase-erien koodiluettelo

 

 

 

 

 

 

 

5

 

 

FVC_ITEM

Erityisyhteisöjen saamiset ja velat

AN3

CL_FVC_ITEM

Erityisyhteisöjen tase-erien-koodiluettelo

 

 

 

 

 

 

 

 

5

 

CB_ITEM

Konsolidoitujen pankkitietojen erä

AN5

CL_CB_ITEM

Konsolidoitujen pankkitietojen erän koodiluettelo

6

 

5

6

 

 

6

6

6

 

MATURITY_ORIG

Alkuperäinen maturiteetti

AN..3

CL_MATURITY_ORIG

Alkuperäisen maturiteetin koodiluettelo

 

 

 

 

5

 

 

 

 

 

SEC_VALUATION

Arvopapereiden arvostaminen

AN1

CL_MUFA_VALUATION

Arvostaminen MUFAn puitteissa -koodiluettelo

7

5

 

7

 

 

7

7

7

 

DATA_TYPE

Tiedon tyyppi

AN1

CL_DATA_TYPE

Raha- ja pankkitilastojen tietotyyppi, virta- ja positiotyypit

 

 

6

 

 

 

 

 

 

 

DATA_TYPE_MIR

Rahalaitoskorkoa koskevan tiedon tyyppi

AN1

CL_DATA_TYPE_MIR

Rahalaitoskorkoa koskevan tiedon tyypin koodiluettelo

 

 

 

 

6

 

 

 

 

 

DATA_TYPE_SEC

Arvopapereita koskevan tiedon tyyppi

AN1

CL_DATA_TYPE_SEC

Arvopapereita koskevan tiedon tyypin koodiluettelo

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2

L_MEASURE

Kannat, virrat

AN1

CL_STOCK_FLOW

Kannat, virrat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3

L_REP_CTY

BIS:n kansainvälisten rahoitustilastojen (BIS-IFS) viitelueen koodi

AN2

CL_BIS_IF_REF_AREA

BIS-IFS:n viitealueen koodi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4

CBS_BANK_TYPE

Konsolidoitujen pankkitilastojen pankkityyppi

AN2

CL_BIS_IF_REF_AREA

Konsolidoitujen pankkitilastojen pankkityyppi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5

CBS_BASIS

Konsolidoitujen pankkitilastojen raportointiperuste

AN1

CL_CBS_BASIS

Konsolidoitujen pankkitilastojen raportointiperuste

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6

L_POSITION

Konsolidoitujen pankkitilastojen positiotyyppi

AN1

CL_L_POSITION

Positiotyyppi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7

L_INSTR

Konsolidoitujen pankkitilastojen instrumenttityyppi

AN1

CL_L_INSTR

Instrumenttityyppi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8

REM_MATURITY

Kansainvälisten pankkitilastojen jäljellä olevat maturiteetit

AN1

CL_ISSUE_MAT

Emission maturiteetin koodiluettelo

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9

CURR_TYPE_BOOK

Konsolidoitujen pankkitilastojen kirjauspaikan rahayksikön tyyppi

AN3

CL_CURRENCY_3POS

Kirjauspaikan rahayksikön tyyppi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

10

L_CP_SECTOR

Konsolidoitujen pankkitilastojen vastapuolen sektori

AN1

CL_L_SECTOR

Konsolidoitujen pankkitilastojen vastapuolisektori

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11

L_CP_COUNTRY

Konsolidoitujen pankkitilastojen vastapuolen alue

AN2

CL_BIS_IF_REF_AREA

BIS-IFS:n viitealueen koodi

8

6

 

8

 

7

8

8

8

 

COUNT_AREA

Vastapuolen alue

AN2

CL_AREA_EE

Alueen koodiluettelo

 

 

7

 

 

 

 

 

 

 

AMOUNT_CAT

Määrän mukainen ryhmä

AN1

CL_AMOUNT_CAT

Määrän mukaisen ryhmänkoodiluettelo

9

 

8

9

 

 

9

9

9

 

BS_COUNT_SECTOR

Tase-erän vastapuolen sektori

AN..7

CL_BS_COUNT_SECTOR

Tase-erän vastapuolen sektorin koodiluettelo

 

 

 

 

 

8

 

 

 

 

COUNT_SECTOR

Vastapuolen sektori

AN2

CL_PS_COUNT_SECTOR

Maksu- ja selvitysjärjestelmän vastaanottava/hankkiva sektori

 

 

 

 

 

 

 

10

 

 

FVC_ORI_SECTOR

Erityisyhteisöjen alkuunpanijan sektori

AN2

CL_FVC_ORI_SECTOR

Erityisyhteisöjen alkuunpanijan sektorin koodiluettelo

10

7

9

10

7

9

10

11

10

 

CURRENCY_TRANS

Taloustoimen rahayksikkö

AN3

CL_CURRENCY

Rahayksikön koodiluettelo

 

8

 

11

8

10

11

 

11

 

SERIES_DENOM

Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma

AN1

CL_SERIES_DENOM

Sarjojen rahayksikön tai erityisen laskelman koodiluettelo

11

 

 

 

 

 

 

12

 

 

BS_SUFFIX

Taseen loppuliite

AN..3

CL_BS_SUFFIX

Tase-erien loppuliitteen koodiluettelo

 

 

 

 

9

 

 

 

 

 

SEC_SUFFIX

Sarjojen loppuliite arvopaperien yhteydessä

AN1

CL_SEC_SUFFIX

Arvopapereiden loppuliiteen koodiluettelo

 

 

10

 

 

 

 

 

 

 

IR_BUS_COV

Korkotilastoissa huomioitu liiketoiminta

AN1

CL_IR_BUS_COV

Korkotilastoissa huomioidun liiketoiminnan koodiluettelo

Toistuvuus. Muuttuja osoittaa raportoidun aikasarjan toistuvuuden. Tietojenvaihdon erityiset vaatimukset ovat seuraavat:

tietorakenteen määritelmä ”ECB_OFI1”: Mikäli kansalliset tiedot ovat saatavilla harvemmin eli puolivuosittain tai vuosittain, kansalliset keskuspankit arvioivat neljännesvuositason tiedot. Mikäli neljännesvuositason arviot eivät ole käyttökelpoisia, tiedot toimitetaan tästä huolimatta neljännesvuositason aikasarjoina, eli vuositason tiedot toimitetaan neljänneksellä yyyyQ4 ja puolivuositason tiedot neljänneksillä yyyyQ2 ja yyyyQ4, ja muut neljännekset jätetään joko ilmoittamatta tai ilmoitetaan puuttuvina tietoina ja havainnon laaduksi merkitään ”L”,

tietorakenteen määritelmä ”ECB_SEC1”: Mikäli tarvittavat kuukausitason tiedot eivät ole saatavilla eikä arvioita voida tehdä, voidaan toimittaa neljännesvuositason tai vuositason tietoja.

Viitealue. Muuttuja liittyy tiedonantajalaitoksen kotimaahan. Tietorakenteen määritelmässä ”ECB_SEC1” se ilmoittaa liikkeeseen laskevan sektorin sijaintimaan (6).

Muutosindikaattori. Muuttuja osoittaa, sovelletaanko sarjaan kausitasoitusta ja/tai työpäivätasoitusta.

Taseen viitesektorin erittely. Muuttuja viittaa tiedonantajasektoriin vastaavassa koodiluettelossa olevan erittelyn mukaisesti.

Viitesektorin erittely. Muuttuja osoittaa rakenteellisten rahoitusindikaattoreiden viitesektorin (tietorakenteen määritelmässä ”ECB_SSI1”).

Arvopapereita liikkeeseen laskeva sektori. Muuttuja osoittaa arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden sektorin (tietorakenteen määritelmässä ”ECB_SEC1”).

Maksu-ja selvitysjärjestelmän tietojen tyyppi. Muuttuja osoittaa tietorakenteen määritelmän ”ECB PSS1” yhteydessä toimitettavien tietojen tyypin yleistasolla.

Maksu- ja selvitysjärjestelmän instrumentti. Tietorakenteen määritelmässä ”ECB_PSS1” käytettävä muuttuja osoittaa maksutapahtuman yhteydessä käytetyn instrumentin/maksuvälineen tyypin, esim. kortit, joissa on käteistoiminto, varojen siirrot jne.

Maksu- ja selvitysjärjestelmän sisääntulokohta. Muuttuja liittyy sen päätteen tai järjestelmän tyyppiin, jonka välityksellä maksutapahtuma suoritettiin. Ks. maksujärjestelmien ja maksu- ja selvitysjärjestelmien sisääntulokohdan koodin vastaavuudesta liitteessä II oleva 16 osa.

Maksu -ja selvitysjärjestelmän tiedon tyyppi. Maksu -ja selvitysjärjestelmän tiedon tyyppi. Muuttuja osoittaa havainnon mittayksikön eli sen, pitäisikö erän osalta ilmoittaa lukumäärä vai arvo (esim. kortin maksutapahtumien lukumäärä, kortin maksutapahtumien arvo, jne).

Muiden rahoituksen välittäjien tiedonantajasektori. Muuttuja osoittaa muiden rahoituksen välittäjien sektoriin kuuluvan tiedonantajalaitoksen sektorin.

Sijoitusrahastojen tiedonantajasektori. Muuttuja osoittaa muiden rahoituksen välittäjien sektoriin kuuluvan tiedonantajalaitoksen sektorin.

Erityisyhteisöjen tiedonantajasektori. Muuttuja osoittaa erityisyhteisöjen sektoriin kuuluvan tiedonantajalaitoksen sektorin.

Konsolidoitujen pankkitietojen viitesektorin erittely. Tämä muuttuja osoittaa tiedonantajalaitoksen omistussuhteet ja tyypin (kotimainen luottolaitos vs. ulkomaisessa määräysvallassa oleva tytäryhtiö tai sivukonttori).

Konsolidoitujen pankkitietojen sektorin koko. Tämä muuttuja osoittaa tiedonantajalaitoksen koon sen saamisten yhteismäärällä mitattuna. Muuttuja soveltuu ainoastaan kotimaisiin luottolaitoksiin.

Rakenteellinen rahoitusindikaattori. Muuttujaa käytetään vain määritelmän ”ECB_SSI1” DSD yhteydessä, ja se osoittaa rakenteellisen rahoitusindikaattorin tyypin.

Tase-erä. Tämä muuttuja osoittaa erän rahalaitoksen taseessa, kuten asetuksessa (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) on määritelty.

Muiden rahoituksen välittäjien tase-erä. Tämä muuttuja osoittaa erän muiden rahoituksen välittäjien taseessa. Muut rahoituksen välittäjät keskittyvät erilaisiin rahoitustoimintoihin sen mukaan, minkä tyyppinen välittäjä on kyseessä, joten kaikkien osalta ei sovelleta kaikkia tase-eriä. Tämän vuoksi suurin osa tase-eristä on yhteisiä kaikentyyppisille muille rahoituksen välittäjille, kun taas ”muiden saamisten” tai ”muiden velkojen” määritelmät voivat poiketa toisistaan erityyppisten rahoituksen välittäjien osalta. Vastaavien puolella ”muiden saamisten” erään sovelletaan kahta eri määritelmää: a) arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien (SDD) osalta tämä erä sisältää lainat, ja b) lainanantajina toimivien rahoitusyritysten (FCL) osalta erä sisältää talletukset, käteisen, sijoitusrahasto-osuudet, käyttöomaisuuden ja johdannaiset. Erässä ”muut velat” a) arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien osalta tämä erä ei sisällä velkapapereita, omaa pääomaa ja varauksia eikä johdannaisia, ja b) lainananatajina toimivien rahoitusyritysten osalta tämä erä sisältää johdannaiset.

Arvopaperien erä. Tämä muuttuja kuvaa eriä, jotka on otettu rahaliiton tilinpäätöstilastoja (MUFA) varten laaditusta yksikköluettelosta, joka on Euroopan kansantalouden tilinpidon käsitteiden mukainen. Sitä käytetään vain tietorakenteen määritelmässä ”ECB_SEC1”.

Sijoitusrahastojen saamiset ja velat. Tämä muuttuja liittyy sijoitusrahastojen saamisten ja velkojen erään, kuten asetuksessa (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) on määritelty.

Erityisyhteisöjen saamiset ja velat. Tämä muuttuja liittyy erityisyhteisöjen saamisten ja velkojen erään, kuten asetuksessa (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) on määritelty.

Konsolidoitujen pankkitietojen erä. Tämä muuttuja osoittaa konsolidoitujen pankkitietojen raportointikehikon ilmoitettavan erän (pankkien tuloslaskelmasta, taseesta ja vakavaraisuusraporteista).

Alkuperäinen maturiteetti. Tämä muuttuja osoittaa tase-erien alkuperäisen maturiteetin tietorakenteen määritelmille ”ECB_BSI1”, ”ECB_FVC1”, ”ECB_IVF1”, ”ECB_CBD1” ja ”ECB_OFI1”. Tietorakenteen määritelmässä ”EKP_MIR1” tämä muuttuja osoittaa kantatietojen osalta erittelyn talletusten tai lainojen alkuperäisen maturiteetin tai irtisanomisajan mukaan; uutta liiketoimintaa koskevissa erissä se osoittaa talletusten osalta erittelyn alkuperäisen maturiteetin tai irtisanomisajan mukaan ja lainojen osalta erittelyn alkuperäisen koron kiinnittämisjakson mukaan.

Arvopapereiden arvostaminen. Tämä muuttuja osoittaa arvopapereiden liikkeeseenlaskua koskevissa tilastoissa käytetyn arvostusmenetelmän tietorakenteen määritelmässä ”ECB_SEC1”.

Tiedon tyyppi. Tämä muuttuja kuvaa ilmoitettavan tiedon tyypin tietorakenteen määritelmissä ”ECB_BSI1”, ”ECB_SSI1”, ”ECB_OFI1”, ”ECB_IVF1”, ”ECB_FVC1” ja ”ECB_CBD1”.

Rahalaitoskorkoa koskevan tiedon tyyppi. Tällä muuttujalla erotetaan toisistaan tietorakenteen määritelmässä ”ECB_MIR1” rahalaitoskorkoja kuvaavat tilastot ja tilastot, jotka liittyvät uuden liiketoiminnan tai kantojen määriin.

Arvopapereita koskevan tiedon tyyppi. Tämä muuttuja osoittaa arvopapereiden liikkeeseenlaskua koskevissa tilastoissa käytetyn tietotyypin tietorakenteen määritelmässä ”ECB_SEC1”. Nettoemissiot ilmoitetaan vain, jos emissioita ja lunastuksia ei voida eritellä.

Kannat, virrat. Tämä muuttuja, joka liittyy ainoastaan määritelmään ”BIS_CBS”, osoittaa ilmoitettujen tietojen tyypiksi kantatiedot tai virtatiedot.

BIS:n kansainvälisten rahoitustilastojen viitealueen koodi Tämä muuttuja, joka liittyy ainoastaan määritelmään ”BIS_CBS”, osoittaa alueen, jossa tiedonantajalaitoksilla on kotipaikka.

Konsolidoitujen pankkitilastojen pankkityyppi. Tämä muuttuja, joka liittyy ainoastaan määritelmään ”BIS_CBS”, viittaa kyseessä olevan tiedonantajasektorin ryhmään. Siirrettäessä tietoja EKP:lle olisi käytettävä koodia ”4P”, nimittäin tiedot olisi ilmoitettava ainoastaan kotimaisista pankkikonttoreista viitaten konsolidoitujen pankkitietojen suuriin pankkiryhmittymiin.

Konsolidoitujen pankkitilastojen raportointiperuste. Tämä muuttuja, joka liittyy ainoastaan määritelmään ”BIS_CBS”, osoittaa saamisen tai position raportointiperusteen.

Konsolidoitujen pankkitilastojen positiotyyppi. Tämä muuttuja, joka liittyy ainoastaan määritelmään ”BIS_CBS”, osoittaa kirjatun rahoitusposition tyypin.

Kansainvälisten pankkitilastojen jäljellä oleva maturiteetti. Tämä muuttuja, joka liittyy ainoastaan määritelmään ”BIS_CBS”, osoittaa kirjattujen saamisten tai positioiden jäljellä olevan maturiteetin.

Konsolidoitujen pankkitilastojen kirjauspaikan rahayksikön tyyppi. Tämä muuttuja, joka liittyy ainoastaan määritelmään ”BIS_CBS”, osoittaa kirjattujen saamisten rahayksikön.

Konsolidoitujen pankkitilastojen vastapuolen sektori. Tämä muuttuja, joka liittyy ainoastaan määritelmään ”BIS_CBS”, liittyy kirjattujen saamisten ja positioiden vastapuolen sektorikohtaiseen erittelyyn.

Konsolidoitujen pankkitilastojen vastapuolen alue. Muuttuja, joka liittyy ainoastaan määritelmään ”BIS_CBS”, osoittaa asianomaisen erän vastapuolen kotimaan.

Vastapuolen alue. Muuttuja osoittaa asianomaisen erän vastapuolen sijaintialueen.

Määrän mukainen luokka. Muuttuja koskee yrityksille myönnettyjen uusien lainojen määrän luokkaa; myös uudet lainat ilmoitetaan niiden koon mukaan. Sitä käytetään ainoastaan tietorakenteen määritelmässä ”ECB_MIR1”.

Tase-erän vastapuolen sektori. Muuttuja liittyy tase-erien vastapuolen sektorikohtaiseen erittelyyn.

Vastapuolen sektori. Tämä tietorakenteen määrittelyssä ”ECB_PSS1” määritelty muuttuja osoittaa maksutapahtumassa maksunsaajana (vastapuolena) olevan osapuolen sektorierittelyn.

Erityisyhteisöjen alkuunpanijan sektori. Tietorakenteen määritelmässä ”ECB_FVC1” määritelty muuttuja, joka kuvaa sellaisten siirtäjien (alkuunpanijoiden) sektoria, jotka siirtävät saamisia tai saamispooleja ja/tai saamisten tai saamispoolien luottoriskejä arvopaperistamisen toteuttavalle yksikölle.

Taloustoimen rahayksikkö. Tämä muuttuja kuvaa rahayksikköä, jossa arvopaperit on laskettu liikkeeseen (tietorakenteen määritelmässä ”ECB_SEC1”) tai jonka määräisiä seuraavat erät ovat: a) rahalaitoksen tase-erät (tietorakenteen määritelmässä ”ECB_BSI1”); b) rakenteelliset rahoitusindikaattorit (tietorakenteen määritelmässä ”ECB_SSI1”); c) talletukset ja lainat (tietorakenteen määritelmässä ”ECB_MIR1”); d) sijoitusrahastojen saamiset ja velat (tietorakenteen määritelmässä ”ECB_IVF1”); e) maksutapahtumat (tietorakenteen määritelmässä ”ECB_PSS1”); f) erityisyhteisöjen saamiset ja velat (tietorakenteen määritelmässä ”ECB_FVC1”); g) muiden rahoituksen välittäjien tase-erät (tietorakenteen määritelmässä ”ECB_OFI1”); ja h) konsolidoitujen pankkitietojen erät (tietorakenteen määritelmässä ”ECB_CBD1”).

Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskema Muuttuja osoittaa rahayksikön, jonka määräisinä aikasarjan havainnot ilmoitetaan, tai täsmentää taustalla olevan laskennan.

Taseen loppuliite. Tietorakenteen määritelmässä ”ECB_BSI1” käytettävä muuttuja osoittaa rahayksikön, jonka määräisenä aikasarjan havainnot ilmoitetaan, tai täsmentää taustalla olevan laskennan..

Sarjojen loppuliite arvopapereiden yhteydessä. Tämä muuttuja sisältää johdettujen sarjojen täydentävät tietotyypit. Sitä käytetään vain tietorakenteen määritelmässä ”ECB_SEC1”.

Korkotilastoissa huomioitu liiketoiminta. Muuttuja, jota käytetään ainoastaan määritelmän ”ECB_MIR1” yhteydessä, osoittaa liittyvätkö rahalaitoksen korkotilastot kantoihin vai uuteen liiketoimintaan.

4   OSA

Ominaisuudet

Alla olevissa jaksoissa lähetettyihin tietoihin liittyvät ominaisuudet kuvaillaan yksityiskohtaisesti. Tietorakenteen määritelmien ominaisuudet, mukaan lukien muoto ja taso, kuvaillaan jaksossa 1. EKPJ:n tiedonsiirtokumppaneiden tehtävät ominaisuuksien kehittämisessä ja ylläpitämisessä sekä niiden asema kuvaillaan jaksossa 2. Ominaisuuksien sisältöä kuvaillaan jaksoissa 3, 4 ja 5, joissa sisältö eritellään tason eli rinnakkaistason, aikasarjatason ja havaintotason mukaisesti.

1 jakso:   Tietorakenteen määritelmissä ECB_BSI1, ECB_SSI1, ECB_MIR1, ECB_OFI1, ECB_SEC1, ECB_PSS1, ECB_IVF1, ECB_FVC1, ECB_CBD1 ja BIS_CBS määritellyt koodatut ja koodaamattomat ominaisuudet

Avaimet määrittelevien muuttujien lisäksi on määritelty sarja ominaisuuksia. Ominaisuudet liittyvät vaihdettujen tietojen eri tasoihin: rinnakkaistasoon, aikasarjatasoon tai havaintotasoon. Jäljempänä kuvatulla tavalla ominaisuudet joko saavat arvonsa ennalta laadituista koodiluetteloista tai ovat koodamattomia, ja niitä käytetään lisäämään tekstimuotoisia selityksiä asianomaisista tiedoista.

Ominaisuuksien arvot ilmoitetaan ainoastaan silloin kun ne vahvistetaan ensimmäistä kertaa tai niitä muutetaan, lukuun ottamatta pakollisia ominaisuuksia havaintotasolla, jotka ilmoitetaan jokaisen tiedonsiirron yhteydessä kunkin havainnon osalta.

Jäljempänä oleva taulukko sisältää tiedot kutakin kyseessä olevaa tietorakenteen määritelmää varten määritellyistä ominaisuuksista, niiden tasosta, niiden muodosta ja koodiluetteloiden nimistä, joista koodatut ominaisuudet saavat arvonsa.

 

Tietorakenteen määritelmä (DSD)

Tilastollinen käsite

Muoto (7)

Koodiluettelo

BSI

SSI

MIR

OFI

SEC

PSS

IVF

FVC

CBD

CBS

RINNAKKAISTASON (SIBLING) OMINAISUUDET

 

(vaihdetaan FNS-ryhmää käyttäen)

 

 

 

 

TITLE

Otsake

AN..70

koodaamaton

 

UNIT

Yksikkö

AN..12

CL_UNIT

Yksikön koodiluettelo

UNIT_MULT

Yksikön kerroin

AN..2

CL_UNIT_MULT

Yksikön kertoimen koodiluettelo

DECIMALS

Desimaalit

N1

CL_DECIMALS

Desimaalien koodiluettelo

TITLE_COMPL

Otsakkeen täydenne

AN..1050

koodaamaton

 

 

 

 

NAT_TITLE

Omakielinen otsake

AN..350

koodaamaton

 

COMPILATION

Tiedon kokoaminen

AN..1050

koodaamaton

 

 

 

 

 

COVERAGE

Kattavuus

AN..350

koodaamaton

 

SOURCE_AGENCY

Tiedonlähteenä oleva laitos

AN3

CL_ORGANISATION

Organisaation koodiluettelo

 

 

 

 

 

 

 

 

 

METHOD_REF

Menetelmä

AN..1050

koodaamaton

 

BSI

SSI

MIR

OFI

SEC

PSS

IVF

FVC

CBD

CBS

AIKASARJATASON OMINAISUUDET

(vaihdetaan FNS-ryhmää käyttäen)

COLLECTION

Tiedonkeruun indikaattori

AN1

CL_COLLECTION

Tiedonkeruun indikaattori -koodiluettelo

 

DOM_SER_IDS

Kotimaan sarjojen indikaattori

AN..70

koodaamaton

 

 

 

BREAKS

Katkokset

AN..350

koodaamaton

 

 

 

 

 

 

UNIT_INDEX_BASE

Yksikön indeksin peruste

AN..35

koodaamaton

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

AVAILABILITY

Saatavuus

AN1

CL_AVAILABILITY

Saatavuuden koodiluettelo

 

 

 

PUBL_PUBLIC

Lähteenä oleva julkaisu

AN..1050

koodaamaton

 

 

 

PUBL_MU

Lähteenä oleva julkaisu (ainoastaan euroalue)

AN..1050

koodaamaton

 

 

 

 

 

PUBL_ECB

Lähteenä oleva julkaisu (ainoastaan EKP)

AN..1050

koodaamaton

 

BSI

SSI

MIR

OFI

SEC

PSS

IVF

FVC

CBD

CBS

HAVAINTOTASON OMINAISUUDET

(vaihdetaan yhdessä tärkeimmän ARR-segmentin tietojen kanssa, paitsi OBS_COM, joka vaihdetaan FNS-ryhmää käyttäen)

OBS_STATUS

Havainnon laatu

AN1

CL_OBS_STATUS

Havainnon laatu -koodiluettelo

OBS_CONF

Havainnon luottamuksellisuus

AN1

CL_OBS_CONF

Havainnon luottamuksellisuus -koodiluettelo

OBS_PRE_BREAK

Katkosta edeltävä havainnon arvo

AN..15

koodaamaton

 

OBS_COM

Havaintoa koskeva huomautus

AN..1050

koodaamaton

 

2 jakso:   Yleiset ominaisuudet tietorakenteen määritelmissä ECB_BSI1, ECB_SSI1, ECB_MIR1, ECB_OFI1, ECB_SEC1, ECB_PSS1, ECB_IVF1, ECB_FVC1, ECB_CBD1 ja BIS_CBS: Kansallisten keskuspankkien raportointi EKP:lle (3)

Kuhunkin ominaisuuteen liittyy tiettyjä teknisiä erityispiirteitä, jotka luetellaan seuraavassa taulukossa.

 

Pakollisuus

Ensimmäisen lukuarvon antaa, tallentaa ja tiedottaa… (8)

Kansallisten keskuspankkien muutettavissa

TITLE_COMPL

M

EKP

Ei (*)

NAT_TITLE

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

COMPILATION

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä (**)

COVERAGE

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä (**)

METHOD_REF

M

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

DOM_SER_IDS (9)

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

BREAKS

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_STATUS

M

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_CONF

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_PRE_BREAK

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_COM

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

Niiden ominaisuuksien määritteleminen, jotka toimitetaan yhdessä tietojen kanssa, mahdollistaa lisätietojen antamisen vaihdettavista aikasarjoista. Jäljempänä esitetään yksityiskohtaisemmin, mitä tietoja ominaisuuksista saadaan EKP:n tilastollisia tietosarjoja varten.

3 jakso:   Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet

Pakolliset tiedot

TITLE_COMPL (otsakkeen täydenne). Tässä ominaisuudessa voi käyttää enemmän merkkejä kuin ominaisuudessa ”TITLE” ja siksi se korvaa ominaisuuden ”TITLE” pakollisena ominaisuutena, jota käytetään sarjojen otsakkeen tallentamiseen.

UNIT (yksikkö)

BSI

Euroalueen jäsenvaltioiden osalta: EUR

SSI

Euroalueen jäsenvaltioiden osalta: EUR

Absoluuttisina arvioina ilmoitettujen sarjojen ja indeksien osalta: PURE_NUMB

Prosenttiosuuksina ilmoitettujen sarjojen osalta: PCT

OFI

Euroalueen jäsenvaltioiden osalta: EUR

MIR

Liiketoiminnan määrien osalta: EUR

Korkojen osalta: PCPA

SEC

Euroalueen jäsenvaltioiden osalta: EUR

PSS

Alkuperäisiä yksiköitä koskevien sarjojen (liitteessä II olevan 16 osan taulukko 5), taloustoimien lukumäärän (liitteessä II olevan 16 osan taulukot 3, 4, 6 ja 7) ja keskittyneisyyttä kuvaavia suhdelukuja koskevien sarjojen osalta (liitteessä II olevan 16 osan taulukko 6): PURE_NUMB

Taloustoimien arvoa koskevien sarjojen osalta (liitteessä II olevan 16 osan taulukot 3, 4, 6 ja 7): EUR

IVF

Euroalueen jäsenvaltioiden osalta: EUR

FVC

Euroalueen jäsenvaltioiden osalta: EUR

CBD

Euroalueen jäsenvaltioiden osalta: EUR tai PURE_NUMB (jos käytetyllä rahayksiköllä ei ole merkitystä)

CBS

Kaikkien maiden Yhdysvaltain dollareissa ilmoittamien tietojen osalta: USD; niiden tietojen osalta, joissa käytetyllä rahayksikölläei ole merkitystä: PURE_NUMB.


UNIT_MULT (yksikön kerroin)

BSI

6

SSI

0

OFI

6

MIR (10)

Liiketoiminnan määrien osalta: 6

Korkojen osalta: 0

SEC

6

PSS

Alkuperäisiä eriä koskevien sarjojen osalta, taloustoimia koskevat sarjat pois luettuina (liitteessä II olevan 16 osan taulukko 5): 0

Taloustoimia koskevien sarjojen osalta (liitteessä II olevan 16 osan taulukot 3, 4, 6 ja 7, keskittyneisyyttä kuvaavat suhdeluvut pois luettuina): 6

Keskittyneisyyttä kuvaavia suhdelukuja koskevien sarjojen osalta (liitteessä II olevan 16 osan taulukko 6): 0

IVF

6

FVC

6

CBD

3

CBS

6


DECIMALS (desimaalit)

BSI

0

SSI

Absoluuttisten arvojen osalta: 0

Indeksisarjojen ja prosenttiosuuksien osalta: 4

OFI

0

MIR

Liiketoiminnan määrien osalta: 0

Korkojen osalta: 4

SEC

0

PSS

Alkuperäisiä eriä koskevien sarjojen osalta, taloustoimia koskevat ja keskittyneisyyttä kuvaavia suhdelukuja koskevat sarjat pois luettuina (liitteessä II olevan 16 osan taulukko 5): 0

Taloustoimia ja keskittyneisyyttä kuvaavia suhdelukuja koskevien sarjojen osalta (liitteessä II olevan 16 osan taulukot 3, 4, 6 ja 7): 3

IVF

0

FVC

0

CBD

0

CBS

0

METHOD_REF (menetelmä). Käytetään ainoastaan tietorakenteen määritelmän PSS osalta ja se osoittaa, onko kunkin aikasarjan tai sen jonkin osan osalta käytetty vuoden 2005 ”kehittynyttä” määritelmää tai jotain aikaisempaa määritelmää. Käytettävissä on kaksi arvoa:

PSS

On käytetty vuonna 2005 käyttöön otettuja ”kehittyneitä” määritelmiä: ”2005”.

On käytetty edellisten vuosien (vuoden 2004 tai aikaisempien vuosien) määritelmiä: ”edellinen”.

Osana ominaisuuden arvoa on lisäksi ilmoitettava, mihin ajanjaksoon kukin määritelmä kuuluu. Esimerkiksi ”vuoden 2005 määritelmät koko sarjan osalta”, ”vuoden 2005 määritelmät vuoden 2003 tietojen osalta, edellinen määritelmä muiden osalta” tai ”edelliset määritelmät vuoden 2004 tietoihin saakka”.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot

TITLE (otsake). Kansalliset keskuspankit voivat käyttää TITLE-ominaisuutta lyhyiden otsakkeiden luomiseen.

NAT_TITLE (otsake kansallisella kielellä). Kansalliset keskuspankit voivat käyttää NAT_TITLE- ominaisuutta esittääkseen täsmällisen kuvauksen ja muita täydentäviä tietoja omalla kielellään. Vaikka suur- ja pienaakkosten käyttö ei aiheuta ongelmia, kansallisia keskuspankkeja pyydetään käyttämään ainoastaan Latin-1-merkistöä. Aksenttimerkkien ja pitkien kirjaimista ja numeroista koostuvien symbolien vaihto on testattava ennen kuin ne otetaan säännölliseen käyttöön.

COMPILATION (tiedon kokoaminen). Tätä ominaisuutta voidaan käyttää tietosarjojen BSI, IVF, FVC ja MIR osalta esitettäessä sanallisesti yksityiskohtaisia selvityksiä sovelletuista tiedon kokoamismenetelmistä, painotuksista ja tilastollisista menettelytavoista, joita on käytetty sarjoja kerättäessä, erityisesti silloin, jos ne poikkeavat EKP:n säännöistä ja standardeista. Vaadittujen kansallisten selvitysten rakenteen pitäisi yleisesti arvioiden olla seuraava:

tietolähteet/tiedon keräämismenetelmä,

kokoamismenetelmät (mukaan lukien tehtyjen arvioiden/olettamusten kuvaus),

poikkeamat EKP:n raportointiohjeista (maantieteellinen/sektoriluokittelu ja/tai arvostusmenetelmät),

tiedot sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä.

SSI-tietosarjan osalta ominaisuuteen ”tiedon kokoaminen” sisältyy tiedot suhteesta unionin säädöksiin muiden rahoituksen välittäjien kuin luottolaitosten osalta.

OFI-tietosarjan osalta yksityiskohtainen kuvaus tiedoista, jotka on sisällytettävä tähän ominaisuuteen, esitetään kansallisten selvitysten 1–5 kohdassa (ks. liitteessä II oleva 11 osa).

Samoin SEC-tietosarjan osalta yksityiskohtainen kuvaus tiedoista, jotka on sisällytettävä tähän ominaisuuteen, esitetään kansallisten selvitysten 1, 2, 4, 5, 8, 9 ja 10 kohdassa (ks. liitteessä II oleva 12 osa).

COVERAGE (kattavuus)

Tiedot

Huomautuksia

SSI

välittäjien eri kategorioiden kattavuus

välittäjän tyyppi eri indikaattoreiden osalta

onko käytetty estimointia, mikäli ilmiö katetaan vain osittain

(tarvittaessa) tiedot estimoinnista

OFI

saamiset/velat yhteensä –sarjan kattavuua

pääryhmissä katettujen muiden rahoituksen välittäjien tyyppi

onko käytetty estimointia, mikäli ilmiö katetaan vai osittain

(tarvittaessa) tiedot estimoinnista

ks. myös liitteessä II oleva 11 osa (ks. kansallisten selvitysten 6 kohta)

MIR

ositusperuste, valintamenettely (yhtäläinen todennäköisyys/koosta riippuva todennäköisyys/suurimpien laitosten valinta), mikäli käytetään otantaa

 

SEC

emissioiden luokittelu

ks. myös liitteessä II oleva12 osa (2 jakson 4 kohta ja 3 jakson 6 kohta)

CBD

tiedonantajien joukon kuvaus

onko tietyt laitokset suljettu tiedonkeruun ulkopuolelle

syyt poissuljennalle

SOURCE_AGENCY (tietojen toimittaja). EKP valitsee tälle ominaisuudelle arvon, joka osoittaa tiedon toimittaneen kansallisen keskuspankin nimen.

4 jakso:   Aikasarjatason ominaisuudet

Pakolliset tiedot

COLLECTION (tiedonkeruun indikaattori). Tämä ominaisuus kertoo ajanjaksosta tai hetkestä, jona aikasarja kerätään (esim. jakson alussa, puolivälissä vai lopussa), tai ilmoittaa, ovatko tiedot keskiarvoja.

BSI

Kantatietojen osalta: jakson loppu (E)

Virtatietojen osalta: koko ajanjakson havaintojen summa (S)

SSI

Jakson loppu (E)

OFI

Kantatietojen osalta: jakson loppu (E)

Virtatietojen osalta: koko ajanjakson havaintojen summa (S)

MIR

Kantojen korkojen osalta: jakson loppu (E)

Uuden liiketoiminnan korkojen osalta: koko ajanjakson havaintojen keskiarvo (A)

Kantoja koskevien liiketoiminnan määrien osalta: jakson loppu (E)

Uuden liiketoiminnan määrien osalta: koko ajanjakson (estimoitujen) havaintojen summa (S)

SEC

Kantatietojen osalta: jakson loppu (E)

Virtatietojen osalta: koko ajanjakson havaintojen summa (S)

PSS

Osallistujien lukumäärän ja keskittyneisyyttä kuvaavien suhdelukujen osalta (liitteessä II olevan 16 osan taulukot 5 ja 6): jakson loppu (E)

Taloustoimien osalta, keskittyneisyyttä koskevat suhdeluvut pois luettuina (liitteessä II olevan 16 osan taulukot 3, 4, 6 ja 7): koko ajanjakson havaintojen summa (S)

IVF

Kantatietojen osalta: jakson loppu (E)

Virtatietojen osalta: koko ajanjakson havaintojen summa (S)

FVC

Kantatietojen osalta: jakson loppu (E)

Virtatietojen osalta: koko ajanjakson havaintojen summa (S)

CBD

jakson loppu (E)

CBS

jakson loppu (E)

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot

DOM_SER_IDS (kotimaan sarjojen tunniste). Tämän ominaisuuden avulla voidaan viitata kansallisissa tietokannoissa käytettyyn koodiin vastaavien sarjojen yksilöimiseksi (tässä yhteydessä voidaan määritellä myös kansallisia viitekoodeja sisältäviä kaavoja).

UNIT_INDEX_BASE (yksikön indeksin peruste). Tämä ominaisuus on pakollinen, kun kyseessä on indeksin ilmaiseva sarja-avain. Tämä ominaisuus ilmoittaa indeksien viitepohjan ja pohja-arvon ja sitä käytetään ainoastaan EKP:n johtamien ja Euroopan keskuspankkijärjestelmälle ilmoitettujen nimelliskantaindeksin sarjoissa.

BREAKS (katkokset). Tämä ominaisuus kuvaa tiedonkeruussa, raportoinnin kattavuudessa ja sarjojen kokoamisessa ajan myötä tapahtuneita merkittävimpiä katkoksia ja muutoksia. Katkoksista raportoitaessa on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava, miltä osin vanhoja ja uusia tietoja voidaan pitää vertailukelpoisina.

PUBL_PUBLIC, PUBL_MU, PUBL_ECB (lähteenä oleva julkaisu, lähteenä oleva julkaisu (ainoastaan euroalue), lähteenä oleva julkaisu (ainoastaan EKP)). EKP käyttää näitä ominaisuuksia, jos tiedot julkaistaan EKP:n julkaisuissa, jotka voivat olla julkisia tai luottamuksellisia. Ne sisältävät viitteen (esim. julkaisut, kohdat jne.) julkaistuihin tietoihin.

5 jakso:   Havaintotason ominaisuudet

Jos kansallinen keskuspankki haluaa korjata havaintotason ominaisuutta, asianomainen havainto (tai havainnot) on toimitettava uudelleen samaan aikaan kuin korjaus. Jos kansallinen keskuspankki korjaa havainnot ilmoittamatta samalla myös asianomaista ominaisuuden arvoa, olemassa olevat arvot korvataan oletusarvoilla.

Pakolliset tiedot

OBS_STATUS (havainnon laatu). Kansalliset keskuspankit ilmoittavat kuhunkin ilmoitettuun havaintoon liittyvän havainnon laadun arvon. Tämä ominaisuus on pakollinen, ja se on ilmoitettava kunkin tiedonsiirron yhteydessä kustakin yksittäisestä havainnosta. Mikäli kansalliset keskuspankit muuttavat tämän ominaisuuden arvoa, sekä havainnon arvo (vaikka se pysyisikin muuttumattomana) että uusi havainnon laadun arvo ilmoitetaan uudelleen.

Alla olevassa luettelossa esitetään näiden ominaisuuksien odotusarvot sovitun hierarkian mukaisesti näitä tilastoja varten:

”A”

=

normaaliarvo (oletusarvo, kun havaintoja ei puutu),

”B”

=

katkosarvo seuraavien tietosarjojen osalta: SSI, MIRCBD ja PSS (11),

”M”

=

puuttuva arvo, tiedot eivät ole olemassa,

”L”

=

puuttuva arvo, tiedot ovat olemassa, mutta niitä ei ole kerätty,

”E”

=

arvio (12),

”P”

=

alustava arvo (tätä arvoa voidaan käyttää jokaisen tiedonsiirron yhteydessä viimeisimmän saatavilla olevan havainnon osalta, mikäli sitä pidetään alustavana).

Normaalitilanteessa numeeriset arvot olisi ilmoitettava huomion laadun arvolla ”A” (normaaliarvo). Muussa tapauksessa annetaan muu arvo kuin ”A” edellä olevan luettelon mukaisesti. Jos havaintoon liittyy kaksi ominaispiirrettä, niistä tärkeämpi ilmoitetaan edellä esitetyn hierarkkisen järjestyksen mukaisesti.

Jokaisen tiedonsiirron yhteydessä viimeisimmät saatavilla olevat havainnot voidaan ilmoittaa alustavina ja merkitä havainnon laaduksi ”P”. Nämä havainnot saavat lopullisen arvonsa ja ne ilmoitetaan havainnon laadun arvolla ”A” myöhemmässä vaiheessa, kun alustavat havainnot korvataan uusilla tarkistetuilla arvoilla ja havainnon laadun arvoilla.

Puuttuvia arvoja (”–”) ilmoitetaan, kun numeerista arvoa ei voida raportoida (esimerkiksi tietojen puuttumisen vuoksi tai sen takia, ettei tietoja ole kerätty). Puuttuvaa havaintoa ei milloinkaan raportoida arvolla ”nolla”, sillä nolla on normaali numereerinen arvo, joka ilmaisee täsmällisen ja selvän määrän. Mikäli kansalliset keskuspankit eivät kykene ilmoittamaan syytä arvon puuttumiselle tai käyttämään koodiluettelossa CL_OBS_STATUS esitettyjä havaintoja täydessä laajuudessaan puuttuvia havaintoja ilmoittaessaan (”L” tai ”M”), tulisi käyttää arvoa ”M”.

Jos aikasarjan tietoja ei paikallisen käytännön vuoksi kerätä tiettyinä päivinä tai niitä ei kerätä aikasarjan aikana lainkaan (kyseinen ilmiö on olemassa, mutta siitä ei laadita tilastoja), kultakin jaksolta raportoidaan puuttuva arvo (”–”), johon liitetään havainnon laatu ”L”.

Jos aikasarjaa (tai sen osaa) ei voida soveltaa paikallisen markkinakäytännön tai lainsäädännön/talouden rajoitteiden vuoksi (kyseistä ilmiötä ei ole), raportoidaan puuttuva arvo (”–”), johon liitetään havainnon laatu ”M”.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot

OBS_CONF (havainnon luottamuksellisuus). Kansalliset keskuspankit ilmoittavat kuhunkin ilmoitettuun havaintoon liittyvän havainnon luottamuksellisuuden arvon. Vaikka tämä ominaisuus on EKP:n rakenteellisissa määritelmissä määritelty erityistapauksissa ilmoitettavaksi tiedoksi, se tulisi ilmoittaa kunkin tiedonsiirron yhteydessä jokaisen yksittäisen havainnon osalta, sillä jokainen luottamuksellinen havainto on merkittävä asianmukaisesti. Mikäli kansalliset keskuspankit muuttavat tämän ominaisuuden arvoa, sekä asianomaisen havainnon arvo (vaikka se pysyisikin muuttumattomana) että havainnon laadun arvo ilmoitetaan uudelleen.

Alla olevassa luettelossa esitetään näiden ominaisuuksien odotusarvot tilastointia varten:

”F”

=

julkaisuvapaa,

”N”

=

ei julkaistavaksi, vain sisäiseen käyttöön,

”C”

=

neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 8 artiklassa tarkoitettua luottamuksellista tilastotietoa,

”S”

=

vastaanottajan asettama ja hallinnoima toissijainen luottamuksellisuus, ei julkaistavaksi.

”D”

=

lähettäjän asettama toissijainen luottamuksellisuus, ei julkaistavaksi. Tätä koodia voivat käyttää kansalliset keskuspankit, jotka raportointijärjestelmissään erottelevat ensisijaisen ja toissijaisen luottamuksellisuuden. Muiden kansallisten keskuspankkien on merkittävä toissijainen luottamuksellisuus koodilla ”C”.

OBS_PRE_BREAK (katkosta edeltävä havainnon arvo). Tämä ominaisuus sisältää katkosta edeltävän havainnon arvon, joka on havainnon tavoin numeerinen kenttä (13). Se ilmoitetaan, kun sarjassa tapahtuu katkos, jolloin havainnon arvoksi on asetettava ”B” (katkosarvo).

Tätä ominaisuutta ei edellytetä BSI, IVF, FVC ja OFI -tietosarjoja varten, koska nämä tiedot ovat jo saatavilla luokituksen muutoksia koskevista sarjoista. Se on lisätty ominaisuusluetteloon, koska se kuuluu kaikille tietosarjoille yhteisiin ominaisuuksiin.

OBS_COM (havaintoa koskeva huomautus). Tämän ominaisuuden avulla voidaan esittää sanallisia havaintotason huomautuksia (esim. kuvataan tiettyä havaintoa koskevien tietojen puuttumisen vuoksi tehty arvio, selitetään mahdollisen poikkeavan havainnon syy tai esitetään raportoidun aikasarjan muutoksen yksityiskohdat).


(1)  Nykyiset tiedonsiirrot suoritetaan SDMX-EDI-muodossa, josta myös käytetään nimitystä Gesmes/TS.

(2)  Näitä kutsuttiin aikaisemmin sarjaperheiksi.

(3)  www.circabc.europa.eu.

(4)  Kansainvälisten konsolidoitujen pankkitilastojen koodirakenne ja tietorakenteen määritelmät ovat yhteiset kaikille tietoja ilmoittaville maille, ja niiden tulisi olla samat kuin ne, joita käytetään ilmoitettaessa vastaavia tietoja Kansainväliselle järjestelypankille (BIS) (www.bis.org/statistics/dsd_cbs.pdf).

(5)  Tämä ilmoittaa koodiluetteloiden kullekin tekijälle sallitun kirjaimien/merkkien lukumäärän (esim. AN..7 merkitsee enintään 7 merkin pituista aakkosnumeerista jonoa, AN1 merkitsee yhtä aakkosnumeerista merkkiä).

(6)  Kansallisten keskuspankkien osalta liikkeeseen laskevan sektorin sijaintimaa on kansallisen keskuspankin kotimaa.

(7)  Ilmoittaa, kuinka monen numeron tai merkin pituisena kukin ominaisuus voidaan ilmoittaa (esim. AN..1050 tarkoittaa enintään 1050 merkin pituista aakkosnumeerista sarjaa, AN1 tarkoittaa yhtä aakkosnumeerista merkkiä, N1 tarkoittaa yhtä merkkiä).

(*)  Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa tehdä muutoksen, se keskustelee asiasta EKP:n kanssa, ja tämä tekee muutoksen.

(**)  Muutoksista ilmoitetaan vastuussa olevalle EKP:n yksikölle sähköpostitse.

(8)  EKP:lla tarkoitetaan EKP:n tilastoinnin pääosastoa.

(9)  EKP suosittelee, että kansalliset keskuspankit toimittavat nämä arvot varmistaakseen avoimemman tiedonkulun.

(3)

Tämä taulukko ei kata 1 jakson taulukossa olevia ominaisuuksia, jonka arvot EKP vahvistaa.

M:

pakollinen

C:

erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot

(10)  Korkotiedot toimitetaan prosenttilukuina.

(11)  Mikäli OBS_STATUS ilmoitetaan arvona ”B”, jokin arvo on ilmoitettava kohdassa OBS_PRE_BREAK.

(12)  Havainnon laatua ”E” olisi käytettävä kaikkien sellaisten havaintojen tai tietojaksojen yhteydessä, jotka ovat estimoinnin tulosta ja joita ei voida pitää normaaliarvoina.

(13)  Neljää havainnon arvon kohdetta sekä koodeja OBS_STATUS, OBS_CONF ja OBS_PRE_BREAK käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa sitä, että kansallisten keskuspankkien on toimitettava kaikki lisätiedot havainnosta. (Mikäli ominaisuuksia ei ilmoiteta, aikaisemmat arvot korvataan oletusarvoilla.).


LIITE IV

TALOUSTOIMIEN JOHTAMINEN RAHALAITOSTEN TASE-ERIÄ, SIJOITUSRAHASTOJA JA ERITYISYHTEISÖJÄ KOSKEVIEN TILASTOJEN YHTEYDESSÄ

1   OSA

Taloustoimien johtamista koskevan menettelyn yleiskuvaus

1 jakso:   Sovellettavat säännökset

1.

Sääntely, joka koskee taloustoimien johtamista rahalaitosten tase-eriä sekä sijoitusrahastojen ja erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevia tilastoja varten, perustuu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (jäljempänä ’EKT 2010’). Näistä kansainvälisistä standardeista poiketaan tarvittaessa sekä tietojen sisällön että tilastollisten käsitteiden nimitysten osalta. Tätä liitettä tulkitaan EKT 2010:n mukaisesti, ellei asetuksessa (EU N:o 1071/2013 (EKP/2013/33), asetuksessa (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38), asetuksessa (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) tai näissä suuntaviivoissa nimenomaisesti tai implisiittisesti säädetä siitä poikkeavasti.

2.

Rahoitustaloustoimet määritellään EKT 2010:n mukaisesti nettomääräisiksi rahoitussaamisiksi tai nettomääräisiksi veloiksi kunkin rahoitusinstrumenttityypin osalta eli kaikkien asianomaisen raportointijakson aikana tapahtuneiden rahoitustaloustoimien summaksi (1). Taloustoimet, jotka kattavat kaikki asetuksessa (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33), asetuksessa (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) ja asetuksessa (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) täsmennetyt erät, lasketaan nettoperusteisesti, eli rahoitustaloustoimen tai liikevaihdon bruttomäärän selvittämistä ei vaadita (2). Kutakin taloustoimea arvioitaessa perustaksi otetaan arvo, jolla saamiset hankitaan/myydään ja/tai jolla velat otetaan, muutetaan rahaksi tai vaihdetaan. Poikkeamia EKT 2010:n vaatimuksista kuitenkin sallitaan.

3.

Tässä liitteessä tarkastellaan menetelmiä taloustoimien johtamiseksi rahalaitosten tase-eriä, sijoitusrahastoja ja erityisyhteisöjä koskevia tilastoja varten. Tässä osassa keskitytään taloustoimia koskevien tietojen laskentaan Euroopan keskuspankissa (EKP) ja niiden taustalla olevien tietojen ilmoittamiseen kansallisista keskuspankeista, kun taas 2 osassa keskitytään virtatietojen korjauksen käsitteeseen. Edelleen 3, 4 ja 5 osa sisältävät tarkemmat tiedot rahalaitosten tase-eriä, sijoitusrahastoja ja erityisyhteisöjä koskevien tilastojen kokoamista varten.

Yksityiskohtaisempia tietoja ja numeerisia esimerkkejä on näitä tilastoja koskevissa käsikirjoissa, jotka julkaistaan EKP:n verkkosivuilla.

2 jakso:   Taloustoimia koskevien tietojen laskeminen EKP:ssä ja tietojen raportointi kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle

1.   Johdanto

1.1

Tase-eriä ja sijoitusrahastoja koskevien tilastojen osalta EKP laskee taloustoimet kunkin saamis- ja velkaerän osalta tarkastelemalla kantatietojen positioiden eroa jakson päättymispäivänä ja poistamalla sitten muista kuin taloustoimista johtuvien seikkojen vaikutuksen (muut muutokset). ”Muut muutokset” jaetaan kahteen pääluokkaan, eli ”luokituksen muutoksiin ja muihin vastaaviin järjestelyihin” ja ”arvostusmuutoksiin”, joista viimeksi mainittu kattaa hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset (3). Kansalliset keskuspankit raportoivat ”luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä” sekä ”arvostusmuutoksia” koskevat tiedot EKP:lle, jotta tällaiset muista kuin taloustoimista aiheutuvat vaikutukset voidaan poistaa virtatilastoja laskettaessa.

Tase-erätilastojen osalta kansalliset keskuspankit raportoivat muutostiedot EKP:lle liitteessä II olevan 1 osan mukaisesti. Kansallisten keskuspankkien raportoimiin ”arvostusmuutoksiin” sisältyvät lainojen luottotappiot/arvonalennukset ja hintamuutoksista johtuvat arvonalennukset. EKP laskee yleensä valuuttakurssimuutoksista johtuvat arvostusmuutokset, mutta jos kansallisilla keskuspankeilla on mahdollisuus koota muutokset tarkemmin, ne voivat myös toimittaa nämä muutokset EKP:lle suoraan (4).

Sijoitusrahastotilastojen osalta kansalliset keskuspankit raportovat muutostiedot EKP:lle liitteessä II olevan 17 osan mukaisesti. Kansallisten keskuspankkien raportoimiin ”arvostusmuutoksiin” sisältyvät hinta- ja valuuttakurssimuutoksista johtuvat arvostusmuutokset.

1.2

Erityisyhteisöjä koskevien tilastojen osalta kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle suoraan taloustoimet, eivätkä virtatietojen korjauksia. Taloustoimien laskennan (jonka suorittavat joko tiedonantajat suoraan tai kansalliset keskuspankit) tulisi olla yhdenmukainen tässä liitteessä täsmennetyn luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä ja arvostusmuutoksia koskevan yleisen menettelyn kanssa.

2.   Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt

2.1

Kansalliset keskuspankit kokoavat ”luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä” koskevat tiedot näiden suuntaviivojen vaatimusten mukaisesti käyttäen valvontatietoja, todennäköisyystarkastuksia, satunnaisia tiedusteluja (esim. ulkopuolelle jätetyistä laitoksista), kansallisia tilastointivaatimuksia, tietoja tiedonantajien joukkoon tulevista ja siitä poistuvista ja mitä tahansa muita käytettävissään olevia lähteitä. EKP:n ei odoteta tekevän korjauksia jälkikäteen, elleivät kansalliset keskuspankit havaitse merkittäviä muutoksia lopullisissa tiedoissa.

2.2

Kansalliset keskuspankit määrittelevät luokituksen muutoksista aiheutuvat kantatietojen muutokset ja kirjaavat määritellyn nettoarvon ”luokituksen muutoksiin ja muihin vastaaviin järjestelyihin”. Luokituksen muutoksista aiheutuva kantojen nettolisäys kirjataan positiivisin etumerkein, nettovähennys negatiivisin etumerkein.

2.3

Lähtökohtaisesti kansalliset keskuspankit täyttävät kaikki ”luokituksen muutoksiin ja muihin vastaaviin järjestelyihin” liittyvät, näissä suuntaviivoissa täsmennetyt vaatimukset. Vähimmäisvaatimuksena kansalliset keskuspankit lähettävät kaikki 50 miljoonaa euroa ylittävät ”luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt”. Tämän kynnysarvon perusteella kansallisten keskuspankkien on helpompi päättää, onko niiden tehtävä korjaus vai ei. Jos tietoja ei kuitenkaan ole saatavilla tai ne ovat heikkolaatuisia, voidaan joko päättää ettei tehdä mitään tai että laaditaan arvioita. Näin ollen tällaisen kynnysarvon käytössä tarvitaan joustavuutta etenkin korjausten nykyisten laskentamenetelmien epäyhtenäisyyden vuoksi. Jos esimerkiksi verrattain yksityiskohtaisia tietoja saadaan kerättyä kynnysarvosta riippumatta, kynnysarvon soveltaminen saattaa vaikuttaa kielteisesti.

3.   Arvostusmuutokset

3.1

”Arvostusmuutoksia” koskevien vaatimusten täyttämiseksi näiden suuntaviivojen mukaisesti kansallisten keskuspankkien saattaa olla tarpeen laskea muutokset taloustoimien, arvopaperikohtaisten tietojen tai tietojen antajien joukon ilmoittamien muiden tietojen perusteella ja/tai estimoida muutokset joidenkin sellaisten erittelyjen osalta, joita tiedonantajien joukko ei ole ilmoittanut, koska niitä ei pidetä ”vähimmäisvaatimuksina”.

3.2

Kansalliset keskuspankit laativat yleensä ”arvostusmuutokset” suoraan tiedonantajien ilmoittamien tietojen perusteella. Kansalliset keskuspankit voivat kuitenkin täyttää nämä raportointivaatimukset myös epäsuorasti (esim. keräämällä tiedot suoraan taloustoimista), ja niillä on joka tapauksessa oikeus kerätä tiedonantajilta lisätietoja. Riippumatta siitä, kumpi menettely on käytössä kansallisella tasolla, kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle täyden tietosarjan liitteessä II olevan 1 osan mukaisesti tase-erätilastojen osalta ja liitteessä II olevan 17 osan mukaisesti sijoitusrahastotilastojen osalta.

2   OSA

Virtatietojen korjaukset yleisesti

1 jakso:   Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt

”Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt” sisältävät kaikki tiedonantajasektorin taseen muutokset, jotka johtuvat tiedonantajien joukon kokoonpanossa ja rakenteessa tapahtuneista muutoksista, rahoitusinstrumenttien ja vastapuolten luokituksen muutoksista, tilastollisten määritelmien muutoksista ja raportointivirheiden (osittaisista) korjauksista; kaikki edellä mainitut seikat aiheuttavat katkoksia tietosarjoihin ja näin ollen vaikuttavat kahden peräkkäisen jakson lopun kantatietojen vertailukelpoisuuteen. Euroalueen laajenemista voidaan tarkastella ”luokituksen muutosten ja muiden vastaavien järjestelyjen” erityistapauksena.

1.   Muutokset tiedonantajien sektorin kokoonpanossa

1.1

Tiedonantajien sektorin kokoonpanon muutokset saattavat johtaa liiketoiminnan siirtymiseen taloudelliselta sektorilta toiselle. Tällaiset siirtymiset eivät ole taloustoimia, joten ne käsitellään korjauksina ”luokitusten muutoksissa ja muissa vastaavissa järjestelyissä”.

1.2

Tiedonantajien sektorille tuleva laitos saattaa siirtää liiketoimintansa tälle sektorille, kun taas siltä poistuva laitos saattaa siirtää liiketoimintansa pois kyseiseltä sektorilta. Siltä osin kuin tiedonantajien sektorille tuleva laitos aloittaa liiketoimintansa uudelleen tiedonantajien sektorille tultuaan, kyseessä on kuitenkin rahoitustaloustoimi, jota ei poisteta tilastotiedoista (5). Samoin jos tiedonantajien sektorilta poistuva laitos vähentää liiketoimintaansa ennen sektorilta poistumistaan, tapahtuma kirjataan taloustoimena tilastotietoihin.

1.3

Tulevien tai poistuvien laitosten nettovaikutus tiedonantajien sektorin yhteenlaskettuihin saamisiin ja velkoihin saadaan laskemalla tulevien laitosten ensimmäiset raportoidut saamiset ja velat ja poistuvien laitosten viimeiset raportoidut saamiset ja velat yhteen ja laskemalla jokaisen erän osalta näiden kahden erotus. Tämä nettoluku kirjataan ”luokituksen muutoksiin ja muihin vastaaviin järjestelyihin”. Joissakin oloissa tämä saattaa vaikuttaa myös vastapuolten raportointiin, joten tämä vaikutus on myös sisällytettävä korjauksiin, tässä tapauksessa sektorin muutoksena. Jos esimerkiksi rahalaitos luopuu toimiluvastaan, mutta jatkaa toimintaansa muuna rahoituksen välittäjänä, jota rahoitetaan pankkienvälisillä markkinoilla, rahalaitosten antolainaus muille rahoituksen välittäjille kasvaa keinotekoisesti, mikä edellyttää korjausta (erään ”muutokset vastapuolen sektoriluokituksessa”).

2.   Muutokset tiedonantajien sektorin rakenteessa

2.1

Tiedonantajien sektoria koskevat muutokset liittyvät ryhmän sisäisiin uudelleenjärjestelyihin tai sulautumisiin, yritysostoihin ja jakautumisiin. Tällaiset liiketoiminnan uudelleenjärjestelyt johtavat tyypillisesti muutoksiin rahoitussaamisten ja -velkojen arvostuksessa; arvostusmuutokset kirjataan näiden muutosten huomioon ottamiseksi, ja tällöin taloustoimet voidaan johtaa oikein. Lisäksi uudelleenjärjestelyt johtavat usein rahoitussaamisten ja -velkojen siirtoon yhden institutionaalisen yksikön taseesta toisen taseeseen (omistussuhteen muutos). Määräävää sen kannalta, käsitelläänkö saamisten siirrot taloustoimina, on kahden erillisen institutionaalisen yksikön olemassaolo ja niiden toiminta kahdenkeskiseen sopimukseen perustuen. Jos siirrot kuitenkin tapahtuvat institutionaalisen yksikön perustamisen tai lopettamisen johdosta, niitä olisi käsiteltävä ”luokituksen muutoksina ja muina vastaavina järjestelyinä”. Erityisesti jos sulautuminen tai yritysosto johtaa yhden tai useamman institutionaalisen yksikön lopettamiseen, kaikki sulautuneiden instituutioiden välillä voimassa olleet keskinäiset positiot, jotka nettoutetaan yksiköiden olemassaolon päättymishetkellä, poistuvat järjestelmästä, ja luokituksen muutoksista johtuvat korjaukset on ilmoitettava vastaavasti. Yhtiöiden jakautumisia käsitellään symmetrisesti.

2.2

Yritysten uudelleenorganisointiin liittyvien tiedonantajasektorin rakenteen muutosten syvempi analyysi sekä yksityiskohtaisia numeerisia esimerkkejä on EKP:n laatimissa ohjeissa, kuten rahalaitosten tasetilastokäsikirjassa (”Manual on MFI balance sheet statistics”) ja sijoitusrahastojen tilastokäsikirjassa (”Manual on investment fund statistics”).

3.   Luokituksen muutosten ja muita vastaavien järjestelyjen muut tapaukset

3.1

Muutokset sektoriluokituksessa tai asiakkaiden kotipaikassa merkitsevät sitä, että näihin vastapuoliin kohdistuvien saamisten/velkojen luokitusta on muutettava. Tällaiset luokituksen muutokset voivat tapahtua lukuisista syistä, esim. koska valtionhallinnon yksikön taloudellinen sektori muuttuu yksityistämisen jälkeen tai koska sulautumiset/jakautumiset muuttavat yrityksen päätoimialaa. Samalla tavoin saamisten ja velkojen instrumenttiluokitus voi muuttua, esimerkiksi kun lainoista tulee jälkimarkkinakelpoisia, jolloin ne tilastoja laadittaessa katsotaan velkapapereiksi. Kun tällaiset luokituksen muutokset aiheuttavat muutoksia raportoiduissa kantapositioissa, mutta eivät ole taloustoimia, on tehtävä mukautuksia niiden vaikutuksen poistamiseksi tilastoista.

3.2

Korjausmenettelyissä määritellyissä rajoissa kansalliset keskuspankit korjaavat kantatietojen raportointivirheet välittömästi sen jälkeen, kun ne on havaittu. Mahdollisuuksien mukaan virhe poistetaan korjauksilla kokonaan, erityisesti mikäli virhe vaikuttaa vain yhteen ajanjaksoon tai rajoitettuun aikaväliin. Näin sarjaan ei tule katkosta. Jos virhe kuitenkin vaikuttaa historiatietoihin eikä korjausta tehdä nykyhetkeä edeltäviin tietoihin tai korjaus tehdään vain tietyllä ajanjaksolla, korjatun luvun sisältävän ensimmäisen ajanjakson ja korjaamattoman luvun sisältävän viimeisen ajanjakson välille tulee katkos. Tässä tapauksessa kansalliset keskuspankit määrittelevät ilmenneen katkoksen suuruuden ja tekevät korjauksen erään ”luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt”. Samanlaista menettelytapaa sovelletaan, kun tilastollisten määritelmien muutosten toimeenpano vaikuttaa raportoituihin tietoihin ja kun korjataan sellaisia katkoksia, jotka johtuvat estimointimenetelmien käyttöönotosta, muuttamisesta tai käytöstä poistamisesta.

2 jakso:   Arvostusmuutokset

1.   Lainojen luottotappiot/arvonalennukset

Lainojen luottotappioita/arvonalennuksia koskevilla muutoksilla tarkoitetaan sellaisten muutosten vaikutusta taseeseen kirjattujen lainojen arvoon, jotka johtuvat lainojen luottotappioiden/arvonalennusten soveltamisesta. Tämä muutos kuvastaa myös muutoksia luottotappiovarausten tasolla, esimerkiksi jos kantatiedot on kirjattu nettomääräisinä ilman varauksia asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Taseeseen sisältyvät tappiot hetkellä, jona laina myydään tai siirretään kolmannelle osapuolelle, ilmoitetaan myös mikäli ne ovat yksilöitävissä.

2.   Hintojen muutoksista johtuvat arvostusmuutokset

2.1

Hintojen muutoksista johtuvilla saamisten ja velkojen arvostusmuutoksilla tarkoitetaan sen hinnan muuttumisesta, johon saamisia/velkoja kirjataan tai jolla niillä käydään kauppaa, johtuvia muutoksia saamisten/velkojen arvostuksessa. Muutoksiin sisältyvät ne muutokset, joita ajan kuluessa tapahtuu kauden lopun kantatietojen arvossa sen vuoksi, että saamisia ja velkoja kirjattaessa käytty viitearvo muuttuu (hallussapitovoitot ja -tappiot). Niihin voi sisältyä myös saamisia/velkoja koskevista taloustoimista johtuvia arvostusmuutoksia, eli toteutuneita voittoja/tappioita; tässä suhteessa kansalliset käytännöt voivat kuitenkin poiketa toisistaan.

2.2

”Arvostusmuutosten” luonne ja laajuus määritellään hyväksyttyjen arvostusmenetelmien mukaisesti. Vaikka suosituksena on, että taseen molemmat puolet kirjataan markkinahintaan, käytännössä voidaan kuitenkin soveltaan useita erilaisia arvostusmenetelmiä vastaavaa- ja vastattavaa-puolella.

3 jakso:   Valuuttakurssimuutoksista johtuvat arvostusmuutokset

1.

Tilastotietojen toimittamiseksi EKP:lle kansalliset keskuspankit varmistavat, että valuuttamääräisten saamisten ja velkojen kannat muunnetaan euromääräisiksi sen päivän markkinaehtoiseen valuuttakurssiin, johon ne liittyvät. Vaihtokurssina käytetään EKP:n viitekursseja (6).

2.

Jaksojen lopun raportointipäivien välillä tapahtuneet valuuttakurssimuutokset suhteessa euroon aiheuttavat muutoksia valuuttamääräisten saamisten ja velkojen arvossa, kun ne ilmoitetaan euromääräisinä. Nämä muutokset merkitsevät hallussapitovoittoja/tappioita, jotka eivät ole rahoitustaloustoimia, minkä vuoksi arvostuksesta johtuvat vaikutukset on eriteltävä, niin että niiden vaikutus voidaan poistaa taloustoimista. Valuuttakurssimuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin saattaa sisältyä myös arvostusmuutoksia, jotka johtuvat saamisia/velkoja koskevista taloustoimista, eli toteutuneita voittoja/tappioita; tässä suhteessa kansalliset käytännöt voivat poiketa toisistaan.

3   OSA

Virtatietojen korjaukset: tase-erätilastojen erityispiirteet

1 jakso:   Johdanto

1.

Tase-erätilastojen osalta kukin kansallinen keskuspankki toimittaa omaa tasettaan ja muiden rahalaitosten tasetta koskevat korjaustiedot erikseen. Myös EKP:n taseen korjaukset kootaan sisäisesti EKP:n laskentaosastolla. Kansalliset keskuspankit toimittavat rahalaitosten taseen kaikkia eriä koskevat korjaukset näiden suuntaviivojen 3 artiklan 2 kohdassa täsmennetyin aikavälein. Tässä menettelyssä kansalliset keskuspankit saattavat joutua laskemaan tai arvioimaan tiettyjen sellaisten erittelyjen muutokset, joita rahalaitokset eivät raportoi, koska niitä ei pidetä asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevan 2 osan taulukossa 1A tarkoitettuina ”vähimmäisvaatimuksina”. Näiden suuntaviivojen liittessä II olevassa 1 osasta käy ilmi, toimitetaanko EKP:lle vain ”luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt” vai myös ”arvostusmuutokset”.

Valuuttakurssimuutosten aiheuttamien korjausten laskemisesta huolehtii EKP. Tästä syystä valuuttakurssien aiheuttamat vaikutukset poistetaan niistä korjauksista, joita kansalliset keskuspankit ilmoittavat ulkomaan valuutan määräisiin taseisiin. EKP laskee valuuttakurssikorjaukset niiden valuuttaosuuksien mukaisesti, jotka johdetaan asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevan 3 osan taulukossa 4 esitettyjen tärkeimpien valuuttojen mukaan eriteltyjen saamisten ja velkojen erittelyn perusteella. EKP:n käyttämät yksityiskohtaiset menettelyt valuuttakurssikorjausten laskemiseksi esitetään rahalaitosten tasetilastokäsikirjassa (”Manual on MFI balance sheet statistics”). Jos kansallisilla keskuspankeilla on mahdollisuus laatia tarkempia korjauksia, ne voivat myös toimittaa nämä korjaukset EKP:lle.

2.

Virtatietojen muutoksiin sovelletaan samaa kaksinkertaisen kirjanpidon periaatetta kuin kantatietoihin. Joka tapauksessa korjauksilla on vastaerä, joka on usein todennäköisesti ”oma pääoma ja varaukset” tai ”muut velat” liiketoimesta tai paikallisista kirjanpitosäännöistä riippuen.

3.

Tase-erien kokoamista koskevassa kehikossa rahoitustaloustoimet olisi yleisesti määritettävä transaktioarvoon, joka ei välttämättä ole sama kuin noteerattu markkinahinta tai omaisuuserän käypä arvo transaktion toteutumishetkellä. Transaktioarvo ei sisällä palvelumaksuja, muita maksuja, provisioita tai vastaavia transaktion toteuttamiseen liittyvistä palveluista suoritettuja maksuja.

4.

Korko liikkeeseen lasketuista ja hallussa olevista talletuksista, lainoista ja velkapapereista kirjataan sen kertyessä, mutta sitä ei tulisi koskaan kirjata kyseiseen instrumenttiin liittyvänä taloustoimena. Lainojen ja talletusten osalta tämä täsmennetään asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II olevan 2 osan vaatimuksessa, jonka mukaan näille instrumenteille kertynyt korko kirjataan ”muihin saamisiin” tai ”muihin velkoihin”. Asetuksessa ei kuitenkaan ole sääntöjä rahalaitoksen liikkeeseen laskemille tai hallussa oleville velkapapereille kertyneen koron käsittelystä. Kertynyt korko itse asiassa usein sisältyy markkinahintoihin ja on vaikeasti erotettavissa taseeseen merkitystä hinnasta, sillä se ilmoitetaan tilastoja varten laaditussa taseessa. Tietojen sisäisen yhtenäisyyden ja maiden keskinäisen vertailukelpoisuuden vuoksi olisi sovellettava seuraavaa sääntöä:

a)

jos kertynyt korko sisältyy kirjanpitohintaan, sellaisena kuin se ilmoitetaan taseessa, siihen sovelletaan arvostusmuutosta;

b)

jos kertynyt korko poistetaan niiden arvopapereiden kantojen arvosta, joihin se liittyy taseessa, se on luokiteltava joko erään ”muut saamiset” tai erään ”muut velat”, eikä sitä käsitellä arvostusmuutoksena.

Tämä ehdotettu käytäntö näkyy myös näissä suuntaviivoissa (ks. liitteessä II olevan 4 osan 3 kohta) (7) täsmennetyissä tiedonantovaatimuksissa.

2 jakso:   Arvostusmuutokset

1.   Luottotappiot/arvonalennukset

1.1

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle tiedot lainojen luottotappioista/arvonalennuksista liitteessä II olevan 1 osan mukaisesti. Kansallisten keskuspankkien odotetaan täyttävän vaatimukset rahalaitoisten raportoimien tietojen perusteella. Erityisesti kansalliset keskuspankit keräävät vähintään asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liittessä I olevan 4 osan 1A taulukossa täsmennettyjen vaatimusten edellyttämät tiedot, mutta ve voivat myös kerätä muita tietoja, jotka eivät kuulu näiden vähimmäisvaatimusten piiriin. Jotta kansalliset keskuspankit toimittaisivat täydet tietosarjat EKP:lle, niiden edellytetään kohdistavan korjaukset ottaen huomioon ongelmaluottoja koskevat kirjanpitosäännöt (8) sekä kunkin sektorin suhteellisen luottoriskin. Mikäli korjauksen kohdistamiseksi käytettävät tiedot ovat riittämättömiä, se voidaan eritellä asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisiin luokkiin määräsuhteessa kantatietojen perusteella.

1.2

Lainan arvopaperistamisen (tai muun siirron) hetkellä tapahtuvat arvonalennukset sekä hallinnoitujen lainojen luottotappiot/arvonalennukset ilmoitetaan EKP:lle parhaiden edellytysten mukaan liittessä II olevan 1 osan taulukon 3 mukaisesti (9).

2.   Arvopapereiden hintojen muutoksista johtuvat arvostusmuutokset

2.1

Hintojen muutokset vaikuttavat vain rajattuun osaan tase-eriä: vastattavien puolella erään ”liikkeeseen lasketut velkapaperit” ja vastaavien puolella erään ”hallussa olevat velkapaperit”, ”osakkeet ja osuudet” ja ”sijoitusrahastojen rahasto-osuudet”. Niiden vastaerät kohdistetaan puolestaan pääosin ”omaan pääomaan ja varauksiin” sekä ”muihin velkoihin”. Talletuksilla ja lainoilla on kiinteät nimellisarvot, eikä hintamuutoksilla siten ole niiden kannalta vaikutusta. EKP:n rahalaitosten tasetilastokäsikirjassa (”Manual on MFI balance sheet statistics”) on yksityiskohtainen kuvaus hintojen muutosten ja niiden vastaerien yhteyksistä.

2.2

Vastattavien puolella liikkeeseen laskettujen velkapapereiden hinnoista johtuvat arvostusmuutokset jäävät asetuksessa (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) täsmennettyjen vähimmäisvaatimusten ulkopuolelle, eikä niiden ilmoittaminen siten ole pakollista. Vastaavien puolella hallussa olevien velkapapereiden hintojen muutoksia koskevat vähimmäisvaatimukset kattavat ainoastaan maturiteettiluokat ”yli kahden vuoden”; jos muita tietoja ei ole saatavilla, voidaan olettaa että ne ovat yhtä suuret kuin hinnoista johtuvien arvostusmuutosten yhteismäärä hallussa olevien, kunkin asianomaisen sektorin liikkeeseen laskemien velkapapereiden osalta.

2.3

Hallussa olevien arvopapereiden arvostusmuutosten laajuus ja sisältö riippuvat arvostusmenetelmästä, jota käytetään laadittaessa tase tilastotarkoituksiin. Kansalliset keskuspankit voivat näiden tietojen keräämiseksi pyytää tiedonantajilta tietoja kahdella tavalla. Yksi tapa on antaa rahalaitosten ilmoittaa arvostusmuutokset, jotka sitten aggregoidaan ja toimitetaan EKP:lle. Vaihtoehtoisesti kansalliset keskuspankit voivat pyytää tiedonantajia ilmoitamaan suoraan havainnoidut taloustoimet, joista kansalliset keskuspankit johtavat arvostusmuutokset, jotka toimitetaan (aggregoituina) EKP:lle. Rahalaitosten tasetilastokäsikirjassa annetaan seikkaperäinen kuvaus edellä mainituista menettelyistä ja vastaavista hyväksytyistä tietojen kokoamismenetelmistä.

2.4

Kansalliset keskuspankit voivat myös kerätä arvopapereita koskevat vaaditut tilastotiedot (esim. taseeseen kirjattu arvo, markkina-arvo, myynnit ja ostot) arvopaperikohtaisesti ja johtaa aggregoidut tilastotiedot (mukaan lukien tiedot hintojen arvostusmuutoksista) asetuksessa (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) täsmennettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

2.5

Kansalliset keskuspankit saavat lähtökohtaisesti käyttää vain edellä mainittuja menetelmiä. Muitakin menetelmiä voidaan kuitenkin käyttää, mikäli niiden osoitetaan tuottavan laadultaan vastaavia tietoja.

3 jakso:   Kuukausittaisten virtatietojen korjaukset – erityiset mukautukset

1.   EKP:n / kansallisten keskuspankkien tasetilastot

1.1

EKP:n/ kansallisten keskuspankkien toiminnan johdosta niille asetetut vaatimukset poikkeavat hieman muille rahalaitoksille asetetuista vaatimuksista. Joitakin eriä on poistettu, sillä takaisinostosopimuksista (repot) ja irtisanomisehtoisista talletuksista ei tarvitse esittää eriteltyjä tietoja. Toisia eriä on sen sijaan lisätty: vastattavaa-puolella näitä ovat ”erityisten nosto-oikeuksien (SDR) vastaerä” ja vastaavaa-puolella ”kulta ja kultasaamiset” sekä ”nosto-oikeuksiin, erityisiin nosto-oikeuksiin (SDR) ja vastaaviin liittyvät saamiset”, koska näissä suuntaviivoissa edellytetään myös näitä eriä koskevia kantatietoja. EKP/kansalliset keskuspankit toimittavat kutakin erää koskevat korjaustiedot.

1.2

EKP/ kansalliset keskuspankit toimittavat muutokset edellä kuvattujen menettelyjen mukaisesti. Menettelyihin voidaan kuitenkin tehdä joitakin mukautuksia:

Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt: muutosten kaikki lähteet eivät ole merkityksellisiä, esim. ”muutoksia tietojen antajien sektorin kokoonpanossa” ei sovelleta. Tässä tapauksessa pätee yleisistä ohjeista poikkeava matalampi 5 miljoonan euron kynnysarvo, jotta taattaisiin kansallisten keskuspankkien taseiden virtatietojen tarkkuus.

Hintamuutoksista ja valuuttakursseista johtuvat arvostusmuutokset: yleiset säännöt soveltuvat lukuun ottamatta EKP:tä, joka voi raportoida valuuttakursseista johtuvat muutokset suoraan kirjapitotietojen perusteella.

2.   Rahamarkkinarahastot

2.1

Kansalliset keskuspankit sisällyttävät rahamarkkinarahastoja koskevien tietojen korjaukset täyttäessään raportointivaatimuksiaan ”luokituksen muutoksien ja muiden vastaavien järjstelyjen” ja ”arvostusmuutoksien” osalta. Nämä muutokset ilmoitetaan myös erikseen rahamarkkinarahastojen osalta neljännesvuosittaisen raportointikehikon mukaisesti.

2.2

Asetuksen (EY) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 3 kohdan mukaan kansalliset keskuspankit voivat myöntää joillekin tai kaikille rahamarkkinarahastoille poikkeuksia arvostusmuutosten ilmoittamisvelvollisuudesta. Näissä tapauksissa kansallisten keskuspankkien edellytetään kuitenkin toimittavan tiedot parhaiden edellytysten mukaisesti, erityisesti kun kyseessä olevat määrät ovat merkittäviä.

2.3

Rahamarkkinarahastojen saamisia koskevien hintamuutosten laskennassa seurataan kaikkiin rahalaitoksiin sovellettavia yleisiä menettelyjä. Vastattavien puolella rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien arvon positiiviset muutokset on perinteisesti katsottu taloustoimiksi samalla tavoin kuin talletuksista maksettu korko (erotuksena kertyneestä korosta), mikä merkitsee, että vastaavien puolella arvostusmuutosten vastaerä on ”muut velat” eikä ”rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet”. Tapauksia, joissa rahamarkkinarhastojen rahasto-osuuksien hinta laskee rahaston saamisiin liittyvien menetysten vuoksi, ei kuitenkaan voida verrata koronmaksuihin. Tätä taustaa vasten asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33)liitteessä I olevan 4 osan taulukkoon 1A sisältyy vaatimuksia rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksia koskevista hintamuutoksista; kansallisten keskuspankkien edellytetään tarvittaessa käyttävän tätä erää hintamuutosten tasapainottamiseksi vastaavien puolella. Kohdistaminen olisi tehtävä siten, että sillä katetaan ainoastaan todelliset hintamuutokset, jotka vaikuttavat rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien hintaan.

3.   Julkisyhteisöjen talletusvelat (ja -saamiset)

Julkisyhteisöjen talletusvelkojen ja -saamisten kantatiedot on kerättävä. Taloustoimien kokoamista varten toimitetaan pääsääntöisesti myös korjaustiedot rahalaitosten tasetilastoja koskevien vaatimusten mukaisesti. Käytännössä muista kuin taloustoimista (eli valuuttakurssien tai markkinahintojen muutoksista) aiheutuvat muutokset ovat epätodennäköisiä. Nämä tiedot ilmoitetaan liitteessä II olevan 3 osan mukaisesti.

4.   Lisätietoerät

Raha-aggregaattien laskemista varten kerätään kantatiedot rahalaitosten liikkeeseen laskemista velkapapereista eriteltynä haltijan kotimaan mukaan. Luokituksen muutokset, valuuttakurssimuutokset ja arvostusmuutokset lasketaan näiden lisätietoerien osalta taloustoimien johtamiseksi. Nämä tiedot ilmoitetaan liitteessä II olevan 4 osan mukaisesti.

4 jakso:   Virtatietojen korjausten laskeminen neljännesvuosittaisten raportointivaatimusten osalta

1.

Neljännesvuosittaisten taloustoimien laskentamenettely asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevan 3 osan taulukossa 2 olevien tase-erien osalta on samanlainen kuin kuukausittaisten taloustoimien johtamiseen sovellettu menettely saman asetuksen liitteessä I olevan 2 osan taulukossa 1 olevien tase-erien osalta. Virtatietojen korjaukset lasketaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)

Kun toimitetaan taulukkoa 1 koskeva korjaus, se saattaa vaikuttaa taulukkoon 2 sisältyviin erittelyihin. Johdonmukaisuus varmistetaan näiden kahden tietoerän osalta, eli kuukausittaisten korjausten summan on vastattava vuosineljänneksen korjausta. Mikäli vuosineljänneksen korjaukselle vahvistetaan kynnysarvo tai vuosineljänneksen korjauksia ei voida yksilöidä täydellisesti tai yhtä yksityiskohtaisesti kuin kuukausittaisia korjauksia, korjaus lasketaan siten, että vältetään poikkeamat kuukausitietojen osalta raportoiduista korjauksista.

b)

”Arvopapereiden arvostusmuutosten” osalta kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tietojen välillä voi olla epäyhtenäisyyksiä riippuen menettelytavasta, jota käytetään muutosten johtamiseksi. Rahalaitosten tasetilastokäsikirjassa on yksityiskohtaisia ohjeita menettelystä, johon ryhdyttävä tällaisissa tapauksissa, jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten korjausten kesken.

c)

Korjauksia saatetaan tarvita neljännesvuosittain laadittavia taulukoita varten, vaikka taulukossa 1 ei ilmoitettaisikaan korjauksista. Näin on siinä tapauksessa, että luokituksen muutos tapahtuu neljännesvuositason tiedoissa, mutta sen vaikutus poistetaan aggregoidummalla kuukausitasolla Sama voi soveltua ”arvostusmuutoksiin”, kun kuukausittaisen erän eri komponentit siirtyvät eri eriin. Yhdenmukaisuus varmistetaan myös kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tietojen kesken näissä tapauksissa.

Samaa periaatetta sovelletaan liitteessä II olevien 3 ja 4 osan vaatimusten mukaisesti kerättyjä lisätietoeriä koskevien virtatietojen korjausten johtamiseen.

2.

Se, missä määrin kansalliset keskuspankit tekevät korjauksia vuosineljänneksen tilastoihin riippuu niiden kyvystä määrittää tai arvioida kohtuullisen tarkasti olemassa olevien kuukausittaisten korjausten yksityiskohtainen sektori/instrumenttiluokittelu. ”Luokituksen muutosten ja muiden vastaavien järjestelyjen” osalta tiedot ovat tavallisesti saatavilla. Erityisesti kansallisilla keskuspankeilla on tyypillisesti käytössään riittävät tiedot, jotta ne voivat helposti kohdistaa suuria kertaluonteisia korjauksia (esim. luokituksen muutos raportointivirheen vuoksi) tiettyihin neljännesvuosittaisiin eriin. Näin eivät myöskään tiedonantajien joukossa tapahtuneista muutoksista johtuvat neljännesvuositason korjaukset aiheuta hankaluuksia kansallisille keskuspankeille. ”Arvostusmuutosten” osalta on usein vaikeampi saada tiedot luottotappioista ja hintojen muutoksista, sillä asianomaiset erittelyt puuttuvat alkuperäisistä tietolähteistä. On todennäköistä, että ”arvostusmuutokset” perustuvat ainakin osittain arvioihin. Tehtyihin arvioihiin liitetään selityksiä käytetystä menetelmästä (esim. puuttuvat erittelyt on estimoitu kantatietojen suhteessa).

4   OSA

Virtatietojen korjaukset: sijoitusrahastoja koskevien tilastojen erityispiirteet

1 jakso:   Johdanto

1.

Sijoitusrahastotilastojen osalta kansalliset keskuspankit toimittavat 19 artiklassa vahvistetuin aikavälein arvostusmuutokset, jotka kattavat hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset, sekä luokituksen muutokset kaikkien sijoitusrahastojen taseen erien osalta. Tässä menettelyssä kansalliset keskuspankit saattavat joutua laskemaan tai arvioimaan tiettyjen sellaisten erittelyjen muutokset, joita sijoitusrahastot eivät raportoi, koska niitä ei pidetä asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) liitteessä I olevan 3 osan taulukossa 3 tarkoitettuina ”vähimmäisvaatimuksina”.

2.

Virtatietojen muutoksiin sovelletaan samaa kaksinkertaisen kirjanpidon periaatetta kuin kantatietoihin. Kaikissa tapauksissa korjauksilla on vastaerä, joka on usein todennäköisesti ”liikkeeseen lasketut sijoitusrahastojen rahasto-osuudet” tai ”muut velat” liiketoimesta tai paikallisista kirjanpitosäännöistä riippuen.

3.

Talletusten/lainojen ja arvopaperien transaktioarvojen määritystä varten annetaan lähtökohtaisesti seuraavat ohjeet: Talletusten/lainojen ja arvopapereiden transaktioarvo ei sisällä palkkioita jne. Talletuksen/lainan transaktioarvo ei sisällä kertynyttä korkoa, joka saadaan tai maksetaan, mutta jota ei ole vielä saatu eikä maksettu. Talletuksille/lainoille kertynyt kotko kirjataan sen sijaan ”muihin saamisiin” tai ”muihin velkoihin” tapauksesta riippuen.

Hallussa olevien ja liikkeeseen laskettujen arvopapereiden kertynyt korko sisältyy arvopapereiden kantatietoihin ja transaktioarvoon.

2 jakso:   Arvostusmuutokset

1.

Asetus (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) on joustava sen suhteen, millaisia tietoja tarvitaan saamisten ja velkojen arvostusmuutosten laskemiseen ja missä muodossa tällaiset tiedot pitäisi kerätä ja koota. Kansalliset keskuspankit saavat valita menetelmän.

2.

Arvopaperikohtaisesti kerättyjä arvopapereita koskevien arvostusmuutosten johtamiseen on käytettävissä seuraavat kaksi vaihtoehtoa:

Sijoitusrahastot raportoivat arvopaperikohtaiset tiedot, joiden perusteella kansalliset keskuspankit voivat määritellä arvostusmuutokset: Sijoitusrahastot raportoivat kansallisille keskuspankeille asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) liitteessä I olevan 3 osan taulukossa 2 olevissa 1, 2 ja 4 kohdassa vaaditut tiedot arvopaperikohtaisesti. Näiden tietojen perusteella kansallinen keskuspankki saa tarkkoja tietoja EKP:lle ilmoitettavasta ”arvostusmuutoksesta”. Tätä vaihtoehtoa sovellettaessa kansalliset keskuspankit voivat johtaa ”arvostusmuutokset” käyttäen eurojärjestelmän yhteistä menetelmää eli asetukseen liittyvässä sijoitusrahastokäsikirjassa (”IF Manual”) määriteltyä virtatietojen johtamismenetelmää.

Sijoitusrahastot raportoivat taloustoimet kansalliselle keskuspankille arvopaperikohtaisesti: Sijoitusrahastot raportoivat sellaisten arvopaperimyyntien ja -ostojen kumulatiiviset arvot, jotka on toteutettu asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) liitteessä I olevan 3 osan taulukossa 2 olevissa 1 ja 3 kohdassa määriteltynä viiteajanjaksona. Kansalliset keskuspankit määrittävät ”arvostusmuutokset” laskemalla jakson lopun kantojen erotuksen ja poistamalla siitä taloustoimet, ja toimittavat arvostusmuutokset EKP:lle näiden suuntaviivojen mukaisesti.

3.

Muiden saamisten ja velkojen kuin arvopapereiden osalta tai niiden arvopapereiden osalta, joita koskevia tietoja ei koota arvopaperikohtaisesti, on käytettävissä kaksi vaihtoehtoa arvostusmuutosten johtamiseksi:

Sijoitusrahastot raportoivat aggregoidut korjaukset: Sijoitusrahastot ilmoittavat kuhunkin erään sovellettavat korjaukset, jotka perustuvat hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin (10). Tämän menetelmän valitsevat kansalliset keskuspankit laskevat sijoitusrahastojen ilmoittamat korjaukset yhteen ja toimittavat nämä tiedot EKP:lle.

Sijoitusrahastot raportoivat aggregoidut taloustoimet: Sijoitusrahastot akkumuloivat kuukauden taloustoimet ja lähettävät ostojen ja myyntien arvot kansalliselle keskuspankille. Kansalliset keskuspankit, jotka saavat taloustoimia koskevia tietoja, laskevat ”arvostusmuutokset” kantatietojen ja taloustoimien välisen erotuksen jäännösarvona ja ilmoittavat arvostusmuutoksen EKP:lle näiden suuntaviivojen mukaisesti.

5   OSA

Virtatietojen korjaukset: erityisyhteisöjä koskevien tilastojen erityispiirteet

1 jakso:   Johdanto

Kansalliset keskuspankit toimittavat erityisyhteisöjä koskevien tilastojen osalta tiedot kaikista erityisyhteisön taseessa olevia eriä koskevista taloustoimista 20 artiklan mukaisesti. Tiedonantajina toimivat erityisyhteisöt toimittavat taloustoimet asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) liitteessä II olevassa 3 osassa määritetyllä tavalla suoraan asianomaiselle keskuspankille tai vaihtoehtoisesti tiedonantajat voivat toimittaa kansallisen keskuspankin kanssa sovitulla tavalla arvostusmuutokset ja muut volyymin muutokset, joista kansallisen keskuspankin on mahdollista johtaa taloustoimet tässä liitteessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

2 jakso:   Luottotappiot/arvonalennukset

1.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle tiedot arvopaperistettujen lainojen luottotappioista/arvonalennuksista 20 artiklan mukaisesti. Luottotappiot/arvonalennukset, jotka sisältyvät taseeseen hetkellä, jona laina myydään tai siirretään kolmannelle osapuolelle, ilmoitetaan myös mikäli ne ovat yksilöitävissä.

2.

Tiedonantajat voivat luottotappioita/arvonalennuksia koskevien tietojen ilmoittamisen sijasta antaa kansallisen keskuspankin kanssa sovitulla tavalla muita tietoja, joista kansallisen keskuspankin on mahdollista johtaa luottotappioita/arvonalennuksia koskevat vaaditut tiedot.


(1)  EKT 2010:n ja muiden kansainvälisten tilastostandardien mukaisesti.

(2)  Kuitenkin jos kyse on sijoitusrahastoista, asetuksessa (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) edellytetään sijoitusrahasto-osuuksien uusien emissioiden ja lunastusten ilmoittamista erikseen raportointikuukauden aikana.

(3)  ”Muita muutoksia” koskevat määritelmät ja luokittelut ovat suurelta osin yhtenäiset EKT 2010:n kanssa. ”Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt” vastaa jokseenkin tarkoin erää ”varojen ja velkojen volyymin muut muutokset” (K.1-K.6, ks. 6.03-6.25 kohta), kun taas ”arvostusmuutokset” voidaan sijoittaa erään ”nimelliset hallussapitovoitot ja -tappiot” (K.7, ks. 6.26-6.64 kohta). Tase-erätilastojen osalta merkittävä ero on lainojen luottotappioiden sisällyttäminen erään ”arvostusmuutokset” (ja erityisesti hinnoista johtuviin arvostusmuutoksiin), kun EKT 2010:ssa ne katsotaan yleisesti ”volyymin muiksi muutoksiksi” (6.14 kohta) – lukuun ottamatta lainojen myynnin yhteydessä realisoituvia tappioita; nämä tappiot, jotka vastaavat transaktiohinnan ja taseen mukaisen lainan määrän erotusta, olisi kirjattava arvostusmuutoksina (6.58 kohta). Myös ”luottotappioiden” sisällyttäminen ”arvostusmuutoksiin” poikkeaa kansainvälisistä ulkomaista varallisuutta koskevista säännöistä. Kansainvälisissä ulkomaista varallisuutta koskevissa säännöissä niitä pidetään ”muina arvostuserinä” eikä ”hintojen tai valuuttakurssien muutoksina”. Sijoitusrahastoja koskevissa tilastoissa lainojen ”luottotappioita/arvonalennuksia” ei vaadita.

(4)  EKP:n omaa tasetta koskevat korjaukset ilmoittaa EKP:n hallinnon pääosasto.

(5)  Tämä edellytys pätee rajatapauksissa. Virtatiedoista ei esimerkiksi poisteta tapausta, jossa perustetaan uusi pankki, joka ottaa hoitaakseen liiketoiminnan, jota aikaisemmin hoiti edustusto ulkomaisen pankin puolesta.

(6)  Ks. EKP:n lehdistötiedote, 8.7.1998”Setting-up of common market standards”, saatavissa EKP:n verkkosivuilta www.ecb.europa.eu.

(7)  Kertyneen koron käsittely rahalaitosten tasetilastoissa poikkeaa EKT 2010:stä, jonka mukaan ”korko kirjataan suoriteperusteisesti siten kuin sitä kertyisi velkojalle jäljellä olevan pääoman määrästä jatkuvasti” ja erityisesti asianomaiseen rahoitusinstrumenttiin liittyväksi taloustoimeksi, kohdistamalla taloustoimi korkotuloihin muissa kuin rahoitustileissä (5.43 kohta). Maksutaseita ja kansainvälistä ulkomaista varallisuutta koskevissa säännöissä kertymä kirjataan asianomaiseen instrumenttiluokkaan.

(8)  Näillä tarkoitetaan lainoja, joiden takaisinmaksu on viivästynyt tai joiden laadun katsotaan muusta syystä osittain tai kokonaan heikentyneen asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklassa olevassa maksukyvyttömyyden määritelmässä tarkoitetulla tavalla.

(9)  Lainoihin, joiden hallinnoijana toimii rahalaitos, voi myös kohdistua luottotappioita/arvonalennuksia, koska lainat edelleen kirjataan taseeseen joko yksittäisille tileille rahalaitoksen tai ryhmän tasolla, ja kansalliselle keskuspankille ilmoitettavat lainojen hoitamista koskevat tiedot johdetaan näistä tiedoista. Luottotappioita/arvonalennuksia voi esiintyä myös silloin, kun lainan hallinnoijan on ilmoitettava ongelmaluoton alennettu lainapääoma sijoittajasopimusten noudattamiseksi.

(10)  Asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) liitteen III mukaisesti kansalliset keskuspankit keräävät sijoitusrahastoilta joko tiedot hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvista arvostusmuutoksista tai vaihtoehtoisesti, jos arvostusmuutokset kattavat ainoastaan hintamuutokset, ne keräävät valuuttakurssien muutoksista johtuvien arvostusmuutosten määrittelemiseksi tarvittavat tiedot, joihin sisältyvät vähintään valuuttaerittelyt Iso-Britannian puntiin, Yhdysvaltain dollareihin, Japanin jeneihin ja Sveitsin frangeihin.


LIITE V

TILASTOINNISSA KÄYTETTÄVÄ INSTITUTIONAALISTEN YKSIKÖIDEN LUETTELO

1   OSA

Yhteisötietorekisterin (Register of Institutions and Affiliates Database, RIAD) ominaisuusluettelon kuvaus tiettyihin tilastotarkoituksia varten ylläpidettäviin tietosarjoihin nähden

Attribute name (1)

Luettelot, joiden osalta merkityksellinen:

Rahalaitokset (MFIs)

Sijoitusrahastot (IFs)

Erityisyhteisöt (FVCs)

Maksutilastojen kannalta merkittävät laitokset (PSRIs) (2)

Laji

Päivitystiheys

Laji

Päivitystiheys

Laji

Päivitystiheys

Laji

Päivitystiheys

’Non-industry’ IDs

 

 

 

 

 

 

 

 

RIAD code

M

d

M

q

M

q

M

a

Nationals business register

E

d

E

q

E

q

O

a

EGR code

E

d

 

 

E

q

 

 

LEI (mikäli saatavilla)

M

d

M

q

M

q

M

a

’Industry’ IDs

 

 

 

 

 

 

 

 

BIC

E

d

 

 

 

 

 

 

ISINs

E

d

M

q

M

q

 

 

Name

M

d

M

q

M

q

M

a

Country of residence

M

d

M

q

M

q

M

a

Address

M

d

M

q

M

q

M

a

Area code

M

d

M

q

M

q

M

a

Legal form

E

d

E

q

E

q

E

a

Flag Listed

M

d

M

q

M

q

O

a

Flag Supervised

M

d

M

q

M

q

M

a

Reporting requirements

E

d

E

q

E

q

E

a

Type of licence

M

d

M

q

M

q

O

a

Capital variability

 

 

M

q

 

 

 

 

UCITS-variability

 

 

M

q

 

 

 

 

Legal set-up

 

 

M

q

 

 

 

 

Flag Sub-fund

 

 

M

q

 

 

 

 

Nature of securitisation

 

 

 

 

M

q

 

 

Flag E-money issuer– licence

 

 

 

 

 

 

M

a

Flag E-money issuer - business

 

 

 

 

 

 

M

a

Flag Payment service provider – licence

 

 

 

 

 

 

M

a

Flag Payment service provider – business

 

 

 

 

 

 

M

a

Flag Payment system operator

 

 

 

 

 

 

M

a

Comment

O

d

O

q

O

q

O

a

NACE code

M

d

M

q

M

q

E

a

Total employment

E

a

O

a

E

a

O

a

Total solo balance sheet (ECB Regulation)

M

a

E

a

E

a

 

 

Net assets, net asset value

E

a

M

a

 

 

 

 

ESA 2010

M

d

M

q

M

q

M

a

Sub-sector type

M

d

M

q

M

q

M

a

Birth date

O

d

O

q

O

q

O

a

Closure date

M

d

M

q

M

q

M

a

Flag Activity status

M

d

M

q

M

q

M

a

Vaaditut vähimmäisviitetiedot (1) seuraavien osalta:

Originator of FVC

 

 

 

 

M

q

 

 

Management company

 

 

M

q

M

q

 

 

Headquarter of branch

M

d

 

 

 

 

 

 

M (pakollinen), E (suositeltava), O (vapaaehtoinen), blank (ei saatavilla)

Toistuvuus: a (vuosittain), q (neljännesvuosittain), m (kuukausittain), d (päivittäin/ aina muutoksen tapahtuessa).

Määräaika: vuosittaisille tiedoille (ellei muualla toisin mainittu) yksi kuukausi viitepäivän jälkeen.

2   OSA

Organisaatioyksiköiden välisten suhteiden tyypit

 

Laji

Päivitystiheys

1.

Yrityksen sisäiset organisatoriset suhteet

 

 

Oikeudellisen yksikön (yksiköiden) ja yrityksen välinen suhde

O

2.

Yritysryhmittymän sisäiset suhteet

Määräysvaltasuhde

E (3)

q

Omistussuhde

E (3)

q

3.

Muut suhteet

”Alkuunpanijan” ja sen erityisyhteisön välinen yhteys

M

q

”Hallinnointiyhtiön” ja sen erityisyhteisön/sijoitusrahaston välinen yhteys

M

q

”Ulkomaisen sivukonttorin” ja sen ”pääkonttorin” välinen yhteys

M

d

”Alirahaston” ja ”sateenvarjorahaston” välinen yhteys

M

q

 

Edeltäjän/seuraajan välinen yhteys sulautumisessa/likvidaatiossa

M

d / q

3   OSA

Raportointiohjeiden määrittely ja tarkentaminen

RIAD code

RIAD-reksiterissä käytettävä organisaatioyksikön yksilöllinen tunnistekoodi, joka koostuu kahdesta osasta: ”host” ja ”id”.

Näiden osien yhdistetyillä arvoilla varmistetaan, että ensisijainen avain on yksilöllinen:

2-numeroinen maakoodi ISO-3166:n mukaan,

vapaa merkkijono.

[tämä erä on pakollinen, kun yksikkö perustetaan RIAD-rekisteriin]

Alias identifiers

Avoin luettelo useista sellaisista tunnisteista koostuvista tunnistekoodeista, jotka noudattavat kokonaan, osittain tai ei lainkaan toimialan standardeja. Se voi sisältää puhtaasti ”kansallisia” koodeja, minkä vuoksi koko luettelo ei ole pakollinen kaikille tiedonantajalaitoksille. Esimerkkejä tunnisteesta ovat kansalliset yhteisörekisterikoodit, EuroGroups-rekisterikoodi, oikeushenkilötunnus (mikäli saatavilla) ja BIC-koodi.

Tunnisteen tulee olla rekisteröity erityiseen järjestelmän koodiluetteloon, jotta se olisi toiminnallinen kansallisen keskuspankin ja RIADin välisessä tietojenvaihdossa.

ISIN

Kansainvälinen arvopapereiden tunnistenumero (International Securities Identifying Number), kuten se on määritelty ISO 6166 -standardissa. ISIN-koodi esiintyy RIAD-rekisterissä kahdella tavalla:

sijoitusrahastojen ja erityisyhteisöjen osalta raportointivaatimukset sisältävät velvoitteen ilmoittaa (kaikki) rahoitusyrityksen liikkeeseen laskemat (lunastamattomat) arvopaperit,

jokainen yrityksen liikkeeseen laskema arvopaperi yksilöi yksikön ainutlaatuisella tavalla, minkä vuoksi jokainen yksittäinen liikkeeseenlasketun (ja mahdollisesti) noteeratun osakkeen tai muun velkapaperin ISIN-koodia voidaan käyttää organisatorisen yksikön itsensä tunnistamiseen.

 

Name

Täydellinen rekisteröity nimi mukaan lukien yritystyypin tunnus (esim. Plc, Ltd, SpA, AG jne.).

Country of residence

Maa, jossa yritys on perustettu tai rekisteröity.

[tämä erä on pakollinen, kun yksikkö perustetaan RIAD-rekisteriin]

Address

Organisatorisen yksikön täsmällinen sijainti. Koostuu soveltuvin osin neljästä osasta:

City

sijaintikaupunki,

Address

kadun nimi ja rakennuksen numero,

Postal code

postinumero kansallisen tavan mukaan ilmaistuna,

Postal box

postilokeron numero kansallisen tavan mukaan ilmaistuna.

Area code

Tilastotarkoituksiin vaadittu maantieteellinen luokitus.

Legal form

Soveltuvien oikeudellisten muotojen joukko saadaan erillisistä kansallisista koodiluetteloista, jotka on rekisteröitävä RIADiin ennen kuin tietoja lähettävät keskuspankit voivat käyttää niitä tiedonsiirrossa.

Flag Listed (4)

Merkki osoittaa, että organisatorinen yksikkö on noteerattu pörssissä (kotimaassa tai ulkomailla) tai sen osakkeilla käydään kauppaa pörssissä; merkkiä voidaan käyttää käänteisesti osoittamaan yksikön poistaminen pörssistä.

Flag Supervised (4)

Merkki osoittaa, kuuluuko yksikkö kansallisten ja/tai ylikansallisten viranomaisten valvonnan piiriin.

Reporting requirements

Avoimet koodiluettelot, joita voidaan käyttää kirjattaessa keskitettyyn rekisteriin, mitä kansallisia ja/tai ylikansallisia raportointivaatimuksia yksikköön sovelletaan; yhteen yksikköön voidaan soveltaa useita eri vaatimuksia.

Soveltuvat kansalliset koodiluettelot on rekisteröitävä RIADiin ennen kuin tietoja lähettävät keskuspankit voivat käyttää niitä tiedonsiirrossa.

Type of licence

Ominaisuus osoittaa, onko yksiköllä (erityinen) kansallisten ja/tai ylikansallisten viranomaisten myöntämä toimilupa.

Yksityiskohtaiset kansalliset koodiluettelot voidaan rekisteröidä RIADiin erilaisten toimilupajärjestelmien/menettelyjen tunnistamiseksi.

 

Capital variability

Tämä muuttuja täsmentää rajoitukset niiden osakkeiden määrälle, jotka rahasto voi laskea liikkeeseen, eli ilmoittaa, onko kyseessä ”avoin” vai ”suljettu” rahasto.

UCITS compliance

Merkki ilmoittaa, onko rahasto yhteissijoitusyritys (UCITS-rahasto).

Legal set-up

Tämä muuttuja täsmentää sijoitusrahastolle sallitun oikeudellisen muodon.

Sub-fund

Tämä muuttuja ilmoittaa onko sijoitusrahasto alirahasto.

Nature of securitisation

Tämä muuttuja määrittää erityisyhteisön toteuttaman arvopaperistamisen tyypin.

Flag E-money issuer - licence (4)

Merkki ilmoittaa, onko yksiköllä sähköisen rahan liikkeeseenlaskijan toimilupa (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/110/EY (1) 2 artiklan mukaisesti).

Flag E-money issuer - business (4)

Merkki ilmoittaa, harjoittaako yksikkö tosiasiassa liiketoimintaa ”sähköisen rahan liikkeeseenlaskijana”.

Flag Payment service provider - licence (4)

Merkki ilmoittaa, onko yksiköllä maksupalvelun tarjoajan toimilupa (direktiivin 2007/64/EY 4 artiklan mukaisesti).

Flag Payment service provider - business (4)

Merkki ilmoittaa, harjoittaako yksikkö tosiasiassa liiketoimintaa ”maksupalvelun tarjoajana”.

Flag Payment system operator (4)

Merkki ilmoittaa, onko yksikkö asetuksen (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) 1 artiklassa tarkoitettu ”maksujärjestelmäoperaattori”.

Comment

Vapaa tekstikenttä.

 

NACE

NACE Rev. 2:n (4-merkkinen luokka) mukainen päätoimiala.

Total employment

Työntekijöiden lukumäärä; jos mahdollista, kokoaikaiseksi muutettuna (FTE).

Total solo balance sheet (ECB Regulation)

Taseen loppusumma asianomaisen tase-eriä, sijoitusrahastoja tai erityisyhteisöjä koskevan asetuksen mukaisesti (euromääräisenä).

Net assets, NAV

Sijoitusrahastojen osalta ”rahasto-osuudet” (NAV); luottolaitosten osalta lähinnä ”oma pääoma ja varaukset” (euromääräisenä).

ESA 2010

EKT 2010:n laitosten sektoriluokitus (4-merkkinen koodi); voi sisältää luokittelun julkisessa/kansallisessa yksityisessä/ulkomaisessa määräysvallassa oleviin.

Sub-sector type

EKT 2010:n luokituksen laajennus, jonka avulla voidaan tunnistaa kansantalouden tilinpitojärjestelmän vakioerittelyjen alaluokat.

 

Birth date

Oikeushenkilön oikeudellinen perustamispäivä tai institutionaaliset yksikön rekisteröintipäivä; jos tietoja ei voida johtaa (kohtuullisella vaivalla), tiedot on arvioitava.

[tämä erä on pakollinen, kun yksikkö perustetaan RIAD-rekisteriin; voidaan arvioida]

Closure date

Yksikön rekisteröinnin poistamispäivä. Kaikkien yksiköiden tiedot säilyvät RIAD-rekisterissä myös niiden lopetuspäivän jälkeen.

ad existence

Vastaa kysymykseen, onko jokin tietty yksikkö ”olemassa” (vai ei) tiettynä hetkenä; voidaan johtaa ”lopetuspäivästä”.

Activity status (4)

Merkki ilmoittaa että yksikkö on ”aktiivinen”, ”ei aktiivinen” tai ”selvitystilassa”; tämä on lisäominaisuus tietoihin, joista käy ilmi, onko yksikkö (edelleen) olemassa.

ad liquidation

Arvon ”selvitystilassa” (ks. ”toiminnan status”) aloituspäivä, joka vastaa selvitystilamenttelyn aloituspäivää.

ad absorption

RIADin yritystiedot, kuten sulautumiset ja jakautumiset, kartoitetaan asianomaisen tietojen poiston, muokkauksen tai luomisen rekisteröinnin avulla sekä asiaan liittyvien edeltäjien/oikeusseuraajien suhteiden perusteella.

 

Relationship between legal unit(s) and enterprise

Mahdollistaa suhteen kirjaamisen oikeudellisen yksikön ja sen operoiman yrityksen välillä; tällöin yritys voi olla joko yksi oikeudellinen yksikkö tai oikeudellisten yksiköiden yhdistelmä.

Control relationship

Oikeudellisten yksiköiden välinen yhteys, joka perustuu ”määräysvallan” käsitteeseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 2013/43/EU (2) määritellyllä tavalla (> 50 prosentin omistussuhde).

Ownership relationship

Oikeudellisten yksiköiden välinen yhteys, joka perustuu prosenttiosuuteen osakepääomasta, äänestysoikeudesta jne., ks. esim. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) FDI-viitearvossa määritelty > 10 prosentin sääntö.

Link between a ’sub-fund’ and ’umbrella fund’

Mahdollistaa asianomaisten suhteiden kirjaamisen, jos sateenvarjorahasto erottelee omaisuuseränsä erilaisiin alirahastoihin sillä tavoin, että kuhunkin alirahastoon liittyvien rahasto-osuuksien vakuutena on eri omaisuuserät (ks. asetus (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38)).

 

Management company

Rahaston tai erityisyhteisön rekisteröidyn hallinnointiyhtiön kuvaus - nimi, kotipaikka, sektoriluokituksen koodi ja RIAD-koodi (unionissa olevien yksiköiden osalta).

Yksikkö on liitettävä sen hallinnoimiin sijoitusrahastoihin tai erityisyhteisöihin.

Headquarter

Unionin jäsenvaltiossa toimivan sivukonttorin rekisteröidyn (ylimmän) pääkonttorin kuvaus - nimi, kotipaikka, sektoriluokituksen koodi ja RIAD-koodi (unionissa olevien yksiköiden osalta).

Yksikkö on liitettävä asianomaiseen unionin jäsenvaltioon perustettuun sivukonttoriin.

Originator

Sellaisen rekisteröidyn yhtiön kuvaus, joka on perustanut erityisyhteisön arvopaperistamista varten ja siirtänyt omaisuuserät tai omaisuuseräpoolin ja/tai omaisuuserien tai omaisuuseräpoolin luottoriskin arvopaperistamisen toteuttavalle yksikölle - nimi, kotipaikka, sektoriluokituksen koodi ja RIAD-koodi (unionissa olevien yksiköiden osalta).

Yksikkö on liitettävä asianomaiseen perustamaansa erityisyhteisöön.

4   OSA

Tiedonsiirto

Kansalliset keskuspankit voivat siirtää viitetiedot (niiden päivitykset) suoraan tai eräkäsittelytilassa RIADin välityksellä yhdellä niistä muodoista, jotka esitetään RIAD-tiedonsiirtojärjestelmän määrityksiä koskevassa asiakirjassa (Exchange Specification for the RIAD Data Exchange System). Uusien yhteisöjen lisääminen RIADiin (samoin kuin poistaminen tietokannasta poikkeustapauksissa) on myös mahdollista suoraan tai eräkäsittelytilassa.

RIADissa viitetietojen hallinnointi on rajoitettua, mikä tarkoittaa, että yksittäisen yhteisön viitetietojen muutoksia voidaan soveltaa tiettyihin (yksittäisiin) ominaisuuksiin. Ellei kyseessä ole merkittävä virhe, RIADiin rekisteröityjä yksiköitä ei poisteta; yksikön olemassaoloaika määritetään kirjaamalla perustamis- ja lopetuspäivä. Yksittäisten ominaisuuksien muutokset tehdään erityisiä arvoja (niiden voimassaoloalueita) muuttamalla.


(1)  Ks. tarkempi kuvaus ja metatiedot 3 osassa.

(2)  PSRI: maksutilastojen kannalta merkittävät laitokset (payment statistics relevant institutions); on huomattava, että maksutilastojen kannalta merkittävien laitosten luettelo voi olla rahalaitosluettelon kanssa päällekkäinen.

(3)  vain ”suurten pankkiryhmittymien” osalta, joiden pääkonttori on on euroalueella (ks. 12 artikla)

(4)  Merkeille ei ole aluksi tarpeen antaa erityisiä voimassaoloalueita.

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/110/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta, direktiivien 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2000/46/EY kumoamisesta (EUVL L 267, 10.10.2009, s. 7).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).


LIITE VI

TAKAUTUVIA TIETOJA KOSKEVAT RAPORTOINTIVAATIMUKSET

1.   EKT 2010:n vaatimukset – neljännesvuosittaiset takautuvat tiedot tai raha- ja rahoitustilastojen perustekijöitä (kanta- ja virtatiedot  (1) ) koskevat estimaatit

Taulukko 1:

Asetuksesta (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) johtuvat vaatimukset

Tarvittavat tiedot

1

Lainat, jotka on myönnetty:

a)

rahalaitosten alasektoreille

b)

julkisyhteisöille ja erityisyhteisöille maturiteetin mukaan eriteltyinä

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

(erittäin tärkeä)

2

Osakkeiden ja osuuksien erittely:

a)

rahalaitokset yhteensä, muut kuin rahalaitokset yhteensä, muun maailman liikkeeseenlaskijat yhteensä, ”osakkeiden ja osuuksien” jako seuraaviin: ”noteeratut osakkeet”, ”noteeraamattomat osakkeet” ja ”muut osakkeet ja osuudet”

b)

ei-rahalaitosten alasektoreihin kuuluvat muut rahoituksen välittäjät (OFIs), vakuutusyritykset (ICs), eläkerahastot (PFs) ja yritykset (NFCs): ”osakkeiden ja osuuksien” jako seuraaviin: ”noteeratut osakkeet”, ”noteeraamattomat osakkeet” ja ”muut osakkeet ja osuudet”

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

(erittäin tärkeä)

3

Rahalaitosten alasektoreilta saatujen talletusten erittely: talletusten luvut yhteensä kutakin (uutta) muihin kuin rahalaitoksiin kuuluvaa vastapuolten (ala-)sektoria kohden ja yön yli -talletukset valtionhallinnolle, jotta saataisiin parempi yleiskuva muiden kuin rahalaitosten alasektoreiden osalta

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

(erityisen tärkeä)

4

Johdannaisten erittely: sektorikohtaisesti (rahalaitokset/muut kuin rahalaitokset) ja maantieteellisen alueen mukaan (kotimaa/ muut euroalueen jäsenvaltion /ulkomaat)

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

(vähemmän tärkeä)

5

Muiden rahoituksen välittäjien sektori - sijoitusrahastojen erittely

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

(erittäin tärkeä)

6

Uusi muiden rahoituksen välittäjien sektori - alasektorit S.125–S.127 yhdessä ja yritysten holding-yhtiöt

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

(erityisen tärkeä)

7

Nykyisen vakuutusyritysten ja eläkerahastojen (ICPF) sektorin jakaminen vakuutusyritysten (IC) ja eläkerahastojen (PF) sektoreihin

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

(erittäin tärkeä)


Taulukko 2:

Asetuksesta (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) johtuvat vaatimukset

Tarvittavat tiedot

1

EKT 2010:n sektorit: sijoitusrahastosektorin erittely

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

(erittäin tärkeä)

2

EKT 2010:n sektorit: uuden muiden rahoituksen välittäjien (OFI) sektorin yhdistäminen

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

(erityisen tärkeä)


Taulukko 3:

Asetuksesta (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) johtuvat vaatimukset

Tarvittavat tiedot

1

Arvopaperistetut lainat – sektorikohtainen erittely

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

(vähemmän tärkeä)

2.   Takautuvat tiedot tai estimaatit kaikille uusille erittäin tärkeille ominaisuuksille asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti kesäkuusta 2014

Taulukko 4:

Asetuksesta EKP/2013/33 johtuvat vaatimukset

Tarvittavat tiedot

1

Kuukausittaiset lainat, jotka on myönnetty:

a)

rahalaitosten alasektoreille

b)

julkisyhteisöille ja erityisyhteisöille maturiteetin mukaan eriteltyinä

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

2

Kuukausittaiset tiedot lainojen myynneistä ja arvopaperistamisista

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

3

Kuukausittaiset tiedot talletuksista eriteltyinä:

a)

rahalaitosten alasektoreilta saadut

b)

talletusten luvut yhteensä kutakin (uutta) muihin kuin rahalaitoksiin kuuluvaa vastapuolten (ala-)sektoria kohden ja yön yli -talletukset valtionhallinnolle

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

4

Kertynyt korko yhteensä kultakin tase-erältä, lainoista, hallussa olevista velkapapereista, talletuksista ja liikkeeseen lasketuista velkapapereista, neljännesvuosittain

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

5

Muita rahoituksen välittäjiä koskevat kuukausittaiset tiedot – sijoitusrahastojen erittely

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

6

Uutta muiden rahoituksen välittäjien sektoria koskevat kuukausittaiset tiedot - alasektorit S.125–S.127 yhdessä, myös yritysten holdingyhtiöt

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

7

Kuukausittaiset tiedot nykyisen ICPF-sektorin jaosta IC- ja PF-sektoreihin

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

8

Kuukausittaiset tiedot luotoista vastapuolisektorin mukaan eriteltyinä

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

9

Kuukausittaiset tiedot ryhmän sisäisistä positioista

Takautuvat tiedot tai kanta- ja virtatietojen estimaatit

3.   Takautuvat tiedot tai estimaatit seuraaville uusille ominaisuuksille asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) ja näiden suuntaviivojen mukaisesti kesäkuusta 2014

Taulukko 5:

Asetuksesta EKP/2013/34 ja näistä suuntaviivoista johtuvat vaatimukset

Tarvittavat tiedot

1

Kuukausittaiset tiedot uusista erittelyistä jäljellä olevan maturiteetin ja korkotason tarkistuksen mukaan kantatietoja koskevia rahalaitosten korkotilastoja varten

Korkoja koskevat takautuvat tiedot tai estimaatit

2

Kuukausittaiset tiedot uudelleenneuvoteltujen lainojen uusista erittelyistä rahalaitosten korkotilastoja varten

Korkoja ja volyymeja koskevat takautuvat tiedot tai estimaatit


(1)  Lisätoimenpiteet virtatietojen korjausten estimoimiseksi EKT 2010:n takautuvia tietoja varten jaksoille ennen vuoden 2014 toista vuosineljännestä on katsottu vähemmän tärkeiksi, erityisesti tapauksissa, joissa raha- ja rahoitustilastotyöryhmän (Working Group on Monetary and Financial Statistics) tekemä tutkimus on osoittanut, että estimaatit olisivat joko heikkolaatuisia tai tulosta kantatietojen eroista.


SANASTO

Alarahastot (Sub-funds) määrittävät rahaston sisällä erillisen luokan tai yksikön, joka sijoittaa erilliseen sijoitussammioon tai -salkkuun. Alarahastoja kutsutaan myös ”osastoiksi”. Jokainen alarahasto muodostaa itsenäisen ja erikoistuneen yksikön. Erikoistuminen voi liittyä erityiseen rahoitusvälineeseen tai tiettyihin markkinoihin.

Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät (Security and derivative dealers, SDDs) ovat muiksi rahoituksen välittäjiksi luokiteltavia rahoitusalan yrityksiä, joilla on lupa tarjota sijoituspalveluita kolmansille osapuolille ja jotka tekevät liiketoimintanaan omaan lukuunsa sijoituksia rahoitusinstrumentteihin ja harjoittavat pääasiassa seuraavia rahoituksen välitystoimintoja:

a)

Ne käyvät arvopapereiden ja johdannaisten välittäjinä omaan lukuunsa ja/tai omalla vastuullaan kauppaa uusilla tai liikkeeseen lasketuilla rahoitusinstrumenteilla ostamalla ja myymällä tällaisia rahoitusinstrumentteja ainoana tarkoituksenaan saada itselleen osto- ja myyntihinnan välinen erotus. Ne harjoittavat myös markkinatakaustoimintoja.

b)

Ne antavat merkintäsitoumuksia rahoitusinstrumenttien liikkeeseenlaskuun ja/tai järjestävät liikkeeseenlaskun merkintätakauksen perusteella.

c)

Ne auttavat yrityksiä uusien rahoitusinstrumenttien liikkeeseenlaskussa järjestämällä uusien rahoitusinstrumenttien liikkeeseenlaskuja, jolloin ne antavat uusien rahoitusinstrumenttien liikkeeseenlaskijoille joko täyden merkintätakauksen tai stanby-merkintätakauksen.

Arvopaperien liikkeeseenlaskijoita (Issuers of securities) ovat yritykset tai yritysmäiset yhteisöt, jotka laskevat arvopapereita liikkeeseen ja jotka ovat oikeudellisessa vastuussa kyseisten arvopaperien haltijoihin nähden emission ehtojen mukaisesti.

Arvopaperistaminen (Securitisation) määritellään asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 1 artiklan 2 kohdassa.

Arvopaperistamisiin osallistuvat erityisyhteisöt eli erityisyhteisöt (Financial vehicle corporations engaged in securitisation transactions, FVCs) määritellään asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 1 artiklan 1 kohdassa.

Avoimet sijoitusrahastot (Open-end investment funds) ovat sijoitusrahastoja, joiden osuudet on haltijan vaatimuksesta ostettava takaisin tai lunastettava suoraan tai välillisesti näiden sijoitusrahastojen varoilla.

Eläkerahastot (Pension funds) ovat rahoitusalan yrityksiä ja yritysmäisiä yhteisöjä, jotka pääasiallisesti ovat vakuutettujen henkilöiden sosiaalisten riskien ja tarpeiden hallintaan liittyvän rahoituksen välittäjiä (sosiaalivakuutus). Sosiaalivakuutusjärjestelminä eläkerahastot tarjoavat eläketuloja ja usein etuuksia, joita maksetaan kuoleman tai työkyvyttömyyden johdosta (EKT 2010, kohdat 2.105–2.110).

Eurobondit (Eurobonds) eli euroalueen yhteiset joukkolainat ovat joukkolainoja, jotka lasketaan liikkeeseen samanaikaisesti vähintään kahden maan markkinoille ja joiden ei tarvitse olla kummankaan asianomaisen maan rahan määräisiä. Yleensä liikkeeseenlaskun hoitaa useissa maissa toimivien rahoituslaitosten yhteenliittymä.

Hedgerahastot (Hedge funds) eli vipurahastot määritellään näissä suuntaviivoissa yhteissijoitusyrityksiksi, jotka soveltavat suhteellisen vapaita sijoitusstrategioita positiivisen absoluuttisen tuoton saavuttamiseksi ja joissa rahastonhoitajien palkkio määräytyy järjestelypalkkioiden lisäksi rahaston kehityksen mukaisesti; määritelmään ei vaikuta oikeudellinen rakenne, joka tällaisella yhteissijoitusyrityksellä on kansallisten lakien mukaisesti. Hedgerahastoihin sovelletaan vain harvoja rajoituksia sijoituskohteiksi hyväksyttävien rahoitusinstrumenttien suhteen, ja näin ollen ne voivat joustavasti käyttää monia erilaisia rahoitusmenetelmiä, esim. luottovipua tai lyhyeksimyyntiä tai mitä tahansa muita menetelmiä. Tämä määritelmä kattaa myös hedgerahastot, jotka sijoittavat ainoastaan tai osittain muihin hedgerahastoihin, edellyttäen että ne ovat muutoin tämän määritelmän mukaisia. Näitä hedgerahastojen määrittelykriteerejä on arvioitava tarjousesitteiden, rahaston sääntöjen, perustamisasiakirjojen, yhtiöjärjestysten tai vastaavien sääntöjen, merkintäasiakirjojen tai sijoitussopimusten, markkinointiasiakirjojen tai muiden vastaavien asiakirjojen perusteella.

Ilmaisannissa (Issue of bonus shares) vanhoille osakkaille suunnataan uusia osakkeita suhteessa heidän nykyisiin osakeosuuksiinsa.

Irtisanomisehtoiset talletukset (Deposits redeemable at notice) ovat ei-siirtokelpoisia talletuksia, joilla ei ole ennalta sovittua määräaikaa mutta joihin sovelletaan irtisanomisaikaa, jonka kuluessa rahaksi vaihtaminen ei ole mahdollista tai on mahdollista vain seuraamuksin. Niihin kuuluvat sellaiset mahdollisesti lain mukaan vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset, joihin kansallisen käytännön mukaan kuitenkin sovellettaisiin sakkomaksuja ja rajoituksia (luokitellaan maturiteettiluokkaan ”enintään 3 kuukautta”), ja sijoitustilit, joilla ei ole irtisanomisaikaa eikä sovittua määräaikaa, mutta joissa on nostorajoituksia (luokitellaan maturiteettiluokkaan ”yli 3 kuukautta”).

Johdannaiset (Financial derivatives) ovat määrättyyn rahoitusinstrumenttiin, indikaattoriin tai hyödykkeeseen liittyviä rahoitusinstrumentteja, joiden kautta tietyt rahoitusriskit voivat olla itsenäisinä kaupankäynnin kohteina rahoitusmarkkinoilla.

Joukkolainarahastot (Bond funds) ovat ensisijaisesti velkapapereihin sijoittavia sijoitusrahastoja. Kriteerit, joiden nojalla sijoitusrahastoja luokitellaan joukkolainarahastoiksi, perustuvat tarjousesitteisiin, rahaston sääntöihin, perustamisasiakirjoihin, yhtiöjärjestyksiin tai vastaaviin sääntöihin, merkintäasiakirjoihin tai sijoitussopimuksiin, markkinointiasiakirjoihin tai muihin vastaavanlaisiin asiakirjoihin.

Julkisyhteisöihin (General government) luetaan kaikki institutionaaliset yksiköt, jotka ovat markkinattomia tuottajia ja joiden tuotos on tarkoitettu yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen ja jotka rahoitetaan muihin sektoreihin kuuluvien yksiköiden suorittamin pakollisin maksuin, ja pääasiallisesti kansantulon ja -varallisuuden uudelleenjakoa harjoittavat institutionaaliset yksiköt (EKT 2010 kohdat 2.111–2.113). Julkisyhteisöt sisältävät valtionhallinnon, osavaltionhallinnon, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastot (EKT 2010, kohdat 2.114–2.117). Lisätietoa sektoriluokituksesta on teoksessa Monetary financial institutions and markets statistics sector manual: Guidance for the statistical classification of customers, Euroopan keskuspankki, kolmas painos, maaliskuu 2007.

Kansainväliset järjestöt (International institutions) ovat ylikansallisia ja kansainvälisiä järjestöjä, kuten Euroopan investointipankki, IMF ja Maailmanpankki.

Keskuspankki (Central bank) on rahoituslaitos ja yritysmäinen yhteisö, jonka pääasiallinen tehtävä on laskea liikkeeseen rahaa, säilyttää rahan sisäinen ja ulkoinen arvo ja pitää hallussaan joko kaikkea tai osaa maan kansainvälisistä valuuttavarannoista.

Kiinteistörahastot (Real estate funds) ovat ensisijaisesti kiinteistöihin sijoittavia sijoitusrahastoja. Kriteerit, joiden nojalla sijoitusrahastoja luokitellaan kiinteistörahastoiksi, perustuvat tarjousesitteisiin, rahaston sääntöihin, perustamisasiakirjoihin, yhtiöjärjestyksiin tai vastaaviin sääntöihin, merkintäasiakirjoihin tai sijoitussopimuksiin, markkinointiasiakirjoihin tai muihin vastaavanlaisiin asiakirjoihin.

Kiinteäkorkoisiin emissioihin (Fixed rate issues) kuuluvat kaikki emissiot, joissa kuponkikorko ei muutu emission aikana. Mukaan luetaan myös yhdistelmäkorkoiset emissiot, jotka eivät ole varsinaisesti kiinteäkorkoisia eivätkä vaihtuvakorkoisia (esim. ensin kiinteä- ja sitten vaihtuvakorkoiset tai ensin vaihtuva- sitten kiinteäkorkoiset emissiot, emissiot, joiden kuponkikorko muuttuu emission aikana, sekä koroltaan porrastetut arvopaperit).

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (Captive financial institutions and money lenders) ovat sellaisia rahoitusalan yrityksiä ja yritysmäisiä yhteisöjä, jotka eivät välitä rahoitusta eivätkä tuota rahoituksen välitystä avustavia palveluja ja joiden varoja tai velkoja ei valtaosin vaihdeta avoimilla markkinoilla. Tähän alasektoriin kuuluvat hallintayhtiöt, joiden hallussa on määräysvaltaan oikeuttavia osuuksia tytäryhtiöiden ryhmän pääomasta ja joiden pääasiallista toimintaa on ryhmän omistaminen ilman että ne tuottaisivat muita palveluja yrityksille, joiden pääoma on omistuksen kohteena; toisin sanoen hallintayhtiöt eivät hallinnoi eivätkä johda muita yksiköitä (EKT 2010, kohdat 2.98 ja 2.99).

Konttori (Office) on toimipaikka, joka muodostaa oikeudellisesti epäitsenäisen osan a) luottolaitoksesta tai ETA:n ulkopuolella sijaitsevasta pankista, b) keskuspankista tai c) muusta laitoksesta, joka tarjoaa maksupalveluja muille kuin rahalaitoksille ja joka hoitaa suoraan jotkin tai kaikki luottolaitosten liiketoimintaan kuuluvat taloustoimet.

Kortit (Cards) tarjoavat kortinhaltijalle kortin liikkeeseenlaskijan suostumuksella yhden tai useamman seuraavista toiminnoista: käteis-, käteismaksu-, maksuaika- ja luottotoiminto sekä sähköinen rahatoiminto.

Korttiin perustuva sähköinen raha (Hardware-based e-money) sisältää sähköisiä rahatuotteita, jotka ovat asiakkaiden mukanaan kantamia sähköisiä välineitä, tavallisesti mikrosirun sisältäviä älykortteja (esim. ladattavat rahakortit).

Kotimaisella maksutapahtumalla (Domestic payment transaction) tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EU) N:o 260/2012 2 artiklassa ”kansallisella maksutapahtumalla”.

Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (Non-profit institutions serving households, NPISHs) muodostuvat voittoa tavoittelemattomista yhteisöistä, jotka ovat kotitalouksia palvelevia erillisiä juridisia yksiköitä ja yksityisiä markkinattomia tuottajia. Niiden pääasialliset varat ovat kuluttajakotitalouksilta saatuja käteis- tai luontoismuotoisia vapaaehtoisia maksuja, julkisyhteisöjen suorittamia maksuja ja omaisuustuloja (EKT 2010, kohdat 2.129–2.130).

Kotitaloudet (Households) muodostuvat henkilöistä tai henkilöryhmistä kuluttajina ja markkinatavaroita ja rahoitus- ja muita palveluita tuottavina yrittäjinä (markkinatuottajina), jos tavaroiden ja palveluiden tuotanto ei ole erillisten yritysmäisinä yhteisöinä käsiteltyjen yksiköiden toimintaa. Kotitalouksiin luetaan myös henkilöt tai henkilöryhmät tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalveluiden tuottajina omaa loppukäyttöä varten (EKT 2010, kohdat 2.118–2.128).

Lainanantajina toimivat rahoituslaitokset (Financial corporations engaged in lending, FCLs) luokitellaan muihin rahoituksen välittäjiin, ja ne ovat rahoitusalan yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet lähinnä kotitalouksien ja yritysten rahoittamiseen. Tähän ryhmään luetaan rahoitusleasingiin, factoringrahoitukseen, kiinnitysluottoihin ja kulutusluottoihin erikoistuneet yritykset. Tällaiset rahoitusalan yritykset voivat oikeudellisesti toimia asuntolainarahastona (building society), kunnallisena luottolaitoksena jne.

Lainat (Loans) ovat varoja, joita tiedonantajat lainaavat lainanottajille ja joista ei ole todisteena velkakirjaa tai joita edustaa vain yksi velkakirja (siitä huolimatta, että se olisi tullut siirtokelpoiseksi).

Liikkeeseenlaskijan kotipaikka (Residency of issuer): liikkeeseen laskeva yksikkö määritetään tilastoitavassa maassa kotimaiseksi, kun sillä on taloudellisen mielenkiinnon keskus tilastoitavan maan talousalueella eli kun se osallistuu pitemmän ajanjakson (vähintään yhden vuoden) tämän alueen taloudelliseen toimintaan.

Liikkeeseenlaskun rahayksiköllä (Currency of issue) tarkoitetaan rahayksikköä, jonka määräisenä arvopaperi lasketaan liikkeeseen.

Liikkeessä olevaan rahaan (Currency in circulation) kuuluvat liikkeessä olevat setelit ja metallirahat, joita rahaviranomaiset laskevat liikkeeseen tai hyväksyvät.

Listaamattomat osakkeet, pl. sijoitusrahasto-osuudet (Unlisted shares, excluding investment fund shares) ovat pörssissä listaamattomia oman pääoman ehtoisia arvopapereita.

Listatut eli noteeratut osakkeet, pl. sijoitusrahasto-osuudet (Listed shares, also referred to as quoted shares, excluding investment fund’s shares/units) ovat pörssissä listattuja oman pääoman ehtoisia arvopapereita. Jälkimarkkinapaikka voi olla tunnettu pörssi tai muu kauppapaikka. Listattuja osakkeita kutsutaan myös noteeratuiksi osakkeiksi. Pörssissä listatuista osakkeista on noteerattujen hintojen ansiosta yleensä helposti saatavilla käyvät markkinahinnat.

Lunastetut osakeyhtiön osakkeet (Redeemed shares in limited liability companies) ovat osakkeita, joiden pääoma on maksettu takaisin mutta jotka edelleen ovat edellisen omistajan hallussa. Haltijat ovat edelleen yhtiön omistajia ja oikeutettuja siihen osuuteen voitoista, joka jää jäljelle, kun osingot on maksettu jäljellä olevalle rekisteröidylle pääomalle, sekä myös osaan yrityksen purkautumisen yhteydessä jäävästä mahdollisesta ylijäämästä.

Luottolaitoksella (Credit institution) tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdassa.

Luottolaitoksen sivukonttori (Branch of a credit institution) on tilastoitavassa maassa sijaitseva toimipaikka, joka ei ole päätoimipaikka ja jonka on perustanut jonkin toisen maan lain mukaan rekisteröity luottolaitos. Kaikki toimipaikat, jotka sama jonkin toisen maan lain mukaan rekisteröity laitos on perustanut tilastoitavaan maahan, muodostavat yhdessä yhden sivukonttorin. Jokainen näistä toimipaikoista lasketaan erilliseksi konttoriksi (ks. Konttori).

Lyhytaikaiset velkapaperit (Short-term debt securities) kattavat kaikki velkapaperiemissiot, joiden alkuperäinen maturiteetti on lyhyt eli enintään yksi vuosi. Lyhytaikaiset arvopaperit diskontataan yleensä liikkeeseenlaskun yhteydessä. Tähän alaluokkaan eivät kuulu arvopaperit, joiden jälkimarkkinakelpoisuus on hyvin rajoitettu, vaikka ne teoriassa olisivatkin jälkimarkkinakelpoisia.

Maailmanlaajuiset joukkolainat (Global bonds) ovat joukkolainoja, joita lasketaan samanaikaisesti liikkeeseen sekä kotimaan markkinoilla että euromarkkinoilla.

Maksujen suorittamiseen käytettävät varat eli maksuvarat (Settlement media, also referred to as means of payment) tarkoittavat varoja tai varoihin kohdistuvia vaateita, joita käytetään maksuihin.

Maksulaitoksella (Payment institution) tarkoitetaan samaa kuin direktiivin 2007/64/EY 4 artiklassa.

Maksuliiketilastojen kannalta merkittävät laitokset (Payment Statistics Relevant Institutions, PSRI) ovat kaikki asetuksen (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) 2 artiklan 1 kohdassa määritellyt yhteisöt. Tällaisiksi laitoksiksi määritetään laitokset, jotka joko tarjoavat tai niillä on oikeus tarjota maksupalveluja. Ne voidaan luokitella eri institutionaalisiin sektoreihin.

Maksupalvelu (Payment service), sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2007/64/EY 4 artiklassa, on liiketoimintaa, joka koostuu maksutapahtumien suorittamisesta luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön puolesta ja jossa ainakin yksi maksupalveluntarjoajista sijaitsee unionissa. Maksuliiketilastoissa maksupalvelu ymmärretään siten, että yksikkö (esim. luottolaitos) hyväksyy maksutapahtuman suoritettavaksi (joka voi olla toisen yksikön tehtävänä) ilman käteistä suoritettavana maksuna.

Maksupalvelunkäyttäjä (Payment service user) on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka käyttää maksupalvelua maksajana ja/tai maksunsaajana. Maksaja on maksutapahtuman osapuoli, joka antaa maksutoimeksiannon tai hyväksyy varojen siirron maksunsaajalle. Maksunsaaja tai edunsaaja on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on tarkoitettu maksutapahtuman kohteena olevien varojen lopulliseksi vastaanottajaksi.

Maksupalveluntarjoaja (Payment service provider, PSP), sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2007/64/EY 1 artiklassa, on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka tavanomaiseen ammattiin tai liiketoimintaan kuuluu maksupalvelujen tarjoaminen maksupalvelunkäyttäjille.

Maksupalveluoperaattori (Payment service operator, PSO) on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka tavanomaiseen ammattiin tai liiketoimintaan kuuluu teknisen infrastruktuurin tarjoaminen (esim. myyntipisteisiin asennettavat televiestintä- tai maksupäätteet).

Maksutapahtuma (Payment transaction) on maksajan tai maksunsaajan käynnistämä toimenpide, jolla talletetaan, nostetaan tai siirretään varoja maksajalta maksunsaajalle maksupalvelunkäyttäjien välisistä velvoitteista riippumatta. Ks. myös varat ja maksuvarat. Maksutapahtumalla tarkoitetaan samaa kuin direktiivin 2007/64/EY 4 artiklassa.

Maksutoimeksianto (Payment order) on maksajan tai maksunsaajan maksupalveluntarjoajalleen antama määräys toteuttaa maksutapahtuma.

Maksuvarat (Means of payments, also referred to as settlement media) ovat varoja tai varoihin kohdistuvia vaateita, joita maksunsaaja hyväksyy maksajan maksunsaajaa kohtaan olevan maksuvelvoitteen suoritukseksi.

Maksuväline (Payment instrument), sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2007/64/EY 4 artiklassa, on väline tai menettelykokonaisuus, jonka avulla maksaja voi siirtää varoja maksunsaajalle.

Muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokka (Other categories of OFIs) on jäännösluokka, johon sisältyvät rahoitusalan yritykset eivät ole erikoistuneet mihinkään niistä toiminnoista, jotka koskevat kolmea muuta muiden rahoituksen välittäjien luokkaa (arvopaperi- ja johdannaisvälittäjät ja lainanantoon erikoistuneet rahoituslaitokset). Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi erikoistuneet rahoitusalan yritykset, kuten riski- ja kehityspääomayhtiöt tai vienti/tuontirahoitusyhtiöt.

Muut kuin rahalaitokset (Non-monetary financial institutions, non-MFIs) määritellään asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevassa 2 osassa.

Muut osuudet (Other equity) kattavat kaikki taloustoimet, jotka kohdistuvat muihin osuuksiin ja jotka eivät kuulu listattuihin ja listaamattomiin osakkeisiin.

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit (Monetary financial institutions (MFIs) other than central banks) määritellään asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 1 artiklassa.

Muut rahastot (Other funds) ovat muita sijoitusrahastoja kuin joukkolainarahastot, osakerahastot, sekarahastot, kiinteistörahastot ja hedgerahastot.

Muut rahoituksen välittäjät pl. vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (Other financial intermediaries, except insurance corporations and pension funds, (OFIs)) ovat rahoitusalan yrityksiä ja yritysmäisiä yhteisöjä, jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muussa muodossa kuin valuuttana, talletuksina (tai talletusten läheisinä vastineina), sijoitusrahasto-osuuksina tai liittyen vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuisiin institutionaalisilta yksiköiltä (EKT 2010, kohdat 2.86–2.94).

Muut rahoituslaitokset (Other financial institutions) ovat kaikki maksujärjestelmään osallistuvia rahoituslaitoksia, jotka ovat asianomaisten viranomaisten – eli joko keskuspankin tai vakavaraisuusvalvojan – valvonnassa mutta jotka eivät kuulu luottolaitosten määritelmän piiriin.

Muut talletukset (Other deposits) kattavat kaikki hallussa olevat muut kuin siirtokelpoiset talletukset. Muita talletuksia ei voida käyttää maksuihin milloin tahansa, eivätkä ne ole vaihdettavissa rahaksi tai muutettavissa siirtokelpoisiksi talletuksiksi ilman merkittäviä rajoituksia tai sakkomaksuja. Tähän alaluokkaan kuuluvat mm. määräaikaistalletukset ja säästötalletukset.

Myyntipisteiden maksupäätteet (Point of sale (POS) terminals) ovat laitteita, joiden avulla maksukortteja voidaan käyttää fyysisessä (ei virtuaalisessa) myyntipisteessä. Tieto maksusta saadaan joko manuaalisesti tai paperitositteella taikka sähköisesti eli konekieliseltä maksupäätteeltä. Myyntipisteen maksupäätteen tarkoituksena on välittää tieto joko online-tilassa, jolloin maksulupaa pyydetään reaaliaikaisesti, ja/tai offline-tilassa.

Myyntipistetapahtuma (POS transaction) on tapahtuma, joka suoritetaan myyntipisteen maksupäätteellä käyttäen käteismaksu-, luotto- tai maksuaikatoiminnolla varustettua korttia. Tähän ei lueta tapahtumia, joissa käytetään sähköisellä rahatoiminnolla varustettua korttia.

Määräaikaistalletukset (Deposits with agreed maturity) ovat ei-siirtokelpoisia talletuksia, joita ei voida muuttaa rahaksi ennen sovitun kiinteän määräajan kulumista tai joiden ennenaikaisesta rahaksi muuttamisesta haltijan on maksettava sakkomaksu. Rahoitustuotteet, joihin liittyy korontarkistussääntöjä, on luokiteltava niiden varhaisimman maturiteetin mukaan. Vaikka määräaikaistalletuksiin saattaa liittyä mahdollisuus muuttaa ne rahaksi aikaisemmin ennakkoilmoituksen jälkeen tai vaikka ne voidaan maksaa vaadittaessa takaisin seuraamuksin, näitä ominaisuuksia ei pidetä luokittelun kannalta merkityksellisinä.

Nettoarvo, NAV (Net asset value, NAV): sijoitusrahaston nettoarvo on sen saamisten ja velkojen arvon erotus, sijoitusrahastojen osuudet poisluettuina.

Nimelliset kotimaan talousyksiköt (Notional resident units) määritellään seuraavasti: a) ulkomaisten talousyksiköiden sellaiset osat, joiden taloudellisen mielenkiinnon pääasiallinen keskus (toisin sanoen osallistuvat yleensä taloustoimiin vähintään yhden vuoden ajan) on kyseisen maan talousalueella; b) ulkomaiset talousyksiköt kyseisen maan talousalueella sijaitsevan maan tai rakennusten omistajina, mutta ainoastaan maahan tai rakennuksiin vaikuttavien taloustoimien osalta.

Nollakuponkilainat (Zero coupon bonds) sisältävät kaikki emissiot, joihin ei sisälly kuponkikoron maksua. Yleensä tällaiset joukkolainat lasketaan liikkeeseen alihintaan ja lunastetaan nimellisarvoon. Niihin luetaan myös nimellisarvoisina liikkeeseen lasketut ja ylihintaan lunastetut lainat, kuten lainat, joiden lunastushinta on sidottu vaihtokurssiin tai indeksiin Yleensä alihinta tai ylihinta on samansuuruinen kuin lainasta kertyneet korot.

Ohjelmistopohjaisella sähköisellä rahalla (Software-based e-money) tarkoitetaan sähköisiä rahatuotteita, joihin kuuluu henkilökohtaisella tietokoneella käytettävää erityisohjelmistoa ja joita voidaan tavallisimmin käyttää sähköisen raha-arvon siirtämisessä internetin kaltaisten televiestintäverkkojen välityksellä.

Ominaisuudet (Attributes) ovat tilastollisia käsitteitä, jotka antavat käyttäjille koodattuja (kuten yksikkö) ja koodaamattomia (kuten laskentamenetelmä) lisätietoja vaihdetuista tiedoista. ”Pakollisia tietoja” ovat ominaisuudet, joilla on oltava jokin arvo, koska muuten huomioita, joihin ne liittyvät, pidetään merkityksettöminä. ”Erityistapauksissa ilmoitettavia” ovat ominaisuudet, jotka yksilöidään vain, jos ne ovat saatavilla tiedonantajalaitoksessa (esim. kotimaan sarjojen tunnisteet) tai jos ne ovat merkityksellisiä (esim. tiedon kokoaminen, katkokset), ja niiden arvo voi olla tyhjä.

Osakerahastot (Equity funds) ovat pääosin osakkeisiin sijoittavia sijoitusrahastoja. Kriteerit, joiden nojalla sijoitusrahastoja luokitellaan osakerahastoiksi, perustuvat tarjousesitteisiin, rahaston sääntöihin, perustamisasiakirjoihin, yhtiöjärjestyksiin tai vastaaviin sääntöihin, merkintäasiakirjoihin tai sijoitussopimuksiin, markkinointiasiakirjoihin tai muihin vastaavanlaisiin asiakirjoihin.

Osakeyhtiöiden liikkeeseen laskemat etuoikeutetut osakkeet (Dividend shares issued by limited liability companies) ovat arvopapereita, joilla maasta ja arvopapereiden syntyolosuhteista riippuen on erilaisia nimiä kuten perustajan osakkeet (founders’ shares), voitonjakoon oikeuttavat (profit shares) ja osinkoon oikeuttavat osakkeet (dividend shares). Nämä arvopaperit a) eivät kuulu rekisteröityyn pääomaan, b) eivät varsinaisesti anna haltijalleen omistajan asemaa c) eivätkä oikeuta haltijan osuuteen niistä mahdollisista voitoista, joita jää jäljelle, kun rekisteröidylle pääomalle on maksettu osingot, eivätkä osaan yrityksen purkautuessa jäävästä mahdollisesta ylijäämästä.

Osakkeet (Shares) (noteeratut ja noteeraamattomat) käsittävät kaikki rahoitusinstrumentit, jotka antavat omistusoikeuden yritykseen tai yritysmäiseen yhteisöön. Nämä rahoitusinstrumentit antavat yleensä haltijoilleen oikeuden osuuteen yritysten tai yritysmäisten yhteisöjen voitoista sekä yrityksen purkautuessa osuuteen niiden nettovarallisuudesta.

Osakkeet ja osuudet, pl. sijoitusrahasto-osuudet (Shares and other equity, excluding investment fund shares) ovat hallussa olevia arvopapereita, jotka edustavat omistusoikeuksia yrityksiin tai yritysmäisiin yhteisöihin. Tällaiset arvopaperit oikeuttavat yleensä haltijansa osuuteen yritysten tai yritysmäisten yhteisöjen voitoista sekä yrityksen purkautuessa osuuteen niiden omista varoista.

Osakkeiden nimellisarvon pilkkominen (Split share issues) tarkoittaa emissioita, joissa yritys tai yritysmäinen yhteisö lisää osakkeiden määrää tietyssä suhteessa tai tietyllä kertoimella.

Osallistuja (Participant) on siirtojärjestelmän tunnistama/hyväksymä yksikkö, jolla on oikeus lähettää siirtomääräyksiä järjestelmään ja kyky vastaanottaa siirtomääräyksiä järjestelmästä joko suoraan tai välillisesti.

Osavaltiohallinto ja paikallishallinto (State and local government): osavaltiohallinto tarkoittaa niitä julkisen hallinnon elimiä, jotka ovat erillisiä institutionaalisia yksiköitä ja hoitavat joitakin julkisen hallinnon tehtäviä valtionhallintoa alemmalla mutta paikallishallintoa ylemmällä tasolla, ei kuitenkaan sosiaaliturvarahastojen hallintoa. Paikallishallinto tarkoittaa julkisen hallinnon elimiä, joiden toimivalta ulottuu ainoastaan talousalueen paikalliseen osaan, ei kuitenkaan sosiaaliturvarahastojen paikallisia laitoksia (EKT 2010, kohdat 2.115–2.116).

Osuudet osakeyhtiön pääomasta (Capital shares issued by limited liability companies) ovat arvopapereita, jotka antavat haltijoilleen omistajan oikeuksia ja oikeuttavat osuuteen jaettavista voitoista sekä yhtiön purkautuessa osuuteen nettovarallisuudesta.

Pankkitiskillä suoritettava käteistoiminto (Over-the-counter (OTC) cash transaction) on pankissa lomaketta käyttäen suoritettava käteistalletus tilille tai käteisnosto tililtä. Nämä toiminnot eivät ole suppeassa merkityksessä maksuja, koska ne sisältävät ainoastaan muutoksen keskuspankkirahasta pankkitilillä olevaan rahaan tai päinvastoin.

Perinteinen arvopaperistaminen (Traditional securitisations) tarkoittaa arvopaperistamista, jossa saamisiin tai sammioituihin saamisiin liittyvä luottoriski siirretään joko siirtämällä arvopaperistettavien saamisten omistus tai niistä saatava korko tai ns. sub-participation-järjestelyn avulla.

Pitkäaikaiset velkapaperit (Long-term debt securities) sisältävät kaikki pitkäaikaisten velkapapereiden emissiot, joissa alkuperäinen maturiteetti on pitkä eli yli yhden vuoden; pitkäaikaisiin arvopapereihin liitetään liikkeeseenlaskun yhteydessä yleensä kuponkeja.

Poikkeuksellinen korjaus (Exceptional revision) on korjaus, joka koskee edellistä viitejaksoa aikaisempien jaksojen tietoja.

Postisiirtolaitokset (Post office giro institutions, POGI) määritellään asetuksen (EU) N:o 1074/2013 (EKP/2013/39) 1 artiklassa.

Pääomasijoitusrahastot (Private equity funds, PEFs) ovat vivuttamattomia sijoitusrahastoja, jotka sijoittavat pääasiallisesti oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin ja instrumentteihin, jotka ovat taloudellisessa mielessä listaamattomien yritysten liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten instrumenttien kaltaisia. Pääomasijoitusrahastojen alaluokka ovat riskipääomarahastot, jotka sijoittavat toimintaansa aloitteleviin yrityksiin. Pääomasijoitusrahastot (riskipääomarahastot mukaan luettuina) on tavallisesti perustettu suljetuiksi rahastoiksi tai kommandiittiyhtiöiksi, joita hoitaa pääomasijoitusyhtiö tai erityisyhteisöjen tapauksessa riskipääomayhtiö. Pääomasijoitusrahastot (riskipääomarahastot mukaan luettuina) luokitellaan sijoitusrahastoiksi asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 1 artiklan mukaisesti, mutta pääomasijoitusyhtiöt ja riskipääomayhtiöt luokitellaan rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustaviksi laitoksiksi (EKT 2010:n luokka S.126), jos ne yksinomaan hoitavat pääomasijoitusrahastojen ja riskipääomarahastojen varoja, ja muiksi rahoituksen välittäjiksi (EKT 2010:n luokka S.125), jos ne tekevät pääomasijoituksia omaan lukuunsa.

Päätteet (Terminals) ovat sähkömekaanisia laitteita, joiden avulla hyväksytyt käyttäjät voivat päästä erilaisiin palveluihin. Käyttäjät pääsevät käyttämään palveluja päätteellä sellaisen kortin avulla, jossa on yksi tai useampi seuraavista toiminnoista: käteis-, käteismaksu-, maksuaika-, luotto- ja sähköinen rahatoiminto. Päätteet ovat fyysisiä käyttöpaikkoja, ja ne voivat olla miehitettyjä päätteitä (joiden käyttö edellyttää päätteen käyttäjän tai kassavirkailijan läsnäoloa) tai miehittämättömiä päätteitä (jotka on suunniteltu kortinhaltijan itsepalvelukäyttöön).

Pörssilistatut rahastot eli ETF-rahastot (Exchange traded funds, ETFs) määritellään ETF-rahastoja koskevien Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) suuntaviivojen (ESMA/2012/832) mukaisesti. ESMA määrittelee siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan pörssilistatun rahaston yhteissijoitusyritykseksi, jonka osuuksista tai osakelajeista vähintään yksi on jatkuvan kaupankäynnin kohteena vähintään yksillä säännellyillä markkinoilla tai vähintään yhdessä monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä siten, että vähintään yksi markkinatakaaja varmistaa, että sen osuuksien tai osakkeiden pörssiarvo ei poikkea merkittävästi nettoarvosta ja soveltuvin osin ohjeellisesta nettoarvosta. Näissä suuntaviivoissa määritelmään olisi sisällytettävä muut kuin yhteissijoitusyritykset, jotka täyttävät ESMAn määritelmän pörssilistatuista rahastoista.

Rahaa hallussa pitävä sektori (Money-holding sector) sisältää kaikki euroalueen kotimaiset muut kuin rahalaitokset, julkisyhteisöjen sektoria lukuun ottamatta.

Rahamarkkinarahastot (Money Market Funds, MMFs) määritellään asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 2 artiklassa.

Rahastojen rahastot (Funds of funds) ovat ensisijaisesti sijoitusrahastojen osuuksiin sijoittavia sijoitusrahastoja. Kriteerit, joiden nojalla sijoitusrahastoja luokitellaan rahastojen rahastoiksi, perustuvat tarjousesitteisiin, rahaston sääntöihin, perustamisasiakirjoihin, yhtiöjärjestyksiin tai vastaaviin sääntöihin, merkintäasiakirjoihin tai sijoitussopimuksiin, markkinointiasiakirjoihin tai muihin vastaavanlaisiin asiakirjoihin. Ne on luokiteltava siihen rahastoluokkaan, joihin ne ensisijaisesti sijoittavat.

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (Financial auxiliaries) koostuvat kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti avustavat rahoituksen välitykseen läheisesti liittyviä toimintoja mutta eivät itse ole rahoituksen välittäjiä. Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavia laitoksia ovat myös pääkonttorit, joiden kaikki tai useimmat tytäryritykset ovat rahoituslaitoksia (EKT 2010 kohdat 2.95–2.97).

Rahoitusleasingsopimukset (Financial leases) ovat sopimuksia, joissa kestokulutushyödykkeen laillinen omistaja (jäljempänä ’vuokralleantaja’) vuokraa kyseisen hyödykkeen kolmannelle osapuolelle (jäljempänä ’vuokralleottaja’) hyödykkeen koko taloudellisen eliniän ajaksi tai suurimmaksi osaksi sen taloudellista elinikää ja saa vastikkeeksi maksuerät, jotka kattavat hyödykkeestä aiheutuneet kulut sekä koron. Vuokralleottaja saa kaiken hyödyn hyödykkeen käytöstä ja vastaa omistajuuteen liittyvistä kustannuksista ja riskeistä.

Riskipääomarahastot (Venture capital funds, VCFs) ovat pääomasijoitusrahastojen alaluokka.

Sekarahastot (Mixed funds) ovat sekä osakkeisiin ja osuuksiin että joukkolainoihin sijoittavia sijoitusrahastoja, joilla ei ole jompaakumpaa instrumenttia suosivaa vallitsevaa toimintaperiaatetta. Kriteerit, joiden nojalla sijoitusrahastoja luokitellaan sekarahastoiksi, perustuvat tarjousesitteisiin, rahaston sääntöihin, perustamisasiakirjoihin, yhtiöjärjestyksiin tai vastaaviin sääntöihin, merkintäasiakirjoihin tai sijoitussopimuksiin, markkinointiasiakirjoihin tai muihin vastaavanlaisiin asiakirjoihin.

Sekki (Cheque) on yhden osapuolen (trassentin) toiselle osapuolelle (trassaatille, yleensä luottolaitos) esittämä kirjallinen määräys, jonka mukaan trassaatin on maksettava pyynnöstä tietty summa trassentille tai trassentin yksilöimälle kolmannelle osapuolelle.

Siirtokelpoiset talletukset (Transferable deposits) ovat yön yli -talletuksia, jotka ovat vaadittaessa välittömästi siirrettävissä maksujen suorittamiseksi muille talouden toimijoille käyttämällä jotakin yleisesti käytettyä maksutapaa, kuten tilisiirtoa ja suoraveloitusta ja mahdollisesti myös luotto- tai pankkikorttia, sähköisellä rahalla suoritettavia tapahtumia, sekkejä tai muita vastaavia maksutapoja ilman merkittävää viivettä, rajoituksia tai sakkomaksuja.

Siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä eli yhteissijoitusyrityksiä (Undertakings for Collective Investments in Transferable Securities, UCITS) ovat sijoitusrahastot, jotka on perustettu yhteissijoitusyrityksiä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (1) mukaisesti.

Sijoitusrahastot (Investment funds) määritellään asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 1 artiklan 1 kohdassa.

Sivukonttorit (Branches) eivät ole erillisiä yhtiöitä (ts. niillä ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa) vaan emoyhtiö omistaa ne kokonaan.

Sosiaaliturvarahastot (Social security funds) ovat valtionhallinnon, osavaltiohallinnon ja paikallishallinnon institutionaalisia yksiköitä, joiden pääasiallista toimintaa on sosiaalietuuksien tuottaminen ja jotka täyttävät molemmat seuraavista kahdesta kriteeristä: a) lain tai asetuksen mukaan tietyt väestöryhmät ovat velvollisia osallistumaan järjestelmään tai maksamaan sosiaaliturvamaksuja; ja b) julkisyhteisö vastaa – riippumattomasti tehtävästään valvovana elimenä tai työnantajana – laitoksen hallinnosta maksuja ja etuuksia koskevissa ratkaisuissa ja hyväksymisessä (EKT 2010, kohta 2.117).

Suljetut sijoitusrahastot (Closed-end investment funds) ovat sijoitusrahastoja, joiden liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä on kiinteä ja joiden osakkeenomistajien on ostettava tai myytävä olemassa olevia osakkeita liittyessään rahastoon tai erotessaan siitä.

Suunnatut emissiot (Private placements) tarkoittavat osakkeiden myyntiä yhdelle ostajalle tai rajoitetulle määrälle ostajia ilman julkista liikkeeseenlaskua.

Suunnatut joukkolainat (Privately issued bonds) ovat joukkolainoja, jotka on rajoitettu kahdenvälisellä sopimuksella vain tietyille sijoittajille, jos joukkolainoja on ainakin periaatteessa mahdollista siirtää edelleen.

Synteettinen arvopaperistaminen (Synthetic securitisations) tarkoittaa arvopaperistamista, jossa saamisiin tai sammioituihin saamisiin liittyvä luottoriski siirretään käyttämällä luottojohdannaisia, vakuuksia tai jotakin muuta vastaavaa mekanismia.

Sähköisellä rahalla (Electronic money) tarkoitetaan sähköisesti tai magneettisesti tallennettua rahallista arvoa, joka ilmenee liikkeeseenlaskijaan kohdistuvana saatavana, joka on laskettu liikkeeseen vastaanotettuja varoja vastaan direktiivin 2007/64/EY 4 artiklan 5 kohdassa määriteltyjä maksutapahtumia varten ja jonka muu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö kuin sähköisen rahan liikkeeseenlaskija itse ottaa vastaan.

Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitos (Electronic money institution) on oikeushenkilö, jolle on myönnetty direktiivin 2009/110/EY 2 artiklassa määritetyn sähköisen rahan liikkeeseen laskemiseen oikeuttava toimilupa.

Tavanomainen korjaus (Ordinary revision) on korjaus, joka tehdään meneillään olevaa jaksoa edeltäneen jakson tietoihin.

Toimiala (Branch of activity) tarkoittaa taloudellista toimintaa, joka sisältyy unionin tilastolliseen toimialaluokitukseen NACE Rev. 2. (2)

Toissijaiset joukkolainat eli toissijaiset velkainstrumentit (Subordinated bonds, often referred to as subordinated debt) ovat sellaisia joukkolainan liikkeeseen laskevan laitoksen vaateita, joita voidaan esittää vasta sen jälkeen kun kaikki etusijalla olevat vaatimukset (esim. talletukset/lainat tai etuoikeutetut velkapaperit) on tyydytetty, joten ne ovat joiltakin ominaisuuksiltaan osakkeiden ja osuuksien kaltaisia.

Tytäryhtiöt (Subsidiaries) ovat erillisiä yhtiöitä, joissa toisella yhteisöllä on osake-enemmistö tai täysi omistus.

Ulkomaiset liikkeeseenlaskijat (Non-resident issuers) ovat yksiköitä, jotka joko a) sijaitsevat tilastoitavan maan talousalueella, mutta niillä ei tarkasteluhetkellä ole eivätkä ne suunnittele vähintään vuoden kestävää taloudellista toimintaa tai taloustoimia tilastoitavan maan alueella, tai jotka b) sijaitsevat tilastoitavan maan talousalueen ulkopuolella.

Vaihtuvakorkoiset emissiot (Variable rate issues) sisältävät kaikki emissiot, joissa kuponkikorko tai pääoma vahvistetaan ajoittain uudelleen itsenäisen korkotason tai indeksin mukaisesti.

Vakuutuslaitokset (Insurance corporations) ovat rahoitusalan yrityksiä ja yritysmäisiä yhteisöjä, joiden pääasiallista toimintaa on riskien hallintaan liittyvän rahoituksen välitys ensivakuutuksen tai jälleenvakuutuksen muodossa (EKT 2010, kohdat 2.100–2.104).

Vakuutussidonnainen arvopaperistaminen (Insurance-linked securitisations) tarkoittaa arvopaperistamista, jossa vakuutussopimuksia siirretään joko siirtämällä juridinen omistajuus tai niistä saatava korko erityisyhteisölle tai siirtämällä vakuutusriskit vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykseltä erityisyhteisölle, joka rahoittaa riskinsä kokonaan laskemalla liikkeeseen rahoitusinstrumentteja, ja näihin rahoitusinstrumentteihin sijoittavien takaisinmaksuoikeudet ovat eritysyhteisön jälleenvakuutusvelvoitteisiin nähden toissijaisia.

Valtion hallussa olevat eurosetelit ja -metallirahat (Euro banknotes and coins held by the central government) ovat valtion hallussa olevia Euroopan keskuspankin, euroalueen kansallisten keskuspankkien ja valtioiden liikkeeseen laskemia seteleitä ja metallirahoja.

Valtionhallinto (Central government) koostuu valtion ministeriöistä ja keskusvirastoista, joiden toimivalta ulottuu koko talousalueelle, lukuun ottamatta sosiaaliturvarahastojen hallintoa (EKT 2010, kohta 2.114).

Varoilla (Funds) tarkoitetaan seteleitä ja metallirahaa, tilirahaa ja sähköistä rahaa.

Velkapaperit (Debt securities) ovat velkatodistuksina toimivia jälkimarkkinakelpoisia rahoitusinstrumentteja, joilla käydään yleensä kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan korvata markkinoilla vastakkaisella sopimuksella ja jotka eivät takaa haltijalle mitään omistajan oikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen.

Virrat, toiselta nimeltään (rahoitus)taloustoimet (Flows, also referred to as (financial) transactions) lasketaan poistamalla kuukauden lopun kantatietojen erotuksesta muista kuin taloustoimista aiheutuvat vaikutukset. Muista kuin taloustoimista aiheutuvat muutokset poistetaan virtojen korjauksilla.

Yritykset (Non-financial corporations) ovat itsenäisinä oikeushenkilöinä pidettäviä institutionaalisia yksiköitä, jotka ovat markkinatuottajia ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palveluiden (paitsi rahoituspalveluiden) tuotanto. Tämä sektori sisältää myös muuta kuin rahoitustoimintaa harjoittavat yritysmäiset yhteisöt (EKT 2010, kohdat 2.45–2.54).

Yön yli -talletukset (Overnight deposits) ovat talletuksia, jotka voidaan vaihtaa rahaksi ja/tai vaadittaessa siirtää ilman merkittävää viivettä, rajoituksia tai sakkomaksuja käyttäen sekkiä, maksumääräystä, tiliin kohdistuvaa veloituskirjausta tai vastaavaa. Tähän kuuluvat rahalaitosten liikkeeseen laskemassa ohjelmistopohjaisessa tai korttiin perustuvassa sähköisessä rahassa (esim. ladattavilla rahakorteilla) sidottuina olevat rahamäärät, jotka edustavat ennakkoon maksettuja määriä. Yön yli -talletuksiin eivät kuulu ei-siirtokelpoiset talletukset, jotka ovat teknisesti ottaen vaadittaessa takaisin maksettavia mutta joiden rahaksi muuttaminen johtaa merkittäviin sakkomaksuihin.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).

(2)  Määritelty tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1893/2006 liitteessä I (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).


Top