9.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 203/3

1.

Euroopan tilastojen laatijana ja käyttäjänä EKP suhtautuu myönteisesti ehdotettuun asetukseen ja näkee sen tärkeänä edistysaskeleena pyrittäessä parantamaan Euroopan tilastojen, erityisesti kansantalouden tilinpitojärjestelmän, laatua päivittämällä ne reaalitalouden ja rahoitusmarkkinoiden toimintaympäristön muutoksia ja metodologisia edistyksiä vastaaviksi. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä on Euroopan makrotalouden tilastojen ydin, ja siksi se on en ensiarvoisen tärkeä rahapolitiikan harjoittamisessa.

2.

EKP suhtautuu myös myönteisesti tavoitteeseen yhdenmukaistaa ehdotetussa asetuksessa olevat tilastolliset käsitteet ja määritelmät mm. Yhdistyneiden kansakuntien tilastokomission hyväksymän kansantalouden tilinpitojärjestelmän (SNA 2008), Kansainvälisen valuuttarahaston maksutasekäsikirjan ja ulkomaista varallisuutta koskevan käsikirjan kuudennen painoksen (BPM6), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön suorien ulkomaisten sijoitusten kiinnityspistemääritelmän neljännen painoksen ja EU:n toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) kanssa. Mainitut instrumentit ovat myös vaikuttaneet myönteisellä tavalla ehdotetun asetuksen johdonmukaisuuteen sekä menetelmien yhdenmukaisuuteen.

3.

Euroopan tilastojen kehittäminen, tuottaminen ja jakaminen on SEUT-sopimuksessa uskottu sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmälle (EKPJ) että Euroopan tilastojärjestelmälle, mutta koska niillä on erilaiset hallintorakenteet, kukin hoitaa näitä tehtäviä erillisten säädösten nojalla. Ehdotettu asetus vaikuttaa molempien järjestelmien tuottamiin tilastoihin. Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (2) mukaisesti EKP:llä on oikeus kansallisten keskuspankkien avustuksella kerätä tilastotietoja tiedonantajien perusjoukosta siinä määrin kuin on välttämätöntä EKPJ:n tehtävien hoitamiseksi. Tiedonantajien perusjoukko muodostuu jäsenvaltiossa olevista sektoriin ”rahoituslaitokset”, siten kuin se on määritelty Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2223/96 (3), kuuluvista oikeushenkilöistä ja luonnollisista henkilöistä sekä jäsenvaltiossa olevista oikeushenkilöistä ja luonnollisista henkilöistä, siltä osin kuin niillä on ulkomaisia saatavia tai velkoja tai ne ovat suorittaneet ulkomaisia taloustoimia.

4.

EKPJ:n ja Euroopan tilastojärjestelmän välisen tiiviin yhteistyön ja asianmukaisen koordinoinnin varmistamisella minimoidaan tietojen antamisesta aiheutuva rasite sekä taataan Euroopan tilastojen laatimisessa tarvittava yhdenmukaisuus. Tiiviin yhteistyön tarve on huomioitu myös EKP:n tilastoinnin pääosaston ja Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston (Eurostat) 10 päivänä maaliskuuta 2003 tekemässä yhteistyöpöytäkirjassa (4).

5.

Koska Eurostatilla ja EKP:llä on ehdotetun asetuksen metodologian suunnittelussa tiivis yhteistyösuhde, EKP on Eurostatin pyynnöstä laatinut useita liitteessä A olevia EKPJ:n tilastoihin liittyviä lukuja. EKP:n panos on ollut erityisen merkittävä 2 luvussa sektorin ”rahoituslaitokset” institutionaalisten yksiköiden ja alasektoreiden määrittelyssä sekä lisäksi rahoitusvarojen ja -velkojen kuvaamisessa sekä niiden esittämisessä tilien kokonaisuudessa (5 luku sekä 6 ja 7 luvun osiot). Lisäksi EKP toimitti luonnoksen 17 luvusta (sosiaalivakuutus ja eläkkeet), 21 luvun osioista (julkisyhteisöjen tilit) sekä 19 luvusta (Euroopan unionin tilinpito).

6.

Institutionaalisen sektorin ”Rahoituslaitokset” sekä sen alasektoreiden (ehdotetun asetuksen liitteessä oleva 2 luku) määritelmän osalta EKP suhtautuu myönteisesti siihen, että sektorin rahalaitokset määritelmä noudattaa liitteessä A olevassa 2.67 kohdassa olevaa EKP:n määritelmää. “Muiden rahoituslaitosten” alasektoreiden määritelmät vastaavat suurimmilta osin EKP:n säädöksissä olevia käytäntöjä. Tiedonantajille aiheutuvan rasitteen minimoimiseksi sekä Euroopan tilastojen laatimisessa tarvittavan johdonmukaisuuden varmistamiseksi EKP ehdottaa arvopaperistamiseen osallistuvaa erityisyhteisöä koskevan ehdotetun määritelmän saattamista vielä paremmin linjaan arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista 19 päivänä joulukuuta 2008 annetun asetuksen EKP/2008/30 (5) kanssa.

7.

Tämän perusteella sekä EKPJ:n tilastojärjestelmän ja Euroopan tilastojärjestelmän keskinäisten riippuvuussuhteiden johdosta ehdotettu asetus on merkityksellinen EKP:n tilastovaatimusten kannalta, esim. raha-, rahoituslaitos- ja rahoitusmarkkinatilastoiden, maksutasetilastojen, ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tilastojen, rahoitustilinpitotilastojen ja julkisyhteisöjen rahoitustilastojen alalla. Nykyisen käytännön mukaisesti sekä EKPJ:n ja Euroopan tilastojärjestelmän välisen yhteistyön ja koordinoinnin tarve huomioon ottaen, komission tulisi muuttaessaan ehdotettua asetusta siirrettyjen valtuuksien nojalla varmistaa EKP:n asianmukainen osallistuminen laatimalla ehdotetun asetuksen mukaisia ehdotuksia delegoiduiksi säädöksiksi.

8.

SEUT-sopimuksen 290 artiklan nojalla annettujen delegoitujen säädösten tärkeyden vuoksi EKP huomauttaa SEUT-sopimuksen 127 artiklan 4 artiklan ja 282 artiklan 5 kohdan mukaisten neuvoa-antavien tehtäviensä käytöstä lisäksi seuraavaa.

Ensinnäkin luonnokset delegoiduiksi säädöksiksi tai täytäntöönpanosäädöksiksi ovat SEUT-sopimuksen 127 artiklan 4 kohdassa ja 282 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja ”ehdotuksia/esityksiä unionin säädöksiksi” (6). Sekä delegoidut säädökset että täytäntöönpanosäädökset ovat unionin säädöksiä (7). On merkillepantavaa, että useimpien SEUT-sopimuksen 282 artiklan 5 kohdan kieliversioiden mukaan EKP:tä kuullaan ”luonnoksista” unionin säädöksiksi (8). Näin ollen velvollisuus kuulla EKP:tä ei rajoitu sellaisiin säädösluonnoksiin, jotka perustuvat komission ehdotukseen.

Toiseksi yhteisöjen tuomioistuin selvensi nk. OLAF-tuomiossa (9), että velvoitteella kuulla EKP:ta ”pyritään olennaisilta osiltaan varmistamaan että tällainen säädös annetaan vasta, kun on kuultu elintä, joka on kyseisellä yhteisön alalla käyttämänsä nimenomaisen toimivallan ja suuren asiantuntemuksena ansiosta erityisen pätevä myötävaikuttamaan hyödyllisesti kyseisen säädöksen antamiseen”.

Tätä taustaa vasten, ja jotta EKP:n neuvoa-antavista tehtävistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty, EKP:tä on kuultava hyvissä ajoin kaikista luonnoksista unionin säädöksiksi sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla, luonnokset delegoiduiksi säädöksiksi ja täytäntöönpanosäädöksiksi mukaan luettuina. Suorittaessaan neuvoa-antavia tehtäviään EKP ottaa säädösten antamisen aikarajat tarkasti huomioon.

9.

Rahapolitiikkaan liittyvien tehtäviensä johdosta EKP kiinnittää tilastoissa erityisesti huomiota Euroopan tason aggregaatteihin. EKP pitää institutionaalisen sektorin mukaan jaoteltua yhdistettyä euroalueen neljännesvuositilinpitoa tärkeänä. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan riittävän kattavia kansallisia tietoja hyvissä ajoin ennen rahapoliittisia päätöksiä.

10.

Yksittäisten jäsenvaltioiden tietojenkeruun merkitys on korostunut rahoitusjärjestelmän makrotason valvontaan ja vakauteen liittyvien uusien tilastotarpeiden johdosta; nämä uudet tarpeet liittyvät erityisesti äskettäin perustettuun Euroopan järjestelmäriskikomiteaan sekä sen vastuuseen rahoitusjärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta unionissa. Yksittäisiä jäsenvaltioita koskevia oikea-aikaisia ja luotettavia kansantalouden tilinpidon tilastoja tarvitaan myös euro plus –sopimuksen tavoitteiden tukemista sekä Euroopan vakausmekanismia varten.

11.

Rahapolitiikan ja rahoitusjärjestelmän vakauden näkökulmasta EKP pitää oikea-aikaisia ja riittävän luotettavia neljännesvuositietoja yksityiskohtaisia vuosittaisia tietoja taikka harvemmin saatavia tietoja olennaisesti tärkeämpinä. Lisäksi täydellisten taulukoiden laatiminen viimeisimpien vuosien osalta on historiatietoja koskevia pitkiä aikasarjoja tärkeämpää.

12.

EKP kannattaa yleisesti tietojen lähettämisohjelmaa (ehdotetun asetuksen liite B). Lähettämisohjelmassa tulisi kuitenkin ottaa huomioon EKP:n kansallisten keskuspankkien avustuksella keräämät tilastotiedot, ja siinä tulisi näkyä käyttäjien ja tilastontuottajien kehittämät prioriteetit.

13.

EKP suhtautuu myönteisesti pääaggregaattien neljännesvuosittaista ja vuosittaista kyselyä koskevassa taulukossa 1 olevien neljännesvuosittaisten tietojen 1-12, 27 ja 28 toimitusajan lyhentämiseen t + 2 kuukauteen. Kuitenkin EKP vastustaa eron tekemistä suurempien ja pienempien maiden välillä raportointivaatimusten osalta ”Yhteenveto taulukoista” alaviitteessä 4 ja 7 sekä ”Taulukko 1” alaviitteessä 10 tarkoitetulla tavalla sekä tästä seurausta olevaa pääaggregaattien toimitusaikojen pitenemistä pienempien jäsenvaltioiden osalta t + 80 päivään. Tällä hetkellä poikkeava raportointi koskisi 17 jäsenvaltiota, ja unionin laajentumisen myötä yhä useampi jäsenvaltio alittaisi ehdotetun poikkeavan raportoinnin rajan. Tästä seuraisi Euroopan tasoisten aggregaattien sekä pienempiä jäsenvaltioita koskevien tilastotietojen laadun heikkeneminen.

14.

Ecofin-neuvosto hyväksyi syyskuussa 2000 EMUn tilastovaatimuksia koskevan toimintasuunnitelman, jossa määräaikatavoite on t + 90 päivää viitevuosineljänneksen lopusta euroalueen yhdistetyn neljännesvuositilinpidon osalta. Tämä merkitsisi, että Eurostatin ja EKP:n olisi kerättävä kyseessä olevat kansalliset tiedot määräajassa t + 82 päivää. EKP:n neuvoston vuoden 2015-2016 alustavan kokousaikataulun johdosta tietojen toimitusajan lyhentäminen t + 85 päivään riittäisi vuosina 2015-2016. Näin ollen EKP tukee neljännesvuosittaisten sektoritilien toimitusmääräaikojen aikaistamista EKT:n toimitusohjelmassa siten, että ne olisivat vuoteen 2014 mennessä t + 85 päivää ja vuoteen 2017 mennessä t+82, mikä tukisi täydellisten euroalueen yhdistettyjen tilien laatimista t + 90. Tämä on myös linjassa G20-ryhmän tekemän puuttuvia tietoja koskevan aloitteen kanssa; tässä aloitteessa sektoritilejä pidetään ensisijaisen tärkeinä tietoja täydennettäessä finanssikriisistä saatujen kokemusten pohjalta. EKT:n 2010 toimitusohjelmassa tämä vaikuttaa taulukkoon 801.

15.

Julkisyhteisöjen tilien osalta EKP puoltaa lisäksi kaikkien neljännesvuosittaisten ja vuosittaisten kansallisten tilastotietojen raportointiin sovellettavaa yhtenäistä määräaikaa; tämä merkitsisi julkisyhteisöjä koskevien neljännesvuosittaisten tietojen synkronisointia taulukkoa 801 varten asetettujen tavoitemääräaikojen mukaisiksi; tämä vaikuttaisi myös taulukkoihin 27 ja 28 sekä taulukkoon 2 ja liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä varten asetettuihin raportointimääräaikoihin. Näin ollen EKP kannattaa EKT:n toimitusohjelman mukaisten julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisien tietojen sekä liiallisia alijäämiä koskevien tietojen toimitusmääräaikojen aikaistamista siten, että ne olisivat vuoteen 2014 mennessä t + 85 päivää ja vuoteen 2017 mennessä t + 82 päivää, mikä tukisi täydellisten euroalueen yhdistettyjen tilien laatimista t + 90.

16.

Ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 479/2009 muuttamisesta siltä osin kuin kyse on tilastotietojen laadusta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä 31 päivänä maaliskuuta 2010 annetussa lausunnossa CON/2010/28 (10) EKP kannatti myös tiedonantomenettelyn avoimuuden parantamista siten, että liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä käytetään kansantalouden tilinpidon alijäämää (B.9). Jätettäessä swap- ja korkotermiinijärjestelyihin perustuvat maksut pois liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä käytetystä alijäämästä, alijäämäluvuista tulee vähemmän alttiita monimutkaisista rahoitusjärjestelyistä johtuville manipulaatioille. Tähän liittyen EKP suhtautuu myönteisesti siihen, että ehdotetun asetuksen liitteessä A ei määritellä muuttujia EDP_B.9 ja EDP_D.41. Tämä merkitsee kuitenkin myös sitä, että kaikki liitteen B taulukossa 2 olevat viittaukset näihin kahteen muuttujaan tulisi poistaa. Tämän seurauksena asetusta (EY) N:o 479/2009 olisi muutettava, jotta siinä otettaisiin huomioon sekä se, että kansantalouden alijäämää (B.9) on käytettävä liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä, että ehdotetussa asetuksessa oleva nimellisarvon määritelmä.

17.

Jotta tyydytettäisiin julkispoliittinen tarve saada tietoja palkansaaja- ja tuntikohtaisista korvauksista sektorissa julkisyhteisöt, EKP ehdottaa – painottaen palkkadynamiikan ymmärtämisen parantamista sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisiä heijastusvaikutuksia - palkansaajien lukumäärää ja työtunteja koskevien neljännesvuosittaisten tietojen lisäämistä taulukkoon 0801 sektoriin julkisyhteisöt; julkisyhteisöjen palkansaajakorvauksethan ovat jo nyt mukana toimitusohjelmassa.